KEURUUN KAUPUNKI MT621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KOKKOLA KEURUUN KAUPUNKI MT621 ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN MT621 eteläosan osayleiskaavaluonnos päivämäärällä on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu tiivistetysti valmisteluvaiheen lausunnot (6 kpl) ja mielipiteet (14 kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. 1. LAUSUNNOT 2. MIELIPITEET 3. SUULLISET MIELIPITEET 1. LAUSUNNOT: Multian kunnanhallitus, Multian kunnassa on katsottu, että kaavatyö on edennyt hyvällä tavalla. Multian kunnan mielestä on tärkeää, että kaava vahvistuessaan luo mahdollisuuden VT 18 rakentamiseen tulevaisuudessa. Keski-Suomen liitto, MT621 eteläosan osayleiskaavassa seututien linjaus on enimmillään n. 800m maakuntakaavaan mukaista linjausta idempänä. Keski-Suomen liitto toteaa, että tielinjauksen poikkeama maakuntakaavan linjauksesta on niin vähäinen, että yleiskaavaratkaisu voidaan katsoa maakuntakaavan mukaiseksi. Maakuntakaavaan sisältyvät suunnittelualueella myös pohjavesialuetta ja voimalinjaa koskevat merkinnät. Osayleiskaava ei näiltäkään osin ole maakuntakaavan vastainen. Keski-Suomen 3.vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoon, suoluontoon ja tuulivoimaan liittyviä kohteita. MT621 eteläosan osayleiskaavan kaakkoisrajalla sijaitsee luonnonsuojelualue. Keski-Suomen liitto näkee, että yleiskaavaratkaisu on 3.vaihemaakuntakaavan mukainen. Liitto tuo lisäksi esille, että ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3.vaihemaakuntakaavan Keski-Suomen liitto katsoo, että mt621 eteläosan osayleiskaavassa olisi ollut aiheellista käsitellä enemmän uuden asutuksen sijoittumista suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen ja arvioida ratkaisujen liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavaluonnoksessa ei ole esim. tarkasteltu lainkaan joukko- ja kevyttä liikennettä, vaikka jo valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa todetaan, että "Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä." Mikäli huomattava osa kaavan mahdollistamasta rakentamisesta toteutuu, syntyy painetta sekä kevytliikenneväylien että viemäröinnin rakentamiseen alueelle. 1

2 Vaihemaakuntakaavaa koskevat tiedot voidaan tarkentaa kaavaselostukseen. Lausuntokohdat otetaan huomioon kaavaselostuksessa; rakennuspaikkojen määrä tulee kuitenkin vähenemään kaavaehdotusvaiheessa. Kaavassa esitetyt uudet rakennuspaikat kuitenkin luovat lisää painetta kevyen liikenteen sekä viemäröinnin tarkempaan suunnitteluun. Keurusseudun Luonnonystävät ry, Kaavaluonnoksessa on hyvin huomioitu useita arvokkaita luontokohteita MY/lisämääre merkinnöin. Vaikka MY-merkintöjen määrä on kiitettävä, tulisi näin laajoissa kaavoissa tärkeimmät luontokohteet merkitä SL-merkinnöin, sillä toistaiseksi vain SL-merkintä näyttää vakiinnuttaneen asemansa pysyvyydeltään rakentamisen kaavamerkintöihin verrattavana luontoarvojen säilyttäjänä. Rantarakennusmitoituksena 8 rakennusta kilometrille on liian suuri. Rakentaminen tulee mitoittaa uudestaan tiheydellä 5 tai 6 rakennusta kilometrille, joita Keuruulla on käytetty aiemmin useissa kohteissa. Vapaat rannat ovat tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuudelle että virkistyskäytölle. Alle 200 metrisillä vapailla rantapätkillä sekä retkeilijät että monet eläinlajit tuntevat vielä olevansa huvilan takapihalla. Kaavaluonnokseen on merkitty yli 35 uutta sisämaan rakennuspaikkaa Hartunlammelta Uskalinsalmelle menevän sähkölinjan pohjoispuolelle, kauas olemassa olevista asunnoista ja infrasta. Kaavassa merkityt paikat luovat kunnalle vastuuta tuottaa palveluita, kuten vesijohdot ja viemärin, tiet, sähköt sekä koulukyydit. Hartunlampi-Uskalinsalmi linjan pohjoispuolelle ei tule ohjata lisää asumista. Uudisrakentaminen syrjäseudulle tulee olla valinta luonnonläheiseen elämäntapaan. Esim. kuivakäymälä voi olla rakentamisen ehtona ja kaikki muukin uusi infra tulisi uudisrakentajan toteuttaa omin kustannuksin. Tähän tulee olla kunnan suunnalta selvät signaalit jo kaavoitusvaiheessa. Kaavamääräyksistä puuttuu MY/lo merkintä. Ehdotamme määräykseksi luontodirektiivin mukaista: "Liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue. Hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LsL 49 ). Suojaava puusto ja liikkumiseen tärkeät yhteydet säilytetään." Lausuntoa on täydennetty : Kaksi liito-oravan elinympäristöä puuttuu kaavasta. Pohjoisemmalla alueella nähtiin syyskuussa 2014 kaksi liito-oravaa pöntössä ja eteläisemmällä alueella yksi liito-orava. Kaavaan tulee lisätä nämä liito-oravan elinympäristöt ja niiden väliset kulkuyhteydet. 2

3 SL-merkintää voidaan käyttää kaavamerkintänä vain perustetuilla suojelualueilla, joita tämän osayleiskaavan alueella on yksi alueen eteläosassa (Ketveleen harjukangas). Mitoitusta 8 rantarakennuspaikkaa/ rvkm on käytetty maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi alueen kestokykyyn nähden. Mitoitusta puoltaa rannan taustalla sijaitseva pysyvä asutus, verrattuna erämaavesistöihin, joissa mitoituksen tulee olla pienempi. Rantarakentamisen mitoitus luontoarvojen näkökulmasta vaihtelee. Toisinaan tiheämpi mitoitus toisaalla turvaa luontoarvoja toisaalla. Parhaimmillaan useiden luontoarvojen kokonaisuudet sijoittuvat pitemmälle vapaan rannan osuudelle, mutta luontoarvot huomioidaan aina kuitenkin tapauskohtaisesti suojeluperusteiden ja vaikutusten mukaisesti. Selvitysalueen liito-oravan kannalta arvokkaat kohteet on kartoitettu hankealueen luontoselvitysten yhteydessä. Lisäksi olemassa olevat tiedot lajin esiintymisestä on tarkistettu Ely-keskuksesta. Lausunnon täydentämiseen liittyen ( ) todetaan, että yhdistyksen havaitsemat kohteet käytiin tarkistamassa luontokartoittajan toimesta maastossa ( ). Yhdistyksen esittämillä kohteilla 3

4 havaittiin pöntöt, mutta ei merkkejä liito-oravasta. Alueilla oli myös suoritettu sekä harvennus- että avohakkuita, joiden perusteella kohteita ei pidetä luonnonsuojelulain mukaisina lisääntymis- ja ruokailualueina biotooppikartoituksen ja kolo- ja risupesien etsimisen perusteella. Pönttöjen olemassaolo mahdollistaa kuitenkin lajin levähtämisen kohteilla liikkuessaan metsissä. Alueet merkitään kaavakartalle. Myös ekologisia yhteyksiä tarkasteltiin maastokäynnillä. Teiden linjauksia on levennetty sähkötolppia varten. Tien ylitys länteen pohjoisemmalla esitetyllä ekologisella yhteydellä on mahdollista, mutta ei todennäköistä, koska puusto molemmin puolin on nuorehkoa. Tulevaisuudessa yhteys voisi olla mahdollinen. Tien länsipuolen pellon ylitys näyttäisi liito-oravan kannalta hankalalta, koska matka on n. 60 m ja puutonta. Kulkureitti esiintymisalueelta Suolahdenjärven rannan kautta on myös hankala, koska rannassa on pitkän matkaa (70-80 m) vain matalaa aukkoista pajukkoa, mutta yhteys voidaan osoittaa. Eteläisemmän alueen kautta kulkeminen länteen onnistuu sitä vastoin paremmin ja sieltä ekologinen yhteys metsäalueiden lävitse voidaan osoittaa. MY/lo merkintä (LsL 49 ) lisätään kaavamerkintöihin. Kaavamääräys osoitetaan yhdenmukaisena myös vt18 ja mt621 osayleiskaavaan nähden. Keuruun kaupunki; Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, Mt 621 kunnostuksen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota yli 55 db:n päiväajan melulle altistuvien kiinteistöjen meluntorjuntamahdollisuuksiin. Melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää lähimpien asuntojen sisällä päivällä 35 db(a) klo eikä yöllä 30dB klo Pohjavesialueelle sijoittuvissa uusissa rakennuspaikoissa ensisijaisena jätevesien käsittelymuotona pidetään viemäriin liittymistä. Mikäli se ei kuitenkaan ole mahdollista, tulee jätevesien käsittely järjestää jollain muulla asianmukaisella tavalla. Maantien 621 (Myllymäentie) ja yhdystien 6216 (Lammasahontie) teoreettiset melualueet eivät ole selvillä. Koska tietoja ei vielä ole, kaavaluonnokseen on kyseisten tieosuuksien liikennemäärien perusteella arvioitu seuraavat tieliikenteen melualueet, joiden tuntumassa 55 dba:n melutaso saattaa ylittyä. Myllymäentien ja Lammasahontien risteysalueesta Keuruun keskustan suuntaan tieliikenteen teoreettiseksi melualueeksi on arvioitu 90 m tien keskilinjasta. Lammasahontien teoreettiseksi melualueeksi on kaavaluonnoksessa esitetty 50 m tien keskilinjasta ja Myllymäentien loppuosalle 70 m tien keskilinjassa. Mt 621 alueelle ei aluevaraussuunnitelmassa ole osoitettu melunsuojaustarvetta. Maantielle ei yleisesti käytössä olevien periaatteiden mukaan osoiteta melunsuojausta alhaisten liikennemäärien vuoksi. Pohjavesialueilla sijaitsevat nykyiset ja uudet rakennuspaikat on osoitettu lisämääreellä /pv. Pohjavesialueeseen (pv) liittyvä määräys ohjeistaa jätevesien oikeantyyppiseen käsittelyyn (pohjavesialueen merkinnän lakiviitteet tarkistetaan ehdotusvaiheessa). Kaavassa esitetyt uudet rakennuspaikat kuitenkin luovat lisää painetta laajentaa yleistä viemäriverkkoa alueelle. 4

5 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yleistä: Kaavaselostuksen luvussa esitetyt maakuntakaavatilannetta koskevat tiedot on syytä päivittää. Kaavaselostuksen luvussa 7.2 todetaan, että kaava-alue on jaettu rakennuspaikkojen mitoitusta varten neljään vyöhykkeeseen sen suhteen, miten tiivistä rakentamista kullekin alueelle on katsottu tarpeelliseksi osoittaa. Tekstiin liittyy kuva nro 44, jossa on esitetty vain kolme mitoitusvyöhykettä. Näiden kolmen mitoitusvyöhykkeen mitoitusperusteet on kuvattu luvussa 7.3. Luvun 7.2 tekstissä viitattaneen siihen, että suurin osa kyläalueesta on osoitettu alueeksi, jolla rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteelle (MRL 44 ), kun taas vyöhykkeen eteläosassa Ketvelniemen asemakaava-alueen lievealueella rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Luvussa esitetyt maakuntakaavaa ja vaihekaavoja koskevat tiedot päivitetään kaavaselostukseen. Kaavaselostuksen mitoitusta käsittelevää osiota voidaan ehdotusvaiheessa tarkentaa. MRL 44 2 momentissa säädetään, että rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lainkohdan mukaan määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Lainkohdan hallituksen perusteluissa todetaan mm., että tällainen yleiskaava soveltuu alueille, joilla asuntorakentamisen paine ei ole niin suurta, että sen järjestäminen edellyttäisi erityisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen sijaan yleiskaavaa ei voida käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana esim. taajamien tai kasvavien kaupunkiseutujen lievealueilla, joissa rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttää asemakaavan laatimista. MRL 44 :n säädökset ja sen perustelut huomioon ottaen kaavaselostuksessa on syytä perustella muun muassa rakentamispaineeseen liittyvillä seikoilla siitä, millä alueilla rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ja kuvata tarkemmin rakentamisen määrää ja tehokkuutta ja sitä, onko suunniteltu rakentaminen kyläasutuksen tyyppistä olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää ja vahvistavaa rakentamista. Rakennusjärjestyksessä määrätyn suunnittelutarvealueen ja kaavassa määrätyn suunnittelutarvealueen sekä toisaalta kylävyöhykkeen välisiä suhteita olisi syytä käsitellä kaavaselostuksessa tarkemmin. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että MRL 44 :n 2 momentin säännökset on tarkoitettu käytettäväksi kyläalueella, joka on suunnittelutarvealuetta ja jolla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua ilman asianomaista yleiskaavan erityismääräystä ja myös yleiskaavamääräyksen enintään 10 vuoden voimassaolon jälkeen. Rakentamispaine alueella on vähäinen, vaikka kyseessä onkin taajaman läheinen alue. Yleiskaava menee ohjausvaikutukseltaan rakennusjärjestyksen ohi; kaavassa on tarkennettu suunnittelutarvealueen rajaa suhteessa uusiin rakennuspaikkojen sijoitteluun. Liikenneväylät: Seututie 621 on osoitettu kaavakartalla aluevarausmerkinnällä. Merkintä tulee muuttaa viivamerkinnäksi. Melumallinnusta, missä huomioitaisiin maastonmuodot, ei ole tehty. Kaavaselostuksessa on todettu, että luonnosvaiheessa ei ole vielä käytettävissä teoreettisia melualueita, mistä syystä melualueen rajat on kaavaluonnoksessa arvioitu asiantuntija-arviona liikennemäärien perusteella. Melualuetta arvioitaessa on käytetty hyväksi melumallinnusta, joka on laadittu seututien 621 osalta kaava-alueen ulkopuolelle. Seututien liikennemäärät ovat kaava-alueen 5

6 pohjoispuolella alhaisemmat kuin kaava-alueella, samoin raskaanliikenteen osuus on huomattavasti suurempi kaava-alueella, millä on vaikutusta melun leviämiseen. Teoreettista melualueen rajausta käytettäessä tulee huomioida, että raja ei kerro melun todellista leviämistä, vaan mm. maastonmuodoista johtuen, raja voi ulottua laajemmallekin alueelle kuin mitä teoreettinen raja osoittaa. Näistä syistä uudet rakennuspaikat tulee osoittaa selkeästi irti kaavakartalla osoitetun teoreettisen melualueen rajasta. Jos on mahdollista, rakennuspaikkoja tulisi kokonaisuudessaan siirtää kauemmaksi maantiestä niiltä osin, kuin rakennuspaikat rajoittuvat melualueeseen. Kaavassa on hyvä antaa myös melumääräys rakenteiden ja rakennusten sijoittelun osalta sekä piha-alueiden suojauksen osalta melualueen sisälle rakennettaessa. Määräysten tulee koskea myös olemassa olevien rakennusten laajentamista ja uudistamista. Vaikka teoreettinen laskenta osoittaisi, että ehdotusvaiheessa 55 db melualueen rajaa voitaisiin kaventaa, ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rakennuspaikkoja ei saa tuoda tästä huolimatta lähemmäksi maantietä, koska ei ole tarkkaa tietoa miten melu maastossa tulee leviämään. ELY-keskus ei vastaa melusuojauksesta rakennettaessa olemassa olevan maantien melualueelle. Lähtökohtana tulee olla se, että uudet rakennuspaikat sijoitetaan melualueen ulkopuolelle. Seututien merkintä voidaan muuttaa viivamerkinnäksi. Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristöt ja maiseman ominaispiirteet ja rakenteet on selvitetty kaavojen laatimista varten asianmukaisesti. Kaavaselostuksesta ei ilmene tarkemmin se, minkälaiseen selvitysaineistoon maisemavaikutusten arviointi perustuu. Selostuksesta ei myöskään ilmene, missä laajuudessa kaavan perusselvitysaineistossa on tutkittu koko kaava-alue tieympäristöä laajemmalta alueelta, ranta-alueet mukaan lukien. Kaavaselostusta voidaan kulttuuriympäristöjen selvitysten osalta täydentää; maisemavaikutusten arviointi perustuvat alueella tehtyihin luontoselvitykseen sekä rakennuskannan selvitykseen, jossa on käsitelty myös maisemaa. Luonnonympäristö: Kaava-alueella on vesialueelle sijoittuvia erityisiä ympäristöarvoja. Etenkin Kaivoslahti on paikallisesti arvokas linnustokohde. Kaavamerkinnäksi sopisi esim. W/s ja kaavamääräyksen tulisi kieltää vesialueen luonnontilan muuttaminen esim. ruoppauksin tai pengerryksin, mutta kuitenkin mahdollistaa luonnonsuojeluperustein tehtävät hoitotoimet. Kaavaluonnoksessa esitettyjen viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (MY/vs) edustalla rannan tuntumassa oleva vesialue kuuluu lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaan. Siten ELY-keskus esittää, että MY/vs alueiden edusta merkittäisiin niin ikään vesialueiden ympäristöarvoja osoittavalla kaavamerkinnällä. Kaavaluonnoksessa on osoitettu useita MY-alueita, joiden kaavamääräys kieltää mm. avohakkuiden tekemisen. Kaavaluonnoksessa on osoitettu myös useita laaja-alaisia metsäalueita MY/me alueiksi, joita koskee MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus (maisematyölupavelvoite). On selvitettävä, ovatko laajat MY-alueet hakkuurajoituksineen kohtuuttomia maanomistajille. MY/me alueen kaavamääräystä tulisi muuttaa niin, että metsiensuojeluohjelma METSO:n kriteerit täyttävien kohteiden osalta kävisi ilmi vapaaehtoisuus. 6

7 Kaavaselostuksen kuvassa 16 on esitetty luonnonsuojelu- ja pohjavesialueet. Ketveleen harjukankaan luonnonsuojelualue ei näy kuvassa. Kaavakartalla Ketveleen luonnonsuojelualueen kaavamerkintään SL-1 liittyy määräys, jonka mukaan alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. MRL 33 :n säännös koskee kuitenkin ainoastaan maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa. Ketveleen harjukankaan luonnonsuojelualue on yksityinen suojelualue, joka on jo rauhoituspäätöksellä rauhoitettu. Alueen käyttöä säätelevät siten olemassa olevat rauhoitusmääräykset. Merkinnän selityksestä on syytä poistaa loppuosa "tai suojeltavaksi tarkoitettu". MY/lo kaavamerkintä ja määräys puuttuvat kaavakartan merkintöjen ja määräysten selityksistä. Viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (MY/vs) edustan rannan vesialueiden edusta voidaan myös osoittaa vesialueiden ympäristöarvoja osoittavalla kaavamerkinnällä. MY-alueiden toimenpiderajoituksen kohdentamista tarkennetaan ja kategorinen avohakkuukielto poistetaan kaavamääräyksestä. MY/me merkintä muutetaan MY/mo merkinnäksi ja alueen kaavamääräykseen tuodaan esille suojelun vapaaehtoisuus. Ketveleen harjukankaan luonnonsuojelualue on niin kapea, että se ei erotu kuvalta kovin selvästi. Ketveleen harjukankaan näkymistä kaavaselostuksen kuvassa 17 parannetaan. Ketveleen luonnonsuojelualueen SL-1 kohteen määräystä korjataan. MY/lo merkintä (LsL 49 ) lisätään kaavamerkintöihin. Kaavamääräys osoitetaan yhdenmukaisena myös vt18 ja mt621 osayleiskaavaan nähden. Pilaantuneen maan kohde ja pohjavesialue: Valtion ympäristöhallinnon maaperän tilan tietojärjestelmään on merkitty yksi pilaantuneen maan kohde eli "Keuruun taimitarha". Kyseessä on eri kohde kuin pidetystä viranomaistyöneuvottelusta laadittuun muistioon merkitty Anttilan puutarha. Kohteen tarkempi sijainti Lammasahontien pohjoispuolella on syytä selvittää ja kohde on osoitettava kaavakartalla asianmukaisine määräyksineen. Pohjavesialuetta koskevan pvkaavamerkinnän määräyksen sisällössä on otettava huomioon, että uusi ympäristösuojelulaki (527/2014) tulee voimaan Pykäläviittaukset on syytä tarkistaa uuden lain mukaisiksi. Pohjavesialueen määräyksen pykäläviittaukset voidaan tarkistaa. Keuruun taimitarhan tarkempi sijainti ja tiedot tarkistetaan ja merkitään asianmukaisesti kaavakartalle sekä kaavaselostukseen. Ulkoilureittimerkintä: Kaavassa on osoitettu ulkoilureitti sitovalla merkinnällä. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2004:24 on syytä ottaa huomioon kaavan jatkovalmistelussa: KHO:n päätöksessä todettiin, että oikeusvaikutteisen yleiskaavan kaavakartalle oli merkitty ulkoilureitistö eikä ulkoilureittimerkintöjä ollut osoitettu ohjeellisina. Päätöksen mukaan merkintöjen tuli ulkoilulain 13 huomioon ottaen täyttää myös ulkoilulaissa ulkoilureittisuunnitelmalle asetetut vaatimukset. Ulkoilureitti-merkintä muutetaan ohjeelliseksi. 7

8 Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry, Yleistä: Kaavat tulisi laatia hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Lisäksi maanomistajille tiedotus tulisi aina olla henkilökohtaista, vaikka laki ei sitä vaatisikaan. 1. Ehdotamme, että jatkossa kaikkiin kaavoitustyöryhmiin kutsutaan edustus maatalouden harjoittajien ja erityisesti metsänomistajien paikallisesta tuottajayhdistyksestä sekä metsänhoitoyhdistyksestä. Nämä kaksi edustajaa työryhmiin kutsumalla saadaan jo lähes kattava kaava-alueen maanomistajien edustus kaavavalmisteluun. 2. Esitämme lisäksi, että maanomistajille tiedotetaan aina myös henkilökohtaisesti, kun kaavalla tulee olemaan selviä vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin, vaikka laki ei sitä vaatisikaan. 3. Lisäksi toivomme, että erityisesti asemakaavoja laajempien kaavojen osalta kunta pyytää jatkossa poikkeuksetta lausunnot paikalliselta tuottajayhdistykseltä (MTK Keurusseutu ry) ja metsänhoitoyhdistykseltä (Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry). Maanomistajille on tiedotettu henkilökohtaisesti. Tämän osayleiskaavan yhteydessä ei ole toiminut erillistä kaavoitustyöryhmää, vaan on järjestetty tilaisuus kaikille osallisille. Lausunnon antaneet yhdistykset on mainittu osallisina kaavaan. MTK Keurusseutu ry voidaan lisätä osallisiin. Yksityiskohtaiset kommentit ja muutosesitykset: Kaava ja kaavan selvitykset on tehty hyvin perusteellisesti ja kattavasti. Kaavaselostuksessa on kuitenkin joitakin ristiriitaisuuksia kaavamääräysten kanssa. Pyydämme kaavoittaa huomioimaan seuraavat huomiomme. 4. Luontoselvityksessä viitataan METSO ohjelmaan eli metsien vapaaehtoiseen suojeluohjelmaan ja täysin vapaaehtoiseen menettelyyn metsänomistajien osalta. Luontoselvityksessä esitetään luontokohteiden suojelua kaavamääräyksin, mutta niiden totutusta METSO ohjelman menetelmin ja keinoin. Tässä on valtava ristiriita! Tällainen kaava olisi täysin ristiriidassa METSO ohjelman kanssa, koska kaavamääräykset ovat velvoittavia ja pakottavia, mutta METSO ohjelma on täysin vapaaehtoisuuteen perustuva. Luontoselvityksessä on lähtökohdaksi otettu mm. METSO ohjelman kriteerit ja aarniometsäkartoituksen perusteet. Luontokartoituksessa toki voi olla mitä tahansa kriteereitä ja perusteita, mutta kaavan laadinnan perusteeksi ja lähtökohdiksi tuollaisia ei voi ottaa! Aarniometsäkartoituksen mukaan alimmillaan jo 70-vuotias ja 20 cm läpimitaltaan oleva metsikkö luokiteltaisiin aarniometsäksi. Tällainen metsä on kuitenkin metsänhoitosuositusten mukaan vasta juuri varttunut kasvatusmetsikkö, eikä ole suositusten mukaan vielä uudistuskypsyyden rajallakaan. Metsien osalta luontoselvitysten ja kartoitusten tulee pohjautua virallisiin suosituksiin, ohjeisiin, määräyksiin sekä metsälain ja luonnonsuojelulain säädökset. Liito-oravan osalta luontokartoituksessa todetaan, että alueelta ei löytynyt havaintoja liito-oravasta! Sen sijaan liito-oravalle soveltuvia metsiköitä eli potentiaalisia liitooravalle soveltuvia alueita oli 7 kpl. Kaavan laadinnassa kuin myös kaavaa varten tehtävissä luontoselvityksissä ja sen esityksissä sekä muissa kartoituksissa tulee liitooravan osalta aina olla lähtökohtana YM:n ja MMM:n laatimat ja antamat ohjeet liitooravaa koskien! Kaavaluonnoksessa ei ole näin tehty. Esitämme, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita ei merkitä lainkaan kaavaan tai ne merkitään kaavaan aluevarausmerkinnän sijaan pistemäisellä merkinnällä. Ympäristöministeriö sekä Maa- ja metsätalousministeriö ovat antaneet yhteisen ohjeen ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Lisäksi Ympäristöministeriö on 8

9 antanut ohjeen kunnille, maakuntien liitoille ja alueellisille ympäristökeskuksille Liitooravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kaikkien toimijoiden tulee noudattaa näitä ministeriöiden antamia virallisia ohjeita ja määräyksiä. Metsälainsäädäntö turvaa pienimuotoiset erityisen arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Metsälain mukaan tällaisen arvokkaan kohteen käsittelyssä on turvattava näiden ominaispiirteiden säilyminen. Luo-merkinnät kaavoissa ovat epämääräisiä niin ymmärrettävyyden ja yksiselitteisyyden kuin oikeusvaikutustenkin osalta. Siksi ympäristöministeriö ohjeistaa käyttämään luo-merkinnän sijaan mieluummin MY-merkintää, jonka oikeusvaikutukset tulevat metsälain kautta. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty kaavaluonnokseen MY/lo aluevaraus merkinnällä. Nämä alueet kuitenkin muuttuvat ajan saatossa. Siksi pistemäinen merkintätapa olisi suositeltavampi. Lisäksi on suotavaa tai jopa välttämätöntä, että kaavoissa ei anneta mitään määräyksiä tai aluevarauksia yksittäisiä kasvi- tai eläinlajeja koskien, vaan viitataan ainoastaan lainsäädäntöön tai YM:n ja MMM:n ohjeisiin ja määräyksiin. Kaavoituksen tavoitteena on turvata metsätalouden harjoittaminen sille osoitetuilla alueilla sekä kaava-alueen luontoarvot, joita kaava-alueelta on inventoitu kaavan vaikutusarvioinnin pohjaksi. Maanomistaja luonnollisesti päättää haluaako aluettaan kaavoitettavan ja rakennuspaikkoja osoitettavan, mutta itse maankäytönsuunnittelussa ja nimenomaan rakennuspaikkojen kaavoittamisessa metsätalouden harjoittaminen ja metsälaki on kuitenkin väistyvä lainsäädäntö. Metsätalousalueilta inventoidaan metsätaloussuunnitelmien yhteydessä Metsälain arvokkaat elinympäristöt (ML 10 ) sekä joukko vapaaehtoisia tai määräaikaiseen suojeluun perustuvia luontokohteita sekä rauhoitettuja ja suojeltuja lajeja. Kaavan yhteydessä tulee kuitenkin huomioida edellä mainittujen lisäksi mm. uhanalaiset luontotyypit sekä muu luonnon monimuotoisuus, kuten maankäyttö ja rakennuslaki (MRL 5 ) edellyttää. Siten esimerkinomaisesti mm. harventamaton ja rahkasammaleinen kangaskorpi (metsätalousmielessä vajaatuottoinen harventamaton ja ojittamaton metsä) tulee huomioida kaavoituksen luontovaikutuksissa, vaikka sitä ei velvoiteta huomioimaan metsäsuunnitelmissa. MY/me merkintä muutetaan MY/mo merkinnäksi ja määräystä tarkennetaan METSO-ohjelman vapaaehtoisuus huomioiden. YM:n ja MMM:n laatimia ja antamia ohjeita liito-oravaa koskien ollaan muuttamassa. Myös Korkein oikeus on linjannut pinta-aloihin ja kulkuyhteyksiin liittyen( /269/diaarinumero: 188/1/14), että muutamien kymmenien aarien pinta-alat ovat lajin kannalta riittämättömiä. Liito-oravan kohdalla kaavamerkintä (luo) on useimmin Ely-keskusten suosittelema (Keuruulla viranomaisvaatimus), mutta muitakin merkintätapoja käytetään tapauskohtaisesti. Liito-oravarajauksia ja määräyksiä tarkennetaan ja täydennetään kaavaehdotukseen. 5. Ongelmallisia ja ristiriitaisia MY-kaavamerkintöjä. Kaikkien MY-kaavamerkintöjen osalta esitetään kaavamääräykseksi kaavamaista avohakkuukieltoa! Tällainen kaavamääräys on aivan kohtuuton metsänomistajien kannalta, koska kaavassa tällaisia alueita on esitetty paljon ja hyvin erilaisin perustein sekä erikokoisina aluevarauksina. Koko kaavoitettavasta alueesta yli 5% ja noin 50 ha on erilaisia, erityyppisiä ja erikokoisia MY-alueita. Tällainen täysin kohtuuton kaavamääräyksestä tulee ehdottomasti poistaa kokonaan kaavaluonnoksesta! Kaavoissa tulisi muutoinkin suhtautua hyvin pidättyvästi erilaisten totaalisten ja kokonaan estävien kaavamääräysten antamiseen metsänkäsittelyn osalta. Tämä koskee MY-merkintöjen lisäksi mm. erilaisia luo-merkintöjä. Monien MY/xx kaavamerkintöjen osalta vaaditaan lisäksi maisematyölupaa metsien käsittelyyn liittyen. Tämä siis tarkoittaa, että kaikkiin tällaisiin harvennuksiin, ensiharvennuksiin ja nuoren metsän kunnostus hakkuisiinkin (avohakkuut kielletty kokonaan!) pitäisi hakea maisematyölupa! Tällainen kaavamääräys on täysin kohtuuton! 9

10 Maisematyöluvan hinta on monesti jo suurempi, kuin nuoresta metsästä hakattavan puuston arvo! Kaavamääräyksiä tarkennetaan ja täydennetään kaavaehdotukseen. Avohakkuukielto poistetaan ja MY-rajauksia tarkistetaan. Maisematyölupavaatimus poistetaan. 6. Ristiriita MY/lo kaavamerkinnässä Kaavakartalla on liito-oravan osalta MY/lo kaavamerkintä. Kaavakartan merkinnöissä ja selitteissä sekä kaavamääräyksissä tällaista merkintää ei ole kuitenkaan lainkaan. Yhdenmukaistetaan kartta ja merkinnät sekä selitteet. Asiallinen huomio. Merkintä lisätään ehdotusvaiheeseen. YHTEENVETO kaavaluonnoksesta: Koska kaavamääräysten tulisi olla ehdottoman selkeitä, yksiselitteisiä ja kaikkien samalla tavalla ymmärrettävissä sekä kohtuullisia maanomistajille, niin esitämme MYkaavamääräyksen avohakkuukiellon poistamista! Lisäksi olisi kohtuullista metsätalouden, metsänhoidon ja metsien käsittelyn osalta, että maisematyölupavaatimus korvattaisiin viittauksella Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuosituksiin! Liito-oravan osalta kaavamääräykset tulee ehdottomasti olla yhtenevät YM:n ja MMM:n antamien ohjeiden ja määräysten kanssa, joten MY/lo merkinnän osalta vaatimus maisematyöluvasta tulee korvata viittauksella YM:n ja MMM:n määräyksiin ja ohjeisiin. Avohakkuukielto poistetaan ja MY-rajauksia tarkistetaan. Maisematyölupavaatimus poistetaan. Muilta osin ks. edellä. 2. MIELIPITEET: Keuruun Golf ry, Kartassa näkyvä "Golf harjoitusalue" sekä muu ko. peltoalue on esityksessä merkitty MA eli maisemallisesti arvokas peltoalue. Uskalin pellon pohjoispäässä on Keuruun kaupungin erityisliikuntapaikka, eli alue on nurmetettu golfin harjoitusalueeksi. Alueella on jo olemassa lyöntipenkka/paikat kymmenelle, puttausgreeni, hiekkaeste, WC ja pieni kevytperustainen varastomökki. Harrastuksen laajetessa tulevina vuosina on alueelle mahdollisesti tulossa pieni harjoituskenttä. Harjoituskentän paikaksi on suunniteltu harjoitusalueen pohjoispuolista peltoaluetta. Alue nurmetetaan ja sinne tehdään 3-4 aloituslyöntipaikkaa ja 3-4 puttausgreeniä. Pyydämme, että kaavassa huomioidaan jo olemassa olevan golfin harjoitusalue ja mahdollisesti tuleva harjoituskentän paikka. Alueelle on uhrattu kolmen vuoden aikana jonkin verran varoja ja runsaasti talkootyötä. 10

11 Alue voidaan merkitä VU-1-merkinnällä (Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue; Golfin harjoituskenttä). Reijo Kujala, Omistan tilat Uskali 2:109 ja Kalliomäki 2:107. En ole tyytyväinen luonnokseen ja vaadin muutoksia tasa-arvoisuuteen vedoten. Myllymäen rannan puoleisesta alueesta noin puolet on suunniteltu sammakoiden suojelualueeksi (MY/lu/vs). Suojelualueesta on metsätaloudellista haittaa ja taloudellista vahinkoa. Vaadin, että Uskalinlahden MY/lu/vs aluetta kavennetaan sekä etelä- että pohjoissuunnista (liite1). Uskalinlahden eteläranta on normaalia koivumetsää. Tierummun, joka on suojelualueen keskellä, laskuojan ympärille jää pehmeä paikka, jossa sammakot viihtyvät. Luonnoksessa on etelän puoleiselle naapurille (2:41) suunniteltu rakennuspaikka ja tasapuolisuuteen vedoten vaadin, että minulle osoitetaan rantatontti rakennusoikeuksineen kartan osoittamalla tavalla (liite2). Tämän tontin ranta ei poikkea rakenteeltaan naapuritontista, jolle rakennusoikeus on kaavaluonnoksessa. Olen alkuperäisessä hakemuksessa hakenut kahta rantatonttia ja nyt luonnoksessa en ole saamassa yhtään. Lisäksi toivon, että minulle osoitetaan rakennusoikeuksineen tontti Kalliomäki 2:107 Vanhan Myllymäen tien varteen liittyen suunnitelmissa olevaan tonttiryhmään Uskalinmäki 10:34 ka Kotikunnas 10:121 (liite3). 11

12 Mielipidettä on täydennetty : Alueella 2:109 sijaitseva päärakennus on laho ja purkukuntoinen. Esitän, että sitä ei suojella. Pihapiirissä oleva vanha v.1905 rakennettu pienempi asuinrakennus on 12

13 mahdollisesti korjauskelpoinen ja se voidaan tarvittaessa suojella. Samalla alueella sijaitseva lato on jo lähes laho ja korjauskelvoton, sitä ei ole syytä suojella. Viitasammakon elinympäristö on tarkistettu maastossa ; merkintäaluetta voidaan kaventaa ehdotusvaiheeseen. Tilalla 2:109 sijaitsevan pihapiirin yhteydestä voidaan "paikallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri" merkintä poistaa ottaen huomioon rakennusten erittäin huono yleiskunto sekä alueen läheisyyteen osoitetut uudet rakennuspaikat. Näin turvataan laajemmin myös alueen kehittyminen uutena pientalokorttelina. Rakennuspaikka voidaan siirtää tilan 2:109 sisällä mt621 tien länsipuolelta rantaalueelle tilan 2:41 uuden rakennuspaikan viereen. Erkki ja Anita Valtonen, Oikaisuvaatimus mt621 eteläosan osayleiskaavaan, koskien seuraavia tiloja joihin omistajat eivät halua tonttipaikkoja. Asia ilmaistiin jo keväällä 2013 lähetetyssä kaavakkeessa, mutta syystä tai toisesta näitä toiveita ei kaavaluonnoksessa toteutettu. - Kotikunnas Aamurinne Maa-alueet ovat varattu omaan käyttöön, koska tilaa viljellään aktiivisesti. Tästä syystä maita ei tarvitse nyt eikä jatkossa kaavoittaa. Kaavaluonnoksessa olevat suunnitellut tontit poistettava. Mielipiteessä esitetyille tiloille osoitetut uudet rakennuspaikat voidaan poistaa mielipiteen mukaisesti. 13

14 Otto Pohjavirta, Kytölän tilan 22:206 ja Lisä-Kytölän 33:1 maille on suunniteltu osayleiskaavassa 4 tonttia. Tontit rikkovat tilan kokonaisuuden. Siksi pyydämme poistamaan suunnitelmaan suunnitellut tontit. Tie, joka on suunniteltu kulkevaksi Kytölän ja Lisä-Kytölän läpi, rikkoo tilojen yhtenäisyyden. Tielinja kulkee pihapiirin läpi ja koska itselläni ei ole tarvetta tonteille menevälle tielle, pyydämme suunnittelemaan tien sijainnin uudelleen. 22:206 Olemassa oleva rakennus. Toimiva maatilakeskus Merkintämuutos AO AM 33:1 Niemi M-merkintä Olemassa oleva rantasauna Uudet rakennuspaikat voidaan poistaa mielipiteen mukaisesti. Maatilan talouskeskuksen merkintä tilan 22:206 alueella voidaan muuttaa AO -> AM mielipiteen mukaisesti. Olemassa oleva sauna voidaan osoittaa erillisellä saunarakennuksen merkinnällä. Tielinjausta voidaan muuttaa. 4. SUULLISET MIELIPITEET Reijo Kujala, (yleisötilaisuus) - Viitasammakon aluevarauksen pienentäminen tilalla ainakin etelästä (n. 50 m), jotta rantarakennuspaikka voitaisiin osoittaa rantaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi. MY-aluevaraus on esitetty liian pitkälle, sillä pehmeä ja kostea alue alkaa vasta hieman kauempaa pohjoisessa (kts. esitys alla). - Myllymäentien varteen tulee osoittaa uusi rakennuspaikka tilalle uuden rakennusryhmän eteläpuolelle kuivalle maalle (kts. esitys alla) 14

15 - Maantien 621 länsipuolelle esitetty nykyinen rakennuspaikka on vanha rakennus, joka tulee voida purkaa muiden piharakennusten ohella. Ainoastaan pihapiirissä oleva paikallisesti arvokas rakennus (kaavamerkintä 21) tulee säilyttää. Viitasammakon elinympäristö on tarkistettu maastossa ; merkintäaluetta voidaan kaventaa ehdotusvaiheeseen. Tilalla 2:109 sijaitsevan pihapiirin yhteydestä voidaan "paikallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri" merkintä poistaa ottaen huomioon rakennusten erittäin huono yleiskunto sekä alueen läheisyyteen osoitetut uudet rakennuspaikat. Näin turvataan laajemmin myös alueen kehittyminen uutena pientalokorttelina. Rakennuspaikka voidaan siirtää tilan 2:109 sisällä mt621 tien länsipuolelta rantaalueelle tilan 2:41 uuden rakennuspaikan viereen. Jussi Seppälä, Tilalla on rakennusoikeutta kantatilaselvityksen ja pinta-alan perusteella 4 paikkaa, joista yhtään ei ole käytetty. Uusia rakennuspaikkoja on siis 4, joita ei ole kuitenkaan osayleiskaavaluonnokseen merkitty. Perustelut sille, ettei Kanervalankorpeen oikeutettuja rakennuspaikkoja ole osayleiskaavaan sijoitettu ovat perusteettomat kaikilta osin, ja vastoin maanomistajien tasapuolista kohtelua etenkin kun kaavan perusteluissa korostetaan maanomistajien tarvetta saada alueelle lisää rakennuspaikkoja. Tilalle voidaan hyvin sijoittaa esim. Myllymäentien puoleiseen osaan mainitut 4 rakennuspaikkaa, sillä alue ei ole siitä kohtaa soistunut ja paikat voidaan sijoittaa ilman merkittäviä meluhaittoja. Suurjännitelinjakaan ei ole lähellä tätä kohtaa. Vaadin Kanervalankorven tilaan kuuluvien 4 rakennuspaikan sijoittamista osayleiskaavaan. Tilan 22:151 alueelle on pohjaolosuhteiden, tilan halki kulkevien voimalinjojen ja mt621 teoreettisen melualueen muodostamien rajoitteiden vuoksi mahdollista osoittaa kaksi uutta rakennuspaikkaa teoreettisen mt621 melualueen ja voimalinjan rakennuskieltoalueen (40 metriä voimalinjan keskilinjasta) väliselle alueelle. Uusille rakennuspaikoille osoitetaan seututieltä 621 uusi ohjeellinen tieyhteys, jolla maanomistajan on haettava ELY-keskuksen liittymälupa. Uuden tieyhteyden rakennuskustannuksista vastaa maanomistaja. 15

16 Liisa Lemmetty puolesta Tuula Lemmetty, Tilan omistaja Liisa Lemmetty on osakkaana Seippolan maatilassa, minkä toimintaan Kenkiheitto-tila (22:650) liittyy oleellisena osana. Peltoalueelle on sijoitettu mt621 eteläosan osayleiskaavassa 4 rakennuspaikkaa, pellon sekä metsän läpi kulkuteitä, metsän läpi merkitty tieliikenteen yhteystarve sekä tilalle 28:297 piirretty rakennusalue työntyy itäkulmasta tilalle 22:650. Liisa Lemmetty esittää seuraavat muutokset maataloustoiminnan edellytyksen jatkumiselle: 1. Kenkiheitto-tilan pellolle, pohjoispäähän sijoitetut 4 rakennuspaikkaa erillispientaloalueelta poistetaan. 2. Tilan pellolle ja metsäalueelle sijoitetut tiesuunnitelmat poistetaan. 3. Tilalle 28:297 olevaa erillispientaloaluetta siirretään/muokataan niin, ettei se ulotu tilan 22:650 puolelle. 4. Tieliikenteen yhteystarpeen sijainti pitää kohdistaa niin, ettei se kulje tilan 22:650 kautta. Pienellä maanviljelystilalla ei ole muualla metsämaata. Tilalle Kenkiheitto 22:650 osoitetut neljä uutta rakennuspaikkaa voidaan poistaa mielipiteen mukaisesti. Tilalle 28:297 osoitettu AO 2-alue voidaan rajata vain ko. tilan puolelle mielipiteen mukaisesti. Alueelle osoitettu tieliikenteen yhteystarve merkintä on ohjeellinen eikä sen tarkkaa sijaintia ole määritelty. Yhteystarve merkintä on syytä säilyttää, se mahdollistaa kulun Ketvelniemen asuinalueelle, jota koskevassa asemakaavassa (kaupunginvaltuuston hyväksymä ) reitti on myös osin huomioitu. Yhteystarve merkintä lisäksi osoitettu myös keskustan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa. 16

17 Tuula Lemmetty, Korjaustoiveeni mt621 eteläosan osayleiskaavaan: 1. Ulkoilureitti Esitän, että tilani lävitse merkitty ulkoilureitti siirretään kulkemaan tilani 28:299 ulkopuolelle. Näin olen suullisesti sopinut kaavoitusjohtaja Timo Määtän kanssa puhelinkeskustelussa vuonna Keskustelun jälkeen ulkoilupolulle raivattiinkin uusi reitti, mutta ilmeisesti sen kunnostus lopulliseen muotoon sekä informointi on jäänyt kunnan muiden kiireiden alle. Nyt polku kulkee taimikon läpi, jolloin taimia on katkennut ja tuhoutunut. Polun käyttäjien vuoksi en ole voinut suorittaa taimikkoalueelle tarpeellista raivausta loppuun. 2. Suunnittelutarvealueen raja Emätilaselvityksen mukaan kolmelle tilalle (28:297, 28:298, 28:299) muodostuu yhteensä viisi rakennuspaikkaa, joista yksi on merkitty tilalleni. Selitykseksi rakennuspaikkojen tilakohtaiseen jakoon kuulin, että metsätilani soveltuu maastonsa takia huonosti rakentamiseen. Ehdotankin, että suunnittelutarvealueen raja siirretään kulkemaan tilani itäistä rajaa pitkin. Näin tilani siirtyy kokonaisuudessaan kylävyöhykkeen puolelle. 3. Rakennuspaikan siirtäminen Esitän, että tilalleni merkitty rakennuspaikka siirretään länsirajalle, kartalle merkitsemääni paikkaan. Tällä paikalla talon lämmityksessä voin hyödyntää aurinkoenergiaa sekä kalliosta saatavaa maalämpöä. 4. Rakennuspaikan koko Esitän, että rakennuspaikan koko on 4500m2, mikä mahdollistaa maanviljelijän tyttärelle omatarvepuutarhan ylläpidon sekä kukkapuutarhan. 1. Ulkoilureitti voidaan siirtää mielipiteen mukaisesti tilan ulkopuolelle. 2. Suunnittelutarvealueen rajan on syytä noudattaa kaavaluonnoksessa esitettyä nykyistä linjausta; myös tilan 28:299 alueelle osoitettu uusi rakennuspaikka on osa aluetta, joka sijoittuu lähimmäksi Ketvelniemen asuinaluetta. 17

18 3. Rakennuspaikat on syytä pitää maankäytön suunnittelujärjestelmän rakennuspaikkojen ryhmittelyperiaatteen mukaisesti yhtenäisenä korttelina; ei muutosta kaavaehdotusvaiheeseen. 4. Uuden rakennuspaikan koko on yleiskaavatasolla vain ohjeellinen, kuitenkin vähintään 3500 m². Tarja Apponen, Omistan Keuruulla Ketvelniemen vieressä olevan maa-alueen 28:298. Viereiset maa-alueet ovat 28:299 ja 28:297. Omistamalleni maa-alueelle on piirretty kaksi erillispientaloaluetta. Kiinnitin huomiota alueelleni piirrettyyn AO-alueeseen, koska osa siitä jatkuu viereiselle metsäpalstalle 28:297. Pyydän ensiksi, että piirretty AO-alue tulee kokonaan tontilleni. Projektipäällikkö Jenny Jungar kirjoitti minulle vastauksessaan, että "AO-korttelialueen raja voidaan näillä näkymin siirtää kiinteistörajan mukaisesti (eli alue hieman pienenee noista ilmoittamistani luvuista)". Koska alueellani on pinta-alaa m2, on parempi, että yhden tontin pinta-alaksi tulee 5000m2, näin ollen pyydän, että kahden tontin pinta-ala on yhteensä 10000m2. Piirsin ehdotukseni, jossa näkyy AO-alueen laajennussuunta. AO-kortteli voidaan rajata vain maanomistajan tontille mielipiteen mukaisesti. Rakennuspaikkojen koko ja muoto ovat yleiskaavatasolla vain ohjeellisia, rakennuspaikkojen muoto voidaan muuttaa mielipiteessä esitetyn mukaiseksi. Finsilva Oyj, Metsätalouden kuljetustarpeita tulisi tarkastella suunnittelussa yksityiskohtaisemmin. Asiasta ei ole kaava-aineistossa selvityksiä. Uudet tielinjaukset vaikuttavat nykyiseen metsätieverkostoon. Kaavaluonnoksessa olisi syytä tarkemmin käsitellä puunkuljetusten tarvitsemia liittymiä ja teiden varsille sijoittuvia potentiaalia puuvarastoalueita. Metsätieverkoston suunnittelutarve korostuu kuljetuskaluston koon kasvaessa ja Äänekoskelle suuntautuvan liikenteen lisääntyessä lähitulevaisuudessa. Sujuvat kuljetusyhteydet ovat tärkeä menestystekijä biotaloudelle. 18

19 Metsätalouden kuljetustarpeet eivät ole yleiskaavassa ratkaistavia asioita. Jorma Sammallahti, Viittaan puhelinkeskusteluun Timo Määttä/Jorma Sammallahti Asiani koskee maa-aluetta Aikaisempi Ikäheimosen tekemä osayleiskaavaluonnos sisälsi alueelle useita rakennuspaikkoja. Nämä haluaisin mukaan uuteen osayleiskaavaluonnokseen. - Rakennuspaikat sopisi esim. koneyrittäjille, jotka tarvitsevat kodin lisäksi tontilla olevaa hallitilaa koneiden säilyttämistä ja huoltoa varten. - Perheelleni myös haluaisin varata muutaman rakennuspaikan Siimeksentien varresta Maa-alue on pääosin hiekkakenttää, joten perustuskustannukset olisivat pienet. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi tilalle 22:639 voidaan siirtää yksi uusi rakennuspaikka, joka oli valmisteluvaiheessa osoitettu tilan 22:640 alueelle. Jouko Lähteenmäki, Omistamani tilan tiedot eivät ole kaavasuunnitelmassa ajan tasalla. Olen myynyt omistamastani tilasta kauppakirjalla m2 määräalan Pohjantien varresta. Tälle uudelle tilalle on rakennuspaikka Pohjantien varressa ja siellä on jo varastorakennus ja rakennusluvat varastorakennukseen ja lomarakennuksen rakentamiseen. Itselleni on Tervamäen tilaan Pohjantien varteen varattava rakennuspaikka, koska se ei rajoitu ranta-alueeseen ja on maastollisesti ja kulkuyhteyksien yms. seikkojen takia varsin hyvä. Kävin ko. asian varmistamassa kaavoitusjohtaja Määtän luona ennen kuin tein kaupan määräalan luovuttamisesta. Tällöin jäin käsitykseen, että senhetkisen tilanteen mukaan kyseinen alue ei tulisi kuulumaankaan suunniteltujen kaavoituksien piiriin. 19

20 Emätilaselvityksen mukaista rantaviivamitoitukseen perustuvaa uutta rakennuspaikkaa ei voida ranta-alueelle (tilalle 4:87) osoittaa alueen luontoarvojen vuoksi, joten se on osoitettu suurimman pinta-alan perusteella tilan 4:42 (2,6 ha) alueelle. Jukka Aholla on voimassa oleva rakennuslupa vapaa-ajanasunnolle ja talousrakennukselle, joka merkitään kaavaehdotuksessa olemassa olevana rakennuspaikkana. 20

21 Tiina Pekkala, Omistan Hartunlammen rannalta n. 0,70 ha metsämaata. Alue kuuluu Kivilinnan tilaan R:no 18:32. Mielestäni minulle kuuluisi lammen tuntumasta yksi rakennuspaikka. Alueen etelä- ja länsireunalla maaperä on kantavaa ja rakennusmaaksi sopivaa. Kaupungin ilmoittama kävelypolku ei voi olla rakennusoikeuden esteenä. Polulla ei ole virallista lupaa. Pelkkä ajan kanssa muodostunut käytäntö ei oikeuta maan lailliseen lunastukseen. Pyydän tutustumiskäyntiä ko. alueella asian selvittämiseksi keväällä Tila 18:32 kuuluu emätilaan 18:19, jolle rantaviivamitoituksen mukaan kuuluu 1 (0,5) uusi rakennuspaikka. Luonnosvaiheessa ei uusia rakennuspaikkoja tilalle kuitenkaan osoitettu, koska emätila ei pohjakarttatietojen mukaan ollut rakentamiskelpoinen; suota ja vesikuoppia. Tilalle on tehty tarkentava maastotarkastus , jolloin alue todettiin rakentamiskelpoiseksi ja uusi rakennuspaikka osoitettiin kaavaehdotusvaiheessa. Jutta Piispanen Kaavan laatija jutta.piispanen@ramboll.fi Ville Vihanta Kaavasuunnittelija ville.vihanta@ramboll.fi 21