PUHU MULLE! JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008
|
|
- Maija Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUHU MULLE! Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja dialogisten palveluiden kehittäminen Järvenpäässä JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, RAPORTTI 2008 Jukka Riikonen
2 VARHAISEN PUUTTUMISEN, VARPU HANKKEEN RAPORTTI uudet haasteet elämässä muutokset lapsuudessa, perheessä, yhteydenpidossa, informaatioyhteiskunnassa.. ovat luoneet tarpeen palveluiden kehittämisen tämän ajan haasteita vastaaviksi.. Henkilökunnan kouluttaminen uuteen palvelukulttuuriin ja dialogiseen kohtaamiseen. Varpu toimintamalli neuvoloihin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Dialogisen verkostotyön ja verkostomenetelmien käyttöönotto sekä kehittäminen Järvenpäässä. -Jukka Riikonen- 2
3 Julkaisija: JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hankeraportti sanat odottavat vastausta.. Ulkoasun toteutus: Jukka Riikonen Teksti: Jukka Riikonen Painopaikka: Järvenpään kopiopalvelu ISBN (nid.) ISBN (pdf) 3
4 - TIIVISTELMÄ - Varhainen puuttuminen (Varpu) on ollut tässä hankkeessa ylisektorisen kehittämisen kohde ja otsikko. Kehittämisprosessiin sisältyi ajatus ottaa askel kohti välittämisen kulttuuria. Varpu -hankkeen tehtävä oli luoda Varhaisen puuttumisen toimintamalli neuvolatoimintaan, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Tämä tehtiin yhteisissä Varpu Verstaissa sekä ohjaus- ja tukiryhmän työkokouksissa. Hanke organisoi 40 Huoli puheeksi koulutusta. Koulutustoiminnalla pyrittiin edistämään työntekijöiden kykyä kohdata asiakkaita dialogisemmin. Huoli puheeksi koulutukset tuottivat menetelmän, jonka avulla voi mahdollistua hyvän yhteistyösuhteen muodostuminen asiakkaan ja työntekijän välillä haasteellisissa tilanteissa. Nämä koulutukset koskettivat käytännössä lähes koko sosiaali- ja terveystoimialan ja sivistystoimialan lasten- ja perheiden parissa kasvatus, opetus tai hoitotehtävissä toimivia ammattilaisia, eli yli 700 hengen ammattilaisjoukkoa. Toimintamalli ja -koulutustoiminta loi yhteistä teoreettista viitekehystä ja periaatteita, joidenka kautta Varpu työskentelyä hahmotetaan kaupungissa. Työntekijät jäsentävät omaa huoltaan Stakesin kehittämän huolen vyöhykkeistön avulla, riippumatta ammatista tai työpisteestä. Yhtenäinen toimintamalli ja viitekehys voivat tuottaa kuntalaisille tasalaatuisempaa kohtelua riippumatta siitä, missä palvelussa asioidaan. Koulutuksien anti koettiin palauteaineiston perusteella hyvin hyödylliseksi ja hyvin hyödynnettäväksi käytännön työhön. Verkostomenetelmien osaamista kehitettiin ja organisoitiin konsulttipankin toimintaa. Hankkeen aikana valmistui kaupunkiin lisää verkostokonsultteja. Vuosina 2007 ja 2008 verkostokonsultit vetivät suunnitteluneuvonpitoja ja asiakasneuvonpitoja, joista kerättiin osallistujapalautetta yli 350 hengeltä. Palauteaineiston perusteella ennakointidialogit koettiin erittäin hyödyllisinä, koska ne edistivät osapuolten välistä hyvää vuoropuhelua. Ennakointidialogien rakenne mahdollistaa osallistujille tasapuolisen puhumisen ja kuulluksi tulemisen. Verkostokonsulttien vetämien palaverin rakenne on tukenut voimavarakeskeisyyttä, asiakaslähtöistä keskustelua, yhteistä vastuunjakoa ja konkreettisia sopimuksia. Tämän dialogisen verkostotyön saatavuus ja verkostokonsulttien toiminta tulee jatkossa turvata Järvenpään palveluvalikossa. Nurmijärven ja Järvenpään Varpu -hankkeet järjestivät yhteistyössä Läheisneuvonpitokoulutuksen kuntien lastensuojeluhenkilöstölle. Läheisneuvonpidon koollekutsujatoiminta aloitettiin Järvenpäässä koulutuksen jälkeen. Hyvien käytäntöjen kokoajien ja huolten kartoittajien toimintaa (Huka/hykä) oli ollut Järvenpäässä ennen Varpu hanketta ja toimintaa yritettiin starttailla uudelleen käyntiin Varpun aikana, tosin laihoin tuloksin. Varhainen puuttuminen herätti laajan keskustelun poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa, johdossa, ammattilaisten keskuudessa ja kaupunkilaistenkin
5 keskuudessa. Paikallislehdissä käytiin vilkasta ajatusten vaihtoa hankkeessa edistettyjen asioiden johdosta. Kesäkuussa 2008 Kuumakunnat käsittelivät kokouksessaan Varpu toiminnan ja dialogisten verkostomenetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan asiakasryhmille, sekä aloittaa aluetta koskeva hanke. Järvenpään Varpu sai kansainvälistä huomiota, kun sitä kutsuttiin pitämään esitys ja Workshop projektin parhaista tuotoksista IFCW:n järjestämään Early Intervention seminaariin Walesiin lokakuussa International Forum for Child Welfare on kansainvälinen valtioista riippumaton järjestö, joka on perustettu vuonna IFCW pyrkii edistämään lasten hyvinvointia ympäri maailmaa. 5
6 - ALKUSANAT - Varhaisen puuttumisen (Varpu) hanke Järvenpäässä perustuu pitkäjänteiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemiseen julkisin palveluin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (Lastu) v.2004 suuntasi lasten, nuorten, vanhempien, yhteisöjen, yrittäjien ja julkisen toiminnan yhteistyötä samaan suuntaan. Varpun systemaattinen kehittäminen aloitettiin v olleessa Vanhemmuudesta voimaa verkostoista vahvuutta hankkeessa. Tämän hankkeen aikana alettiin rakentaa kokonaista toimintajärjestelmää palvelujen dialogiseksi kehittämiseksi koskemaan kaikkia kunnan toimijoita. Alkuvaiheessa henkilöstön osaamista vahvistettiin huolen puheeksiottamiskoulutuksilla ja verkostokonsulttitoiminnan aloittamisella. Tätä työtä on jatkettu v.2006 alkaneella ja lokakuussa 2008 päättyvällä hankkeella Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Varpu-mallin rakentaminen on ollut kunnianhimoinen pyrkimys kehittää konkreettista toimintaa ja toimintakulttuuria yli hallintorajojen. Kehittämisen tuloksena on kehitetty neuvolatoiminnan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tueksi kaikille yhteinen toimintamalli. Kehittämisen osana on vahvistettu henkilökunnan osaamista. Toimintamalli on kunnan sisäinen sopimus yhteisistä toimintatavoista. Samalla on kehitetty toiminnan yhteistä johtamista poikkihallinnollisesti. Varpu-malli on osa laajaa ja pitkäjänteistä kaupungin toiminnan muutosta asiakaslähtöiseen prosessimaisesti toimivaan palveluorganisaatioon. Toimintakulttuuria ja palvelujen järjestämistä muutetaan ohjautumaan asiakaslähtöisesti niin, että hallintokuntarajoilla ei ole palvelujen toteuttamisessa ja johtamisessa perinteistä merkitystä. Varhaisen puuttumisen perimmäinen tarkoitus on tukea asiakasta heti työntekijän huolen herätessä niin, että huolet saadaan poistumaan tai vähenemään ja näin mahdollisesti vältetään tilanteiden turhaa monimutkaistumista. Lisäksi mallin tarkoitus on taata tarvittavien palvelujen saatavuus oikea-aikaisesti. Varpumainen toiminta on konkreettista strategian mukaista ennaltaehkäisyä. Arviointipalautteen perusteella kehittäminen on tuottanut toivottuja tuloksia. Työ ei pääty tähän. Yhteinen haasteemme on juurruttaa tähän mennessä tehty työ pysyväksi osaksi arkitoimintaa. Lisäksi tehtävämme on laajentaa tätä osaamista ja toimintatapaa. Varpu-mallin kehittämiseen on osallistunut laaja joukko esimiehiä ja kaikki näissä palveluissa toimivat työntekijät. Lisäksi erityisen vaativan työn muutoksen tekemisessä ovat tehneet eri menetelmiin koulutetut ja hankkeen tuki- ja ohjausryhmässä kehittämisestä vastanneet henkilöt. Hankkeen käytännön vetämisestä on erinomaisesti vastannut hankerahoituksella palkattu projektikoordinaattori. Kaikille kiitokset tästä ansiokkaasta kehittämistyöstä! Malli perustuu Stakesin asiantuntijoiden työhön ja koulutusta on hankittu myös Stakesilta. Nurmijärven kunnan kanssa olemme tehneet tuloksekasta yhteistyötä samankaltaisen mallin rakentamisessa. Sosiaalitaito Oy on arvioinut työtämme. Molemmat hankkeet on voitu toteuttaa Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoitustuella. Kiitokset myös näille kaikille yhteistyökumppaneille! Jouko Ranta osastopäällikkö lasten nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessin prosessipäällikkö Varpu -hankkeen vastuuhenkilö 6
7 - SAATTEEKSI Suomessa otsikoitiin vuonna 2007 talouden kasvavan ennennäkemättömäksi, ennustettiin jopa 4,3% kokonaistuotannon kasvua. Mediassa kerrottiin, että talouskasvusta versoo ensisijaisesti positiivisia asioista; työllisyys paranee, ostovoima kasvaa, syntyy positiivinen kierre, joka vahvistuu vahvistumistaan. Nämä lisäävät kansalaisten uskoa tulevaisuuteen. On sanottu, että suomalainen kestää hyvin vaikeita ja niukkoja aikoja, mutta maltti pettää, kun ajat ovat hyvät. Mitä opimme tästä? Aloittaessani työn lasten ja perheiden hyvinvoinnin hankkeessa marraskuussa 2006 sain luettavakseni Järvenpäätä koskevan hyvinvointiselvityksen, jonka viestit olivat toisensuuntaisia mitä talouskasvun ennakoitiin tuottavan. Raportista ilmeni huoli lapsiperheiden lisääntyneestä pahoinvoinnista ja erityispalveluiden kasvavasta tarpeesta. Samanlaisia viestejä kuului ympäri Suomen kuntia. Emme siis olleet näiden asioiden äärellä yksin. On mielenkiintoista seurata edistääkö hyvä taloustilanne lasten ja perheiden hyvinvointia? Lisääntyvätkö resurssit lapsiperhepalveluissa? Tuoko hyvä talousolosuhde mahdollisuuden kehittää palveluita ja ovatko ammattilaiset valmiita työn kehittämiseen? Tarvitaanko hyvinvointiin muutakin kuin taloutta? Jos tarkastelemme Suomen lähihistoriaa perhe-elämän näkökulmasta, voitaneen todeta, että jokapäiväisen leivän eteen piti muutama vuosikymmen sitten ponnistella huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Hyvä taloudellinen tilanne ei ollut tuolloin itsestään selvää. Olivatko perheet onnellisia ja oliko hyvinvointia? Tämän hetken Suomessa on lähes kaikkien saatavilla asunto, lämpö, vesi, ruoka, sähkö, vaatteet, televisio, auto, matkapuhelin jne. Elämästä on muodostunut ylellisempää tavaroiden määrässä ja laadussakin mitattuna. Myös yhteiskunnan palveluverkko on kehittynyt peruspalveluiden tuottamisesta erikoisosaamisen suuntaan. Tästä huolimatta kolikon kääntöpuolena on ollut lasten ja perheiden henkisen pahoinvoinnin jatkuva lisääntyminen, jota kuvaa uutisoinnit voimattomuudesta, tarkoituksettomuudesta ja elämän hallinnan menettämisestä. Lasten elämänkenttä on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä merkittävästi. Nykyaika on tuonut tullessaan perustavaa laatua olevia kysymyksiä: Saako lapsi olla lapsi ja voiko aikuinen olla aikuinen? Lapsien elämään liittyvät ihmissuhteet ovat olleet rajussa muutoksessa viimevuosina. Kodin verkostot ovat samanaikaisesti rikastuneet ja köyhtyneet. Nykyisin lapset voivat olla esimerkiksi suorassa kuva- ja ääniyhteydessä vaikkapa maapallon toiselle puolelle ja samanaikaisesti isän, äidin, sisarusten ja isovanhempien läsnäolo ei ole itsestään selvää. 7
8 Haasteet elämässä muutokset perheessä, lapsuudessa, informaatioyhteiskunnassa, yhteydenpidossa jne. on luonut tarpeen julkisten palveluiden kehittämisen tämän ajan haasteita vastaaviksi. Kehittämistarpeita on toimintatavoissamme. Tarvitsemme uudenlaista otetta ja suhtautumista välittämisen kulttuuriin. Nykyinen aika on tuonut tarpeen ottaa askel kohti dialogista kohtaamista. Tarvitsemme verkostotyön kehittämistä suuntaan, joka huomioi asiakkaan oman verkoston ja viranomaisverkoston voimavarat. Joillekin meistä hyvinvoinnin tavoittelu on kuin 1600 luvulla vaikuttaneen matemaatikko Blaise Pascalin keksimä rulettipeli. Ruletissa pelaajat pyrkivät veikkaamaan kuulan pysähtymiskohtaa pyöritettävässä rulettipelissä, jossa osuma on suunnitelman ja sattuman summa. Roulette pieni pyörä voi olla samanaikaisesti toisen pelaajan onni ja toisen epäonni, mutta peli on mielenkiintoinen kaikille pelaajille. Näin voi olla myös elo tässä maailman suuressa pyörässä - onni tai epäonni, mutta silti elämä on mielenkiintoinen kaikille täällä kulkijoille Jukka Riikonen Projektikoordinaattori Varpu hanke Järvenpään kaupunki 8
9 - SISÄLLYSLUETTELO - TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SAATTEEKSI 1. HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS Hyvinvointi, mitä se on? 1.2 Hyvinvoinnin tila ja varhaisen puuttumisen tarve Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistoimintaa 1.4 Huoli -kartoituksista saatua informaatiota Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista 2. HANKKEEN TAVOITTEET Varpu toimintamalli ja ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin Varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä 2.2 Henkilöstön kouluttaminen ja työn kehittäminen dialogiseen palvelukulttuuriin Konkreettiset tavoitteet 3. TOTEUTUS Hankkeen hallinnointi 3.2. Hankkeen markkinointi Varpun viestintäsuunnitelma Etenemissuunnitelma Painettu materiaali, sähköposti, Intranet ja Internet Infot, keskustelutilaisuudet ja aamukahvit Lehtikirjoitukset Vierailut lautakunnissa ja toimipisteissä Osallistuminen Ehjäkkeen toimintaan 9
10 - SISÄLLYSLUETTELO 3.3 Varhaisen puuttumisen toimintamallin suunnittelu peruspalveluihin Huoli puheeksi koulutukset Hupu koulutukset v Järvenpään lukio Hupu koulutukset v Verkostokonsulttipankin lähtökohdat ja toiminta Verkostokonsulttien käyttämät työmuodot huolen vyöhykkeillä Verkostoneuvonpitojen asiakaspalaute 3.6 Läheisneuvonpidon koulutus ja koollekutsujatoiminnan starttailua Huka ja Hykä -toiminta 4. HANKKEEN TULOKSET Varpu toimintamalli peruspalveluihin 4.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Verkostomaisen työn kehittäminen 4.4 Läheisneuvonpitotoiminnan käynnistäminen ja Huka/Hykä 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOHAASTEET. 53 LIITTEET Järvenpään Varpu toimintamalli 2. Huoli puheeksi koulutuksen palautelomake 3. Verkostoneuvonpidon asiakaspalautelomake 4. Seurantapalaverin palautelomake 5. Verkostoneuvonpidon lapsen palautelomake 6. Verkostokonsulttiesite 7. Verkostoneuvonpidon tilauslomake 8. Hankkeen arviointilausunto 9. Posteri, Early Intervention, Cardiff, Wales LÄHDELUETTELO.89 10
11 1. HANKKEEN TAUSTA JA VIITEKEHYS 1.1 Hyvinvointi, mitä se on? Hyvinvointia yleisesti on pyritty mittaamaan eri tavoin ja lähestymällä asiaa erilaisista näkökulmista. Kansantalouden menestystä on mitattu bruttokansantuotteella, joka on ollut 1940 luvulta lähtien merkittävä hyvinvointia ja menestystä kuvaava mittari. Tämä mittari on vaikuttanut päätöksentekoprosesseihin ja politiikkaan. Kotitalouksien aineellista hyvinvointia on mitattu kotitalouden saamilla tuloilla. Tulot kertovat, kuinka paljon kotitalous voi saamillaan tuloilla ostaa tavaroita ja palveluita markkinoilta. Nämä mittarit eivät ole kuitenkaan ottaneet huomioon mm. terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisen yhteisön elämään liittyviä asioita. Kun halutaan arvioida lasten ja perheiden hyvinvointia, tulee arvioida myös yhteiskunnan toiminnan vaikutuksia. Hyvinvoinnin arviointiin liittyy keskeisesti ihmisen oma kokemus hyvästä elämästä (Kajanoja v.2005). Yksi tapa arvioida hyvinvointia on tehdä se niin, että ihmiset arvioivat itse hyvinvointiansa. Onnellisuustutkimuksilla on selvitetty ihmisten omaa arviota hyvinvoinnista. Tällöin on kysytty mm. elämään tyytyväisyyttä, jolloin ihmisen ajatellaan pohtivan koko elämänsä kulkua. Tällaisia subjektiivisen hyvinvoinnin mittauksia on tehty eripuolilla maailmaa. Ongelmana näissä subjektiivisissa hyvinvoinnin mittareissa on ollut sanojen erilainen ymmärtäminen eri kulttuureissa. Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) teki onnellisen elämän tutkimuksen v Suomessa. Tutkimus kertoo suomalaisten asettavan onnellisuuden osatekijöiden kärkeen: Perhe-elämän, hyvän terveyden, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet ja rakkauden kokemuksen. Tutkimuksen mukaan, vasta sijalta nro 12 löytyy: Hyvät tulot, varakkuus ja korkea elintaso. Taloudellisesti mitattuna elänemme nyt Suomen historian rikkainta ajanjaksoa, vaikkakin kuntataloudessa on ollut tiukka talousnäkymä. Päivittäinen leipä on turvattu ja koneet tuottavat orjallisesti tavaroita ja palveluja markkinoille. Voidaanko EVA:n tutkimuksesta ja taloutemme lähiajan tilanteesta vetää sellaisia johtopäätöksiä, että perustarpeet ovat tulleet Suomessa eläjillä tyydytetyiksi? Onko haavekuva Sammosta toteutunut? Ainakin tavaraa ja palveluja tuntuu olevan vähintäänkin riittävästi tarjolla. Olemmeko siirtyneet tarvehierarkiaketjussa ylöspäin, perustarpeista kohti henkisempiin tarpeisiin (Kajanoja v. 2005) 1.2 Hyvinvoinnin tila ja varhaisen puuttumisen tarve Järvenpään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa lähdettiin selvittämään tarkemmin vuosina , kun osastopäällikkö Jouko Ranta ja opetuspäällikkö Seppo 11
12 Rantanen saivat hyvinvoinnin tilan selvitettäväkseen kaupungin johtoryhmältä. Raportti valmistui maaliskuussa 2006 ja se sisälsi havaintoja lapsiperheiden hyvinvoinnista, jota arvioitiin palvelujen käytön näkökulmasta. Raportin keskeinen havainto oli lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnista aiheutuneiden kulujen kasvaminen. Kasvuprosentit vuodesta 2001 vuoteen 2005 olivat peruspalveluissa 20% ja erityispalveluissa jopa 42%! Perusopetuksessa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä oli kasvanut runsaasti ja lastensuojelun tarpeen määrällinen kasvu oli huomattavaa. Lisäksi, selvityksen mukaan lasten psykiatrisen hoidon tarve oli kasvanut. Voidaan olettaa, että monet lasten ja perheiden tilanteet eivät olleet syntyneet lyhyessä ajanjaksossa. Ehkäpä vaikeudet olivat kehittyneet pitkässä ajanjaksossa, kun tilanteiden hoitamiseen ei oltu tartuttu riittävän varhaisessa vaiheessa. Myös Stakesin keräämät tilastot koko maan lastensuojelunpiiriin kuuluvista lapsista ja nuorista kuvaavat lasten, nuorten ja perheiden kasvavaa avun tarvetta ja perheiden pahoinvoinnin lisääntymistä. Vuonna 2005 oli koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18 -vuotiaita lapsia lasta ja nuorta. Stakesin tilaston mukaan sijoitettujen lasten kokonaismäärä on kasvanut 2-5% vuosivauhtia. Stakes, Tilastot Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina
13 Pitkälle ajelehtineiden tilanteiden raiteille saattaminen muodostuu usein prosessiksi, joka kuluttaa asiakkaiden voimavaroja äärirajoille saakka. Näiden henkisten kärsimysten lisäksi tulee huomattavia taloudellisia kuluja. Vallitseva tilanne on luonut tarpeen puuttua asioihin varhaisemmassa vaiheessa, kuin vasta sitten kun on pakko. Lapsien vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutoimen tarkoitus kunnissa on tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä. Joissain tilanteissa on työntekijöiden puututtava lapsen tilanteeseen, joskus jopa heti. Uusi lastensuojelulaki velvoittaa ammattilaisia entistä laajemmin turvaamaan lapsen kasvu- ja kehitysolosuhteet. 1.3 Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistoimintaa Lasten ja perheiden asiat ovat olleet huomiota herättävästi esillä koko maan politiikassa ja tiedotusvälineissä. Suomen hallituksen politiikkaohjelmassa v.2007 on todettu olevan ratkaisevan tärkeää että lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia. Ohjelmien tavoitteena on lisätä myös lasten vanhempien hyvinvointia. Erityistä huomiota hallituksen politiikkaohjelmassa kiinnitetään huostaanottojen tarpeen vähentämiseen ja syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. Järvenpään Varhaisen puuttumisen hanke (Varpu) on ollut osa laajempaa kaupungin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämistä. Samalla Varpu hanke on ollut jatkumo aiemmin Järvenpäässä toteutetuille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lisääviä kehittämisprosesseja. Vuosina kehitettiin lasten ja perheiden hyvinvointia Vanhemmuudesta voimaa, verkostoista vahvuutta hankkeessa, joka oli alku Varpulle, verkostokonsulttitoiminnalle, huoli puheeksi kouluttajille ja hyvien käytäntöjen kokoajien toiminnalle. Järvenpään kaupungin strategioissa ja päätöksenteossa on ollut keskeisesti esillä lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen näkökulma. Hyvinvointipalveluissa on pidetty esillä mm. seuraavia periaatteita: Toiminta on asiakaskeskeistä ja lähtöistä, toimitaan ennalta ja varhain, perhekeskeisyyden näkökulma, pyrkimys hyvinvointiin, pyrkimys vuorovaikutukselliseen otteeseen työssä ja että ammatillista toimintaa hallitaan ja johdetaan tietoperusteisesti. Lisäksi kehitystoiminta, oppiminen ja johtaminen ovat ylisektorisia. 11/2006 kaupungin johtoryhmä alkoi työstää koko kaupungin kehittämisen perustaksi ydinprosesseja, jotka tuottaisivat ne palvelut joita varten kaupungin organisaatio on olemassa. Yhdeksi ydinprosessiksi nousi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiprosessi. 1.4 Huoli -kartoituksista saatua informaatiota Eripuolilla Suomea on tehty huoli kartoituksia, joilla on pyritty jäsentämään työntekijän asiakasta koskevaa huolta ja verkostomaisen työn tarvetta. Kartoituksilla on 13
14 selvitetty työntekijän huolta auttamismahdollisuuksistaan ja työntekijän kokemaa tarvetta saada tilanteeseen lisävoimavaroja. Kartoituksilla ja vyöhykeistöllä ei ole pyritty luokittelemaan eikä määrittelemään asiakasta tai hänen asioitaan. Vyöhykkeistön avulla työntekijä on tarkastellut omia mahdollisuuksiaan auttaa asiakasta. Järvenpäässä toteutettiin v.2005 päivähoidossa tämäntyyppinen huolikartoitus. Noin 90% työntekijöiden huolista auttaa asiakasta sijoittui ei huolta ja pienen huolen vyöhykkeelle. Reilu seitsemän prosenttia työntekijöiden huolista auttaa asiakasta sijoittui ns. harmaalle vyöhykkeelle. Harmaalla vyöhykkeellä työntekijä kokee tehtävästään käsin, omien tuki- ja auttamismahdollisuuksiensa kaventuneen merkittävällä tavalla. Suuren huolen alueelle sijoittui Järvenpään kartoituksessa 1,5 % työntekijöiden huolista, eli koettiin että lisävoimavaroja ja apua on saatava nopeasti tilanteeseen. JÄRVENPÄÄ PH ,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 52,0 % 39,1 % 20,0 % 0,0 % EI HUOLTA PIENI HUOLI 7,4 % HARMAA VYÖHYKE 1,5 % SUURI HUOLI 52,0 % 39,1 % 7,4 % 1,5 % N=2142 N=1607 N=305 N=61 Kohtaamisia yhteensä 4115 Eripuolilla Suomea on tehty vastaavanlaisia huoli kartoituksia. Kainuussa ja Länsi- Uudellamaalla tehtiin v ja 2002 varsin laaja huoli kartoitus, joka toi samansuuntaista informaatiota, kuin Järvenpäässä. Kainuun ja Länsi-Uusimaan kartoituksessa sijoittui harmaalle vyöhykkeelle n. 8% ja suuren huolen vyöhykkeelle n. 1,5% työntekijöiden kokemista huolista auttaa asiakasta. Harmaan vyöhykkeen tilanteissa ovat työntekijät kokeneet lisääntynyttä tarvetta saada mukaan muita auttajatahoja. Tehdyt huolikartoitukset ovat tuoneet esille yhteistyön, verkostomaisen ja dialogisen työn tarpeen. 14
15 1.5 Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista Lasten ja perheiden elämänkenttä on ollut voimakkaassa muutoksessa menneinä vuosikymmeninä ja erityisesti viime vuosina kodin ihmissuhteet, perheiden verkostot, yhteydenpitokulttuuri jne. ovat olleet muutoksen kourissa. Myös julkisen sektorin palvelutuotanto on ollut muutosliikkeessä peruspalveluiden tuottamisesta palveluihin, jotka edellyttävät erikoisosaamista. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla on vallinnut sektorijakoinen, asiantuntija- ja ongelmakeskeinen työorientaatio, joka on pyrkinyt tuottamaan hyvinvointia satavuotisen historiansa aikana tehdasmaisella palveluiden tuotantonäkökulmalla. Sektorirakenteisessa palveluorganisaatioissa on ollut haastavaa toteuttaa työntekijäverkostojen rajojen ylityksiä. Pulmat eivät ole liittyneet pelkästään resursseihin, lainsäädäntöön tai yhteistyön toteuttamiseen liittyviin näkökohtiin. Näiden lisäksi haasteena on ollut myös, kuinka saada asiakkaan omat verkostot mukaan yhteistoimintaan. Näyttää siltä, että palvelujärjestelmän kyky toimia hyvinvointia lisäävällä tavalla puuttumisen paikoissa kasvaa tulevaisuudessa. Työssä korostuu oikea-aikaisuus, yhteistyö sekä tuen ja kontrollin sopivan balanssin löytäminen. Kuinka hyvin pystymme jatkossa vastaamaan tämän ajan tuomiin haasteisiin, on ratkaiseva menestystekijä kuntapalveluissa. Nykyinen tilanne on luonut tarpeen palveluiden kehittämisen dialogiseen palvelukulttuuriin. Yhteistyön tunnustelu, varhainen puuttuminen ja tuki edellyttävät yhteyden syntymistä työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutustilanteissa. Kuinka huolta käsitellään ja kuinka huolesta puhutaan? Vuorovaikutuksen onnistuminen on asiakastilanteen jatkon edistymisen kannalta merkityksellistä. On siis syntynyt tarve kouluttaa hyvinvointiammattilaisia dialogiseen työkulttuuriin. Palvelujärjestelmämme kykyä vastata nykyisiin haasteisiin tulee kehittää pitkäjänteisesti ja prosessimaisesti. Projekteina toteutetut palveluiden ja hyvinvoinnin kehittämiset eivät ole ottaneet juurtuakseen arjen työkäytäntöihin. Palvelukulttuuriimme ja työorientaatioomme kohdistuu muutostarpeita, joista ainakin seuraavat asiat antavat ajattelemisen aihetta: - Tarve siirtyä ongelmakeskeisyydestä voimavarasuuntautuneeseen työotteeseen - Tarve siirtyä dialogiseen palvelun - Ylisektorisuus. Tarve siirtyä yksin työskentelystä verkostomaiseen työskentelyyn ja yhdessä tekemiseen. - Asioiden käsittelytapaan liittyvä muutostarve. Esimerkiksi asiakkaan asioiden käsittely ilman asiakkaan läsnäoloa tai suostumusta, vain perustellusta syystä tai poikkeustapauksessa - Oman toiminnan muuntelumahdollisuuksien tarve 15
16 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa huomioitiin, että projektilla on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon sekä sivistystoimen palvelujärjestelmän kehittämiseen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen -hanke oli osa kaupunkistrategian toteuttamista, ei siis erillinen projektipyrähdys. Organisaation toiminnasta oli valittu kaksi palvelukokonaisuutta erityisen kehittämisen kohteiksi: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut sekä toimintaedellytyksiä luovat palvelut. Hankkeessa mukana olisivat kaikki kaupungin toimialat. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen -hankkeen päätavoitteeksi tuli Järvenpääläisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen korostaen toimivaa perhekokonaisuutta: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen prosessimaisesti yli hallintokuntarajojen Oppilashuoltotoiminnan systemaattinen kehittäminen yhtenäisten toimintatapojen luominen v päättyvässä hankkeessa aloitettujen varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallien ja henkilöstön osaamisen syventäminen. Tässä raportissa käsitellään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hankkeesta erityisesti Varhaisen puuttumisen osaa, ei siis koko hankerahoituksella tapahtunutta toimintaa Varpu toimintamalli ja ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin Keskeinen Varpu hankkeen tavoite oli luoda ja ottaa käyttöön pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli peruspalveluihin. Tämä suunniteltiin tuotettavaksi niin, että kokonaisuuden ohjaus on vastuutettu, henkilökunnan jatkuva koulutus ja tuki on järjestetty, toimintaa seurataan ja siitä raportoidaan. Lisäksi toimintaa kehitettäisiin edelleen ja tavoitteena luoda kaupungin sisäinen ohjausjärjestelmä verkostotyön koordinointiin. Peruspalveluiksi tässä yhteydessä määriteltiin neuvolatoiminta, varhaiskasvatus ja perusopetus. Siten tämä malli koskisi Järvenpäässä noin tuhannen hengen ammattilaisjoukkoa, joka toimii lasten ja perheiden parissa eri tehtävissä. Varhaisen puuttumisen toimintamallin suunniteltiin sisältävän työntekijöille tarkoitettuja konkreettisia toimintaohjeita, jotka selkeyttäisivät kuinka toimitaan erilaisissa huoli tilanteissa Varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä Varhaisen puuttumisen verkostodialogista toimintajärjestelmää jota Järvenpään hankkeessa tavoiteltiin kuvaa hyvin Stakesin ja RovaNur -kuntien (Rovaniemen kunta ja Nurmijärven kunta) suunnitelma Varpun verkostodialogisen toiminnan vakiinuttamisesta ja arvioimisesta. 16
17 Tutkimusprofessori Tom Arnkilin mukaan Stakesin ja RovaNur kuntien suunnitelmaa verkostomaisen ja dialogisen varhaisen puuttumisen toimintajärjestelmää voi generoida toisissa yhteyksissä, esimerkiksi Järvenpäässä. Kuten seuraavasta kuviosta voidaan havaita, tulisi eri osien liittyä systeemisesti yhteen, jotta muodostuu verkostomainen ja dialoginen varhaisen puuttumisen toimintajärjestelmä. Tunnetuksi teko Koulutus Johtaminen Koordinaatio Toteutus ja generointi Seuranta ja arviointi Palaute Kuva: Koordinaation välittämä varhaisen puuttumisen verkostodialoginen toimintajärjestelmä - Varhaisen puuttumisen ja sen perustan tekeminen tunnetuksi kuntalaisten ja työntekijöiden keskuudessa - Koulutus joka tukee käytäntöjä (dialoginen ajattelutapa ja dialogisia menetelmiä vahvistava koulutus) - Käytäntöjen toteuttaminen ja generointi (dialogisten käytäntöjen liittäminen työntekijöiden tietoon ja taitoon) - Välitön palaute osallisilta - Vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi - Johtaminen (ylisektorisen ohjaustoiminnan ja sektorikohtaisen johtamisen yhdistäminen sekä dialogisuus henkilöstön toiminnan suuntaamisessa) - Koordinointi myös johtamisena (koordinaatiotukena verkostoituneissa asiakastilanteissa ) Järjestelmän osat ruokkivat toinen toisiaan. Tämä edellyttää koordinaatiota ja koordinaatiorakenteita. (Arnkil T, v. 2008) 17
18 2.2 Henkilöstön kouluttaminen ja työn kehittäminen dialogiseen palvelukulttuuriin Hankkeen tavoite oli lasten ja perheiden kanssa työskentelevien kunnan ammattilaisten valmiuksien vahvistaminen dialogiseen kohtaamiseen ja palveluun. Järvenpäässä nähtiin tärkeäksi kehittää vuorovaikutuksellista työotetta. Tätä tavoitetta suunniteltiin saavutettavan laajamittaisella henkilöstön koulutuksella. Koulutukset tuotettaisiin kaikille samansisältöisinä ja samanrakenteisina. Tämä tavoite sisälsi ajatuksen yli 700 henkilön kouluttamisen puheeksiottoon. Pyrkimyksenä oli, että koulutusten anti siirtyy arkityön käytäntöihin mm. puheeksiottoina. Koulutustoiminta oli määrätietoinen panostus lisätä työntekijöiden työkalupakkiin dialogisia työtapoja ja lisätä ko. työtapojen osaajien määrää henkilöstössä. *Voimavarasuuntautuneen työotteen ja ylisektorisen palvelurakenteen vahvistaminen. Varpu -toimintamallin käyttöönottoon sisältyi verkostomaisten työkäytäntöjen vahvistamistavoitteita mm. koulutustoiminnan kautta. Erityisesti ennakointidialogit asiakastyössä ja suunnittelutyössä sekä läheisneuvonpito menetelmän vahvistaminen olivat suunnitelmissa. Ammattilaisten hyvien työkäytäntöjen kokoamista ja ns. hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä edistettäisiin eri toimipisteiden välillä. Tätä varten suunnattaisiin resursseja huolen vyöhykkeistöön liittyvän ajattelutavan edistämiseen Konkreettiset tavoitteet 1) Luodaan ja otetaan käyttöön pysyvä varhaisen puuttumisen toimintamalli Järvenpäähän. Varpu mallin suunnittelun pohjana on Stakesin huolen vyöhykkeistö 2) Dialogisten työtapojen koulutukset henkilökunnalle Koulutetaan kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat työntekijät (hoito- ja kasvatushenkilökunta) dialogiseen työskentelyyn ja puheeksioton -menetelmään. Koulutettavia oli alkuvaiheen arvion mukaan yli 700 ammattilaista. 3) Verkostotyön menetelmien kehittäminen ja käyttöönoton lisäämisen tavoite. Kehitetään Järvenpäässä aloitettua verkostokonsulttitoimintaa. Verkostokonsulttien vetämien neuvonpitojen tilaamista edistetään (markkinointi, tiedotus ja koulutus) ja toiminnasta raportoidaan. 4) Läheisneuvonpito toiminnan käynnistäminen. Lastensuojelun henkilöstö saa hankkeen aikana koulutusta läheisneuvonpitotoiminnasta. Koulutetaan läheisneuvonpidon koollekutsujia. 18
VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotKunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio
Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut
LisätiedotVarhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä
Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven
LisätiedotTYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10
TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu
LisätiedotVarhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008. - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v.2008 - Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus Jouko Ranta osastopäällikkö, prosessipäällikkö Järvenpään
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotVarhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008
Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotSTM rahoittama Kehittyvä Napero hanke
STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotPALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016
PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotHENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)
HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006
Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotYhteinen lapsi yhteiset käytännöt
Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt Oppilashuollon kehittäminen Järvenpäässä Hanna Saarinen ja Marja Yliniemi 29.4.2010 Hanna Saarinen, Marja Yliniemi 1 Järvenpää pähkinänkuoressa sijaitsee keskisellä Uudellamaalla
LisätiedotARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM
ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotTÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö
TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016
Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyön perusteet
Moniammatillinen yhteistyön perusteet Helena Ewalds 29.11.2010 1 Työyhteys luodaan asiakkaan auttamiseksi perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä perustehtävä yhteinen tehtävä Rajojen ylittäminen
LisätiedotVarhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Sisällys 1. Varhaisesta puuttumisesta varhaiseen avoimeen yhteistyöhön 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen osana kuntastrategiaa 3. Puheeksiottamisen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotVarhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)
1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotYhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori
Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito VIP-verkosto, 12.3.2019 Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori DIALOGINEN VERKOSTOTYÖ YHDESSÄ TYÖSKENTELY Asiakas/työntekijä mukana
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotVertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli
Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotVarhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotKoppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely
Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotYhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa
Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu
LisätiedotLAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?
LAPE Etelä-Savo Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon? Mikä nivoutuu mihin? Mitä nivoutumista pitäisi tapahtua hallinnon tasolla, mitä palveluiden tasolla, mitä kuntalaisen elämässä?
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotVerkostojohtamisen valmennus muutostyön keskiössä vinkkejä Lape-akatemioille
Verkostojohtamisen valmennus muutostyön keskiössä vinkkejä Lape-akatemioille Muutosagentti Mona Taipale Palveluesimies, verkostokoordinaattori Tiina Vormisto Taustaa Etelä-Karjalasta Noin 130 000 asukasta
LisätiedotKehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä
Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.
KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotSyrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa
Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
Lisätiedot