Kemin kaupunki/sivistyspalvelut Varhaiskasvatus. TARVESELVITYS Pajarinrannan varhaiskasvatusyksikkö Koulutuslautakunta

Transkriptio

1 1 Kemin kaupunki/sivistyspalvelut Varhaiskasvatus TARVESELVITYS Pajarinrannan varhaiskasvatusyksikkö Koulutuslautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT TILANTARPEEN PERUSTELUT JA LINJAUKSET MITOITUSPERUSTEET HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN HANKKEEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIJAINTI AIKATAULU... 12

3 3 Tarveselvitys Kohde: Kemin kaupungin uusi varhaiskasvatusyksikkö, joka tarjoaa myös vuorohoitoa 1. JOHDANTO Kemin kaupungin päiväkoti- ja koulukiinteistöjen tarveselvitystyö alkoi vuonna 2012, kun sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaa nimesi työryhmän laatimaan tarveselvityksen pohjoisten kaupunginosien koulu- ja päiväkotitiloista. Työn valmistuttua katsottiin tarpeelliseksi laajentaa selvitys koskemaan kaikkia päiväkoti- ja koulukiinteistöjä. Tämä tarveselvitys valmistui vuonna Sen jälkeen asiaa on käsitelty mm. koulutuslautakunnassa, kaupunginhallituksessa sekä -valtuustossa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) mukaan oppimisympäristöjen tulee olla kehittäviä, oppimista edistäviä, terveellisiä ja turvallisia. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Yleisesti ottaen kaupungin päiväkotitiloja on rakennuksina huonossa kunnossa ja niissä on tilanahtautta ja useat kiinteistöt kaipaavat peruskorjausta. Vanhojen kiinteistöjen remontoiminen nykyisten, toiminnalle asetettujen vaatimusten mukaisiksi on haastavaa. Uuden päiväkodin tarveselvitystä varten ei perustettu erillistä työryhmään, vaan asiaa on työstetty päiväkotijohtajien kokouksissa ja tarveselvitys on ollut henkilöstön kommentoitavana loka-marraskuun vaihteessa Tarveselvitystä on käsitelty myös varhaiskasvatuksen johtoryhmässä Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan Ruutin, Marttalan, Peurasaaren, Kaivolinnan ja Möllärinrannan päiväkodit lakkautetaan. Kaivolinnan, Peurasaaren ja Ruutin päiväkoteja ei enää peruskorjata vaan ne korvataan uusilla. Nykyisistä päiväkodeista jatkavat Hepolan, Kivikon, Koivuharjun-Toivolan, Möylynlehdon, Sauvosaaren ja Takajärven päiväkodit. Samassa kokouksessa päätettiin myös, ettei varhaiskasvatuksen palveluseteliä oteta käyttöön, vaan palvelut tuotetaan kunnan omana toimintana.

4 4 Edelleen päätettiin, että esiopetus toimii koulujen yhteydessä. Esiopetusryhmistä neljä (Hepola, Kivikko, Sauvosaari ja Syväkangas) toimivat jo koulujen kanssa samoissa tiloissa. Ruutin ja Koivuharjun-Toivolan esioppilaat siirtyvät Karihaaran koululle remontin valmistuttua vuonna Tilaa tarvitaan neljälle ryhmälle. Huolimatta siitä, että esiopetusryhmät toimivat fyysisesti kouluilla, niiden hallinnointi pysyy jatkossakin varhaiskasvatuksessa. Uusi varhaiskasvatusyksikkö, jossa tarjotaan päivä päivähoidon lisäksi vuorohoitoa mahdollistaa pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen sekä lapsiryhmien muodostamisen aivan uudella tavalla. Päivä- ja vuorohoitoa ei erotella erillisiksi saarekkeiksi, vaan palvelut järjestetään jouhevasti, mutta suunnitellusti yhteistyössä hyödyntäen koko päiväkodin tiloja ja henkilöstöä. Uuden varhaiskasvatusyksikön rakentaminen, jossa toimii myös vuorohoito on toiminnallisesti ja pedagogisesti tarkoin mietittävä kokonaisuus. Pedagogiikan painottuminen edellyttää pedagogista asiantuntemusta sekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää. Yhteiseen ymmärrykseen sitoutuminen ja uuden toimintakulttuurin kehittäminen on ehdoton edellytys henkilöstön rekrytoinnissa. Henkilöstön työnohjauksellinen tuki ja pedagogiset keskustelut ennen yksikön avaamista ja yksikön avauduttua vahvistavat ja sitouttavat henkilöstöä yhteisen suunnan ylläpitämiseksi ja syventämiseksi. Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri edistää sekä lasten että aikuisten vastuullista vuorovaikutusta ja saumatonta pedagogista yhteistyötä. 2. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT Keskeisimmät varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat ovat: 1. Varhaiskasvatuslaki /36 2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Asetus lasten päivähoidosta /239 Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia

5 5 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristöt rakennetaan siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys huomioidaan oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee

6 6 olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvat tarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidot ja tarpeet sekä varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Monikäyttöisissä ulko- ja sisätiloissa mahdollistuvat erilaiset työtavat sekä yksilöllisessä että ryhmätilanteissa. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Avoin, läpinäkyvä ja muuttuva oppimisympäristö ei ole avotila, vaan pedagogisesti suunniteltu ja rytmitetty työskentely- ja opiskelutila. Ryhmätyö ja yhdessä tekeminen korostuu kaiken ikäisten tekemisessä. Oppimisympäristöissä pyritään saamaan kaikki mahdollinen tila oppimisen tilaksi mm. käytävät, ruokasalit, eteistilat. Tällöin tarvitaan muuntuvia monitilaratkaisuja erilaisia oppimis- ja työskentelytarpeita varten kuten ryhmä-, pienryhmä-, pari-, yksilö- ja hiljaisen työskentelyn tiloja. Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaen huomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet, päivähoidon tarve tai muut yksilölliset tukitoimet. Ryhmien tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja toimivia. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee lapsiryhmien koon ja henkilöstömäärän ryhmissä. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaan näkyväksi kulttuurista moninaisuutta. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.

7 7 Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteita, leluja ja muita välineitä käytetään huoltajien ja varhaiskasvatuksen järjestäjän sopimalla tavalla. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta sekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. 3. TILANTARPEEN PERUSTELUT JA LINJAUKSET Kemin kaupungissa on kymmenen päiväkotia, joista Kivikon, Takajärven, Sauvosaaren ja Hepolan päiväkodit ovat varhaiskasvatuksen käyttöön suunniteltuja yksiköitä. Näiden elinkaari on myös pisin verrattuna muihin varhaiskasvatuksen kiinteistöihin. Ruutin ja Kaivolinnan (vuoro) päiväkodit tarvitsevat mittavia remontteja, molemmat ovat Kemin kaupungin omistamia kiinteistöjä. Pienistä päiväkodeista Marttalan ja Möllärinrannan päiväkodit (vuokratilat) toimivat kerrostalojen alakerrassa ja Möylynlehdon päiväkoti (kaupungin omistama) omana erillisenä kiinteistöinään. Suurin ulkopuolelta vuokrattu tila on Koivuharjun- Toivolan päiväkoti. Useat varhaiskasvatuksen käytössä olevat kiinteistöt ovat elinkaarensa loppupuolella ja niiden tilaratkaisut eivät kaikilta osin vastaa varhaiskasvatuksen oppimisympäristölle asetettuja vaatimuksia.

8 8 Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt, toisaalta myös asiakkaat hakevat harvoin lapselleen paikkaa perhepäivähoidosta. Tällä hetkellä on kaksitoista vakituista ja kaksi määräaikaista perhepäivähoitajaa. Lähivuosina perhepäivähoitajien määrä edelleen vähenee eläköitymisten vuoksi. Varhaiskasvatuksen käyttö pysynee nykyisellä tasolla, vaikka syntyvyys laskee noin 180 lapseen vuodessa. Tämä johtuu siitä, että varhaiskasvatukseen ollaan suunnittelemassa maksutonta varhaiskasvatusta (20 h/viikko) alkaen viisivuotiaista ja laajentuen sen jälkeen neljä- ja kolmevuotiaisiiin lapsiin. Päivä päiväkodin ja vuoropäiväkodin sijoittaminen samaan yksikköön mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön suunnitellusti. Koko päiväkodin pedagoginen ja toiminnallinen runko rakentuu päivä päiväkodin rytmin mukaisesti eli kello väliselle ajalle. Vuorotoiminta integroituu samoihin tilasoluihin kuin päiväryhmätkin. Ilta- ja viikonloppuhoito keskitetään lähelle keittiötiloja ruokahuollon järjestämisen näkökulmasta. Yöhoidon kysyntä on hyvin vähäistä, 3-4 lasta/yö, useimmiten yksi lapsi/yö. Yöhoidon vaatimat rakenteelliset ratkaisut (sprinklaus) keskitetään pieneen osaan kiinteistön tiloja. Päiväkodin piha ja lähiympäristö rakennetaan toimivaksi ja turvalliseksi huomioiden riittävä valaistus. Pienten lasten piha aidataan erilliseksi isojen pihasta. Eri vuodenaikoina tarvittavat pihojen kunnostustarpeet (esim. lumityöt) otetaan huomioon portteja ja aitoja suunniteltaessa. Pihalla on tarvittavat varastot lasten eri kokoisille leikkivälineille. Lasten rattaiden säilytys tulee huomioida suunnittelussa. Lasten sisäliikuntaa varten päiväkodissa on sali, joka integroituu ruokasalin yhteyteen. Päiväkodin ruokasali palvelee kaikkia talon lapsia ja aikuisia. Ruokasalin sijoittuminen keskeiselle paikalle kiinteistöä, johon eri soluista päässään suoraan edesauttaa sujuvia siirtymiä ja mahdollistaa ruokasalin monenlaisen käytön esimerkiksi pöytätyöskentelyssä. Ruokasali toimii myös kevyin seinäratkaisuin henkilöstön kokoustilana, jossa on nykyaikaiset av-välineet. Päiväkodin ruokahuollosta vastaa nykyisin Meri-Lapin kuntapalvelut ja heidän henkilökuntansa huolehtii kokonaisuudessaan ruokahuoltoon liittyvät asiat. Hankevaiheessa ruokahuollon edustaja otetaan mukaan suunnittelemaan toimivat ruokahuollon prosessit ja tilatarpeet.

9 9 Tilapalvelut vastaa kiinteistön siivouksesta ja piha-alueiden kunnossapidosta eri vuodenaikoina. 4. MITOITUSPERUSTEET Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutos näyttäisi tulevan voimaan Tämä tarkoittaa sitä, että pieni- ja keskituloisten asiakasmaksut laskevat tai maksua ei peritä ollenkaan. Aikaisempien kokemusten mukaan maksuttomuus on lisännyt varhaiskasvatuksen käyttöä, mutta nähtäväksi jää miten tuleva muutos vaikuttaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Toisena suurena linjauksena valtiovallan taholta on varhaiskasvatuksen (20 h/vk) maksuttomuus portaittain ensin 5- vuotiaille, sitten 4- vuotiaille ja viimeiseksi 3- vuotiaille. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. Suunnitelmissa on, että 5- vuotiaiden maksuttomuuden kokeiluun kunnat voivat hakeutua mukaan vuonna Tässä vaiheessa kuntien ei ole syytä omaehtoisesti tehdä päätöksiä maksuttomuudesta vaan odottaa lakimuutokset ja niiden mukanaan tuomat valtionosuudet maksuttoman palvelun järjestämiseksi. Kotihoidontukeen kaavaillaan myös muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät lähinnä alle 3- vuotiaiden varhaiskasvatuksessa. Vanhemmat valitsevat kotihoidontuen tai varhaiskasvatuksen. Alla olevassa taulukossa on eritelty varhaiskasvatuksen piirissä ja kotihoidossa olevien lasten määrät syntymävuosittain. Tilanne Kemi synt vuosi koko ikäluokka lapsia vakassa lapsia avoimessa kerhossa lapsia kotihoidossa

10 10 % kotihoidossa + kerhossa 0 62 % 36 % 25 % 20 % 12 % Kemin syntyvyys näyttää asettuvan lapseen vuodessa. Vaikka syntyvyys laskee nykyisestään, se ei vähennä varhaiskasvatuksen kysyntää ja käyttöä koska maksuttomuus ja asiakasmaksujen alentaminen tuovat varhaiskasvatuksen piiriin uusia asiakkaita. Avoimen varhaiskasvatuksen asiakkaat siirtyvät päiväkotien maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Tällöin avointa varhaiskasvatusta ei tarvita, koska se olisi päällekkäistä toimintaa em. kanssa. Todennäköisesti perhepäivähoidon asiakkaat tulisivat olemaan alle 3- vuotiaita kaikkien varhaiskasvatusta koskevien lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Maksuton varhaiskasvatus edellyttää lapsiryhmien uudelleen muodostamista ja toiminnan organisointia siten, että maksuttomuus toteutuu sekä pedagogisesti että toiminnallisesti kaikille asiakkaille samalla tavalla (vrt. esiopetus). Yllä olevan taulukon perusteella voidaan karkeasti todeta, että varhaiskasvatuksen piiriin tulee maksuttomuuden myötä kotihoidossa olevista 3-5 vuotiaista lapsista noin 30 % lisää syntymävuotta kohden eli noin 160 lasta (180x3=540x30%=162). Tämä on suunnilleen saman verran lapsia kuin Kivikon päiväkodissa. 5. HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN Varhaiskasvatuksen henkilökunnan työ mahdollistuu oppimisympäristössä, joka on suunniteltu uusien normien ja ohjeistusten mukaan. Riittävän iso yksikkö mahdollistaa kasvattajien kollegiaalisen tuen. Pedagogiikka nousee keskiöön ja henkilöstöllä on mahdollisuus muodostaa erilaisia lapsiryhmiä ja pedagogisia pesiä lasten kiinnostuksen pohjalta. Pedagoginen toiminta voidaan toteuttaa henkilökunnan osaamisvahvuuksien mukaan ja toimintatavat voidaan järjestää joustavasti, kun henkilökuntaa on enemmän. Tarve vähäisempään määrään ulkopuolisia sijaisia lisää työhyvinvointia. Monialainen yhteistyö henkilöstön kesken mahdollistaa kaikkien osaamisen hyödyntämisen varhaiskasvatustyössä. Varhaiskasvatusyksikössä tarjottava vuorohoito mahdollistuu tehokkain tilaratkaisuin yhdessä päiväryhmien kanssa. Varhaiskasvatusyksikköä johtaa päiväkodin johtaja. Yhtenäinen ja eheä johtajuus mahdollistuu yhdessä isossa yksikössä paremmin kuin monen pienen erillisen yksikön

11 11 sijaan. Pedagogiikan yhtenäistäminen mahdollistuu yhteisten rakenteiden, toiminnan ja toimintasääntöjen kautta. Isossa yksikössä työhyvinvoinnin näkökulmasta vastuun jakautuminen monelle on positiivinen ja turvallisuutta lisäävä asia. Kahdeksanryhmäisessä yksikössä voidaan joustavasti vuorotella tehtävien jaossa, järjestellä ryhmään sijoittumisia ja sijaistamisia paremmin kuin pienessä yksikössä. Lisäksi mahdollistuu osaamisen jakaminen, toiminnan keskittäminen ja syventäminen, täydennyskoulutukset sekä vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan toimiminen. Päiväkodin pedagoginen suunnitelma laaditaan keväällä HANKKEEN LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan yhteiskunnallisten päätösten arvioimista lasten kannalta. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena ja sitä miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä. Lapsivaikutusten arvioinnin peruskysymyksiä ovat päätösten ja toimenpiteiden ennakoidut hyödyt ja / tai haitat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Tässä tarkastellaan lyhyesti suunnitellun 8 -ryhmäisen päiväkodin toimivuutta lapsen näkökulmasta hyödyntäen päiväkodinjohtajien ja henkilökunnan kokemustietoa, jota on tullut esiin varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin aikana. Uusi varhaiskasvatusyksikkö, jossa tarjotaan myös vuorohoitoa mahdollistaa lapsen yhtenäisen oppimispolun, jossa lapsi voi jatkaa hoidossa samassa yksikössä aina esiopetukseen siirtymiseen asti. Lasten turvallisuus varmistuu paremmin tiloissa, jotka on suunniteltu varhaiskasvatukselle ja joissa on huomioitu lasten oppimisympäristölle asetetut tavoitteet uusien normien mukaisesti. Myös turvallisuuden lisääntyminen henkilöstön yhteismäärän lisääntyessä mahdollistuu isommassa yksikössä. Samoin mahdollistetaan lapsille laajempi vertaisryhmä, pysyvämpi vastuukasvattajien tilanne ja monipuolisempi oppimisympäristö niin sisällä kuin ulkonakin. Mikäli lapsen päivähoidon tarve muuttuu vuorohoidosta päivä päivähoitoon tai päinvastoin, lapsen ei tarvitse vaihtaa hoitopaikkaa päiväkodista toiseen vaan muutos tapahtuu yksikön sisällä mahdollisimman vähin muutoksin. Uudessa oppimisympäristössä mahdollistuu lasten osallisuus ja luovuus koska tilat on nimenomaisesti rakennettu varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ajatellen. Esteettömät ja muunneltavat tilaratkaisut edesauttavat lapsia huomaamaan tilojen moninaiset

12 12 käyttömahdollisuudet. Uusien tilojen puhtaus, seesteisyys ja harmonisuus heijastuu lasten kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen positiivisesti. 7. SIJAINTI Uuden päiväkodin sijainti tulee olla keskeisellä alueella, johon on luontainen kulkusuunta eri kaupunginosista. Yhtälailla on nähtävillä, että muuttoliike on kaupungin laidalta keskustan suuntaan palveluiden lähelle. Hyvien liikenneyhteyksien ja ympäristön vaatiman infran on oltava toimiva, joustava ja turvallinen. Päiväkotiin voidaan kulkea turvallisesti erilaisin kulkuvälinein tai kävellen. Pajarinrannan alueelle suunnitellun päiväkodin asemakaavan valmisteluaineisto sekä kaavaluonnokset ovat nähtävillä Asemakaavan muutos koskee kortteleita 166, 172, 175 ja 176 sekä ympäröiviä katu-, puisto-, vesi-, venevalkama- ja venesatama-alueita. Kaavan tavoitteena on selvittää mahdollisuudet uuden päiväkodin sijoittamisesta alueelle, tutkia muiden palvelujen sijoittamista rannan ja keskustan läheisyyteen sekä tutkia Pajarinrannan hyödyntämistä mm. virkistys ja matkailupalveluja varten. 8. AIKATAULU Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätökset uusien päiväkotien rakentamisesta Alueen asemakaavan valmisteluaineisto sekä kaavaluonnokset ovat nähtävillä Kaupunginjohtaja on viranhaltijapäätöksellä 25 perustanut Pajarinrannan päiväkodin hankesuunnitteluryhmän. Hankesuunnitteluryhmä raportoi kaupunginhallitukselle työn edetessä. Tarveselvitys esitetään hyväksyttäväksi koulutuslautakunnassa ja alustavan suunnitelman mukaan päiväkodin hankesuunnitelma tulee käsiteltäväksi koulutuslautakuntaan tammikuussa Nopeimmalla aikataululla päiväkoti voisi olla valmis tammikuussa Kilpailutusten ja suunnittelun vaatiman ajan vuoksi todennäköinen valmistumisajankohta olisi kesä Päiväkodin ensikertainen kalustaminen kilpailutuksineen tapahtunee keväällä 2019.