1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen"

Juha Mikkonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen

3 L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto

5 S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0 sivu 1 Tiivis te Tutkimusalue 4. Tutkimusmenetelmä a tulokset 5.. Yhteenveto 3 Kir suus

7 3 1. TIIVISTEL MÄ Kalakuolematapausten selvittelytutkimusten yhteydessä oudutaan usein tutkimaan matalia, noin metrin keskisyvyyden ärviä. Näiden luontainen rehevyys tai ätevesikuormituksen aiheuttamat kasvillisuusmuutokset saavat talvikautena aikaan säännönmukaisia veden laadun muutoksia. Näistä muutoksista tärkein on hapen pitoisuuden väheminen. Jääpeitteen alla tapahtuvassa hapen kulumisessa voidaan todeta alueellista vaihtelua ärven eri osissa. Suoritetussa tutkimuksessa voitiin todeta hapen pitoisuuden alenemisen alkavan rantamatalasta a leviävän sieltä vaihdellen muualle ärveen. Kevättalvella hapen kyl sentti vaihteli tutkitun ärven eri osissa samanaikaisesti J 0 H DAN T 0 Kymioen vesistöön kuuluvalla pienellä Junkkarinärvellä (kuva 1, sivu on kalakuolematapausten ohdosta suoritettu hapen talvisesta kulumisesta seuraava tutkimus. Järvi on matala, sen suurin syvyys on 110 cm a keskisyvyys n. 75 cm. Järvi on laadullisesti puhdas, sitä kuormittavat lahtien perukoilta alkavat vilelysalueet. Järveen laskee kaksi pientä okea, virtaamiltaan talvella n. 30 a n. 50 1/s. Järvi laskee vetensä Joutsenokea myöten Kymiokeen. Järven vedenlaatua kuvaa seuraava taulukko. Taulukko Junkkarinärvi sameus FTU ph rng/1 mg/l pg/l 0,8 14, ' 1 7,6 6,4 50 9,

8 4 3. T U T K I M U S A L U E JUNKKARINJÄRVI 5 10 km 1!"... '1 1 Kuva 1. Junkkarinärvi 4. T U T K I M U S M E N E T E L M Ä JA T U L 0 K S E T Tutkitt.~essa seurattiin hapen pitoisuutta 33 kohteella. Näytteet otettiin puolesta välistä kokonaiss ä. Järven poikki ulottuvat näytelinat ulotettiin niin lähelle rantaa kuin näytteenotto teknillisesti oli mahdollista. Matalin näytteenottosyvyys oli 10 cm. Analysoinnissa käytettiin vesihallituksen hyväksymiä ana imenetelmiä (Erkomaa, Mäkinen 1975). Kuvissa 2-6 on es alueellinen hapen suus kyllästysprosentteina ärven eri osissa. Tutkitussa ärvessä, ossa on

9 5 tasainen, kova savipoha a kuormittaana vain kesäinen valuma pelloilta, ovat talviseen veden laadun vaihteluun vaikuttavat tekiät vähäiset. Vesikasviätteen haoamisen aiheuttama hapen kuluminen rantamatalassa leviää talven kuluessa ärven keskustaa kohden. Järven vesimassan hilaiset virtailut aiheuttavat hapen pitoisuuden alueellisia vaihtelua. Kuva 2. Junkkarinärvi

10 6 r Kuva 3. Junkkarinärvi !.:._... Kuva 4. 0"2.1978

11 7 Kuva 5. Junkkarinärvi Kuva 6. J u n k k a r i n ~i r v i. ~ r~

12 8 Järven lämpötila vaihteli tutkimusaikana 0,1-2,~ 0 c välillä. Joulu- a tammikuun aikana tapahtuneen veden lämpenemisen älkeen lämpötila aleni aina sularuisvesien tuloon saakka. oc 2,5 2,0 1,5 1,0 oa mv oda 0,5 0 27,12 18,1 20,2 20,3 12,4 Kuva 7. Junkkarinärven lämpötilan kehitys talvella o- keskiarvo o- ruinimiarvo Ll- maksimiarvo.-!.tj.tj 0 /o ~ (]) (J) H ~ (J) ~.tj 70 (J) :m 60 r-l r-l h 30 (]) (.4 20 fd.-e: 10 Kuva 8. Junkkari ärve tajvcl a 19 20,2 20,3 suuden kehitys 12/t

13 9 pitoisuus vaihteli kyllästysprosentin välillä. Lähes kaikilla tutkimuskohteilla tapahtui alkutalvesta pitoisuuden kasvua. Helmikuun lopussa tapahtui hapen vähenemistä a maaliskuun lopulla oli hapen pitoisuus alhaisimmillaan. Huhtikuussa sulavedet lisäsivät hapen suutta nopeasti. 5 Y H T E E N V E T 0 Tutkimus osoitti, että Junkkarinärvessä vaihtelee hapen pitoisuus suuresti. Hapen kuluminen näkyy tutkimuksen mukaan ensiksi matalassa rantavedessä, onka kasvillisuusvyöhykkeen haoamistapahtumat saavat hapen pitoisuuden vähenemisen alkuun. Vesimassan hilaiset virtaukset sekoittavat ranta-alueen vähähappista vettä ärven muuhun vesimassaan saaden aikaan suuriakin alueellisia pitoisuuseroa (Kettunen 1971; Heinonen, Alhonen a Kettunen 1971).

14 1 0 K I R J A L L I S U U S Erkomaa, K., Mäkinen, I. Vesihallinnon vesitutkimuksissa käytettävistä analyysimenetelmistä. Vesihallituksen tiedotus Heinonen, P., Alhonen, P. a Kett.unen, I. Jäteveden talvisesta kerrostumisesta hitaasti virtaavina ärvialtaina. Vesitalous 1971:3. Kettunen, I. Havaintoa veden virtauksista reittiärvessä. Vesitalous 1971:5.

Samankaltaiset tiedostot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet