6.4. Työssäoppimissopimukset Työturvallisuus työssäoppimisen aikana OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Musiikkialan ammatillisen

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Opetussuunnitelman soveltaminen ja liitteet Pop & Jazz Konservatorio Pop & Jazz Konservatorion arvot AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO POP & JAZZ KONSERVATORIOSSA Ammatillisen koulutuksen toiminta-ajatus Musiikkialan perustutkinnon tavoitteet Koulutuksen järjestäminen ammatillisena peruskoulutuksena Koulutuksen järjestäminen näyttötutkintona (Aikuisten näyttötutkinto) Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena Opetuksen järjestäminen Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) laadintaperiaatteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Oppimisen ja osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvioinnin toteuttaminen Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista valvova toimielin Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Tutkintotodistus SUUNNITELMAT JA TOIMINTATAVAT Opinto-ohjauksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen Suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Tasa-arvotoiminta Opiskelijan osallistuminen opetukseen Opetuksen toteutus yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestämissuunnitelma Maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppimispaikat Työssäoppimisen järjestäminen Pop & Jazz Konservatoriossa Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi... 17

2 6.4. Työssäoppimissopimukset Työturvallisuus työssäoppimisen aikana OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Musiikkialan ammatillisen perustutkinnon rakenne Ammatillisten opintojen muodostuminen Ammattitaitoa täydentävien opintojen muodostuminen OPINTOJEN ETENEMINEN (OPINTOPOLUT) OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET Kaikille pakolliset tutkinnon osat 10 ov Musiikin koulutusohjelman (muusikko) pakolliset ammatilliset opinnot Musiikkiteknologian koulutusohjelman (musiikkiteknologi) pakolliset opinnot Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ov Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat Valinnaiset opintojaksot yhtyeet ja orkesterit Valinnaiset opintojaksot - soitinpajat ja soittotunnit Valinnaiset opintojaksot muut opinnot Valinnaisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näytöt Valinnaiset yrittäjyys- ja yritystoimintaopinnot 20 ov OPINNÄYTETYÖ Opinnäytetyön kuvaus Opinnäytetyötiimin tehtävät AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov POP & JAZZ KONSERVATORION KEHITTÄMISSTRATEGIAT Pop & Jazz Konservatorion Strategia 2010 (lyhennelmä) Henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma (lyhennelmä) Kansainvälistymissuunnitelma (lyhennelmä) Tieto- ja viestintästrategia (lyhennelmä) Itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma (lyhennelmä) AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SANASTOA... 37

3 1. JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelman soveltaminen ja liitteet Pop & Jazz Konservatorion johtokunta on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman Opetussuunnitelmaa sovelletaan Pop & Jazz Konservatorion musiikkialan ammatillisen perustutkinnon musiikin ja musiikkiteknologian koulutusohjelmissa vuonna 2010 ja sen jälkeen aloittaneisiin opiskelijoihin. Opetussuunnitelman liitteet: Liite 1 Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi Liite 2 Ammattitaitoa täydentävien opintojen tavoitteet ja arviointi Liite 3 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 1.2. Pop Jazz Konservatorio Pop & Jazz Konservatorio on maan ainoa rytmimusiikkiin keskittynyt musiikin perusopetusta ja ammatillista peruskoulutusta antava oppilaitos. Pop & Jazz Konservatorio on kehittynyt 1970-luvun pienestä musiikkiopistosta yhdeksi Euroopan arvostetuimmista rytmimusiikkioppilaitoksista, joka nykyään järjestää opetusta yhteensä 700 opiskelijalle noin sadan opettajan voimin. Pop & Jazz Konservatorio on aktiivinen rytmimusiikin koulutuksen kehittäjä Pop Jazz Konservatorion arvot Henkinen kasvu. Pop & Jazz Konservatoriossa opiskelija voi musiikin keinoin kehittää luovuuttaan, saada lisää itseluottamusta, kehittää persoonallisuuttaan ja jäsentää minäkuvaansa. Ilmaisu. Syvemmän itsensä ilmaisemisen opettelu musiikin teknistä ja taiteellista osaamista kehittämällä johtaa vapaampaan ilmaisuun. Musiikillisia ja esityksellisiä ilmaisukeinojaan kehittämällä opiskelija kasvaa vähitellen musiikin ammattilaiseksi. Pop/jazzmusiikin monimuotoinen kenttä opitaan hallitsemaan kehittämällä ilmaisutaitoja yhdessä soittamalla ja muun muassa improvisointitaitoja kehittämällä. Sosiaaliset taidot. Hyvät vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, joustavuus ja avoimuus, muiden huomioon ottaminen sekä avoimen ja viihtyisän ilmapiirin luominen työympäristöön auttavat opiskelijan musiikkiproduktioissakin parempaan lopputulokseen.

4 Opiskelijalähtöisyys. Opiskelijan mielipiteen huomioon ottaminen koulutuksen järjestelyissä sekä opettaminen ja kannustaminen itsearviointiin opettavat opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja elämästään. Opiskelijat ovat oppilaitoksen voimavara myös jatkuvassa opetussuunnitelmatyössä. 2. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS Ammatillinen peruskoulutus perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998), lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998 ja L muutos 601/2005), asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, A muutokset 1139/99 ja 603/2005) ja asetukseen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A 812/1998). Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusministeriön päätöksessä (1/011/2000), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 ), opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, 31 ). Valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulutus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta ( /330/97) mukaan. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, joka mahdollistaa korkeakouluihin hakemisen. Opetussuunnitelman laatimisessa on otettu huomioon seuraavat säädökset: Opetushallitus: Musiikkialan perustutkinto. Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Määräys 30/11/2010 Muu säädösperusta: Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ mom 2 Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/ Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/ mom 2 3. AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO POP JAZZ KONSERVATORIOSSA Pop & Jazz Konservatorion antama ammatillinen koulutus tähtää musiikkialan perustutkintoon (musiikin koulutusohjelma/muusikko tai musiikkiteknologian koulutusohjelma/musiikkiteknologi). Pop & Jazz Konservatorion ammatillisessa koulutuksessa voi opiskella seuraavia instrumentteja: harmonikka, huilu, kontrabasso, klarinetti, laulu, mallet-soittimet, pasuuna,

5 lyömäsoittimet, piano, rummut, saksofonit, sähköbasso, sähkökitara, trumpetti ja jousisoittimet. Ammatissa toimivien muusikoiden on mahdollista suorittaa Pop & Jazz Konservatoriossa musiikkialan ammatillinen perustutkinto musiikin osaamisalalla aikuisten näyttötutkintona Ammatillisen koulutuksen toiminta-ajatus Pop & Jazz Konservatorion avoimesta, työelämän kanssa vuorovaikutuksessa olevasta oppimisympäristöstä valmistuu alan perustehtävät monipuolisesti hallitsevia muusikoita ja musiikkiteknologeja. Pop & Jazz Konservatorio tarjoaa motivoituneille opiskelijoille mahdollisuuden oman ilmaisunsa kehittämiseen luovassa ilmapiirissä ja antaa eväitä ryhmätyöskentelyyn, erilaisuuden hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen Musiikkialan perustutkinnon tavoitteet Musiikkialan perustutkinnon suorittaneella muusikolla tai musiikkiteknologilla on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan. Musiikkialan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ja suhteessa työtehtäviin riittävä ammattitaito, jota hän jatkuvasti kehittää. Hänellä on alan perusvalmiuksien lisäksi muusikon tai musiikkiteknologin työhön liittyvää erityisosaamista. Musiikkialan ammattilainen toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on oltava yhteistyökykyinen sekä osattava ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Myös kansainvälisyys asettaa haasteita. Kansainvälisen musiikkialan ammattilaisen taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Lisäksi musiikkialan ammatillisen perustutkinnon suorittanut osaa käyttää tietoteknisten perustyökalujen lisäksi työtehtäviinsä liittyviä tietotekniikan erityissovelluksia. Tietotekniikan monipuolinen käyttö on olennainen osa musiikkialaa. Musiikkialan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon kuulonhuolto- ja työergonomiakysymysten edistämisen, koska musiikkiala on työergonomiselta luonteeltaan kuluttava toimiala, ja ergonomisesti hyviä työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työkulttuuri on entisestään korostumassa. Musiikkialalla on pitkään ollut melko hyvä työllisyystilanne, mutta uusia pysyviä työpaikkoja alalle syntyy vähän. Alalle on tyypillistä riippuvuus useista tulolähteistä, ja työura muodostuu määrä- tai osa-aikaisista työsuhteista ja projektikohtaisista tehtävistä, mikä edellyttää yrittäjyysasennetta. Kulttuuriyrittäjyyden oletetaan tuottavan työpaikkoja myös musiikkialalle ja sen lähialueille, kuten media-, viihde-, matkailu- ja ravintola-aloille. Musiikkialan perustutkinnon suorittanut pyrkii työssään korkeaan laatuun ja esteettiseen vaikuttavuuteen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja

6 yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Hän osaa suunnitella työnsä sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Hän tunnistaa vahvuusalueitaan ja hakeutuu niiden mukaisiin työtehtäviin. Musiikin koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut muusikko harjoittelee uutta ohjelmistoa ja ylläpitää valmistamaansa ohjelmistoa toteuttaen musiikin tyylikausien ja/tai - lajien ominaispiirteitä sekä tulkiten musiikillisen ilmaisun yleisimpiä merkitsemistapoja. Hän lukee ja kirjoittaa musiikkia sekä analysoi ja hahmottaa musiikin rakenteita. Hän muokkaa ohjelmistoa esiintymistilanteisiin sopivaksi. Hän soveltaa soitinten ja soitinryhmien sekä musiikin tyylien ja tyylilajien tuntemusta ohjelmiston valmistamisessa ja valmistelussa sekä käyttää hyväkseen musiikin tietotekniikkaa ja alan ohjelmistoja, esimerkiksi notaatioohjelmia. Toimiessaan muusikkona hän soittaa tai laulaa nuottien ja muun esitysmateriaalin pohjalta, esiintyy työtehtävien ja kokoonpanojen vaatimusten mukaisesti, toimii vuorovaikutuksessa yleisön ja muiden esittäjien kanssa sekä soittaa tai laulaa osuutensa monenlaisissa työtilanteissa. Muusikko hoitaa instrumenttiaan ja osaa arvioida huollon tarvetta. Hän työskentelee työergonomisesti oikein ja huolehtii työturvallisuudesta ja kuulonsuojelusta. Työtehtävää suunnitellessaan muusikko osaa selvittää asiakkaan tai tilaajan tarpeen ja neuvotella työtehtävästä ottaen huomioon verotuksen, tekijänoikeudet ja alan sopimukset. Hän suunnittelee työtehtävän toteutuksen tilaajan toiveiden mukaisesti, hoitaa työtehtävän käytännön järjestelyt ammattialan yleisten sopimusten mukaisesti, valmistaa esityksen tai muun työtehtävän vastaanottaen palautetta sekä arvioi ja kehittää omaa toimintaansa saamansa työtehtävän mukaisesti. Hän tekee tarjouksen ja sopii työtehtävästä sekä markkinoi osaamistaan työllistymisen edistämiseksi. Hän kykenee jatkuvasti kehittämään osaamistaan. Hänellä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja opintojen jatkamiseen. Musiikkiteknologian koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut musiikkiteknologi osaa käyttää musiikin tietotekniikan, äänittämisen ja äänentoiston sovelluksia. Hän osaa omalla erikoistumisalueellaan studiotyöskentelyssä tai äänentoistossa suunnitella, valmistella ja toteuttaa projektin. Työtehtävässään hän soveltaa musiikin tyylikausien ja - lajien tuntemusta, tulkitsee musiikillisen ilmaisun yleisimpiä merkitsemistapoja, lukee musiikillista tekstuuria, analysoi ja hahmottaa musiikin rakenteita, työskentelee työergonomisesti oikein sekä huolehtii työturvallisuudesta ja kuulonsuojelusta. Muusikkona toimiessaan musiikkiteknologi harjoittelee uutta ohjelmistoa ja ylläpitää valmistamaansa ohjelmistoa toteuttaen musiikin tyylikausien ja/tai -lajien ominaispiirteitä. Hän lukee ja kirjoittaa musiikkia ja muokkaa ohjelmistoa esiintymistilanteisiin sopivaksi. Hän soveltaa soitinten ja soitinryhmien sekä musiikin tyylien ja tyylilajien tuntemusta ohjelmiston valmistamisessa ja valmistelussa sekä käyttää hyväkseen musiikin tietotekniikkaa ja musiikkiohjelmistoa. Esiintyessään hän soittaa/laulaa nuottien tai muun esitysmateriaalin pohjalta, esiintyy työtehtävien ja kokoonpanojen vaatimusten mukaisesti sekä toimii vuorovaikutuksessa yleisön ja muiden esittäjien kanssa.

7 Työtehtävää suunnitellessaan musiikkiteknologi osaa selvittää asiakkaan tai tilaajan tarpeen ja neuvotella työtehtävästä ottaen huomioon verotuksen, tekijänoikeudet ja alan sopimukset. Hän suunnittelee työtehtävän toteutuksen tilaajan toiveiden mukaisesti, hoitaa työtehtävän käytännön järjestelyt ammattialan yleisten sopimusten mukaisesti, valmistaa esityksen tai muun työtehtävän vastaanottaen palautetta sekä arvioi ja kehittää omaa toimintaansa saamansa työtehtävän mukaisesti. Hän tekee tarjouksen ja sopii työtehtävästä sekä markkinoi osaamistaan työllistymisen edistämiseksi. Musiikkiteknologi kykenee jatkuvasti kehittämään osaamistaan. Hänellä on riittävät valmiudet työllistymiseen ja opintojen jatkamiseen. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ) Koulutuksen järjestäminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutus. Peruskoulutuksena lain 630/1999 mukaisesti järjestettävä musiikkialan ammatillinen perustutkinto on kolmevuotinen. Opiskelu on päätoimista ja sisältää vähintään 20 ov työpaikalla työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa työssäoppimista. Perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Koulutuksen järjestäminen näyttötutkintona (Aikuisten näyttötutkinto) Musiikkialan perustutkinnon muusikkokoulutusta järjestetään Pop & Jazz Konservatoriossa myös musiikin osaamisalan näyttötutkintona. PJK:n näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen perustutkinnon suoritustapa, joka on tarkoitettu työelämässä ammattitaitonsa hankkineille henkilöille. Ammattitaidon voi osoittaa näytöillä riippumatta siitä, onko tiedot ja taidot hankittu työssä, opiskelussa tai harrastuksissa. Tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan mitä tutkintoon tai tutkinnon osiin liittyviä näyttöjä tutkinnon suorittaja antaa sekä missä, milloin ja millä tavoin hän ne antaa. Näyttöjen arvioinnissa on mukana työelämän edustus. PJK:lla on oikeus vastaanottaa musiikkialan perustutkinnon muusikkokoulutuksen näyttötutkintoja ja antaa näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta. PJK:n näyttötutkintomestareina toimivat Jussi Saksa ja Olavi Oivanen. Pop & Jazz Konservatoriossa ei toistaiseksi voi suorittaa musiikkiteknologian osaamisalan mukaista musiikkiteknologin näyttötutkintoa lukuvuonna

8 3.5. Koulutuksen järjestäminen oppisopimuskoulutuksena Koulutus voidaan erikseen niin päätettäessä järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Pop & Jazz Konservatoriossa ei lukuvuonna järjestetä koulutusta oppisopimuskoulutuksena Opetuksen järjestäminen PJK:ssa käytössä olevat opetusmuodot ovat lähi-, etä- ja monimuoto-opetus sekä työssäoppiminen. Opiskelija suunnittelee omaa opiskeluaan ja arvioi tavoitteiden toteutumista ohjatusti koko opiskeluajan. Opiskeluun kuuluu henkilökohtaista opetusta opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoista muodostetaan opettajien ohjaamia ryhmiä, jotka opiskelevat niille laaditun lukujärjestyksen mukaisesti. Opintojen edetessä valinnaisten aineiden määrä lisääntyy ja opiskelijan vastuu opintojen suunnittelusta kasvaa. Opettajat huolehtivat opetuksesta ja työssäoppimisen ohjauksesta. Opettajat suunnittelevat opetuksen ja valvovat sen toteutumista Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) laadintaperiaatteet Kaikille opiskelijoille laaditaan ensimmäisen opintovuoden aikana opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops), josta käyvät ilmi opintojen jaksottaminen, opinto-ohjelma, opiskelumuodot ja valinnaisuus. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatii opiskelija yhdessä tutoropettajan kanssa. Lukukausittain tapahtuvan seurannan perusteella hopsia tarvittaessa muokataan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistamista varten selvitetään opintojen alkaessa opiskelijan osaaminen ja sen taso opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään opintojen alussa arviointikeskustelut, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnustamisella on tarkoitus välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin.

9 Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Lukion yksittäisten kurssien tunnustamisesta ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin on määrätty luvussa 5. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. 4. ARVIOINTI 4.1. Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa käytetään opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa käytetä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat

10 muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisella arviointiasteikolla (tyydyttävä 1/hyvä 2/kiitettävä 3). Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet esitellään tämän opetussuunnitelman liitteessä 1, Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, annetaan kaikista tutkinnon osista erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla on mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus ja arviointi perustuvat toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan (liite 1, Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Opiskelija saa tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa tutkinnon osittain esitettyjä arvioinnin kohteita (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerejä (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu

11 työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Arvioinnin kohteet ja kriteerit esitellään tämän opetussuunnitelman liitteissä 1 (Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi) ja 2 (Ammattitaitoa täydentävien opintojen tavoitteet ja arviointi) Arvioinnin toteuttaminen Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti. Ammatillisten tutkinnon osien osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä. Näyttöjen lisäksi osaamista arvioidaan muussa arvioinnissa opetuksen ja työssäoppimisen yhteydessä. Arvioinnin apuna voidaan käyttää kirjallisia kokeita, oppimistehtäviä, oppimispäiväkirjaa, portfoliota, selostuksia, raportteja tms. Opintojakson alkaessa ja tarvittaessa jakson kuluessa opettaja käy läpi opiskelijan kanssa jakson arviointiin vaikuttavia tekijöitä. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisäksi painotetaan myös asenteiden, opiskelijan oman kiinnostuksen, aktiivisuuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä. Yksittäinen opintojakso voidaan hyväksyä suoritetuksi ilman arvosanaa. Opintojakson alkaessa opettaja selvittää opiskelijalle jakson tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelija arvioi itseään oppijana suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ja arvioimaan omaa suoritustaan ja oppimistuloksiaan. Opiskelijalla, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja tai ammattiosaamisen näyttöjä, taikka joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen esim. kokeella tai näytöllä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista valvova toimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista valvoo johtokunnan asettama toimielin. Toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia koskevat suunnitelmat ja valvoo näyttötoimintaa sekä ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista. Toimielin päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.

12 4.7. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaa arvioinnin perusteena olevaan aineistoon, jota on säilytettävä kuuden kuukauden ajan arvioinnin antamisesta. Opinto-, näyttö- tai tutkintosuorituksensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä, linjanjohtajalta tai rehtorilta. Oikaisupyynnön vastaanottavan henkilön on dokumentoitava oikaisupyyntö. Tieto arvioinnista katsotaan saaduksi, kun kokeen, tehtävän tms. palautteenantotilaisuus on järjestetty, tai arvosana on nähtävissä opintokortissa, opintorekisterissä tai näyttötodistuksessa. Arvioinnista tulee keskustella ensin arvioinnin antaneen opettajan tai muun arviointipäätöksen tehneen henkilön kanssa. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tai osaamisen tunnustamisen päätös tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn uuteen arviointiin tai päätökseen, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua toimielimeltä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut mahdollisuus saada oikaisupyynnön jälkeinen arviointipäätös tietoonsa. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on virheellinen Tutkintotodistus Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Kumpikaan ei yksinään ole tutkintotodistus. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Vapaasti valittavista opinnoista todistukseen merkitään arvosana opiskelijan niin halutessa. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Näyttötodistukseen merkitään kaikkien ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset ja arvosanat. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi. Erillistä arvosanaa ei opinnäytteestä anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä.

13 5. SUUNNITELMAT JA TOIMINTATAVAT 5.1. Opinto-ohjauksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen Opinto-ohjausta antavat eri tilanteissa ja aina pyydettäessä tutoropettajat, linjanjohtaja, rehtori, opintotoimiston henkilökunta ja opiskelijatutorit. Tutoropettajia ovat tehtävään erikseen nimetyt opettajat, joiden opetusvelvollisuuteen opinto-ohjaus sisältyy. Tutoropettajat kokoontuvat säännöllisesti neuvonpitoon yhdessä opintosihteerin, linjanjohtajan ja tarvittaessa rehtorin kanssa. He toimivat opettajien ja oppilaskunnan kanssa kiinteässä yhteistyössä ja järjestävät säännöllisesti opettajille ja opiskelijoille opinto-ohjausta esitteleviä tilaisuuksia. Opintojen alussa jokainen opiskelija laatii yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (hops). Sitä laadittaessa otetaan huomioon aikaisemmat opinnot ja mahdollinen työelämän tehtävissä hankittu osaaminen. Opintojaksoista vastaavat opettajat laativat yhdessä opiskelijan kanssa osaamisen tunnustamista varten tarvittaessa opintojaksokohtaiset näyttösuunnitelmat. Jokaisella opiskelijalla on joka lukukausi tutoropettajan kanssa vähintään yksi 45 minuutin henkilökohtainen ohjaustuokio, jonka yhteydessä opiskelusuunnitelma tarvittaessa päivitetään. Lisäksi opintoja koskevaa ohjausta annetaan aina tarvittaessa. Opiskelijaa ohjataan myös henkilökohtaisen lukujärjestyksen laatimisessa ja noudattamisessa aina tarvittaessa Suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Pop & Jazz Konservatorion opiskelijahuoltoryhmä Svengijengi huolehtii opiskelijoista, joilla on oppimisvaikeuksia, runsaasti poissaoloja, asenneongelmia tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Rehtorin johtama opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Svengijengi toimii osana oppilashuollon kokonaisuutta, jossa ytimenä ovat opettajat ja opettajien muodostamat opetuksen ohjausryhmät. Opiskelijahuoltoryhmä luo opiskelijahuollon toimintamalleja, puuttuu vaikeisiin tilanteisiin, kokoaa ja tiedottaa opiskelijahuoltoa koskevista määräyksistä ja on tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin. PJK panostaa ennaltaehkäisevään opiskelijahuoltotyöhön pyrkien siihen, että turvallinen oppimisympäristö, sujuvat opetusjärjestelyt ja toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus ehkäisisivät suurimman osan mahdollisista ongelmista jo ennalta Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään muokkaamalla toimintakäytänteitä yhteisöllisiksi ja antamalla myös opiskelijoille mahdollisuus osallistua

14 heitä koskevaan päätöksentekoon opintojen suunnittelussa ja arvioinnissa sekä myös arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan sijoittamalla opiskelijat opiskeluryhmiin, joissa opiskellaan yhdessä eri opintojaksoja. Ryhmät esittävät valmistamaansa musiikin eri tyylilajien ohjelmistoa yhteisissä konserteissa ja työpaikoilla. Ryhmätyöskentelyn taitoja vahvistetaan opettamalla opiskelijat toimimaan tavoitteellisesti esityksen, tapahtuman tai produktion toteuttamiseksi. Opiskelija sitoutuu yhteisiin projekteihin ja oppii kantamaan vastuuta kokonaisuuden onnistumisesta. Tällä tavoin yhteisöllinen toiminta myös ehkäisee syrjäytymistä. Yhteisöllistä identiteettiä luovat myös jamitoiminta ja musiikkitapahtumat, joihin osallistuu opiskelijoiden ja opettajien lisäksi työelämän edustajia ja muuta henkilökuntaa. Opiskelija kutsutaan jo opiskeluaikanaan mukaan musiikkialan työelämäyhteisöön, jonka kohtaamispaikkana oppilaitos toimii. Valmistuttuaan hän voi jatkaa yhteisön jäsenenä, nyt työelämän osaajana. Opetussuunnitelmatyö toteutuu näin jatkuvana prosessina vuorovaikutuksessa opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa Tasa-arvotoiminta PJK on tasa-arvoinen opiskelu- ja työyhteisö, jossa ketään opiskelijaa tai työntekijää ei saa syrjiä. Vuonna 2010 tasa-arvovastaavana toimii Raila Kulokari PJK:ssa toimii tasa-arvotoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii rehtori Janne Murto. Tasaarvotoimikunnassa ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiden edustaja on Joonas Saikkonen. Tasa-arvoperiaatteet koskevat myös opetustyötä sekä opettajan ja opiskelijan kohtaamista. Jos opinnoissasi kohtaat tasa-arvoloukkauksia, voit ottaa yhteyttä edellä mainittuihin henkilöihin. Tasa-arvosuunnitelma on tämän opetussuunnitelman liite 3. Oppilaitoksella on erillinen järjestyssääntö sekä kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat, jotka ovat nähtävänä opiskelijoiden huoneessa. Näitä ohjeita on kaikkien noudatettava. Tupakointi on ehdottomasti kielletty Pop & Jazz Konservatorion tiloissa ja niiden välittömässä läheisyydessä olevilla ulkoalueilla. Välittömässä läheisyydessä olevilla ulkoalueilla tarkoitetaan Arabiankatu 2:n ja Arabiasalin sisäänkäynnin edustaa, oppilaitoksen sisäpihaa ja Hämeentie 133 B:n sisäänkäyntialuetta Opiskelijan osallistuminen opetukseen Opiskelijan on osallistuttava opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, ellei linjanjohtaja tai rehtori ole häntä siitä vapauttanut.

15 5.6. Opetuksen toteutus yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Pop & Jazz Konservatorio tekee läheistä yhteistyötä samoissa tiloissa toimivan ammattikorkeakoulu Metropolian pop/jazzmusiikin koulutusohjelman kanssa. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijat voivat erikseen niin sovittaessa opiskella osin samoissa ryhmissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Tällaisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi kuoro tai big band. PJK tekee orkesteri- ja muuta yhteistyötä muiden konservatorioiden ja musiikkiopistojen kanssa ja toteuttaa määräajoin myös muita taideoppilaitosten välisiä projekteja. Opiskelija voi Pop & Jazz Konservatorion ammatillisen perustutkinnon ohella suorittaa lukion ja ylioppilastutkinnon opiskelemalla lukiotutkinnon edellyttämät opinnot aikuislukiossa. Pop & Jazz Konservatorio on yhteistyössä Helsingin aikuislukion kanssa Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Linjanjohtaja ja tutoropettajat ovat aktiivisesti yhteydessä koteihin, tarvittaessa yhteistyössä opiskelijahuoltoryhmä Svengijengin kanssa. Heti opintojen alussa järjestetään tapaaminen opiskelijoiden huoltajien/vanhempien kanssa. Oppilaitos pitää säännöllisesti yhteyttä koteihin tapaamisten tai vanhempainiltojen avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteydenpitoon alaikäisten opiskelijoiden koteihin. Opiskelijoiden vanhemmat voivat tutustua yhteisöön myös käymällä oppilaitoksen järjestämissä lukuisissa konserteissa ja tapahtumissa Erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestämissuunnitelma Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijaksi pyrkivän on annettava koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutukseen otetuille erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joista ilmenevät asetuksen 811/1998 edellyttämät seikat. Arviointi toteutetaan opiskelijalle laadittujen mukautettujen tavoitteiden mukaisesti Maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammatilliset tavoitteet ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon voi liittyä erityisiä opetusjärjestelyitä. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, jonka suomen kielen suulliset ja kirjalliset taidot eivät ole riittävät koulutuksen aloittamiseen ja opinnoista suoriutumiseen. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, tuetaan etenkin kielten opinnoissa ja erityisillä opetusjärjestelyillä. 6. TYÖSSÄOPPIMINEN Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy työpaikalla työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa ohjattua opiskelua eli työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppimisena voi erikseen sovittaessa opiskella mitä tahansa tässä opetussuunnitelmassa mainittuja ammatillisten opintojen opetussisältöjä. Musiikkialalla työssäoppiminen liittyy usein esiintymisiin ja niiden valmisteluun tai äänityksiin.

16 Suurin osa rytmimusiikin alan työtehtävistä tehdään freelance-luonteisissa työsuhteissa keikkatöinä niin, että työnantaja ja työn suorituspaikka vaihtelevat jopa päivittäin. Tästä syystä myös työssäoppimista toteutetaan yleensä useissa lyhyissä jaksoissa opintojen ohessa koko opintojen ajan. Musiikkialan työssäoppimista voidaan tehdä myös vakinaisessa työssäoppimispaikassa pidemmän työssäoppimisjakson ajan, mikäli tällainen mahdollisuus tarjoutuu Työssäoppimispaikat Työssäoppimista toteutetaan työpaikoilla tai oppilaitoksen tiloissa. Työssäoppimispaikkoja valitaan monipuolisesti opiskelijan tarpeen ja opiskeltavien asiakokonaisuuksien mukaan. Työssäoppimispaikkana voi toimia mm. tanssipaikka, klubi, ohjelmatoimisto, festivaali, studio, teatteri, bändiyhtiö tai muu vastaava paikka. Työssäoppiminen voi tapahtua myös aktiivisesti työelämässä toimivassa yhtyeessä. Työssäoppimisesta ei pääsääntöisesti makseta opiskelijalle palkkaa. Työssäoppimista on mahdollista suorittaa myös palkallisessa työsopimussuhteessa, mikäli tällainen mahdollisuus tarjoutuu. PJK:lla on lukuisia vakituisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa osa opiskelijoiden työssäoppimisesta toteutuu. PJK ei maksa työnantajille työssäoppimismahdollisuudesta eikä oppilaitos itse hyödy taloudellisesti opiskelijoiden tekemästä työssäoppimisesta. Tavoitteena on saada aikaan pitkäaikaisia yhteistyösuhteita työssäoppimispaikkojen kanssa. Työssäoppimispaikkojen edustajat koulutetaan tarvittaessa työpaikkaohjaajiksi Työssäoppimisen järjestäminen Pop Jazz Konservatoriossa Työssäoppimista järjestetään pääasiassa kahdella tavalla, oppilaitoksen tai opiskelijan itsensä järjestämillä työssäoppimisjaksoilla. Oppilaitoksen järjestämät: Työssäoppimista sisältyy pakollisiin ammatillisiin tutkinnon osiin 12 opintoviikkoa. Valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy yhteensä vähintään 8 opintoviikkoa työssäoppimista. Opiskelijan järjestämät: Koska musiikkialan toimenkuvaan kuuluu vahvasti myös työtilaisuuksien aktiivinen etsiminen ja työhön hakeutuminen, Pop & Jazz Konservatoriossa opiskelijat hankkivat myös itse itselleen työssäoppimispaikkoja. Opiskelijan täytyy ennen itsenäisesti hankkimansa työssäoppimisen alkamista sopia asiasta työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa. Itse sovitun työssäoppimisjakson toteutumisen edellytyksinä ovat opetussuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet, ennalta sopiminen, työpaikan riittävä työturvallisuus, oppimispäiväkirjan pitäminen ja arviointi. Työssäoppimiseen hakeuduttaessa opetussuunnitelman tavoitteet puretaan konkreettisiksi työssäoppimisen aikaisiksi tehtäviksi.

17 6.3. Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä ohjaavat TOP-ryhmään nimetyt opettajat yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa. Työssäoppimisen ohjaukseen kuuluvat työssäoppimispaikkojen järjestäminen sekä työssäoppimisen aikainen ohjaus ja arviointi. Työssäoppimisen ohjaukseen voi kuulua ohjaavan opettajan käyntejä työpaikoilla ja työpaikkaohjaajien käyntejä oppilaitoksessa. Työssäoppimista ohjaava opettaja pitää yhteyttä opiskelijaan ja työpaikkaohjaajaan myös puhelimen tai sähköpostin välityksellä. Työpaikkaohjaaja antaa lausunnon opiskelijan toiminnasta työssäoppimisessa. Työssäoppimista ohjaava opettaja päättää tarvittaessa arvosanasta työpaikkaohjaajan lausunnon ja opetussuunnitelmaan sisältyvien arviointikriteerien pohjalta opiskelijaa kuultuaan. Työssäoppiminen arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Työssäoppimisesta ei merkitä päättötodistukseen erillistä arvosanaa. Työssäoppimisen yhteydessä toteutetuista ammattiosaamisen näytöistä merkitään näyttötodistukseen näytön kuvaus ja arvosana Työssäoppimissopimukset Opiskelijat tekevät työssäoppimista pääasiallisesti ilman työsopimusta. Tarvittaessa voidaan kuitenkin tehdä työsopimus. Pääsääntöisesti työssäoppimisesta ei makseta palkkaa, poikkeuksena opiskelijan itse järjestämät palkalliset työssäoppimisjaksot ja mahdolliset muut maksulliset esiintymiset. Työssäoppimista tehdään pääsääntöisesti työpaikoilla, joiden kanssa PJK:lla on työssäoppimissopimus. Sopimuksella sovitaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestelyistä yleisellä tasolla oppilaitoksen ja työpaikan kesken. PJK tekee kirjallisen työssäoppimissopimuksen vakituisten työssäoppimispaikkojen kanssa Työturvallisuus työssäoppimisen aikana Työssäoppimissopimus tehdään ainoastaan sellaisien työpaikkojen kanssa, jotka hoitavat työturvallisuusasiat määräysten mukaisesti. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998).

18 7. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 7.1. Musiikkialan ammatillisen perustutkinnon rakenne Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov 7.2. Ammatillisten opintojen muodostuminen Musiikin koulutusohjelma, muusikko Työtehtävän suunnittelu Musiikkiohjelmiston valmistaminen Muusikkona toimiminen Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat 10 ov 20 ov 30 ov 30 ov Musiikkiteknologian koulutusohjelma, musiikkiteknologi Työtehtävän suunnittelu 10 ov Studiotyöskentely ja äänentoisto 30 ov Musiikkiohjelmiston valmistaminen ja muusikkona toimiminen 20 ov Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat 30 ov Ammatillisiin opintoihin sisältyy vähintään 20 ov työssäoppimista, vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäytetyö ja vähintään 2, 5 opintoviikkoa opinto-ohjausta Ammattitaitoa täydentävien opintojen muodostuminen Pakolliset opinnot Äidinkieli, suomi Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieras kieli, englanti Matematiikka Fysiikka ja kemia Yritys-, yhteiskunta- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäopinnot Tieto- ja viestintätekniikka Vieras kieli, espanja Etiikka Kulttuurien tuntemus Yritystoiminta Muut valinnaiset opinnot 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov

19 8. OPINTOJEN ETENEMINEN (OPINTOPOLUT) MUUSIKON KOULUTUSOHJELMA OPS 2010 lukuvuosi top Pakolliset ammatilliset Työtehtävän suunnittelu 10 ov työympäristöt 2 2 laiteympäristöt 2 oppimistehtävät Musiikkiohjelmiston valmistaminen 20 ov musiikin kirjoittaminen 2 2 transkriptio musiikkitieto 2 2 ohjelmistopajat (tanssi ja jazz) 2 2 työssäoppiminen 2 2 sivuinstrumentti 30 2 Muusikkona toimiminen 30 ov pääsoitin 6 6 soitinpajat 2 2 säveltapailu ja rytmiikka 2 2 ilmaisupaja 2 2 soitin työssä 2 2 rockpaja/big band/kuoro Valinnaiset ammatilliset 30 ov 1. valinnainen valinnainen valinnainen top yht VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT 20 OV Suomi Ruotsi Englanti Matematiikka Fysiikka ja kemia Yritys-, yhteiskunta- ja työelämätieto Taide ja kulttuuri Liikunta Terveystieto Valinnaiset opintojaksot Keltaisella värjätyt eivät ole pakollisia lukion tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneille.

20 MUSIIKKITEKNOLOGIN KOULUTUSOHJELMA OPS 2010 lukuvuosi TOP Työtehtävän suunnittelu 20 ov työympäristöt 2 2 laiteympäristöt 2 oppimistehtävät Studiotyöskentely ja äänentoisto 30 ov musiikkifysiikka 1 2 musiikkifysiikka 2 2 musiikin tietotekniikka 1 4 musiikin tietotekniikka äänitys ja miksaus äänitys ja miksaus äänentoisto äänentoisto partituurinluku 2 analyyttinen kuuntelu 2 editointi 2 Musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona 20 ov soittotunti 4 4 musiikkitieto 2 2 teoria 2 solfa 2 transkriptio 2 yhtyetoiminta 2 60 valinnaiset ammatilliset 30 ov 1. valinnainen valinnainen valinnainen top yht Vapaasti valittavat YHTEISET ELI ATTO-OPINNOT 20 Suomi Ruotsi Englanti Matematiikka Fysiikka ja kemia Yritys-, yhteiskunta- ja työelämätieto Taide ja kulttuuri Liikunta Terveystieto Valinnaiset opintojaksot Keltaisella merkityt eivät ole pakollisia lukion tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneille

21 9. OPINTOJAKSOJEN KUVAUKSET 9.1. Kaikille pakolliset tutkinnon osat 10 ov Työtehtävien suunnittelu Työympäristöt 1-2 Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Laiteympäristö Lukuvuosi: 1 Kuvaus: Tietotekniikan tuki Toteutus: Oppimistehtävien tekeminen itsenäisesti tai ohjattuna Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Opintojakso merkitään suoritetuksi oppimistehtävien perusteella Musiikin koulutusohjelman (muusikko) pakolliset ammatilliset opinnot Musiikkiohjelmiston valmistaminen 20 ov Musiikin kirjoittaminen 1-2 Opintoviikot: 4 Lukukausi: 1-2 Kuvaus: Opiskelija kehittää musiikin analyysi- ja kirjoitustaitojaan. Transkriptio 1-2 Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1 Kuvaus: Opiskelija tuntee nuotinkirjoituksen perusteet ja osaa kirjoittaa oman instrumenttinsa stemmoja äänitteiltä nuoteille. Opiskelija osaa valmistaa nuottiaineistoa yhtyeiden ja instrumenttiopintojen tarpeisiin sekä

22 musiikin analyysin opintomateriaaliksi. Musiikkitieto 1-2 Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Opiskelija tutustuu rytmimusiikin, jazzmusiikin ja muiden musiikkikulttuureiden nykyisyyteen ja juuriin tallenteiden, kirjallisuuden ja medialähteiden avulla. Opiskelija suunnittelee ohjelmistokokonaisuuksia ja etsii raporttien, ohjelmaesittelyjen ja juontojen valmistamisen avuksi tietoja eri lähteistä. Tanssipaja Lähiopetus: 90 min/vko Lukuvuosi: 1 Kuvaus: Opiskelijaryhmä valmistaa tanssi- ja iskelmäohjelmistoa työelämän tavanomaisten käytäntöjen mukaisissa työympäristöissä esitettäväksi. Opiskelijat perehtyvät ohjelmiston edellyttämiin yhtye- ja orkesteritaitoihin. Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen ja työssäoppimiseen osallistumisen ja oppimistehtävien perusteella. Jazzpaja Lähiopetus: 90 min/vko Lukuvuosi: 2 Kuvaus: Opiskelijaryhmä valmistaa jazzohjelmistoa työelämän tavanomaisten käytäntöjen mukaisissa työympäristöissä esitettäväksi. Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen ja työssäoppimiseen osallistumisen ja oppimistehtävien perusteella. Instrumentti sivuaineena 1 Toteutus: lähiopetus 30 min/vko Lukuvuosi: 1 Kuvaus: Opiskelija perehtyy sivuinstrumentin perusohjelmiston vaatimiin taitoihin. Työssäoppiminen Toteutus: työssäoppimisjaksot Lukuvuosi: 2 Kuvaus: Opiskelija osallistuu ohjelmistopajojen ja yhtyeiden jäsenenä TOP-ryhmän järjestämiin esiintymisiin ja niiden edellyttämiin suunnittelu- ja järjestelytehtäviin. Opiskelija merkitsee esiintymiset työssäoppimispäiväkirjaan (keikkalista) ja toimittaa sen lukukausittain tiimille. TOP-ryhmä käsittelee kokouksissaan opiskelijoiden keikkalistat ja muuntaa esiintymiset työssäoppimisjaksoiksi. Arviointi: Työssäoppimisjaksot merkitään suoritetuiksi työssäoppimispäiväkirjojen perusteella.

23 Muusikkona toimiminen 30 ov Pääsoitin 1-2 Toteutus: lähiopetus 45 min/vko Opintoviikot: 12 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Opiskelija kehittää taitojaan pääsoittimensa hallinnassa. Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen osallistumisen, itsenäisen harjoittelun ja oppimistehtävien perusteella. Soitinpaja 1-2 Lähiopetus: 90 min/vko Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Opiskelija perehtyy instrumenttiryhmänsä keskeisiin tehtäviin sekä omaksuu ammattimaisen asenteen ja työskentelytavat. Ilmaisupaja 1-2 Lähiopetus: 90 min/vko Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1-2 Kuvaus: Opiskelija kehittää ilmaisun, esiintymisen, kommunikoinnin ja luovan työskentelyn kannalta keskeisiä valmiuksiaan. Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen osallistumisen perusteella. Säveltapailu ja rytmiikka 1-2 Opintoviikot: 4 Lukuvuosi 1-2 Kuvaus: Opiskelija kehittää taitojaan säveltapailussa ja rytmiikassa. Soitin työssä 1 Toteutus: ohjaus 30 min/vko Lukuvuosi: 2 Kuvaus: Opiskelija oppii hallitsemaan pääinstrumentillaan esittämänsä musiikin ja työympäristöjen edellyttämät instrumenttitaidot. Tavoitteena on kyky suoriutua työelämän perustehtävistä. Opintoihin sisältyy instrumenttitaitojen työssäoppimista Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen ja työssäoppimiseen osallistumisen perusteella. Yhtye 1-2 Opintoviikot: 4 Lukuvuosi: 1 ja 2 Kuvaus: Opiskelijaryhmä valmistaa ohjelman työelämän tavanomaisten käytäntöjen mukaisissa työympäristöissä esitettäväksi. Arviointi: Opintojakso arvioidaan opetukseen ja työssäoppimiseen osallistumisen perusteella.