Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava hallintolain ja maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Transkriptio

1 Lausunto 1 / 7 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Lausuntopyyntönne dnro 01994/17/4103 Heinolan kaupungin lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Heinolan valtuuston päätöksestä / Asemakaavan muutos 690/Akm Tori tehtyyn valitukseen Torin asemakaavan muutos Akm/690 Lausunnon antaja Prosessiosoite Valittaja Prosessiosoite Lausunto Heinolan kaupunginhallitus Heinolan kaupunginhallitus Rauhankatu Heinola kirjaamo(a)heinola.fi Matti Seppä Matti Seppä Savontie 13 A Heinola Vaatimus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava hallintolain ja maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Heinolan kaupungin on korvattava oikeudenkäyntikulut 750 eurolla kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Viivästyskorko korkolain mukainen. Lausunto: Jääviys Riidatonta on, että Harri Kuivalainen on ollut Kaupunkisydän ry:n sihteerinä yhdistyksen antaessa lausunnon asemakaavaehdotuksesta. Kyseinen yhdistys on muiden osallisten tavoin voinut käyttää vuorovaikutusmahdollisuutta kaavoituksessa.

2 Lausunto 2 / 7 Koska osallisen käsite ei noudata hallintolain mukaista rajausta, vaan kaava-asiassa osallinen voi olla esimerkiksi alueella työssäkäyvä henkilö, ei Harri Kuivalaisen toimimista lausunnon antajan toimielimessä voida pitää hallintolain mukaisena jäävinä lausuttaessa kaavasta. Lisäksi on otettava huomioon tosiasia, että lausunnolla ei ole suoraa vaikutusta minkään edun tai oikeuden tai velvollisuuden toteuttamiseen. Lausunto on osallisuusprosessiin liittyvä, vapaamuotoinen, laatijansa näkökulmaa valottava kannanotto asiaan, jossa on käsitelty kaupungin kehittämisen yleisiä linjauksia. Myöskään se, että Katri Kuivalainen on Harri Kuivalaisen puoliso, ei aseta jääviyssuhdetta Kaupunkisydän ry:n ja kaavan laatijan välille. Mitä tulee kaupunginlakimiehen lausuntoon, suositellaan siinä yleisjäävin sääntelystä seuraavaa varovaisuusperustetta silloin, kun se etukäteen on mahdollista ottaa huomioon. Kaupunginlakimies ei ole todennut, että jääviyden kriteeristö olisi toteutunut. Sen sijaan lausunnossa on kiistetty tulkinta, että jääviys olisi tilanteessa olemassa tai sillä olisi voinut olla merkitystä päätöksiin. Mitä tulee viitattuun oikeustapaukseen KHO 1985 II 141, ei se sovellu tähän, sillä oikeustapauksessa on arkkitehdillä ollut toimeksiantosuhde maanomistajaan ja myös objektiivisesti mahdollisuus edustaa itselleen tai päämiehelleen etua. Tässä tapauksessa sen sijaan valittajalla on vain väite siitä, että jääviys syntyisi olemalla harrastuksenomaisesti mukana yhdistyksessä, joka antaa lausunnon asiassa, jossa samanlaisia lausuntoja/muistutuksia voivat antaa kaikki kuntalaiset. Kaavan kumoaminen moisella perusteella olisi vieras suhteellisuusperiaatteelle. Eeva Vuorta koskevaan oikeustapaukseen asia ei ole mitenkään rinnasteinen. Valituksessa esitettyjen kuvien osalta voidaan tarkentaa, että kaupungin omistama toripalvelurakennus esiintyy oikeassa alakuvassa, muut ovat toripaikoilla vuokralla olevien yrittäjien liikuteltavia myyntilaitteita. Yhdistys on vuokrannut erillisellä sopimuksella toripalvelurakennuksesta omaan käyttöönsä pienen osan, toimistohuoneen ja varastotilan. Rakennus on erittäin huonokuntoinen, minkä vuoksi osaltaan on ollut perusteltua tutkia sille asemakaavamuutoksessa uutta sijaintia, joka toteuttaisi kaavatyön yleistavoitteita. Aiempaan jääviysepäilyyn liittyen voidaan vielä todeta, että Harri tai Katri Kuivalainen eivät muodostu jääveiksi myöskään kaupungin ja

3 Lausunto 3 / 7 yhdistyksen välisen nk. torisopimuksen eikä vuokraamiseen tai vuokratasoon liittyvien seikkojen kautta. Vuodesta 2011 alkaen torin hoito ja valvonta on siirretty sopimuksella Heinolan Kaupunkisydän ry:lle tekninen lautakunnan päätöksellä. Ennen tätä siirtoa torin operointiin liittyneet tehtävät ovat kuuluneet teknisen toimen taloosastolle, kunnallistekniselle osastolle sekä ruoka- ja siivouspalveluille. Näistä on ollut hallinnollisesti keskeisin kiinteistöpäällikön johtama talo-osasto, joka on valmistellut sopimuspäätökset toriin liittyvän muun yleishallinnon osalta, ja hoitaa näitä tehtäviä edelleen. Harri tai Katri Kuivalainen (maankäyttöosasto) eivät ole ottaneet osaa näihin valmisteluihin tai päätöksentekoon. katsoo, että Harri tai Katri Kuivalainen eivät ole olleet jäävejä p.o. asemakaavatyön valmistelussa. Pohjakartta Velvoiteautopaikoista ei ole Savontiellä eikä Kirkkokadulla Kiinteistönmuodostamislain mukaisia rasitteita. Kaavaselostuksen maininta katualueille kohdistuvista rasitteista viittaa Torikadulla kiinteistön kohdalla sijaitsevaan kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen (Ras 175). katsoo, että asemakaavaa ei ole laadittu virheelliselle pohjakartalle. Asemakaavan ulottuvuus ja velvoiteautopaikat Asemakaava-alue on sama kuin asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisessa nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa (päivätty ). Asemakaavan vireille tulon yhteydessä nähtäville asetetussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty ) esitetyssä alustavassa suunnittelualuerajauksessa oli mukana katuun rajoittuvat kiinteistön osat Savontiellä. OAS on tarkennettu valmisteluvaiheessa , jolloin varsinainen kaavamuutosalue on osoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Jalankulun järjestäminen on tarvittaessa mahdollista katualueella. Jalkakäytävät on toteutettu Savontien länsilaidalla kolmen tontin kohdalla tonttialueella sopimuksiin perustuen. Sopimukset on tehty, jotta kadun varteen saadaan vinopysäköintiä osittain kiinteistön ja osittain katualueen puolelle. Jos sopimus irtisanotaan valittajan pelkäämällä tavalla, on jalkakäytävä toteutettavissa normaaliin

4 Lausunto 4 / 7 tapaan katualueen puolelle. Rakennuslupien ehdot velvoiteautopaikkojen osalta edelleen täyttyvät, vaikka sopimukset irtisanottaisiin. Kaavaselostuksessa Savontien autopaikkoja on kutsuttu asiakaspaikoiksi, koska liikekiinteistöjen edustalla olevat autopaikat ovat nykyisen käytännön mukaisesti ja todennäköisesti tulevaisuudessakin kiinteistössä asioivia asiakkaita palvelevia. katsoo, että asemakaavalla on luotu MRL:n mukaiset edellytykset liikenteen järjestämiselle. Turvallinen liikenne Heinolan ydinkeskustan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu Savontielle ja Kirkkokadulle kevyen liikenteen reitti. Asemakaavan mukaiselle katualueelle on järjestettävissä jalankulkuja pyörätie ilman, että sitä on osoitettu erillisellä asemakaavamääräyksellä. Katualueen järjestely ratkaistaan yleensä katusuunnitelman yhteydessä; yksityiskohtainen suunnittelu myös kuuluu katusuunnitelman laatimiseen. Katusuunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida myös yleiskaava. Kaavamuutoksen pohjatyönä on tehty Torin ja keskustan katuverkon yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma on ollut pohjana myös katusuunnitelmien laadinnalle. Sekä yleissuunnitelmassa että Teknisen lautakunnan hyväksymässä ko. alueen katusuunnitelmassa on esitetty yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Savontielle ja Kirkkokadulle. Katusuunnitelma käsittää katualueen, mutta suunnitelmakartassa on esitetty myös katuun liittyvät tontin osat yhtenäisen ja laadukkaan ympäristön aikaan saamiseksi. Katusuunnitelman yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on kokonaan katualueella toisin kuin valituksessa väitetään. Väylä vaihtaa puolta Savontiellä siten, että tonttialuetta ei käytetä tätä väylää varten. Koulukadun ja Lampikadun välinen osuus Savontiestä ei ole mukana asemakaavan muutosalueessa, koska katualueen asemakaavan muuttamiseen ei ole mitään tarvetta. Asemakaavalla ei katkaista Kirkkokadun jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä. LAP-alueella oleva pp-alue on jatkossakin asemakaavassa, koska se ei sijaitse asemakaavan muutosalueella. Yhdistetty pyöräily- ja jalankulkuväylä on toteutettu asemakaavan muutoksen mukaiselle katualueelle. Kirkkokadun kohdalla katualuemerkintä asemakaavassa antaa paremmat mahdollisuudet

5 Lausunto 5 / 7 kaikkien liikennemuotojen turvalliselle järjestelylle kuin voimassa olevan asemakaavan LAP-alue. katsoo, että asemakaava täyttää MRL 54.2 :n asettamat edellytykset turvalliselle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Pysäköinti Savontiellä on kolme kiinteistöä, joiden kanssa on sovittu jalankulkuliikenteelle varatun alueen (jalkakäytävän) sijoittamisesta tontille ja autopaikkojen sijoittamisesta vastaavasti osittain katualueelle. Sopimusten keskeinen sisältö on: Tontti 17-2: on sovittu, että kiinteistöyhtiö saa poistaa katualueella olevan jalkakäytävän tonttinsa Savontien puoleiselta sivulta tontille tulevien autopaikkojen kohdalta käytettäväksi pysäköinnin ryhmittymiskaistana edellyttäen, että kiinteistöyhtiö luovuttaa yleisen jalankulkuliikenteen vapaasti käytettäväksi tontiltaan yhtä leveän alueen kuin pysäköinnin ryhmittämiskaista käyttää katumaasta. Tontti 17-6: on sovittu, että kiinteistöyhtiö saa Kirkkokadun puoleisella rajalla sijoittaa autopaikkoja osittain katumaalle ja kiinteistöyhtiö saa poistaa katualueella olevan jalkakäytävän tonttinsa Savontien puoleiselta sivulta tontille tulevien autopaikkojen kohdalta käytettäväksi pysäköintiä sekä pysähtymistä palvelevana ryhmittymiskaistana edellyttäen, että kiinteistöyhtiö luovuttaa yleisen jalankulkuliikenteen vapaasti käytettäväksi tontiltaan yhtä leveän alueen kuin ryhmittymiskaista käyttää katumaasta. Tontti 20-9: on sovittu, että kiinteistö saa tonttinsa Savontien puoleisella rajalla pitää tonttikohtaisiksi luettavia autopaikkoja osittain katumaalla edellyttäen, että kiinteistö luovuttaa yleisen jalankulkuliikenteen vapaasti käytettäväksi tontiltaan vähintään yhtä leveän alueen kuin autopaikat käyttävät katumaasta. Tontin 17-2 asemakaavan mukainen autopaikkatarve (asemakaavan mukaiset velvoitepaikat ) on 30 autopaikkaa, autopaikkoja on 49, joista 18 on sijoitettu autopaikkasopimuksen mukaisesti osittain katualueelle. Tontin 17-6 asemakaavan mukainen autopaikkatarve on 25 autopaikkaa, autopaikkoja on 74, joista 25 on autopaikkasopimuksen mukaisesti sijoitettu osittain katualueelle. Tontin 20-9 asemakaavan mukainen autopaikkatarve on 31

6 Lausunto 6 / 7 autopaikkaa, autopaikkoja on 45, joista 10 on autopaikkasopimuksen mukaisesti sijoitettu osittain katualueelle. Laskelman mukaan osittain katualueelle sijoitetut autopaikat eivät ole valittajan väittämän mukaisia velvoiteautopaikkoja. Valituksen esimerkki tontin autopaikoista on epäselvä, koska tällaista tonttia ei ole. Jos valituksessa on tarkoitettu tonttia osoittaa yllä oleva laskelma, että katualueen autopaikat eivät ole edellytyksenä tontin rakentamiselle eikä sopimuksessa ole edellytetty autopaikkojen sijoittamista katualueelle. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta sopimusten voimassa oloon. Autopaikoista ei ole muodostettu rasitteita. Valituksessa viitataan Rakennusasetuksen 55 :ään koskien autojen säilytys ja pysäköimispaikkoja. Kyseinen asetus ei ole enää voimassa eikä voimassa olevan lain mukaan auton säilytys- ja pysäköintipaikkoja enää erotella. katsoo, että asemakaavan muutos täyttää pysäköinnin järjestämistarpeen kaava-alueella ja siihen rajoittuvilla tonteilla niiltä osin kuin asemakaavalla on siihen vaikutusta. Korttelialueen poisto Valittajan mielestä torilla sijaitsevan korttelialueen poisto ja aikomus toripalvelurakennuksen purkamisesta on kestävän kehityksen vastaista ja korttelialueen poistamiseen liittyvä valmistelu ja esittely puutteellista. Toripalvelurakennus on taksiyrittäjille vuokrattua tilaa lukuun ottamatta tyhjillään. Vuonna rakennettu 190 kerrosneliömetriä suuri, tasakattoinen rakennus on erittäin huonossa kunnossa eikä se ole millään muotoa järkevästi muutettavissa kauppahalliksi. Kortteli 37 sijaitsee keskellä torialuetta toriesplanadin ja varsinaisen torialueen välissä. Tori on maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n mukaista yleistä aluetta. Kaupunki ei näe tarkoituksenmukaisena myydä torilla olevia palvelurakennuksia yksityiselle niiden erittäin keskeisen sijainnin ja osittain yleishyödyllisen käyttötarkoituksen vuoksi. Kaupunki ei myöskään odota, että jokin yritys toteuttaisi torin palvelutiloja sisältävän uuden rakennuksen. Kaavamuutoksen

7 Lausunto 7 / 7 tavoitteena on ollut toripalvelurakennusten sijainnin uudelleen tarkastelu, koska nykyisen toripalvelurakennuksen sijainti on koettu huonoksi. Korttelialueen poisto on todettu kaavaselostuksessa ja asemakaavan eri käsittelyvaiheiden esityslistateksteissä. Ratkaisulla ei ole nähty olevan merkittäviä vaikutuksia. katsoo, että asemakaavan valmistelu ja esittely ei ole ollut puutteellista korttelialueen poistamiseen liittyen. Yhdyskuntataloudelliset kustannukset Kaavaselostuksessa on arvioitu asemakaavan muutoksen vaikutuksia, myöskin yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Asemakaavan mahdollistaman rakennuksen rakentamiskustannukset eivät ole MRL:n mukaisia yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Myöskään torin kiveyksen uusiminen ei ole asemakaavan muutoksen aiheuttama yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Kaava ei velvoita rakennuksen tai kiveysten uusimiseen. katsoo, että kaavan vaikutusten arvioinnit ovat riittävät eikä kaava ole tältä osin Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen eikä ole syntynyt virheellisesti puutteellisen esittelyn ja valmistelun johdosta. Perusteet valituksen hylkäämiselle katsoo lausunnossa edellä mainituilla perusteilla, että valitus tulee perusteettomana hylätä. Kaupunki kiistää perusteettomana myös valittajan kaupungille esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Heinolan kaupunginhallitus Kirsi Lehtimäki kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Malin vs. kaupunginjohtaja