KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2002

Transkriptio

1 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2002 Toteuttamisosa Rahoitusosa ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ESIPUHE 1. Maakunnan kehittämisen strategiat ja tavoitteet 1.1. Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen tukeminen 1.2. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat 1.3. EU-hanketyö käytännössä 1.4. Tavoitteiden asettaminen vuodelle Yritystoiminnan kehittäminen 2.1. Toimintaympäristöanalyysi 2.2. Painopisteet 2.3. Yksilöidyt tavoitteet 2.4. Toimintasuunnitelma 2.5 Isot hankkeet 2.6. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 3. Osaamisen vahvistaminen 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 3.2. Koulutuksen tarjonta ja kehittämistoiminnan verkostoituminen 3.3. Painopisteet 3.4. Keskeiset toimenpidealueet 3.5 Isot hankkeet 3.6. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 4. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4.1. Toimintaympäristöanalyysi 4.2. Painopistealueet 4.3. Yksilöidyt tavoitteet 4.4. Toimintasuunnitelma Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 5. Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen 5.1. Toimintaympäristöanalyysi 5.2. Painopisteet

2 Yksilöidyt tavoitteet 5.4. Toimintasuunnitelma 5.5. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 6. Infrastruktuurin kehittäminen 6.1. Toimintaympäristöanalyysi 6.2. Painopisteet 6.3. Yksilöidyt tavoitteet 6.4. Toimintasuunnitelma 6.5. Isot hankkeet 6.6. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 7. Tekninen tuki 7.1. Toimintaympäristöanalyysi 7.2. Painopisteet 7.3. Yksilöidyt tavoitteet 7.4. Toimintasuunnitelma 7.5. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 8. YLIMAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ 8.1. Tavoite 1 alue 8.2. Tavoite 2 -alue Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 9. RAHOITUSOSA LIITTEET: - Kuntien erikoistumisvalinnat - Ohjelmien tulostiedot vuonna Hankeraportointi viranomaisittain vuodelta Keski-Suomen tavoite 1 ohjelman rahoitus vuonna Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman rahoitus vuonna 2002

3 3 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 21. helmikuuta 2001 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjat tavoite 1- ja 2 ohjelmille vuodelle 2002 sekä niiden sisältöä ohjaavat toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy allekirjoituksin yllä mainitut asiakirjat. Simo Salmelin Henna Virkkunen Erkki Myllylä Terttu Hentinen Risto Palokangas Tapio Lintulahti Jorma Nokkala Paavo Luukkonen Marja-Liisa Järvinen Pasi Mäkinen Raimo Salpakoski Heikki K. Lyytinen Paavo Lintula

4 4 ESIPUHE Keski-Suomen päämäärä on tulla tiedolla ja työllä itsensä elättäväksi maakunnaksi. Päämäärään pyritään Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa tavoite 1-ohjelman resurssein ja muualla Keski- Suomessa tavoite 2 ohjelman mukaisin resurssein. Pohjoisessa Keski-Suomessa ohjelman voimavarat kohdennetaan luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Perusstrategioiden mukaisesti toimimalla parannetaan maakunnan alueen kilpailukykyä. Toimialojen kehittämistä jatketaan ja toimialatyötä syvennetään työllistävissä ja alueen vetovoimaisuutta lisäävissä kohteissa. Alueohjelmien yhteensovittaminen valtakunnallisen tavoite 3 ohjelman ja maaseutuohjelman kanssa on avainasemassa. Yhteistyöasiakirjan toteutusohjelmilla linjataan rakennerahastovarojen ja kansallisen vastinrahoituksen strategian mukaista käyttöä ja täsmennetään tuen kohteet rahoittajaviranomaisittain. Toteutusohjelma koskee vuotta EU-ohjelmien toteutuksen suunnittelusta ovat vastanneet asiantuntijaryhmät. Ryhmissä ovat työskennelleet rahoittajatahojen, kuten TE-keskuksen osastojen, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen tiepiirin, Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton edustajat. Suunnittelussa ovat olleet mukana myös eri koulutusorganisaatioiden edustajat, kuntien edustajia, Keski-Suomen Kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät, tutkimuslaitosten edustajia, Keski-Suomen taidetoimikunta ja monet muut keskisuomalaiset toimijat. Toteuttamissuunnitteluryhmien vetovastuussa ovat olleet päärahoittajat. Näin on pyritty saamaan käyttöön maakunnan kehittämistyön paras asiantuntemus. Kehittämisen kohteina ovat olleet yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, maatalouden rakenteiden uudistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, infrastruktuuri sekä ohjelmien toteuttamiseen liittyvä tekninen tuki. Toteuttamisohjelmia on arvioitu sekä ympäristövaikutusten että tasa-arvon näkökulmasta.

5 5 Erilaiset kehittämiskulttuurit ja toimijoiden verkostot ovat sanansa sanoneet ja mittava pohjatyö on nyt tehty. Prosessi on lähtenyt liikkeelle. Kiitän kaikkia mukana olleita maakunnan kehittämiseksi tehdystä arvokkaasta suunnittelutyöstä ja toivotan sekä aiemmin mukana olleet että myös uudet toimijat mukaan EU-projektityöhön. Erkki Järvelä maakuntajohtaja yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja 1. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET 1.1. Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen tukeminen Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman tavoite vuonna 2006 on luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Tavoitteen saavuttamiseksi voimavarat pyritään kohdentamaan luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niiden johdolla ja ehdoilla. Yritykset ovat keskeisiä EUohjelmien tuloksentekijöitä: niiden kautta kehittämisvarat voidaan suunnata pitkäjänteisesti tulosta tuottaviin kohteisiin. Kehittämisen painopisteiksi on valittu kuusi ydinverkostoa: puu energia metalli kivi matkailu maatilatalous Alan yrittäjät ovat asettaneet päämäärän vuoteen Ne ovat laatineet yritysverkoston strategiat markkinointiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja rahoitukseen sekä karkean investointiohjelman. Tärkeimpiä kehittämiskohteita kaikissa ydinverkostoissa ovat jalostusasteen selvä nostaminen, teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puualan tavoitteena on, että pohjoinen Keski-Suomi on vuonna 2006 merkittävä ekologisen puurakentamisen osaamiskeskus EU:n alueella. Tavoite saavutetaan vahvistamalla osaamista, parantamalla yritysten kilpailukykyä mm. nostamalla jalostusarvoa, kehittämällä raaka-ainehuoltoa, lisäämällä bioenergian hyödyntämistä sekä kehittämällä logistiikkaa ja infrastruktuuria. Energia-alalla tavoitteena on saada alueen omat energiavarat tehokkaasti käyttöön. Puutoimialaa kehitetään erityisesti jalostamalla puuta ja metsähaketta energiatuotteiksi.

6 6 Metallialalla pyritään yritysten tuotantoteknologian tason nostoon, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja suunnittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantamiseen. Kivialalla ja elementtirakentamisessa yritysten kilpailukykyä vahvistetaan mm. tuotekehitysinvestoinneilla ja kehittämällä osaamista. Kehittämistyön pohjaksi alueella tehdään rakennuskivivarojen kartoitus. Matkailualalla tavoitteena on luoda kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoava matkailukeskusten verkosto. Avainalueet ovat markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Maatilataloudessa päämääränä on erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Tavoite saavutetaan alkutuotannon kilpailukykyä parantamalla, maaseudun elinkeinoja monipuolistamalla ja osaamista vahvistamalla Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinta Tavoite 2- ohjelman toteuttamisen perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kuntaja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Tavoitteena on löytää hankkeita, jotka parhaiten suuntaavat rahoitusresurssit EUtavoiteohjelmien strategioiden mukaan. Valinnolla voidaan myös ohjata koulutusta ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Vuoden 2001 kesään mennessä tehdyt kuntakohtaisen analyysit suuntaavat rahoitusta ja luovat perustaa kuntien pitkäjänteiselle kehittämiselle. Yrityslähtöisyys ja osaaminen ovat avainasemassa. Kilpailuetu Kunta- ja seutukuntakohtaisen kilpailukyvyn kehittämisen tärkein edellytys on, että alueelle luodaan yritystoimintaa tukeva, vetovoimainen ympäristö. Tavoitteena on, että alueen suhteellinen kilpailuetu lisääntyy ja alueelle tulee lisää rahaa. Alueiden kehittymisen odotetaan myös parantavan yhteistyötä Jyvässeudun ja maakunnan muiden kuntien kesken. Erikoistumisvalintaa edeltävissä analyyseissään kunnat ovat arvioineet yritystoiminnan kasvun edellyttämiä kehittämisalueita, kuten kunnan väestöpohjaa ja sen rakennetta, elinkeinorakennetta, työvoiman tarjontaa, liikenteellisiä ja logistisia vahvuuksia, alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä yritysverkostojen toimintakykyä. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana ovat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvupotentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kehittämisen kannalta tärkeitä alueita ovat: Yritystoiminnan kasvupotentiaalia monipuolisesti lisäävät yrityskohtaiset investoinnit Kärkiyritysvetoiset toimialapohjaiset hankkeet, jotka vahvistavat verkostoja ja verkosto-osaamista Markkinatietoisuutta ja tehokasta markkinointia vahvistavat hankkeet Laatua ja siihen liittyviä prosesseja sekä ydinosaamista kehittävät hankkeet Alueen tarvitsemaa ammatillista osaamista turvaavat ja vahvistavat hankkeet Yrittäjyyttä ja liiketoiminnallista osaamista pienyrityksissä lisäävät hankkeet Uusien liikeideoiden syntyä tukevat hankkeet (ei suoraan yrityksiä synnyttävät) Jatkuvaa oppimista, muutoksiin sopeutumista ja yrittäjyysajattelua alueellisesti vahvistavat hankkeet Hankkeet, jotka kehittävät yritystoimintaa tukevaa ympäristöä (koulutusrakenteet, logistiikka, palvelurakenteet, viihtyvyys- ja vetovoima, arvot ja kulttuuri sekä alue- ja yhdyskuntarakenne) Erikoistumisvalinnat Kuntien kilpailuetu- ja erikoistumisvalintojen kannalta merkittävässä asemassa on maakunnan keskuksen, itseään vahvistavan Jyvässeudun (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa) strateginen valinta. Jyväskylän erikoistumisvalinnat ovat informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen. Muiden Jyvässeudun kuntien valinnat ovat vielä kesken. Niihin tulevat voimakkaasti vaikuttamaan seudun logistinen asema, teollisuuden rakenne ja kasvupotentiaali sekä vetovoimainen

7 7 ja laadukas elinympäristö. Jyvässeutu on maakunnan sosiaalisen ja inhimillisen pääoman, tietopääoman sekä kulttuurin merkittävä voimavara. Yhteisymmärrys Jyvässeudun ja maakunnan muiden kuntien välillä on onnistuneen ja tasapuolisen kehittämistyön ja voimavarojen järkevän kohdistamisen edellytys. Pilottikuntina ovat toimineet Jämsä, Keuruu, Leivonmäki ja Äänekoski. Nämä kunnat valitsivat kehittämisen pääkohteiksi seuraavat alueet: - Matkailun yritysverkoston ja sen palveluiden kehittäminen (Jämsä) - Komposiittiteknologian ja siihen liittyvän osaamisen hyödyntäminen (Jämsä) - Laserteknologiaan perustuvien metallin yritysverkostojen laadun ja osaamisen vahvistaminen (Keuruu) - Graafisen alan yritysverkostojen ja palveluketjujen vahvistaminen (Keuruu) - Suon ja turpeen uuden liiketoiminnan ja sen synnyttämien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen (Leivonmäki) - Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki (Äänekoski) Pilottikuntien lisäksi strategiset valinnat ovat edenneet myös muissa kunnissa. - Kasvuyritysten kasvuvoiman vahvistaminen kärkitoimialana matkailu (Hankasalmi) - Petäjävedestä käsi- ja taitoteknologian kunta (Petäjävesi) - Matkailu ja yritysverkostot uuden liiketoiminnan kehittäjinä (Joutsa) - Kasvua ja elinvoimaa erikoisosaamista vahvistamalla (Konnevesi) Viimeisin yhteenveto kuntien erikoistumisvalinnoista on liitteenä. Kuntien kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoja tukee Oppiva Keski-Suomi -hanke. Se vahvistaa osaamisen organisatorisia rakenteita, jatkuvan oppimisen ja muutosten hallinnan toimintamalleja sekä tärkeitä ammatillisen osaamisen alueita. Oppivan Keski-Suomen perustana on oppivan organisaation toimintamallien laajentaminen yksilön, ryhmän ja yritysten tasoilta maakunnan tasolle. Vaikutukset yhteistyöasiakirjaan ja ohjelmien toteutukseen Keväällä 2001 laadittavan alueellinen kilpailukyky ja osaaminen teemaohjelman tarkoitus on suunnata ohjelmakauden kunta- ja yrityskohtaisia hankkeita. Erityisesti oppilaitosten ja muiden osaamisorganisaatioiden hanketyön odotetaan kohdistuvan näihin strategisiin valintoihin. Syntyviin hankkeisiin tarvitaan kuntakohtaisten panostusten ohella myös seudullista yhteistyötä sekä maakunnallista toimialojen kehittämistä EU hanketyö käytännössä Yhteistyöasiakirja koskee alueellisia tavoite 1 ja 2 -ohjelmia. Keski-Suomessa toteutetaan myös alueellista maaseutuohjelmaa (ALMA) ja tavoite 3 ohjelmaa. Koska tarjolla on useita eri ohjelmamahdollisuuksia, on linjausten ja hankkeiden yhteensovittaminen erityisen tärkeää. Tämän vuoksi myös ohjelma-asioiden käsittely on moniportaista ja vahvasti organisoitua. Tavoitteena on saada aikaan hyviä ja ohjelmanmukaisia hankkeita, joista yhteinen käsitys syntyy vain yhdessä tekemällä. Maakunnan yhteistyöryhmä on maakunnan ylin päättävä EU-toimielin. Se muodostuu ohjelmien pääasiallisten rahoittajien eli valtion aluehallinnon edustajista (4), järjestöjen edustajista (4) sekä maakunnan edustajista (4 + 1, puheenjohtaja). Yhteistyöryhmän tärkein tehtävä on hyväksyä vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirja, jolla kohdennetaan hanketyöhön käytettävät resurssit viranomaisittain kullekin varainhoitovuodelle. Maakunnan yhteistyöryhmä antaa myös lausunnot ylimaakunnallisista hankkeista, suurista (yli 1 milj. euroa/vuosi) hankkeista ja maakunnan kehittämisen kannalta strategisesti merkittävistä hankkeista. Yhteistyöryhmä on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen, jolla sen tehtäväalue on määritetty yksityiskohtaisesti. Yhteistyöryhmä kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Maakunnan yhteistyöryhmä on perustanut maaseutujaoston ja tavoite 3 jaoston huolehtiakseen maakunnan alueen ohjelmien yhteensovittamisesta. Jaostot kokoontuvat muutaman kerran vuodessa. Yhteistyöryhmän asiat valmistelee sihteeristö, jossa ovat mukana eri rahoittajaviranomaiset. Sihteeristö kokoontuu ennen yhteistyöryhmän kokouksia.

8 8 Varsinainen hankkeiden yhteiskäsittely tapahtuu TE-keskuksen hankeryhmässä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Ryhmässä ovat mukana TE-keskuksen edustajien lisäksi Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja ja Keski-Suomen liiton edustajat. Hankeryhmä käsittelee kaikki ao. viranomaisille toimitetut hankehakemukset, myös maaseutuohjelma- ja tavoite 3 ohjelmahankkeet. Ohjelmapäätösten valmisteluelin on myös Keski-Suomen ympäristökeskuksen EU-tiimi. Se on hallinnon sisäinen työryhmä, joka perustaa hankevalmistelun maakunnan liiton kanssa laadittuun ohjelmasopimukseen. EU-tiimin päätökset toimitetaan tiedoksi sihteeristölle. Yhä keskeisemmäksi hanketyön osaksi on tullut ympäristövaikutusten ja tasa-arvon arviointi. Keski-Suomessa toimintamallia on rakennettu jo viime ohjelmakaudella. Kaikilla rahoittajilla on organisaatioissaan yva- ja tasa-arvoasioihin perehtynyt henkilö, joka yhdessä valmistelijoiden kanssa arvioi hankkeiden yva- ja tasa-arvovaikutuksia. Periaatteelliset ja tulkinnalliset kysymykset voidaan ratkaista Keski-Suomen liiton vetämässä yva- ja tasa-arvoryhmässä, jossa on edustettuna alan laaja asiantuntemus Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2002 Maakunnan visio: Maakunnan missio: Tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla Tavoite 2 alueen strategia: Alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla Tavoite 1 alueen strategia: Voimavarojen kohdentaminen luonnonvaroja pitkälle jalostaviin yritysverkostoihin Ohjelmien tavoitteet: Tavoite 1: Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman koko ohjelmakauden tavoitteista on Keski-Suomeen kohdennettu 10 %. Tavoitteet ovat: Uudet työpaikat (miehet 600, naiset 400) Säilytetyt työpaikat (miehet 1 200, naiset 800) Uudet yritykset 100 (naisyritysten määrä 20) ESR-toimenpitein aloittaneet (miehet 2 400, naiset 2 200) Tavoite 2: Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman tavoitteet koko ohjelmakaudella: Uusien yritysten lukumäärän nettokasvu Työpaikkojen nettolisäys IT-alan työpaikkojen nettolisäys Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Bkt- ja väestömäärätavoite kehittää maakunnasta entistä vetovoimaisemman. Vuoden 2002 EU-hanketoiminnalle asetetut tavoitteet ovat: Uusia yrityksiä 260 Uusia työpaikkoja 1 450, joista IT-alan työpaikkoja 400 Toteuttamissuunnitteluryhmille asetetut tavoitteet vuodelle 2002 ovat: 1. YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN - Uusia yrityksiä vuoden 2002 hankepäätöksillä Uusia työpaikkoja vuoden 2002 hankepäätöksillä 950, joista

9 9 - IT-alan työpaikkoja OSAAMISEN VAHVISTAMINEN - Uusia yrityksiä vuoden 2002 hankepäätöksillä 90 - Uusia työpaikkoja vuoden 2002 hankepäätöksillä 350, joista - IT-alan työpaikkoja Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat lisääntyvät vuoden 2002 hankepäätöksillä 100:lla 3. TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY - Uusia työpaikkoja vuoden 2002 hankepäätöksillä MAATALOUDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN - Tilojen keskipinta-ala kasvaa 1 ha/v - Maidon keskimääräinen viitemäärä kasvaa noin 3000 l/v - Maatilojen verotettava puhdas tuotto ja kannattavuuskerroin lähestyvät maan keskiarvoa - Maatilojen lukumäärä vähenee korkeintaan noin 3 % vuodessa 5. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN - Uusia yrityksiä vuoden 2002 hankepäätöksillä 10 - Uusia työpaikkoja vuoden 2002 hankepäätöksillä TEKNINEN TUKI - Varmennetaan ohjelmien joustava toteutus ja seuranta 7. YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI - Suoritettu prosessin osana 2. YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 2.1. Toimintaympäristöanalyysi Talous on kasvanut Suomessa jo seitsemän vuoden ajan ja hyvän kehityksen ennustetaan jatkuvan lähivuosina. Pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Oulun lisäksi maan talouden vetureiksi ovat nousseet Turun ja Jyväskylän kaupunkiseudut. Keski-Suomi nousi lamasta viimeisten maakuntien joukossa, mutta toisaalta viime vuosien kasvu on ollut voimakasta. Metsäklusteriin kuuluva suurteollisuus on nostanut voimakkaasti Jämsän ja Äänekosken seutukuntien bkt-lukuja. Vientivetoiset yritysverkostot ovat vetäneet pk-yritykset kasvu-uralle erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Tietoliikenteen suuret yritykset ovat luoneet kasvualustaa alan pkyrityksille. Maakunnan perusteollisuus tarjoaa noin työpaikkaa ja tietoteollisuus reilut työpaikkaa. Teollisuuden investoinnit ovat lisääntyneet erityisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Laman jälkeen yritykset keskittyivät tuottavuuden parantamiseen, jonka jälkeen on siirrytty kapasiteetin lisäämiseen. Kasvusta huolimatta työttömyys ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. Maakunnan keskimääräinen työttömyysaste on pysynyt muuta maata korkeammalla (15 17 prosenttiyksikön) tasolla. Samanaikaisesti maakunnan teollisilla kasvuyrityksillä on alkanut tulla pulaa hyvin koulutetuista ja ammattihenkilöistä. Talouskasvun myötä uusia työtilaisuuksia on syntynyt julkisille ja yksityisille palvelualoille sekä rakentamiseen enemmän kuin teollisuuteen. Toisaalta kehityserot maakunnan eri osien välillä ovat kasvaneet. Työpaikkojen määrä vähenee edelleen haja-asutusalueiden alkutuotannossa ja palvelualoilla. Teollisuuden osalta vastaavaa muutosta ei ole tapahtunut.

10 10 Maakunnan teollisuus jakautuu yhä tasan Jyväskylän seudun ja muun maakunnan kesken, kehityserot ovat syntyneet palvelualojen ja alkutuotannon muutoksista. Vuosi 2000 Toteuttamissuunnitelman mukaisia yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin 276 miljoonalla markalla. Tästä yritysten rahoitusosuus oli vajaa 80 %, kuntien 0,5 % ja avustusten osuus 20 %. Tuetun hankekannan odotetaan synnyttävän maakuntaan noin 1000 uutta työpaikkaa ja noin 60 uutta yritystä. Tavoitteista 80 % on tarkoitus saavuttaa tavoite 2 alueella ja 20 % tavoite 1 - alueella. Tavoite 2 alueella valtaosa hankerahoituksesta (60-70 %) liittyi metalli- ja elektroniikkayritysten kehittämiseen. Uusien tietoteknologiayritysten hankkeiden rahoitusosuus oli noin 10 %. Tavoite 1 alueella suurin aktiviteetti oli puunjalostusyrityksillä, joiden hankkeiden osuus myönnetystä rahoituksesta oli noin 60% Painopisteet Valtaosa julkisesta rahoituksesta voi kohdistua vain tuotannollisen yritystoiminnan kehittämiseen ja edellytysten luomiseen. Näin ollen ohjelmassa korostuu tuotannollisten yritysten kehittäminen ja tuotantotyöpaikkojen luominen. Palveluyritysten osalta päätoimija on Finnvera Oyj, kehittämisvälineenä korkotuetut lainat. Painotusten valinta perustuu tavoitealueiden strategiavalintoihin sekä maakunnan yritystoiminnan tilasta tehtyihin analyyseihin, joiden keskeinen sisältö on luettavissa tavoiteohjelmista 1 ja 2. Vuonna 2002 painotetaan teknologisen ja osaamistason nostoa sekä kansainvälistymistä. Yrityskohtaisissa hankkeissa suositaan kasvua tuovia ja verkostoitumista edistäviä investointeja. Tavoite 1 -alueella uusia työpaikkoja ja yrityksiä syntyy pääasiassa nykyisestä teollisesta rakenteesta. Perinteisellä investointitukipolitiikalla on edelleen suuri merkitys. Tuki ohjataan kasvuyritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tavoite 2 alueella pk-yritysten osaamistason nostaminen ja kansainvälistymisen vauhdittaminen korostuu. Pk-yrityksiä aktivoidaan osallistumaan teknologiaohjelmiin ja tekemään tuotekehitys- ja tutkimushanke-ehdotuksia teknologiayksikölle (TEKESin kansallinen rahoitus). Maakuntakeskuksen vaikutusalueella korostuu kilpailuedun luominen informaatioteknologia-alan yritystoiminnalle. Perinteisen investointitukipolitiikan merkitys on vähäinen. Teknologiayksikön toteuttamissuunnitelmassa oleva tutkimusrahoitus suuntautuu pääasiassa energia- ja informaatioteknologian aloille. Eri toimialoilla verkottumiskehitys on lähtenyt liikkeelle ja sen edistymistä tuetaan. Yhteishankkeiden tulee palvella yritysten kehittymistä käytännönläheisellä tavalla ja niissä on otettava huomioon toiminnan jatkuvuus avustusten päättyessä. Toimialakohtaista kehittämistä jatketaan ja yrityshautomotoimintaa pyritään kehittämään ja lisäämään. Yhteishankkeiden keskikoko pyritään nostamaan 1 miljoonaan markkaan. Suurimmasta osasta hankkeita tehdään ennen käynnistystä seikkaperäiset toteuttavuusselvitykset. Vuoden 2002 yritystoiminnan kehittämisen painopisteet ovat: - Uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen - Kasvuhakuisten pk-yritysten kehittäminen ja verkottuminen - Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen - Informaatioteknologia-alan yritystoiminnan kehittäminen - Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen 2.3. Yksilöidyt tavoitteet Vuonna 2002 yhteensä 950 uutta työpaikkaa ja 160 uutta yritystä (tavoite 1 = 20% / tavoite 2 = 80%)

11 11 Tuotannolliset yritykset Tavoitteena on luoda 840 uutta tuotannollista työpaikkaa ja 75 uutta yritystä. - Keski-Suomen TE-keskus 730 uutta työpaikkaa ja 55 uutta yritystä - Keski-Suomen liitto 60 uutta työpaikkaa ja 10 uutta yritystä - Finnvera Oyj 50 uutta työpaikkaa ja 10 uutta yritystä Palveluyritykset Tavoitteena on luoda vuosittain 110 uutta palvelualan työpaikkaa ja 85 uutta yritystä - Keski-Suomen TE-keskus 30 uutta työpaikkaa ja 10 uutta yritystä - Finnvera Oyj 80 uutta työpaikkaa ja 75 uutta yritystä Hankkeet yht. 55 kpl - Keski-Suomen TE-keskus 40 hanketta - Keski-Suomen liitto 15 hanketta Kaikkiin hankkeisiin käytettävissä oleva rahoitustuki säilyy entisellä tasolla Toimintasuunnitelma TE-keskuksen yritysosasto vastaa yrityskohtaisista tuista ja Finnvera Oyj:n lainoituksesta. Yhteishankkeita rahoittavat pääasiassa maaseutuosasto, Keski-Suomen liitto ja teknologiayksikkö. Toimintaa koordinoidaan TE-keskuksen vetämässä hanketyöryhmässä, jonka työtä tukee TE-keskuksen ja eri toimialojen johtoryhmätyöskentely. Uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen Uuden ja alkavan yritystoiminnan edistämiseksi lisätään ja tehostetaan yrityshautomotoimintaa. Uusia hautomokonsepteja kehitetään ja hautomoita käynnistetään hankerahoituksella ottaen huomioon taloudellisen toiminnan jatkuvuus ja edellytykset. Yritysosasto myöntää yrityskohtaiset hautomotuet vakiintunein kriteerein. Rahoittajat tiivistävät yhteistyötä kehittämisyhtiöiden ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa alkavien yritysten tukemiseksi. Alkavia yrittäjiä aktivoidaan yhteisvoimin yritysosaston koulutukseen ja käyttämään tuotteistettuja palveluja sekä kaikkien julkisten rahoittajien runsasta asiantuntijapalvelua. Aktivoidaan yrittäjiä liikkeenjohdon koulutukseen ja konsultointiin. Rahoitetaan etätyötä (esim. pääteja kokoonpanotyö), franchising- ja osuustoimintayrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Yritysosasto ja maaseutuosasto tukevat yrityskohtaisia hankkeita. Kasvuhakuisten pk-yritysten kehittäminen ja verkottuminen Toimialoittaista kehittämistyötä jatketaan toteuttamalla toimialakohtaisesti laaditut suunnitelmat (puu-, metalli-, käsi/pienteollisuus-, matkailu-, graafinen teollisuus- sekä elektroniikka-aloilla). Suunnitelmien mukaisten hankkeiden avulla pk-yritysten reagointi toimialojen rakenteellisiin ja markkinamuutoksiin nopeutuu. Pk-yritysten verkottumista edistetään rahoittamalla erityisesti informaatioteknologian hyödyntämistä lisääviä hankkeita. Painopisteenä on perinteisten teollisten alojen uudistaminen ja verkostoyritysten hankkeiden toteuttaminen. Pk-yrityksiä aktivoidaan kansainvälistymiseen ja teknologiseen kehittämiseen. Elintarvikeyrityksiä tuetaan verkottumisessa ja tuotteiden jatkojalostuksessa. Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tuetaan yrityskauppojen syntymistä ja sukupolven vaihdoksia edistäviä hankkeita. Yrityskohtaisesti hyödynnetään Finnveran rahoitustuotteita. Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen

12 12 Tuetaan hankkeita, joilla edistetään yrityskohtaisten strategioiden ja liiketoimintasuunnitelmien tekemistä. Potentiaalia omaavien yritysten kehittämisessä korostetaan kansainvälistymistä (mm. teknologiakeskuksen hautomoyritykset). Edelleen tuetaan tuottavuuden kehittämistä sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien toimivuutta. Lisäksi tuetaan uuden teknologian hyödyntämistä edistäviä hankkeita. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin (kaikilla toimialoilla yrityksistä noin 80 % on pieniä). Kilpailukykyä kehitetään erityisesti pienteollisuudessa ja matkailussa. Matkailuyrityksiä tukevissa hankkeissa korostetaan integroitumista jakelukanaviin (matkanjärjestäjä-liikenneyhtiö-incoming). Informaatioteknologia-alan yritystoiminnan kehittäminen Jatketaan Teknologiakeskuksen hautomoyritysten kehittämistä. Teknologiayksikkö rahoittaa yrityskohtaisia t&k hankkeita, yritysosasto yrityskohtaisia kehittämishankkeita. Rahoitetaan alan tutkimustoimintaa, joka luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Alan yritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään TEKESin valtakunnallisia ohjelmia. Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen Tavoitteena on vahvistaa maakunnan yritystoimintaa tiedolla ja osaamisella. Rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kesken (mm. oppi- ja tutkimuslaitokset, pkyritykset, julkiset toimijat). Erityisesti korostetaan informaatioteknologian hyödyntämistä sekä laatu- ja ympäristöasioiden ottamista huomioon. Avustetaan kuntien rakentamia tuotannollisten yritysten toimitiloja erityisesti tavoite 1 alueella. Suositaan toimijoiden yhteishankkeita ja toteutetaan osaamiskeskusohjelma Isot hankkeet Vuoden 2002 suurimmat hankekokonaisuudet ovat: 1. Osaamiskeskusohjelma (toteutusvastuu: Jyväskylän teknologiakeskus Oy) 2. Toimialojen kehitysohjelma (toteutusvastuu: Keski-Suomen liitto) 2.6. Seuranta Kukin rahoittaja seuraa työpaikkojen ja yritysten syntymistä asiakasyrityskohtaisesti. Tiedot kerätään TE-keskuksen yritysosaston seurantajärjestelmään. Finnvera Oyj toimittaa tietonsa yritysosastolle, joista päällekkäisyydet pyritään poistamaan järjestelmien kehityksen myötä. Saatuja tuloksia verrataan jälkikäteen tilastokeskuksen aineistoon. Hanketoiminnan tulosten toteutumista seurataan rahoittajakohtaisesti. Tiedot kerätään Fimos järjestelmään ja hanketoiminnan asiakasyrityksille tehdään mm. toimialoittain vaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyystutkimuksia. Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Arvioitava teksti on puutteellinen ja muutenkin varsin suppea. Yritystoimintaa on kehittämisvaroilla tuettu vahvasti ja ilmeisesti tuloksia tuottavasti. Alalla edellytetään tuettavaksi niin naisyrittäjyyttä kuin luotavaksi myös naistyöpaikkoja. Viime aikoina on korostunut yritystoiminnan kansainvälistymisen ja kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvun seurauksena yritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmien kehittäminen. Myös yritysympäristöjä on pyritty kehittämään. Koska matkailu kuuluu myös yritystoiminnan piiriin ja puhutaan jopa matkailuteollisuudesta, tulee investointeja ja avustuksia kohdistaa myös arvokkaiden yritysympäristöjen vaalimiseen ja matkailun saralla luonnon ja kulttuuriympäristön hoitoon. Yritystoiminnan kehittämis- ja tukemishankkeissa tulisi avoimemmin arvioida niiden ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja tasa-arvovaikutukset.

13 13 3. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 3.1 Toimintaympäristöanalyysi Osaamishankkeiden käynnistyminen Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto teki vuoden 2000 aikana Keski-Suomessa toteutettavista osaamishankkeista 25 myönteistä rahoituspäätöstä, joista tavoite 2-ohjelmaan sijoittui 19 ja tavoite 3-ohjelmaan 6. Tavoite 1-ohjelmassa ei tehty myönteisiä rahoituspäätöksiä. Tavoite 2-ohjelmassa hyväksyttyjen hankkeiden painopisteenä on teknologian kehittäminen ja erityisesti informaatioteknologian kehittämishankkeet. Hankkeiden välittömistä kohderyhmistä tärkein on opiskelijat, erityisesti informaatioteknologian aloilla. Myöhemmin hankkeiden hyöty kanavoituu ennen muuta yrityksille. Hankkeiden toimenpiteissä korostuu koulutusosaaminen. Lääninhallituksen kautta on rahoitettu kolmea tavoite 2-ohjelman kulttuurihanketta, joihin myös Keski- Suomen liitto on osallistunut omilla kehittämisvaroillaan. Tavoite 3-ohjelman hankkeissa vuoden 2000 kehittämisen painopisteet eivät ole niin selvärajaiset kuin tavoite 2-ohjelman osalta. Ohjelman hankkeita yhdistävinä teemoina ovat työelämän tarpeiden tunnistaminen sekä työssäoppiminen ja työelämän tarpeiden ennakointi. Hankkeiden pääasiallisimpina kohderyhminä ovat oppilaitosten opiskelijat ja henkilöstö. Toimenpiteiden painopiste on henkilöstökoulutuksen alueella. Keski-Suomen TE-keskuksen yritysosasto on tehnyt kaksi myönteistä rahoituspäätöstä tavoite 3 ohjelman neljänteen toimintalinjaan kuuluvista ESR-hankkeista, joilla kehitetään yrittäjyyttä ja yritysten henkilöstön osaamista. Tavoiteohjelmien 1 ja 2 osaamista koskevia hankkeita ei ole erillisinä tehty. Yritysten muihin kehittämishankkeisiin sisältyy myös osaamisen kasvattamista. Keski-Suomen TE-keskuksen työvoimaosaston rahoittamana on käynnistynyt hanketoimintaa tavoite 1-ohjelmassa, mutta yritysten henkilöstön kehittämistä ja yrittäjyyden edistämistä koskeva hanketoiminta ei vielä vuonna 2000 käynnistynyt. Tavoite 2-ohjelmassa tällaista toimintaa käynnistyi ja vielä vahvemmin hanketoiminta alkoi koulutuksen työelämäyhteyksien ja työllistymisen vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa. Työvoimaosaston tavoite 3 ohjelman osaamista koskevat toimenpidekokonaisuudet eivät kaikki vielä vuonna 2000 käynnistyneet. Esimerkiksi tasa-arvoa edistäviä toimia ei erillisinä hankkeina alkanut. Työvoimaosastolla oli vuoden 2001 tammikuussa runsaasti käsittelyä odottavia hankkeita ja todennäköistä on, että osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimenpidekokonaisuudet täyttyvät, kunhan hanke-esitykset saadaan käsiteltyä. Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosastolla on käsittelyssä useita maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämishankkeita, joissa koulutuksella ja osaamisen vahvistamisella on huomattava sija. Hankkeiden merkittävä toteuttaja on Keski-Suomen maaseutukeskus. Hankkeet sijoittuvat alueelliseen maaseutuohjelmaan ja tavoite 1 ohjelmaan. Keski-Suomen liiton rahoittamana on tavoite 1 ohjelmassa käynnistynyt pari elinkeinohanketta, joissa osaamisen vahvistamisella on merkitystä. Tavoite 2 ohjelman kautta rahoitetaan Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa ja Työssä oppiva Keski-Suomi 2000 sateenvarjoprojektin kahta jatkohanketta. Kahteen yritystoiminnan kehittämishankkeeseen sisältyy koulutustarpeiden arviointia ja siitä johtuvia kehittämistoimia. Osaamisen vahvistamiseen tähtäävä hanketyö on siis lähtenyt kohtuullisesti käyntiin. Hankkeiden käsittely ei ole vielä riittävän sujuvaa eikä ohjelmien täydentävyyteen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hankkeet kasautuvat Jyväskylän seudulle ja Jyväskylän yliopiston merkitys hankkeiden toteuttajana on suuri. Informaatioteknologian ohella yliopisto on myös merkittävä muiden hankkeiden toteuttaja. Hankkeiden toteuttajapohjan laajentamiseen ja strategioiden mukaisuuteen on tarpeen kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tavoite 1 ohjelman osaamishankkeiden valmistelua olisi vahvistettava ja tavoite 2 ohjelman erikoistumisvalintojen prosessia osaamisen näkökulmasta vauhditettava niin, että vuoden 2001 aikana voitaisiin valintoihin liittyviä koulutushankkeita käynnistää.

14 14 Koulutus- ja osaamistarpeet Osaamisen kehittämiseksi ohjelmien tuella tarvitaan koulutus- ja osaamistarpeiden analyysia, ennakoinnin kehittämistä ja rohkeita avauksia uusille kasvualoille. Strategisen kehitystyön muuntaminen koulutustarpeiksi on erityisen haastava tehtävä sekä tavoite 1 että tavoite 2 alueilla. Käynnistetyt strategiset projektit, kuten toimialatyö, työssä oppivan Keski-Suomen jatkokehittely, luonnonvaroja jalostavien verkostojen kehittämiseen liittyvä osaamisen vahvistaminen sekä erikoistumisvalintoihin liittyvät koulutushankkeet on vuoden 2002 aikana puettava toteutuskelpoisiksi hankkeiksi. Osaamisen vahvistamista alueellisen kehittämisen osana ohjaavat ohjelmien lisäksi myös opetushallinnon koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat ja niiden linjaukset. Nämä näkyvät myös aluekehittämisohjelman rahoituksellisissa linjauksissa. Eri ohjelmiin pohjautuvaan aluekehitystyöhön Keski-Suomessa liittyy maakunnan kehittyminen ja kehittäminen oppivana alueena. Oppivan alueen ideologia on resursseja, yhteistyötä ja toimenpiteitä ohjaava perusajattelutapa ja jatkuvasti kehittyvä prosessi, jossa kukin kunta parantaa omia valmiuksiaan ja samalla koko maakunnan osaamisvalmiuksia. Vahva osaaminen ja siihen perustuva alueellinen vaikuttavuus luovat Keski-Suomesta tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalaista Suomea. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneen väestön osuus ikäryhmässä vuotiaat on Keski- Suomessa koko maata suurempi. Alueelliset erot koulutustasossa ovat erittäin suuria. Matalin koulutustaso on Kaakkoisen Keski-Suomen, Viitasaaren ja Saarijärven seutukunnissa. Alueelliseen jakautumiseen on vaikuttanut koulutuksen tarjonnan keskittyminen Jyväskylään sekä muihin suuriin seudullisiin keskuksiin. Kokonaisuudessaan osaamisrakenne elinkeinoelämän kehittämisen kannalta Keski- Suomessa kestää valtakunnallisen vertailun. Maakunnan ammattirakenne-ennusteen (MARE-projekti) mukaan Keski-Suomessa ei tapahdu suuria toimialojen osuuksien muutoksia vuoteen 2017 mennessä. Työvoiman ammattirakennetarkastelussa on jo nähtävissä muutoksia. Nykyistä vähemmän toimijoita tarvitsevat maa- ja metsätalous, teollinen työ ja toimistotyö. Enemmän toimijoita tarvitaan hoitotyössä, palvelutyössä, sivistystyössä sekä teknisessä ja hallinnollisessa asiantuntijatyössä. Ammattialojen sisällä kuva moninaistuu, esimerkiksi teollisen työn toimijoiden määrä kokonaisuudessaan vähenee, mutta sen sisällä asennustyön tekijöiden määrä kasvaa. Ammattirakennemuutokset Keski-Suomessa ovat samansuuntaisia kuin muutokset koko maassa, mutta Etelä-Suomen maakuntia hitaampaa. Lähitulevaisuudessa ammattirakennemuutosten lisäksi koulutusta koskeviin ratkaisuihin vaikuttavat voimakkaasti työn sisällön muutokset ja ikärakenteesta johtuvat paineet. Työn sisältöjen osaamisvaatimukset kasvavat: ammatin/asiaosaamisen lisäksi kaikilla aloilla entistä merkittävämmäksi tulevat yleinen osaaminen, strateginen osaaminen ja asiakasosaaminen (Kaivo-oja, Kuusi: Arvioita ja analyysejä tietoyhteiskunnan työmarkkinoiden kehityspiirteistä Suomessa, ERS-julkaisut 42/99) Ikärakenne aiheuttaa koulutukselle kahtalaista painetta. Nuorten ikäluokka pienenee ja toisaalta poistuma työvoimasta tulee olemaan erityisen voimakasta vuosikymmenen taitteessa, Irlannin ohella jyrkimpiä Euroopassa. Tämä vaatii linjauksia nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä. Nuoret voivat valita mieliammattinsa, ja työssä olevien on jatkuvasti uudistettava ammattitaitoaan, jotta työvoimaa olisi riittävästi. Työvoiman poistuma koskettaa eri ammatteja eri tavoin. Perinteisissä ammateissa, kuten metallialalla, poistumaa tulee olemaan keskimääräistä voimakkaampaa ja "uudemmissa" ammateissa, kuten sähköala, poistuma on keskimääräistä vähäisempää (MITENNA). Koulutustarvetta arvioitaessa tulee tarkastella yhtä aikaa ammattitaitovaatimusten muutoksia, tulevaisuuden ammattirakenteita ja työvoiman poistumaa eri aloilla. Maakunnan kehittämisen ytimenä ovat olleet kehityskykyiset toimialat ja niiden kasvua haluavat yritykset. Elektroniikkateollisuus, metalli-, puu- ja graafinen teollisuus sekä käsiteollisuus ja matkailu ovat toimialatyön kohteina edelleen. Näiden ja muidenkin toimialojen osaamistarpeita on syytä arvioida maakunnallisesti entistä tarkemmin. Informaatioteknologia laajennettuna viestinnän, kulttuurin ja sisältötuotannon osaamisella korostuu erikoistumisvalinnan myötä. Työvoiman ja osaamisen tarve muodostaa kasvavan haasteen kaikille koulutusasteille. Kehittämishankkeina käynnistyneestä koulutuksesta huomattava osa on lähivuosina siirrettävä osaksi oppilaitosten normaalia toimintaa. Teknologiapainotusten ohella tarvitaan sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen osaamispääoman kasvattamista.

15 15 Tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuva osaamiskeskustoiminta on luonut erityisesi Jyväskylän seudulle uutta tietoa yritysten kehittämiseen. Se on luonut ja vahvistanut sellaista osaamispohjaa, joka kehittää ja käynnistää uutta yritystoimintaa. Osaamiskeskusalat ovat paperin valmistuksen hallinta, informaatioteknologia sekä energia- ja ympäristöteknologia. Uusina alueellisina kasvun aloina on nousemassa esille hyvinvointi- ja bioteknologia. Henkilöstön monipuolinen osaaminen, erityisesti ydinosaamisen vahvistaminen, on haaste yritystoiminnassa. Tämä tarkoittaa yksilöiden monipuolista pätevyyden lisäämistä ja erityisesti niiden prosessien vahvistamista, jotka yrityksissä synnyttävät kilpailukykyisiä ja laadukkaita tuloksia - tuotteita ja palveluita. Yritysten lisääminen edellyttää olemassa olevien yritysten/yrittäjien liiketoimintojen verkottumista sekä uusia osaavia yrittäjiä. On vahvistettava liiketalouden osaamista ja yrittäjyyden valmennusta. Maaseutuväestön ja sen sidosryhmien, kuten neuvojien ja oppilaitosten, osaamisen tason nostaminen muuttuvassa yhteiskunnassa vaatii elinikäistä oppimista. Maaseutuyrittäjän on usein vaikea irrottautua yritystoiminnastaan pitkäaikaista koulutusta varten. Koulutus pitäisi suunnitella lyhytkestoisina jaksoina, joista on mahdollista koostaa oman yrityksen kehittämisprojekti. Kaakonseudun resurssi- ja oppimiskeskuksen toiminta on hyvä esimerkki joustavasta yrittäjien tarpeisiin vastaavasta toiminnasta. Tarvaalan ja Jämsän seudun luonnonvaraoppilaitosten työnjako ja yhteinen osaamiskeskustyyppinen kehittäminen ja erikoistuminen hyödyttävät koko maakuntaa, Jämsänkosken metsäkonealan koulutus puolestaan koko maata. Yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen on kaikkien oppilaitosten yhteinen tehtävä. Koulutustarvetta on oppilaitosten henkilökunnan asenne- ja tietokoulutuksessa sekä toimintojen laatuarvioinnissa. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää kehittää Keski-Suomessa puualan osaamista. Puualan osaamiseen liittyy myös puurakentamisen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamisen ja perinteiseen rakennustaitoon liittyvän tietämyksen lisääminen ja siirtäminen taitajalta toiselle. n tuotantotoiminnan, tuotteiden sekä palvelujen laadun kehittäminen Laatuasioiden merkitys niin maa- ja metsätaloudessa kuin muussakin maaseudun yritystoiminnassa korostuu rahoituskauden aikana. Laatuasioiden tunnetuksi tekeminen ja laadun markkinointi yritystoiminnan kehittäjänä on tärkeää. Tulevaisuuden turvaamiseksi on lisättävä luonto-, maatalous- ja metsätiedotusta nuorille, kaupunkilaisille ja päättäjille. 3.2 Koulutuksen tarjonta ja kehittämistoiminnan verkostoituminen Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammatillista koulutusta voidaan järjestää omaehtoisena opetushallinnon ja työhallinnon rahoittamana työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Omaehtoista koulutusta ovat nuorten ja aikuisten ammatillinen peruskoulutus sekä aikuisten ammatillinen lisäkoulutus. Perus- ja lisäkoulutusta voidaan järjestää joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta kattaa lähes kaikki opintoalat. Kolmasosa aloituspaikoista on tekniikan ja liikenteen aloilla. Nuorten toisen asteen koulutukseen valittiin 75 % ensisijaisista hakijoista vuonna Opiskelijarekrytoinnin ongelmista viestii se, että luonnonvara-alalla valittiin enemmän opiskelijoita kuin mitä oli ensisijaisia hakijoita. Toisen asteen aloituspaikkoja on vähennetty ja ollaan vähentämässä viisi prosenttia, mikä johtuu nuorten ikäluokan pienenemisestä. Kuitenkin keskimääräinen vuosiopiskelijoiden määrä kasvaa 13 % vuodesta 1999 vuoteen 2004 perustutkintojen kolmivuotistumisen seurauksena. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen määrällisen mitoituksen hanke (MITENNA) suosittelee valtakunnallisesti toisella asteella lisättäväksi tekniikan ja liikenteen, hallinnon ja kaupan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusta. Luonnonvara-alan sekä vapaa-aika- ja liikunta-alan koulutusta esitetään vähennettäväksi runsaalla viidenneksellä. Keski-Suomessa lisäystarvetta on ennen kaikkea tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Ammattikorkeakoulut ja yliopisto

16 16 Keski-Suomen ammattikorkeakouluissa ovat edustettuina kaikki koulutusalat. Ammattikorkeakoulun aloituspaikoista kolmannes on tekniikan ja liikenteen aloilla. Ammattikorkeakouluun valittiin 21 % ensisijaisista hakijoista. Luonnonvara-alalle valittuja oli ensisijaisia hakijoita enemmän. Ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärän suunnitellaan hieman kasvavan (4 %). Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön välisessä tavoite- ja tulossopimuksessa vuosille on todettu, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu panostaa maakunnan kasvualojen, erityisesti tietoteollisuuden, osaamiskeskusalueiden, palveluyritysten kasvuedellytysten ja hyvinvointiklustereiden kehittämiseen sekä laajentaa vastuutaan maaseutuelinkeinojen kehittämisessä. Jyväskylän yliopistossa voi opiskella humanistisia, kasvatustieteellisiä, matemaattis-luonnontieteellisiä, yhteiskunnallisia sekä liikunta- ja terveystieteellisiä aineita sekä informaatioteknologiaa. IT-alan koulutus ja sen vakiinnuttaminen osaksi peruskoulutusta on yliopiston keskeisimpiä kehittämisalueita aluepoliittisesti. Yliopistojen opiskelijamääriä ei ole tarkoitus kasvattaa vuoteen 2004 mennessä. Uusien koulutusavausten seurauksena Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä on kasvanut ja kasvun voi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön välisen tulossopimuksen mukaisesti rakennerahasto-ohjelmiin liittyviä loppututkintoon johtavia koulutuksia ja rakentamishankkeita ovat kauppatieteiden ohjelmakokonaisuus (yrittäjyys), informaatioteknologian ohjelmakokonaisuus, hyvinvointi- ja terveysteknologian ohjelmakokonaisuus, kulttuurien välinen viestintä ja vaikuttaminen sekä ympäristöosaaminen. Lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus Aikuisten omaehtoisen lisäkoulutuksen opiskelijavuosien määrä väheni neljänneksellä edellisestä vuodesta vuonna Vähennys johtuu lisäkoulutuksen määrärahojen leikkaamisesta. Tutkintoon valmistavan lisäkoulutuksen määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Tietotekniikkaan liittyvän koulutuksen takia kolmasosa lisäkoulutuksesta järjestettiin hallinnon ja kaupan alalla. Suhteessa peruskoulutuksen aloituspaikkoihin lisäkoulutusta oli tarjolla vähiten matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Lisäkoulutuksen kokonaistarjonta supistuu edelleen viidenneksellä vuonna Vuonna 2002 volyymi asettuu noin puoleen vuoden 2000 tasosta. Lisäkoulutuksen rahoitus muuttui vuoden 2001 alusta laskennalliseksi ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, valtakunnallisten erikoisoppilaitosten ja ammatillisten oppilaitosten osalta. Muiden lisäkoulutuksen järjestäjien rahoitus hoidetaan lääninhallituksen tekemin valtionavustuspäätöksin. Vuonna 2002 lisäkoulutuksen rahoitukseen on Keski-Suomessa käytettävissä Mmk, josta 40 % voidaan käyttää lääninhallituksen myöntämiin valtionavustuksiin. Oppisopimuskoulutus on osa jokaisen ammatillisen oppilaitoksen koulutustehtävää. Perustutkintoon valmistavan koulutuksen oppisopimusten määrää ei ole säännelty. Sen sijaan lisäkoulutuksen oppisopimukset on kiintiöity. OPM jakaa kiintiöt koulutuksen järjestäjille vuosittain. Tavoitteena on yli nelinkertaistaa lisäkoulutusoppisopimuksien määrä vuodesta 1999 vuoteen Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimakoulutuksen hankintamääräraha vuodelle 2001 on Keski-Suomessa 42,5 miljoonaa markkaa ja koulutuksessa on keskimäärin 1340 henkilöä vuoden aikana. Työvoimakoulutuksen resurssit vähenevät vuosittain noin 10 prosenttia, mutta ainakin vielä vuonna 2001 resursseja on riittävästi työnhakijoiden ja yritysten koulutustarpeisiin ja halukkuuteen nähden. Tavoitteena on, että enintään 43 prosenttia koulutuksen suorittaneista, ilman pitkäaikaistyöttömiä, on työttömänä kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Suurin osa työvoimakoulutuksesta hankitaan tutkintotavoitteisena, kokonaisina tutkintoina tai osatutkintoina. Yhteishankintakoulutusta yritysten kanssa lisätään ja osa siitä suunnataan työssä olevien koulutukseen. Työvoimakoulutuksena voidaan hankkia kaikkea muuta koulutusta paitsi ei korkeakoulututkintoja. Pääosa työvoimakoulutuksen suunnittelusta tapahtuu kaksi kertaa vuodessa työvoimatoimistoissa, jotka käyvät suunnittelunsa tueksi neuvotteluja alueensa työnantajien ja kouluttajien kanssa. Työministeriön ja TE-keskuksen välinen tulostavoitteiden asettaminen ja työhallinnon strategiset linjaukset

17 17 suuntaavat koulutuksen hankintaa omalta osaltaan. Työhönsijoittuminen on otettava aina huomioon koulutusta suunniteltaessa. TE-keskuksen /KTM yritystoimintaan liittyvä koulutus Yritystoiminnan ja yritysten henkilöstön kehittämiseen suuntautuu myös TE-keskuksen yritysosaston palvelutuotteisiin perustuva koulutus ja konsultointi. Koulutus on lyhytkestoista ja painottuu erityisesti ajankohtaisen tiedon vaatimaan koulutukseen, yritysidean kehittämistä ja yrityksen perustamista tukevaan koulutukseen sekä PK-yritysten johtamista tukevaan koulutukseen. Koulutuksen tukena on yritysten kasvun vaiheistukseen liitetyt korkeatasoiset kehittämis- ja analyysituotteet ( ProStart, Poststart, Tuotto, Kunto, Profiitti, Palanssi, Globaali ja DesignStart) ja niitä tukeva konsultointi. Kehittämistuotteet soveltuvat aluekehityshankkeiden osaamistarpeiden arvioinnin ja analysoinnin sekä osaamisen vahvistamisen toteutustoimenpiteiden perustaksi. Koulutukseen kohdistetaan myös aluekehitysrahoja. Verkostoyhteistyön kehittäminen Aluekehitystyön toteuttamista tukevat osaamisorganisaatiot ja -verkostot, joihin kuuluvat mm. yliopisto, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset, tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt ja muut asiantuntijat. Verkostoitunutta ja hankekohtaista yhteistoimintaa tulee suunnata entistä enemmän maakunnan eri osiin, eri seutujen ja kuntien yritystoiminnan kehittämisen ja koulutustarpeiden lähtökohdista. Keskeisimmäksi koulutusalaksi valitun informaatioteknologian tulee hyödyttää koko maakuntaa. Tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden työ on tarpeen kytkeä erikoistumisvalinnoin maakunnan, seutujen ja kuntien kehittämiseen. Seudullisten kehittämisyhtiöiden tulee huolehtia em. valintojen vaatimien investointien ja koulutuksen toteutumisesta. Oppilaitosten alueellinen yhteistyö ja työelämäyhteyksien vahvistaminen puolestaan parantavat koulutuksen osuvuuden ja osaamisrakenteen ajantasaisen muutoksen toteutumista. Tämä edellyttää erityisesti koulutuksen järjestäjien ja maakunnallisen ennakointitoiminnan kehittymistä ja sen valmiuksien nopeaa lisäämistä. Koulutuksen täsmällisten kartoitusten merkitys eri alueilla ja toimialoilla lisääntyy. Työelämäyhteyksien lisääntyminen ja vahvistuminen painottaa oppilaitosten henkilöstön ammattitaidon voimakasta lisäämistä erityisesti ammatillisessa opetuksessa. Opettajakunnan vaihtuvuus kasvaa ikärakenteen muutoksen seurauksena. Opetusteknologian ja oppimisympäristöjen muutokset sekä elinkeinoelämän tarpeet edellyttävät yhteisiä uusia ratkaisuja, jossa oppimisympäristöjä sijoittuu aiempaa enemmän yritysten lähiympäristöön ja yrityksiä oppilaitosympäristöön. Tiivistyvä yhteistyö lisää myös tarvetta työpaikkoja ohjaavien ja opastavien resurssien lisäämiseen. Työpaikkakouluttajat voivat toimia henkilöstön ja työyhteisöjen osaamisen vahvistajina. Aikuiskoulutukseen liittyvät rahoitukselliset resurssit vähentyvät selvästi, kuitenkin koulutuksen ja henkilöstön kehittämisen tarve lisääntyy. Tämä vaikuttaa tavoiteohjelmien osaamisen vahvistaminen painotuksiin. Kehittämisen pitäisi suuntautua henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittämiseen. Koulutuksen osuvuuden kannalta korostuu koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen liikkuvuuden ja työelämäsuhteiden kehittäminen. Kulttuuri ja osaaminen Kulttuurin kehittämiselle on Keski-Suomessa luotu eräitä osaamisen perusedellytyksiä, jotka parantavat merkittävästi kulttuurin kehittämisedellytyksiä kulttuuriteollisuuden ja sisältötuotannon näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa on kulttuurin ja taiteen tutkimusta ja opetusta ryhmitetty uudelleen. Samaan aikaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutus laajenee musiikista mm. muotoilun ja viestinnän aloille. Kulttuurin ja viestinnän uusimuotoinen koulutus on käynnistynyt myös toisella asteella Jyväskylän teknisessä ammattioppilaitoksessa kulttuurin koulutuslohkolla. Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman painotus informaatioteknologiaan, maakunnan graafisen alan osaaminen ja käsiteollisuus ovat perustana kulttuurin ja sisältötuotannon kehittämiselle. Sisältötuotannon kehittämiseksi on tarpeen kartoittaa toimiala-analyysin tapaan, millaista sisältötuotantoa ja siihen liittyviä palveluja keskisuomalaiset yritykset tarvitsevat ja mitä on jo tarjolla. Peruskartoituksen pohjalta voidaan arvioida, miten ideoiden kehittämistä palveluiksi, viihteeksi, opetuksen sisällöiksi ja kulttuuriksi voidaan edistää osana aluekehitystyötä ja miten siihen voidaan nivoa koulutuksen kehittäminen. Osana tätä kehitystyötä on käynnistynyt mm. uusimuotoinen mediapajahanke, jonka vetovastuu on Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä. Jyväkylän yliopiston piirissä tehdään merkittävää työtä digi-

18 18 taalisen kirjan kehittämiseksi sekä multimedian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa valmistellaan kulttuuritoiminnan kehittämisen suuntaviivoja ammattikorkeakoulun vahvuuksiin perustuen. 3.3 Painopisteet Informaatioteknologisen osaamisen vahvistaminen ja tietoyhteiskuntavalmiudet Uuden ohjelmakauden alkuvuosien ehdoton painopiste on informaatioteknologia, jonka osaamisen vahvistamiseen tähtääviä hankkeita käynnisti erityisesti Jyväskylän yliopisto runsaasti vuoden 2000 aikana (mm. digitaalinen media, käyttäjäystävällinen tietojenkäsittely, multimedia, ryhmätyöteknologiat, tietoliikenne, liikkuva tietojenkäsittely ja ohjelmistoliiketoiminta). Informaatioteknologisen osaamisen vahvistamiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä ja vireillä myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa sekä aikuiskoulutuksessa. Tulevaisuudessa onkin kehitettävä entistä selkeämmin ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksen informaatioteknologian koulutusta. Monipuolinen ja kaikki koulutusasteet kattava IT alan koulutuksen vahvistaminen parantaa oleellisesti maakunnan metalli- ja elektroniikkateollisuuden, paperinvalmistuksen sekä muiden avaintoimialojen tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon kehittämisedellytyksiä ja synnyttää uutta liiketoimintaa tietointensiivisille kasvualoille. Informaatioteknologia on myös keskeisessä asemassa kehitettäessä hyvinvointiteknologista liiketoimintaa ja hyvinvointipalveluja maakunnan asukkaille. Maakunnan yritysten ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien lisääminen monimuotoisella kehittämistoiminnalla tukee pyrkimyksiä pitää Keski-Suomi tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Pedanet hanke, verkkovälitteisen opetuksen muut kehittämishankkeet ja hanketoiminnan osaamisen vahvistamiseen tähtäävä kehittämistyö ja koulutus parantavat erityisesti koulujen ja oppilaitosten valmiuksia pysyä mukana nopeasti muuttuvassa kehityksessä. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työssä oppimisen kehittäminen Keski-Suomi on ollut tiennäyttäjänä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön rakentamisessa. Työssä oppiva Keski-Suomi 2000 hanke on jatkunut toimialoittaisina pilottihankkeina ja Topten hankkeena. Opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus on käynnistynyt laajana yhteistyönä ja työssä oppimisen paikkoja on syntynyt sata- jopa tuhatmäärin. Luovalla tavalla on myös kehitetty Voucher mallia yritysten, yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseen tähtäävää työtä on tarpeen jatkaa ja maakunnallista yhteistyötä voimistaa. Työssä oppimisen kehittäminen toisella asteella tarvitsee jatkossakin maakunnallisia sateenvarjotyyppisiä hankkeita oppilaitoskohtaisten ja alueellisten hankkeiden ohella ja niiden tueksi. Erikoistumisvalintoihin perustuva kilpailukyvyn kasvattaminen Suunnitelmakaudella toteutetaan tavoite 2 -alueen kunnissa ja seutukunnilla erikoistumisvalintoihin perustuva yritysten ja alueiden kilpailukykyä kasvattava kehittämisprosessi. Erikoistumisvalinnat voivat perustua toimialapohjaiseen yritysten vahvuuksiin, alueen tuotannolliseen tai jonkin kapean alan erikoisosaamiseen, kulttuuriin ja muihin vetovoimatekijöihin, luonnosta löytyviin vahvuuksiin, kärkiyritysten osaamiseen tai johonkin muuhun kasvun edellytyksiä sisältävään vahvuuteen. Valintaprosessien tuloksena syntyy kehittämishankkeita ja niitä tukevia koulutusohjelmia. Koulutusohjelmissa saattavat painottua koulutuksen työelämäsuhteita kehittävät hankkeet, niissä voi olla mukana työssäoppimisen hankkeita, ennakoinnin kehittämistä ja toimialapohjalta syntyneitä täsmäkoulutuksen sekä laatua parantavia ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamista lisääviä hankkeita. PK-yritysten osaamisen vahvistaminen ja ennakointi Osaamisen vahvistamisen kohteena on erityisesti yritysten liiketaloudellinen osaaminen. Tähän liittyvät myös TE - keskuksen yrityksille suunnatut koulutuksen ja konsultoinnin tuotteet, jotka voivat olla PK-yritysten kehittämisen ja osaamistarpeiden arvioinnin perustana eri hankkeissa. Yrittäjiksi aikovien tunnistusta ja kartoitusta tehostetaan, yrittäjyyskasvatusta sekä erityisesti nuorten valmiuksia ryhtyä yrittäjiksi tuetaan. Uusien kasvualojen ohella myös palvelualojen yrittäjyyttä edistetään. KTM ja TEKES panostavat erilaisiin toimintaympäristön kehittämisen ja teknologian siirron hankkeisiin. Maakunnallinen ennakointityö, erikoistumisvalintojen koulutusohjelmat ja oppilaitosten osaamisrakenteiden analyysit luovat perustaa toteutettavalle koulutustarjonnalle. Erityisesti oppilaitosten ennakoin-

19 19 nin valmiuksia vahvistetaan ja kytketään ennakointityö entistä vahvemmin osaksi maakunnan strategioiden kehittämistä ja tavoitteiden asettamista. Maaseudun elinkeinorakenteiden monipuolistaminen osaamista vahvistamalla Osaamisen vahvistamiseksi toteutettavia hankepäätöksiä tehtäessä huomioidaan maaseudun rakennemuutoksen ja elinkeinorakenteen monipuolistamisen edellyttämät osaamistarpeet. TE-keskuksen maaseutuosasto on määrittänyt osaamisen vahvistamiselle maaseutuohjelman perusteella seuraavat tavoitteet ja toimenpidealueet: Maaseutuelinkeinojen harjoittajien osaamisen vahvistamisen tavoitteet ovat: - kaikilla aloittavilla yrittäjillä on vähintään kaksivuotinen ammatillinen koulutus - koko alueella on monipuolinen yrittäjälähtöinen koulutustarjonta - mestari-kisällitoiminta vakiintuu erityisesti kädentaitoihin liittyvillä tuotantoaloilla - luonnonvara-alan oppilaitokset erikoistuvat ja kehittävät osaamiskeskustoimintaa - neuvontaorganisaatiot nostavat edelleen henkilöstönsä osaamisen tasoa ja jatkavat koulutusmahdollisuuksien tarjoamista koko maakunnan alueella - bioteknologisen osaamiseen kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti Luopumistukitilan sukupolvenvaihdoksella ottavalta jatkajalta tai nuorten viljelijöiden aloittamistukea hakevalta jatkajalta edellytetään riittävää ammatillista pätevyyttä maatalouden harjoittamiseen. Sen hankkimiseen on kaksi vaihtoehtoa: 1) toisen asteen luonnonvara-alan koulutus tai muu vastaava tai ylempi alan koulutus; 2) tiukimmillaan vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus maatalouden harjoittamisesta ja vähintään 20 opintoviikon lisäopinnot tilan tuotantosuunta huomioon ottaen tarkoituksenmukaiselta alalta. Opinnoista vähintään 10 viikkoa pitää olla taloudellisia opintoja. Opinnot on suoritettava loppuun viimeistään kahden vuoden kuluessa tilan hankkimisesta. Yksilöllisyys, tasa-arvo ja kolmannen sektorin osaamisen kehittäminen Elinikäisen oppimisen periaatteet ja yksilölliset oppimisen muodot ovat osaamisen vahvistamisen perusta. Koulutuksen tarjontaa ja koulutustason nostoa ajatellen tulee edistää sukupuolten välistä ja alueellista tasa-arvoa ja hyödyntää etäopetuksen ja opetusteknologian kehittymisen suomia keinoja. Osaamisen tavoitteita toteutettaessa ja osaamista vahvistettaessa otetaan huomioon erilaiset osaamistarpeet ja erityisesti naisten osaamiseen perustuvat tasa-arvoa lisäävät toimenpiteet. Yritystoimintaa ja sen osaamista kehitettäessä luodaan erityisesti naisyrittäjyydelle ja sitä vahvistaville toimille mahdollisuuksia. Kulttuurisen osaamisen vahvistaminen Tavoitteet kulttuurin kehittämiselle on esitetty Kulttuurin kehittämisohjelma julkaisussa. Kerronnan, kuvanteon, musiikin, elokuvan, sarjakuvan, mainoselokuvan, teatterin, multimedian ja muut taiteen ammatinharjoittajat ja yrittäjät tarvitsevat työ- ja tuotantovälineitä, yritysneuvontaa, uutta tekniikkaa ja sen käytön osaajia, tuottamisen osaamista ja markkinoinnin osaamista. Kulttuurin ja sisältötuotannon kehittämisessä tarvitaan osaamiskeskustyyppistä toimintatapaa ja yhteistyötä, idea- ja yrityshautomoita, mediapajoja, tiloja ja laitteita. Toimintaedellytysten kehittämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa ovat mukana yritykset ja eri koulutusasteet. 3.4 Keskeiset toimenpidealueet Tavoitealueiden ja toteuttamisen periaatteiden perusteella keskeisiä toimenpiteitä ovat: - Eri asteisen IT-alan koulutuksen toteutuksen turvaavat ja sisällön monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet - Strategisia toimialoja, erikoistumista ja kilpailukykyä vahvistavat laadittuihin "koulutusohjelmiin" perustuvat osaamisen vahvistamishankkeet - Kohdistetut yritysten ja yritysverkostojen henkilöstökoulutuksen hankkeet - Osaamisrakenteita oppilaitosten yhteistyönä muuttavat hankkeet - Yritysten työelämäsuhteita lisäävät ja vahvistavat sekä opastamisen ja ohjaamisen valmiuksia lisäävät hankkeet

20 20 - Yritysten ja elinkeinoelämän henkilöstön ikärakenteen muutosten ja hiljaisen kokemustiedon siirron edellyttämät hankkeet - Oppilaitosten opettajien ammattitaitoa, ennakointitaitoja ja asiantuntemusta lisäävät hankkeet - Ammatillisen osaamisen ja koulutuksen laatua lisäävät hankkeet - Maaseudun rakennemuutosta ja elinkeinojen monipuolistamista tukevat osaamista vahvistavat hankkeet - PK- yritysten liiketoiminnallista osaamista lisäävät hankkeet - Nuorten ja naisten yritystoimintaa käynnistävät ja kannustavat hankkeet - Kansainvälistymisen valmiuksia lisäävät osaamisen kehittämishankkeet - Oppivan Keski-Suomen vahvistaminen ja hankeosaamisen kasvattaminen Osaamista vahvistavia hankkeita suunnataan kysyntälähtöisiksi. Alueellisten erikoistumisvalintojen ja yritysverkostojen kautta nousee esiin koulutustarpeita, joihin alueen koulutusorganisaatioiden odotetaan vastaavan. Luodaan yhteinen koulutuksen tilaajaorganisaatio, joka vastaa koulutuksen hankinnasta. Keskeisessä asemassa kysynnän kanavoijina ovat maakunnan alueen kehittämisyhtiöt. 3.5 Isot hankkeet Osaamisen vahvistamisessa vuoden 2002 hankkeet ryhmittyvät kolmeksi isoksi hankkeeksi tai hankekokonaisuudeksi, joista kaksi edistää lähinnä informaatioteknologisen osaamisen kehittämistä. Kolmas sijoittuu koulutuksen työelämäsuhteiden ja työssä oppimisen alueelle. Suurin yksittäinen hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT instituutti. Hankkeen rahoitusjärjestelyt ovat osoittautuneet erityisen vaikeiksi. Vuokratason ja käyttökustannusten kurissa pitämiseksi julkisen rahoituksen tarve on nousemassa huomattavan suureksi. Lopullinen rahoitussuunnitelma on vielä täsmentymättä. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa varaudutaan hankkeen toteuttamiseen EU ja kansallisella rahoituksella enimmillään 12,2 mmk:lla. Suuri hankekokonaisuus on IT alan koulutuksen vahvistaminen, josta valtaosa toteutetaan Jyväskylän yliopistossa. Yliopiston osalta hankekokonaisuutta koskevat päätökset on tehty pääosin vuonna 2000 ja erilliset hankkeet jatkuvat aina vuoteen 2003 saakka. Koulutuksen työelämäsuhteiden vahvistamisen ja työssä oppimisen hankekokonaisuus koskee lähinnä toisen asteen koulutusta ja siihen voi liittyä myös ennakointihankkeita. Osa hankkeista on aiemmin käynnistyneiden TOKS 2000 pilottien ja TOPTENin jatkohankkeita ja osa uusia. Hankekokonaisuuden kokoaminen yhteisen, kaikki koulutuskuntayhtymät sisältävän sateenvarjohankkeen piiriin on perusteltua. 3.6 Seuranta Hyväksyttyjen rakennerahastohankkeiden seuranta tehdään kolmella tasolla. EU:n rakennerahastojen edellyttämä seuranta kattaa ohjelmittain tehtävän etukäteis-, väli- ja jälkiseurannan ohjelman sisällöstä ja toimeenpanosta. Toimenpiteiden osalta arvioidaan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja merkitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toinen taso on Keski-Suomessa käynnistettävä toimintatutkimus osaamishankkeiden arvioinnista. Tarkoituksena on selvittää, miten kuluvalla ohjelmakaudella hyväksytyt Euroopan Unionin rakennerahaston kautta rahoitetut hankkeet edistävät koulutuksen valtakunnallisia ja alueellisia kehittämistavoitteita, parantavat osaamista alueella, suhteutuvat alueensa kehittämistavoitteisiin ja lisäävät alueen kilpailukykyä ja alueen kehittymistä oppivaksi alueeksi. Onko hankkeilla yleensä aluevaikuttavuutta ja mitä se on? Kolmas seurantataso on isojen erillisten hankkeiden seuranta ja arviointi arviointiryhmän ja erillisselvitysten pohjalta. Tällainen väliarviointi suoritetaan esimerkiksi Jyväskylän yliopiston toteuttamissa suurimmissa informaatioteknologian hankkeissa. Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Yhteistyöasiakirjassa osaamisen vahvistamiseen liittyy huomattavia odotuksia. Maakunta haluaa profiloitua kehittyvänä ja oppivana alueena. Tavoitteena on erityisesti työelämän vaatimien tietojen ja taito-