Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa
|
|
- Leena Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPIN MATKAILUNELINKEINON LIITTO RY Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27249
2 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 1 (20) Nissi Markku Sisällysluettel 1 Jhdant Selvityksen tausta ja tavitteet Matkailun merkitys Glbaali merkitys Kansallinen merkitys Matkailun merkitys Lapissa Matkailu ja aluetalus Aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit CASE-esimerkit Yleistä Majitustiminta Ohjelmapalvelutiminta Hiihtkeskustiminta Matkailu ja muut timialat Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
3 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 1 (19) Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa 1 Jhdant Tämä selvitys n sa Lapin matkailuelinkeinn liitn Laki ja ikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanketta. Hankkeen yksi kknaisuus n maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa, jnka tehtävänä n laatia selvitys matkailuelinkeina kskevista maankäyttöikeudellisista, maastliikenneikeudellisista, vesiikeudellisista, kaavitusikeudellisista ja ympäristöikeudellisista kysymyksistä ja niihin liittyvistä haasteista. Lapin matkailu perustuu suurelta sin luntn ja lunnssa liikkumiseen. Useat matkailuyritykset timivat lunnssa, usein jpa vukramaalla. Maanmistussuhteiden muuttuessa ja hjelmapalvelujen kehittyessä khdataan usein yllättäviä juridisia ngelmia itse kunkin timijan ikeuksista. Hankkeen tavitteena n tehdä selvitys ja lisätä matkailuyrittäjien tietämystä maankäyttöön ja siihen liittyvään rakentamiseen liittyvissä asiissa. Selvityksen phjalta laaditaan myös yhteisiä pelisääntöjä ja susituksia niin, että riitatilanteet vähenevät. Hankkeen tavitteena n lisäksi Lapin maakunnassa timivien matkailuyrittäjien ikeuksien ja velvllisuuksien ymmärryksen ja ikeudellisen saamisen lisääminen alueiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lapin matkailuyrityksille tehtiin vuden 2015 lpulla kartitus, jissa selvitettiin keskeisiä tiettarpeita. Kartituksen perusteella selvityskknaisuus mudstuu seuraavista sa-alueista. Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
4 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 2 (19) 2 Selvityksen tausta ja tavitteet Tämä selvitys vastaa selvityskknaisuuteen 2, jssa tarkastellaan matkailuinvestintien ja timinnan vaikutuksia vertulihin ja työllisyyteen sekä tudaan ilmi matkailun merkitystä aluetaludessa. Tavitteena tässä selvityksessä n: tuda esiin matkailun merkitystä timialan tunnuslukujen valssa, tuda esiin matkailutiminnan vaikutusmekanismit taluteen ja työllisyyteen investintien rakentamis- ja timintavaiheessa, analysida esimerkein matkailuinvestinnin ja matkailutiminnan vaikutusta työllisyyteen ja verttulihin verrata matkailutiminnan merkittävyyttä suhteessa muihin timialihin Tulksia vidaan hyödyntää suuntaa-antavasti perusteltaessa matkailutiminnan vaikuttavuutta yleisellä taslla. 3 Matkailun merkitys 3.1 Glbaali merkitys Viime vusikymmenten aikana matkailu n kasvanut ja mudstanut tärkeän tellisuuden alan kk maailmassa. Glbaalisti tarkasteltuna matkailun liiketiminnan vlyymi vastaa ja jpa ylittää öljyn viennin, elintarvikkeet ja auttellisuuden. Matkailusta n mudstunut yksi kansainvälisen kaupan avainpelaaja ja se n myös yksi tärkeimmistä tulnlähteistä kehittyneille maille. Matkailu n lunut talus- ja työllisyyshyötyjä myös mnille muille timialille kerrannaisvaikutustensa kautta - rakentamisesta maataluteen, kaupan palveluihin tai televiestintään. Viimeisin kehitys ja ennusteet: Kansainväliset matkailijiden saapumiset kasvivat 4,3 % vunna 2014 yhteensä miljardiin Vunna 2014 kansainvälinen matkailun vienti generi yhteensä 1,5 biljnaa dllaria Maailman matkailujärjestö UNWTO ennustaa kasvun jatkuneen myös vunna 2015 (3-4 %) (Lähde: Kansainvälinen matkailu (matkustaminen ja matkailuliikenne) n 30 % maailman matkailun palveluiden viennistä ja 6 % kaikkien hyödykkeiden ja palveluiden viennistä. Maailman bruttkansantutteesta matkailun suus n 10 % (sura, välillinen, jhdettu) ja jka 11. työpaikka n matkailun luma. Vuteen 2030 mennessä kansainvälisten matkailijasaapumisten dtetaan kasvavan 3,3 prsentin vusivauhtia. (Lähde: UNWTO Turism Highlights 2015.) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
5 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 3 (19) 3.2 Kansallinen merkitys Matkailu n Sumessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. Matkailu n yksi niistä harvista timialista, jka n jatkanut kasvuaan yleisestä taludellisesta tilanteesta hulimatta. Muutamia keskeisiä faktja: Yksi (1) matkailueur tu 56 senttiä muille timialille. Matkailutimialat mudstavat 2,5 % Sumen BKT:stä, jka n: Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalus Pulitista kertaa enemmän kuin elintarviketellisuus 19,8 miljnaa rekisteröityä yöpymistä Sumessa, jista 14,3 miljnaa ktimaisia ja 5,5 miljnaa ulkmaisia yöpymisiä Matkailun kknaiskysyntä vunna 2014 li yhteensä 14,2 mrd., jka sisältää sumalaisten ja ulkmaisten matkailijiden kulutusment Sumessa. Ulkmaisten suus matkailun kulutuksesta li nin 28 prsenttia eli 4,03 miljardia eura. Matkailu työllisti vunna 2014 yhteensä työntekijää yritystä Yli 3000 uutta yritystä vusina Uusia yrityksiä syntyy eniten hjelmapalveluihin Matkailualat työllistävät myös muiden aljen saajia Matkailuelinkeinn merkitys krstuu syrjäisillä alueilla Päämasijitukset 1,2 miljardia eura Satjen miljnien eurjen investinnit htelleihin Vientiin rinnastettava matkailutul n 2014 yhteensä 4,03 mrd. Kaksinkertaistunut 2000-luvulla Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknlgian vienti Suurempi kuin Sumen kaikki krkean teknlgian vienti yhteensä Matkailu kasvaa neljän prsentin vusivauhtia (Lähde: TEM, Matkailun infgraafi 2015) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
6 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 4 (19) Matkailu- ja Ravintlapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailu- ja ravintla-alaan kannattaa panstaa, kska ala n erittäin työvimavaltainen. Kysynnän lisäys alalla synnyttää Sumeen keskimäärin enemmän työpaikkja kuin muilla timialilla. Timialan työpaikat ja vertult pysyvät Sumessa ja eivät vuda missään lsuhteissa ulkmaille. Alan yritykset maksavat käytännössä kaikki vernsa Sumeen. Verjen suus timialan palvelujen hinnasta n suuri. Ala tu valtille ja kunnille yli 5 miljardia eura vertulja. MARA:n hallitushjelmatavitteiden mukaan alan kehittymiseksi tarvitaan seuraavia timenpiteitä: Verja n alennettava Vähemmän sääntelyä ja valvnta riskin mukaan Sumi saavutettavaksi Sumi tunnetuksi Matkailulle strateginen hjelma Matkailukeskusten timintaedellytykset turvattava (Lähde: Työtä ja hyvinvintia. MARAN hallitushjelmatavitteet 2015) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
7 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 5 (19) Kknaisuudessaan matkailuklusteri n liikevaihdltaan siis lähes 17,1 miljardin eurn kknaisuus, jka työllistää lähes työntekijää yli yrityksessä Sumessa. Perinteisesti laaja matkailuklusteri sisältää majitus- ja ravitsemistiminnan sekä hjelmatiminnan lisäksi henkilöliikenteen timialja, jtka n esitetty seuraavassa taulukssa. Matkailun ydinklusterin (majitus-, ravitsemus- ja hjelmapalvelutiminta) salta liikevaiht n 9,1 miljardia eura ja työllistävyys lähes henkilöä. Taulukk 1. Matkailun kk yritysklusterin timinnan laajuus Sumessa v (ennuste). (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
8 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 6 (19) Matkailun laajan klusterin liikevaiht nkin llut varsin nusujhteista. Vudesta 2005 kasvu n llut tasaista. Vuden luvuissa näkyy taantuman vaikutus, ja samin vunna 2014 pieni ntkahdus n näkyvissä seuraavassa kuvissa. Kuva 1. Matkailun laajan klusterin liikevaihdn kehitys (Lähde: Tilastkeskus, Timiala Online). Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
9 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 7 (19) 3.3 Matkailun merkitys Lapissa Matkailu n merkittävä timiala Lapissa, sillä se työllistää väestöä myös alue ja kuntakeskusten ulkpulella, auttaa ylläpitämään liikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta, sekä tu psitiivista elinvimaa maaseudulle. Matkailukeskukset vat tärkeitä palvelukeskittymiä myös paikallisen väestön tarpeisiin. Kansainvälisyys n luntainen sa Lapin matkailua ja se heijastuu myönteisesti myös muuhun aluetaluteen. Muutamia keskeisiä faktja: 2,36 miljnaa rekisteröityä yöpymistä Lapissa, jista 1,33 miljnaa ktimaisia ja 1,03 miljnaa ulkmaisia yöpymisiä Lapin matkailu työllistää 4343 henkilötyövutta + vukratyöviman suus vusitaslla 3,6 kertainen Lapin kaivstiminnan ja luhinnan työllisyyteen (2013) 80 % Lapin kauppa-alan työllistävyydestä Matkailu työllistää erityisesti nuria Matkailun ydinklusterin liikevaiht 471 miljnaa eura Lähes kaksi kertaa Lapin kaivstellisuuden liikevaiht 2013 Lapin vutuisen matkailutuln arviidaan levan nin 632 M (2013) Matkailun suus yritysten liikevaihdsta Klarissa 48 %, Enntekiöllä 47 % ja Pelksenniemellä 46 % 1600 matkailualilla timivaa yritystä Uusia yrityksiä syntyy eniten hjelmapalveluihin Suurin sa yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä Matkailuelinkeinn paikallinen merkitys taluteen ja työllisyyteen krstuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkakhteissa, jissa palvelutarjnta hyödyttää myös paikallisia Matkailun imussa syntyy yrityksiä ja työpaikkja myös muille timialille (Lähde: Lapin liitt. 10 faktaa Lapin matkailusta 2015, TEM. Timiala Online) Kknaisuudessaan matkailuklusteri n liikevaihdltaan Lapissa siis lähes 600 miljnan eurn kknaisuus, jka työllistää lähes työntekijää. Matkailun ydinklusterin (majitus-, ravitsemus- ja hjelmapalvelutiminta) salta liikevaiht n 471 miljnaa eura ja työllistävyys lähes henkilöä. Seuraavassa taulukssa esitetään tureimmat saatavilla levat tiedt Lappia kskien vudelta Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
10 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 8 (19) Taulukk 2. Matkailun kk yritysklusterin timinnan laajuus Lapissa v (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) LAPPI 2013 Timipaikat Henkilöstö Liikevaiht (1000 eur) MAJOITUSTOIMINTA Htellit ja vastaavat majitusliikkeet Lmakylät, retkeilymajat yms. majitus Leirintäalueet, asuntvaunu- ja matkailuvaunualueet Muu majitus RAVITSEMUSTOIMINTA Ravintlat ja vastaava ravitsemistiminta Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut Baarit ja kahvilat OHJELMAPALVELUTOIMINTA Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien timinta Varauspalvelut, matkappaiden palvelut ym Esittävät taiteet Esittäviä taiteita palveleva timinta Kasvitieteellisten puutarhjen, eläintarhjen ja lunnnpuistjen timinta Urheilulaitsten timinta Huvi- ja teemapuistjen timinta Hiiht- ja laskettelukeskukset Muu huvi- ja virkistystiminta Kylpylaitkset, saunat, slariumit yms. palvelut VUOKRAUS- JA LEASINGTOIMINTA Autjen ja kevyiden mttriajneuvjen vukraus ja leasing Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vukraus ja leasing Vesiliikennevälineiden vukraus ja leasing Ilmaliikennevälineiden vukraus ja leasing HENKILÖLIIKENNE JA SITÄ PALVELEVA TOIMINTA Rautateiden henkilöliikenne, kaukliikenne Taksiliikenne Muualla lukittelematn maaliikenteen henkilöliikenne Meri- ja rannikkvesiliikenteen henkilökuljetus Sisävesiliikenteen henkilökuljetus Matkustajalentliikenne Maaliikennettä palveleva timinta Vesiliikennettä palveleva timinta Ilmaliikennettä palveleva timinta KOKO MATKAILUKLUSTERI YHTEENSÄ YDINKLUSTERIT (majitus, ravitsemus, hjelmapalvelut) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
11 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 9 (19) Kuva faktaa Lapin matkailusta (Lähde: Lapin liitt 2015). Majitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaiht n Lapissa nin 340 milj. ja henkilöstömäärä henkilötyövutta. Htellien ja vastaavien majitusliikkeiden suus n 159 milj. ja reilut henkilötyövutta. Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien, varaus- ja matkapas sekä huvi- ja virkistystiminnan liikevaiht n Lapissa vajaa 130 milj. ja henkilöstömäärä 952 henkilötyövutta. Ulkmaiset matkailijat tuvat merkittävän san Lapin matkailun liikevaihdsta. Lapin majitus- ja ravitsemisalan liikevaihdn vimakas kasvu tasaantui vunna , mutta jatki kasvuaan vunna Vudesta 2010 liikevaiht n kasvanut reilun viidenneksen. Henkilöstömäärän trendi kääntyi vuden 2013 vahvan kehityksen jälkeen hieniseen laskuun vuden 2014 alkupulella. Htellien salta liikevaihdn kasvu n llut pikkeuksellisen vahvaa vusina , mutta se kääntyi laskuun vunna 2014 jhtuen sittain venäläismatkailijiden vähenemisestä. Henkilöstömäärä n vaihdellut sesngeittain, mutta llut hienisessa kasvussa vuden 2014 lppuun mennessä. Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
12 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 10 (19) Kuva 3. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu majitus- ja ravitsemistiminnan salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Kuva 4. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu matkailutiminnan salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
13 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 11 (19) Kuva 5. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu htellien ja vastaavien majitusliikkeiden salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Kuva 6. Lapin matkailukeskusten suhdannekehitys (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
14 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 12 (19) 4 Matkailu ja aluetalus Seuraavaksi tarkastellaan matkailun vaikuttavuutta case-esimerkkien avulla. Alussa esitetään aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit, jnka jälkeen esitetään klme svittua case-tarkastelua majitustiminnan, hjelmapalvelutiminnan ja hiihtkeskustiminnan salta. Case-esimerkeissä välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset n arviitu käyttäen pans-tuts -mallia, Tilastkeskuksen uusimpia työpanskertimia sekä vastaavia tapaustutkimuksia. 4.1 Aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit Tteutettava investinti ja siitä syntyvä uusi liiketiminta vaikuttavat mnella tavalla vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystimintaan. Työllisyysvaikutukset vidaan jakaa seuraavasti: investinnin tteuttamisen ja timinnan välittömät työllisyysvaikutukset välitutepansten tutannn ja sen kerrannaisvaikutusten työllisyysvaikutus, tuljen kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvun työllisyysvaikutus. Investinti työllistää eri vaiheissa paitsi suraan myös välillisesti merkittävän määrän työntekijöitä. Suunnittelu-, rakentamis- ja timintavaiheessa käytetään runsaasti muiden timialjen tuttamia välitutteita ja palveluja. Näitä vat mm. rakennusmateriaalit, kneet ja laitteet sekä kuljetus-, hult- ja muut palvelut. Välitutteiden tutannssa tarvitaan edelleen muiden aljen välitutteita, jiden valmistaminen työllistää väkeä. Lisäksi hankkeen välittömästi ja välillisesti työllistämät henkilöt saavat työtulja, jista he käyttävät san tavariden ja palveluiden stamiseen. Tämä kulutuksen lisäys kanavituu lisäkysynnäksi tavarita ja palveluita tuttaville yrityksille ja heijastuu edelleen työllisyyteen. Tämän ketjun kautta syntyviä työllisyysvaikutuksia kutsutaan välillisiksi vaikutuksiksi. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten suus kknaisvaikutuksesta vaihtelee timialittain. Työllisyysvaikutusten khdentuminen vaihtelee myös alueellisesti. Työllisyysvaikutukset jakautuvat eri tavalla suunnittelu-, rakentamis- ja timintavaiheissa. Kaikissa vaiheissa sijaintikuntaan khdistuvaan suuteen vaikuttaa leellisesti yritysten ja työviman timialarakenne. Mitä suurempi suus sijaintikunnan yrityksistä ja työvimasta timii sellaisilla alilla, jtka vivat tarjta tutteita tai työvimaa hankkeen tteutukseen, sitä suurempi suus vaikutuksista khdentuu sijaintikuntaan. Kerrannaisvaikutukset syntyvät, kun välittömästi matkailusta hyötyvät yritykset hankkivat (välilliset vaikutukset) ja matkailun ansista työllistyneet (jhdetut vaikutukset) stavat tavarita ja palveluita aluetaludesta. Nämä hankinta- ja stketjut vivat lla pituudeltaan useita kierrksia. Kyse n siis siitä, kuinka matkailijiden käyttämä raha kiertää aluetaludessa aikaansaaden tul- ja työllisyysvaikutuksia. Osa välittömistä, välillisistä ja jhdetuista vaikutuksista suuntautuu kuitenkin alueelta uls, mikä merkitsee vutja aluetaludesta. Vutja tapahtuu työntekijöiden stjen ja palkkjen mukana, jllin ne vähentävät myös alueen vertulja. Tisaalta sa yritysten tavariden ja palveluiden hankinnasta khdistuu alueen ulkpulelle. Kerrannaisvaikutukset ilmaistaan tul- ja työllisyyskertimilla. Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
15 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 13 (19) Rakentamisen ja timinnan aikaisia vaikutusmekanismeja aluetaluteen, työllisyyteen ja vertulihin vidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavien kuvien avulla. Kuva 6. Rakentamisen aikaiset vaikutusmekanismit Kuva 7. Timinnan aikaiset vaikutusmekanismit Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
16 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 14 (19) 4.2 CASE-esimerkit Yleistä Timialan vaikutukset työllisyyteen arviidaan työpanskertimien avulla. Välitön työpanskerrin laskettiin jakamalla timialan työviman määrä (henkilötyövusina) timialan tutannlla (miljnina eurina). Työpanskertimet siis ilmaisevat timialalla tarvittavien työllisten määrän timialan miljnan eurn kknaistutanta khti. Tässä tarkastelussa ei humiida aluetaluden vutja (tult ja työllisyys Lapin ulkpulelle) eikä kulutuksen kasvun vaikutuksia. Humiitava n myös se, että henkilötyövusi kuvaa kkaikaiseksi muutetun henkilön työpansta. Seuraavaan taulukkn n kttu case-esimerkkeihin liittyvät timialat sekä keskeisiä muita timialja. Sarakkeissa esitetään timipaikat, henkilöstön määrä, liikevaiht sekä välittömät työpanskertimet (henkilöstö/lv) ja välilliset työpanskertimet. Välilliset työpanskertimet laskettiin välittömien työpanskertimen ja Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien avulla (välitön työpanskerrin * valtakunnallisten työpanskertimien välillisen ja välittömän kertimen suhde). Taulukk 3. Matkailun timinnan laajuus Lapissa v sekä välittömät ja välilliset työpanskertimet yhden miljnan eurn tutanta khti. (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) Työpans Työpans Timipaikatö (1000 eur) Henkilös- Liikevaiht LAPPI M khti 1 M khti (välitön) (välillinen) 551 Htellit ja vastaavat majitusliikkeet ,3 4,0 552 Lmakylät, retkeilymajat yms. majitus ,5 5,2 553 Leirintäalueet, asuntvaunu- ja matkailuvaunualueet ,5 5,7 559 Muu majitus ,3 5,1 561 Ravintlat ja vastaava ravitsemistiminta ,6 5,2 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut ,2 6,7 563 Baarit ja kahvilat ,6 6,3 791 Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien timinta ,0 5,0 799 Varauspalvelut, matkappaiden palvelut ym ,4 5, Hiiht- ja laskettelukeskukset ,9 9, Kylpylaitkset, saunat, slariumit yms. palvelut ,8 3,9 Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
17 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 15 (19) Majitustiminta Case-esimerkissä tarkastellaan htellitiminnan vaikutuksia rakentamis- ja timintavaiheissa seuraavin letuksin: Rakennusvaihe Rakentamisvaiheen kustannukset vivat vaihdella riippuen useasta tekijästä, yleisimmin rakentamisen kustannus n nin / kem Case-esimerkissä tarkastelussa n 200 majitusyksikön uusinvestinti (8500 k-m2), jnka kustannukset vat 14 M (n / k- m2) Rakentamiseen liittyvä keskeinen timiala (TOL 2008) n rakentamisen timiala (41_43 Rakentaminen) Rakentamisen salta työllisten määrä 1 M tutsta (lv) khti n 6 htv (välittömät vaikutukset) ja 6 htv (välilliset vaikutukset) Rakentamisen timialan kknaisansin keskiarv n 3272 kuukaudessa eli vusitaslla eura Keskimääräinen efektiivinen veraste 14 % Timintavaihe Majitustimintaan liittyvä päätimiala (TOL 2008) n majitus- ja ravitsemustiminta (55_56 Majitus- ja ravitsemustiminta). Edellisellä sivulla kappaleessa n kuvattu sen alatimialja. Liiketiminnan salta letetaan liikevaihdksi 5 M vusitaslla sisältäen majitusmyynnin (alv 24 %, 2/3 kknaismyynnistä) ja ravintlamyynnin (alv 24 %, 1/3 kknaismyynnistä) Htellien tai vastaavien majitusliikkeiden liiketiminnan salta työllisten määrä Lapissa 1 M tutsta khden n 7,3 htv (välittömät vaikutukset) ja 4 htv (välilliset vaikutukset). Vastaavasti Tilastkeskuksen valtakunnan tasn kerrin välittömien vaikutusten salta 11 htv ja välillisten vaikutusten salta 6 htv. Caseesimerkissä käytetään Lapille erikseen laskettuja välittömien ja välillisten vaikutusten kertimia. Htellitimialan kknaisansin keskiarv n 2626 eura/kk eli vusitaslla eura Keskimääräinen efektiivinen veraste 14 % Rakennusvaiheessa 14 miljnan eurn investinti työllistää laskennallisesti rakennusaikanaan suraan 84 htv ja välillisesti 84 htv, jten kknaisvaikutus n nin 168 henkilötyövutta. Rakentamisen aikainen palkkatul n eura, jsta efektiivisen verasteen mukaisesti laskettu tulver palkista n eura. Timintavaiheessa 5 M liikevaiht työllistää laskennallisesti suraan 36,5 htv (5*7,3 htv) ja välillisesti 20 htv (5*4 htv), jten kknaisvaikutus n nin 56,5 henkilötyövutta vusitaslla. Timinnan aikainen vutuinen palkkatul n eura, jsta efektiivisen verasteen mukaisesti laskettu tulver pal- Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
18 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 16 (19) kista n eura. Arvnlisävern suus majitusmyynnistä (10 %) n eura ja ravintlamyynnistä (24 %) eura. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä htelli: Työllistää vusitaslla suraan 7,3 htv ja välillisesti 4 htv Palkkatula kertyy eura / v, jsta välittömiä palkkatulja eura / v välillisiä palkkatulja eura / v Kunnallisvertula palkkatulsta kertyy eura / v Arvnlisävera valtille eura / v, jsta majitusmyynnin suus eura / v ravintlamyynnin suus eura / v Ohjelmapalvelutiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hjelmapalvelutiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen vaikutukset (mahdlliset rakennusinvestinnit hjelmapalveluita tukeviin timintihin) mudstuvat yksinkertaistetusti samalla tavin kuin edellisessä htelliesimerkissä. Case-esimerkin khteena n 1,8 miljnan eurn vutuisella liikevaihdlla pyörivä hjelmapalveluyritys, jka järjestää talvella hjattuja mttrikelkka- ja kiravaljakksafareita ja kesällä kskenlasku-, kalastus- ja metsästyshjelmia. Kknaisansin keskiarvksi letetaan 2200 eura/kk, jten vutuinen kknaisansi lisi eura. Timinnan letetaan levan ympärivutista. Tulver n laskettu efektiivisen verprsentin mukaan, jka Lapissa n keskimäärin 14 prsenttia. Matkailun timialaraprteissa (TEM) hjelmapalvelut n jaettu karkeasti klmeen pääryhmään: Käyntikhteiksi n timinnan lunteen ja samankaltaisen vetviman vuksi yhdistetty huvipuistt, muset ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakhteiksi n nimetty muun muassa urheilukentät, -hallit, glfkentät sekä hiihtkeskukset ja kuntkeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 799) n nimetty safaritalt ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset. Ohjelmallisten aktiviteettien (799) liikevaiht Sumessa vunna 2014 li 296,49 M ja työllisten määrä 1713 htv. Työpans 1 M tutsta khden li 5,8 henkilötyövutta (1731 htv / 296,49 M ), jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Vastaavasti Tilastkeskuksen timipaikkatilastn (2013) mukaan hjelmallisten aktiviteettien (TOL 7990) liikevaiht li Lapissa 80,38 M ja työllisten määrä 435 htv. 1 M tutsta khti työllisten määräksi Lapissa saadaan 5,4 htv (435 htv / 80,38 M ), jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus n vastaavasti 5,4 htv yhden miljnan eurn tutsta khden. Esimerkissä välitön työllisyysvaikutus n 9,7 htv (1,8*5,4 tv) ja välillinen 9,7 htv (1,8*5,4 htv). Kknaisvaikutukseksi saadaan 19,4 henkilötyövutta vusitaslla. Työllisyysvaikutusten perusteella lasketaan vutuinen palkkatul- ja sen tulvervaikutus. Vusittain palkkatula kertyy eura, jsta kunnallisvera kertyy eura. Arvnlisävern suus vaihtelee riippuen hjelmapalveluyrityk- Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
19 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 17 (19) sen timintamudsta (matkatimistpalvelu, itse suritetut palvelut tai palvelun välittäminen), jllin svelletaan jk marginaalivertusta tai yleisiä arvlisäverlain säännöksiä. Tässä letetaan arvnlisäverksi 10 % eli eura vusitaslla. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä hjelmapalveluyritys: Työllistää vusitaslla suraan 5,4 htv ja välillisesti 5,4 htv Palkkatula kertyy eura / v, jsta välittömiä palkkatulja eura / v välillisiä palkkatulja eura / v Kunnallisvertula kertyy eura / v Arvnlisävera valtille eura / v Hiihtkeskustiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hiihtkeskustiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen salta investinnit vivat jakaantua uusiin hisseihin, rinnealueiden mukkaukseen, lumetusjärjestelmiin, palvelu- ja hulttilihin tai muihin kneisiin ja laitteisiin. Hissi-investinteihin liittyvät hankinnat khdistuvat pääasiassa ulkmaille, jssa laitteita valmistetaan. Muutin maarakennus- ja kiinteistöinvestinnit khdistuvat alueellisemmin. Matkailun timialaraprteissa (TEM) ja Tilastkeskuksen lukitteluissa hiihtkeskustiminta kuuluu ryhmään: Hiiht- ja laskettelukeskukset (TOL 2008) Hiiht- ja laskettelukeskusten timipaikkja li vunna 2013 Sumessa yhteensä 70. Henkilöstön määrä li 804 ja liikevaihdn määrä nin 77,8 miljnaa eura. Lapin salta timipaikkja li 13, henkilöstön määrä 277 ja liikevaiht reilut 28 miljnaa eura. Lapissa työpans 1 miljnan eurn tutsta khden li 9,9 henkilötyövutta, jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus n vastaavasti 9,9 htv yhden miljnan eurn tutsta khden. Kknaisuudessaan työllisyysvaikutus n 19,8 henkilötyövutta vusitaslla 1 miljnan eurn tutsta khden. Case-esimerkin khteena n 7 miljnan eurn vutuisella liikevaihdlla pyörivä rinneyhtiö, jnka liikevaihdsta arviidaan hissilippumyynnin (alv 10 %) levan kaksi klmassaa (66 %) ja lput muuta myyntiä (alv 24 %). Rinneyhtiö n päättänyt uuden palvelurakennuksen (vukraam, lipunmyynti, ravintla) rakentamisesta, jka n kustannuksiltaan 5 miljnaan eura. Kknaisansin keskiarvksi letetaan 2000 eura kuukaudessa, jten vutuinen kknaisansi lisi eura. Rakentamisen välitön työllisyysvaikutus n 30 htv (5*6 htv) ja välillinen 30 htv (5*6 htv) eli yhteensä kk rakentamisen aikana 60 henkilötyövutta. Tämän palkkatulvaikutus n eura/vusi, jsta maksettavan kunnallisvern määrä n eura/vusi. Esimerkissä 7 miljnan eurn työllistä vaikutus n 138,6 henkilötyövutta (7*19,8 htv), jsta välitön vaikutus 69,3 henkilötyövutta (7*9,9 htv). Tämän Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
20 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 18 (19) palkkatulvaikutus kknaisuudessaan n vudessa eura, jsta kunnallisvern suus n vusitaslla eura. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä hiihtkeskus: Työllistää vusitaslla suraan 9,9 htv ja välillisesti 9,9 htv Palkkatula kertyy eura vudessa, jista välittömiä palkkatulja eura / v välillisiä palkkatulja eura / v Kunnallisvertula kertyy yhtensä eura / v Arvnlisävera valtille eura / v, jsta hissilippumyynnin suus eura / v muun myynnin suus eura / v 5 Matkailu ja muut timialat Lappi jakautuu kuuteen seutukuntaan, jissa n yhteensä 21 kuntaa. Maakunnassa asui vuden 2014 lpussa henkeä. Ennakkarvin mukaan työpaikkja li nin , jista arvin mukaan nin li julkisen sektrin työpaikkja. Alueen tutannn arvnlisäys li vunna 2014 ennakkarvin mukaan nin 5,9 miljardia eura. Maakunnan suus sekä kk maan väestöstä että työpaikista n nin 3 %. Myös kk maan arvnlisäyksestä Lapin suus n nin 3 %. Lapissa li vunna 2014 nin yritysten ja muiden yhteisöjen (ml. julkinen sektri) timipaikkaa. Timipaikkjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä li nin henkilötyövutta. Maakunnan yritysten liikevaiht li vunna 2014 nin 10,2 miljardia eura. Lähinnä tellisuuden viennistä mudstuva vientiliikevaiht li 3,5 miljardia eura. Vienti-indikaattri ei pääasiassa sisällä matkailua. (Lapin liitt 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). Taulukk 4. Lapin avainluvut 2014 (Lähde: Lapin liitt 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
21 Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 19 (19) Liikevaihdltaan suurin timiala Lapissa n kaupan timiala, jnka liikevaiht li 2,1 miljardia, henkilöstön määrä 6300 henkilötyövutta ja välitön työpans 1 miljnan eurn tutsta khden 5 henkilötyövutta. Vastaavasti rakentamisen timialalla liikevaiht li nin 700 miljnaa eura, työllisyys 4700 henkilötyövutta ja työpanskerrin 6 henkilötyövutta 1 miljnan eurn tutsta khden. Matkailun salta n käytetty Lapin liitn matkailutula ja työllisyyslukuja matkailuliikevaihdn llessa 640 miljnaa eura, työllisyyden 5000 henkilötyövutta ja työpanskertimen 8 henkilötyövutta 1 miljnan eurn tutsta khden. Timialista matkailulla n suuri välitön työllistävä vaikutus työpankseen suhteutettuna. Myös metallitutteiden valmistus työllistää suhteellisesti saman verran. Tukku- ja vähittäiskaupan työpanskertimet vaihtelevat alatimialittain 3-10 henkilötyövuden välillä. Myös metsätaluden ja matkailun salta n erja alatimialjen välillä. Matkailun työllisyysluvut eivät sisällä vukratyövimaa. Matkailu verrattuna muihin Lapin muihin timialihin n esitetty seuraavassa taulukssa. Taulukk 5. Lapin eri timialjen liikevaiht, henkilöstö ja työpanskertimet yhden miljnan kknaistutanta khti. (Lapin suhdannekatsaus, Tilastkeskus, Lapin matkailustrategia). Timiala Liikevaiht M Henkilöstö htv Välitön työpanskerrin htv / 1 M khti Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Matkailu Sahatavaran ym. valmistus Metallitutteiden valmistus Kaivstiminta Kuljetus ja varastinti Metsätalus ja puunkrjuu Ainnkatu 1, Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotYhteenveto työryhmän esityksestä
Yhteenvet työryhmän esityksestä Asiakirjassa esitetyt luvut perustuvat Helsingin kaupungin laatimaan arvin Guggenheim Helsinki -hankkeen taludellisista vaikutuksista. GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEON RAHOITUS
LisätiedotArtikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju
Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotKansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Loppuraportti Deloitte Consulting Oy
Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataludellinen vaikutusanalyysi Lppuraprtti Delitte Cnsulting Oy 27.10.2017 Sisältö Tiivistelmä 3 Jhdant 6 Taludellinen timintaympäristö 11 Hankkeen vaikutukset 14 Hankkeen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotLainahakemus Natura Viva Oy:n Vuosaaren melontakeskusinvestoinnin
Helsingin kaupunki Urheilu- ja ulkilulaitsrahast HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR SaapunuVlnkmmit O 9, 01. 2015 Onr/Dnr TsHtävälUkka U ipfllflakia»8 Lainahakemus Natura
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotVälitystalous tasapuoliset kilpailuolosuhteet
KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) KUVA (krkeus vi vaihdella) Välitystalus tasapuliset kilpailulsuhteet 30.6.2016 Tim Lappi KUVA (krkeus vi vaihdella) Työtä ja hyvinvintia kk Sumeen
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotTeollisuus osana elinvoimaista elinkeinorakennetta
Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi (lunns 11.11.2013) Tellisuus sana elinvimaista elinkeinrakennetta Ehdtus uudistuvan tellisuuden timintahjelmaksi TEM/EIO 11.11.2013 1 Ehdtus uudistuvan tellisuuden
LisätiedotAsia: Lausunto koskien HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Lausunt 04.11.2015 Valtivarainvalikunta, Sivistys- ja tiedejast kaisa.is- sipila@eduskunta.fi Asia: Lausunt kskien HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtin talusarviksi vudelle 2016 Favex Finnish
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotKAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN
KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotAjankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP
Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotKOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5
KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotRuokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015
Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015
Osavusikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 24.4.2015 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotSALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää 1.12.2014
SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.sal.fi kirjaam@sal.fi Y-tunnus: 0139533-1
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotPäivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen
Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany
LisätiedotHEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry
HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN Sumen Ratsastajainliitt ry Hevsalan vallitsevat trendit Hevnen = kumppani Talliyhteisö auttaa jaksamaan, kknaisvaltainen harrastus Hyvinvintipalvelut nusussa, heisliikunta,
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotMatkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016
Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
Lisätiedot1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):
LisätiedotSuomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011
Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...
LisätiedotTaulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016
Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla
LisätiedotHämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä
Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan
LisätiedotOSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ
B. AJANKOHTAISTA AKTUELLT Virve Antinja - Markku Hakuli OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI OULUN ETELÄISESSÄ Raprtti elektrniikan ja elektrniikan mekaniikan, metalli- ja knepajatellisuuden, mekaanisen puun sekä
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotStrategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)
1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotLausuntopyyntö: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
LAUSUNTO Helsinki, 15.10.2019 EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: VNS 2/2019 Asia: Lausuntpyyntö: Valtineuvstn selntek julkisen taluden suunnitelmasta vusille 2020 2023 SOSTE Sumen ssiaali
LisätiedotYhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita
Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)
24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi syyskuu 2015
Osavusikatsaus tammi syyskuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 23.10.2015 Sisältö Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus varsinaisessa yhtiökokouksessa
Timitusjhtajan katsaus varsinaisessa yhtiökkuksessa Knsernijhtaja Fredrik Strand 16.3.2015 Sisällys Strategiset painpisteet ja taludelliset tavitteet Katsaus vuteen 2014 Markkinanäkymät ja tulshjeistus
LisätiedotLappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti
Saimaan ammattikrkeakulu Liiketaluden kulutusala Lappeenranta Liiketaluden kulutushjelma Laskentatimi Ain-Liisa Sandhlm Lappeenrannan seurakuntayhtymän taluden tasapainttaminen jäsenlähtöisesti Opinnäytetyö
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
LisätiedotArctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015
Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla
LisätiedotUudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016
Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin
LisätiedotENNUSTE. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Huoltotase, määrät. Huoltotase, arvot. Huoltotase, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät
1 8.3.1996 ENNRA61.TLI Taulukkliite Taulukk 1. Taulukk 2. Taulukk 3. Taulukk 4. Taulukk 5. Taulukk 6. Taulukk 7. Taulukk 8. Taulukk 9. Taulukk 1. Taulukk 11. Taulukk 12. Taulukk 13. Taulukk 14. Taulukk
LisätiedotSaimaa Geopark ry. Ohje yrityksille Saimaa Geopark Partner logon käyttämisestä. Saimaa Geopark ry
Saimaa Gepark ry Ohje yrityksille Saimaa Gepark Partner lgn käyttämisestä Saimaa Gepark ry 20.5.2019 Taustaa Saimaa Gepark n perustettu edistämään Etelä-Savn ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdeksän jäsenkunnan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI Liite Kaupunginmuseo Tiina Merisalo, Päivi Elonen, Elina Kallio
139 012 171 351 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI Liite 8 Kaupunginmuse Tiina Merisal, Päivi Elnen, Elina Kalli KAUPUNGINMUSEON TILANKÄYTÖN TEHOSTAMISSUUNNITELMA 2015- Kaupunginmusen nykyinen tilankäyttö - Nykyinen
LisätiedotAvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti
1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,
LisätiedotAsiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikro s i mul o intim e netel mäll ä arvi o ituna
1 (s) Asiakasmaksulain muutsten vaikutuksia mikr s i mul intim e netel mäll ä arvi ituna Liite THL:n lausunt nthl/164/4.00.02/2079 asìakasmaksulaista HE 3t0 /2018 Sisälys L. Hallituksen esityksen kknaisvaikutukset
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotMatkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista
EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia
LisätiedotOheismateriaali yt / ^
Oheismateriaali yt / 20.8.2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuust 178 59^ 25.05.2015 15.06.2015 Vuden 2015 talusarvin tarkistaminen 897/02.02.02/2014 Kunnanhallitus 25.05.2015 178 Hallintsäännön 24 :n mukaisesti
LisätiedotKATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt
KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotHallituksen rahoitusperiaatteet
Hallituksen rahitusperiaatteet 29.1.2018 Nämä rahitusperiaatteet täydentävät strategian valintakriteerejä. Valintakriteereissä käsitellään hankkeiden minaisuuksia ja rahitusperiaatteissa niitä summia ja
LisätiedotToivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Virnvurten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviintihjelma Tiivistelmä 21.10.2005 TOIVONEN YHTIÖT OY VIRONVUORTEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTIOHJELMAN TIIVISTELMÄ
LisätiedotTALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015. Toimitilahankkeiden esittely
TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Timitilahankkeiden esittely Jensuun Tilakeskus Siilaisen terveyskeskuksen peruskrjaus ja laajennus Hanke käsittää vanhan terveysaseman saneerauksen ja laajentamisen nykypäivän
LisätiedotFC HONKA AKATEMIAN ARVOT
FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi kesäkuu 2015
Osavusikatsaus tammi kesäkuu 2015 Timitusjhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 23.7.2015 Sisällys Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2015
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA
UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus
LisätiedotKv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1
I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa
LisätiedotYhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.
1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotKalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat
Kalastusalueiden timinnan päättäminen ja muut ajankhtaiset asiat Pirkkalan kalastusalueen kkus Hannu Sal ELY-keskus Järvi-Sumen kalataluspalvelut Mitä täytyy hitaa vunna 2018 Kalastusalueen varsinainen
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotCaverion Kannattavaa kasvua elinkaariratkaisuista
Caverin Kannattavaa kasvua elinkaariratkaisuista Talusjhtaja Antti Heinla 16.3.2015 Sisällys Liiketiminta ja strategia Markkinanäkymät ja tulshjeistus Taludellinen kehitys Liiketiminta ja strategia Caverin
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotEspoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala
JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi
LisätiedotTiEDoTE. VUoSikErTomUS. EU:n TaloUSarVio VarainhoiToVUoDEllE 2007. EUrooPan TilinTarkaSTUSTUomioiSTUin
EUrPan TilinTarkaSTUSTUmiiSTUin VUSikErTmUS EU:n TalUSarVi VarainhiTVUDEllE 2007 TiEDTE Sisältää tietja myös Eurpan kehitysrahastja kskevasta vusikertmuksesta JOHDANTO Eurpan tilintarkastustumiistuin
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotTIedOTe. varainhoitovuodelta 2010. vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset
euroopan TILINTARKAsTusTuOMIOIsTuIN TIedOTe varainhitvuden 2010 vusikertmusten esittely ja vusikertmuksia kskevat selvitykset vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2010 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 1 LUKIJALLE
LisätiedotSuomen vetovoimaisin opiskelijakunta
Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja
Lisätiedot