OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu OPETUSSUUNNITELMA LUVUT 3. Opetuksen toteuttaminen 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 8. Oppilaan arviointi Savonlinnan normaalikoulu / OPS-työryhmä

2 Sisältö 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Joustava pienryhmä Joustava perusopetus (JOPE) 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukse 1

3 2

4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Vaihtelevien menetelmien ja työtapojen käyttö antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Eri työtavat ja menetelmät tukevat ja ohjaavat koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan vuorovaikutteista opiskelua ja oppimista. Opiskelutilanteissa oppilas pääsee harjoittelemaan ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja kädentaitoja. Työskentely kehittää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Perusteet työtapojen ja menetelmien valinnalle motivoivat opiskelemaan ottavat huomioon opiskelun prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista ja taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa kehittävät oppilaan valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, sen arvioinnista ja reflektoinnista Opetuksen eriyttämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisessä huomioidaan oppilaiden yksilölliset kehityserot ja elämäntilanteet, oppilaiden erilainen osaaminen ja harrastuneisuus sekä tyttöjen ja poikien väliset erot. Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyrytmeihin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Opetusta eriyttämällä oppilaille tuotetaan sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjotaan mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Tällä tavoin vaikutetaan myönteisesti oppilaan oppimismotivaatioon. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuteen, syvyyteen ja etenemisnopeuteen. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiselle, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan opiskelemaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaille annetaan tarvitta- 3

5 essa erilaisia keinoja osaamisensa ja edistymisensä osoittamiseen sekä yksilöllistä palautetta oman toimintansa reflektointiin. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon tuen tarpeen vaihtelu tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon sekä monenlaiset oppijat, oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat että oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen oppilaan, koulun ja toimintaympäristön tasolla. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmettyä 1. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti, jotta tuki voidaan aloittaa riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia 2. Tuen oikea-aikaisuus ja tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteistä ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö korostuu tuen tarpeen havaitsemisessa, tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta koulupolun nivelvaiheissa: lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen, alakoulusta yläkouluun sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 1 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 2 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 4

6 Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena, perhe- tai sijaiskodeissa ja muulla erikseen sovittavalla tavalla. Savonlinnan normaalikoulu on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista 3. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista 4. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 5. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus 6. Savonlinnan kaupunki voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. 7 Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuentarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 Yleinen tuki Koulutyössä huomioidaan kaikkien oppilaiden vahvuudet, edellytykset ja tarpeet. Yhteistyö ja yhdessä tapahtuvaa oppiminen on tärkeä osa koulukulttuuriamme. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu huomioida jokaisen oppilaan ja opetusryhmän erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Tämä tapahtuu yhteistyössä huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilasta tunnistamaan omat oppimisvalmiutensa, voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa sekä oppimisstrategiansa. Työskentelyssä oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa vahvistetaan ja kehitetään motivaatiota, oppimaan oppimisen taitoja ja työskentelytaitoja. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuolollisia tehtäviä. Opettajan työhön kuuluu oppilaan ja oppilasryhmien tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kaikissa 3 Perusopetuslaki 4 3 mom. 4 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom. 5 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 6 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. 7 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) 5

7 opetustilanteissa. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimista tuetaan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla, antamalla tukiopetusta, osaaikaisella erityisopetuksella, laatimalla oppimissuunnitelma tai hyödyntämällä avustajan työpanosta. Lisäksi oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan sekä aamuvalvonnan että iltapäivätoiminnan avulla. Kaikkia oppimisen tukimuotoja voidaan käyttää ennen tehostettuun tukeen siirtymistä. Yleisen tuen muotoja voivat olla kahdenkeskiset keskustelut oppilaan kanssa; koulun käynnin tavoitteet, oppilaan oppimiseen liittyvät vahvuudet ja kehityshaasteet oppilaan sijoittelu luokassa oppimisen ja työskentelyn tukena luokkahuoneen siisteys ja selkeys; tarvittaessa tilajanjakaja selkeät säännöt ja kannustava ilmapiiri luokassa tunti-/päiväohjelman läpikäynti tavoitteineen oppilaiden kanssa apu- ja havaintomateriaalin käyttö mallintaminen ja konkretisointi toimintaohjeiden yksinkertaistaminen; tehtävien pilkkominen apuvälineiden käyttö muistituet monikanavaisuus opetuksessa liikkumisen mahdollistaminen musiikin kuunteleminen oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen; opiskelustrategioiden ohjaaminen opetuksen eriyttäminen seulontatiedon pohjalta tehtävien eriyttäminen kotitehtävien eriyttäminen työskentelytaukojen lisääminen läksyjen merkitseminen taululle opettajan, avustajan tai luokkatoverin apu läksyjen merkitsemisessä kirjojen ja opiskeluvälineiden mukanaolon tarkistaminenpäivän lopuksi läksyvihkon käyttö läksyjen teon tuki; läksykerho säännöllinen palaute ja kannustaminen toisen oppilaan tai tukioppilaan tuki lisäajan käyttö kokeissa kokeiden suorittaminen erillisessä tilassa suullisten kokeiden käyttö mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa ennakoiva tukiopetus tukiopetus samanaikaisopetus, yhteisopettajuus joustavat ryhmittelyt eri perustein kerhot koulunkäyntiavustajan tuki 6

8 oppimissuunnitelman käyttö Wilman johdonmukainen käyttö ja oppilaan osallisuus omiin asioihin huoltajapalaverit, jossa on sovitut tavoitteet ja toimenpiteet keskustelut toisten opettajien kanssa keskustelut erityisopettajan kanssa osa-aikainen erityisopetus omakielisen opettajan antama tuki aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan tilanteen selvittely oppilashuoltotyössä kouluterveydenhoitajan tuki kuraattorin tuki psykologin tuki ohjaus- ja tukipalvelut 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tehostettu tuki perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon ja oppilaalle tehtyyn oppimissuunnitelmaan. 8 Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostettu tuki annetaan ensisijaisesti omassa koulussa joustavin järjestelyin. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei yksilöllistetä, mutta tällöin voidaan keskittyä oppiaineen/oppiaineiden ydinsisältöihin. Tehostetussa tuessa korostuu osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen, joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostetussa tuessa oppilashuollon henkilöstöä (vuosiluokilla 1-9 rehtori, erityisopettaja, asianomainen opettaja, kouluterveydenhoitaja ja oppilaanohjaaja) on tarpeen mukana oppilaan koulunkäynnin ja tuen arvioinnissa ja suunnittelussa. Tuki järjestetään laadultaan, kestoltaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tällöin huolehditaan oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä. Lisäksi tuetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tarkistuksen jälkeen siirrytään takaisin yleiseen tukeen, jolloin laaditaan 8 Perusopetuslaki 16 a mom. (642/2010) 7

9 pedagoginen arvio. Tehostettua tukea voidaan myös jatkaa, jolloin oppimissuunnitelma päivitetään. Jos tehostettu tuki ei ole ollut riittävä tukimuoto, siirrytään tällöin erityiseen tukeen pedagogisen selvityksen kautta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Ennen tehostetun tuen aloittamista tehdään pedagoginen arvio. Savonlinnan normaalikoulussa luokanopettaja tai luokanohjaaja tai aineenopettaja laatii yhteistyössä erityisopettajan kanssa kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyötä tehdään oppilaan ja huoltajan kanssa sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen turvaamiseksi. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä. 9 Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä kaikista muista perusopetuksen tukimuodoista. 10 Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. Tavoitteena on, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle perusopetuksen jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä mukaisesti vastuuta opiskelustaan. 9 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 10 Perusopetuslaki mom. (642/2010) 8

10 Savonlinnan normaalikoulussa hallintolain mukaisen päätöksen erityisen tuen antamisesta tekee johtava rehtori tai perusasteen rehtori. Päätös tarkistetaan tarvittaessa, mutta aina toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Mikäli tarkistamisen yhteydessä erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan tai muuttuvan, johtava rehtori tai perusasteen rehtori tekee uuden erityisen tuen antamista koskevan päätöksen. Jos taas katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään tuen lopettamisesta päätös ja tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 11 Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi ei voida muuten antaa. 12 Jos Savonlinnan normaalikoulun oppilas siirtyy opiskelemaan Savonlinnan kaupungin pienluokkaan, on oppilas jo tehostetun tuen oppilas. Hänestä on tehtävä pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös. Tämän jälkeen johtava rehtori tekee hallintopäätöksen oppilaan erityiseen tukeen siirtämisestä sekä esityksen Savonlinnan kaupungin opetuspäällikölle oppilaan koulupaikasta. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustaja palvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina erityisen tuen päätöstä. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Pedagoginen selvitys 13 muodostuu opettajien yhteistyössä tekemästä selvityksestä, jossa kuvataan oppilaan oppimisen etenemistä ja toisaalta moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdystä selvityksestä, jossa kuvataan oppilaan saamaa tehostettua tukea ja oppilaan kokonaistilannetta. Pedagogisen selvityksen tarkoituksena on arvioida oppilaan erityisen tuen tarve. Se tehdään kirjallisesti ennen erityistä tukea koskevaa päätöstä. Pedagogisen selvityksen kokoaa oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Selvityksessä hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista arvioita ja oppilaan oppimis- tai kuntoutussuunnitelmaa. Oppilasta ja hänen huoltajaansa tai laillista edustajaansa kuullaan. 14 Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppimisvalmiudet/oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 11 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) ja Hallintolaki (434/2003) 12 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 13 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 9

11 oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Tuki voi olla eriyttämistä, yksilöllistämistä, erityisopetusta, erilaisia pedagogisia ratkaisuja, oppimisympäristöön, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin liittyviä tekijöitä perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä, joka tekee esityksen erityisen tuen tarpeesta tai erityisen tuen päätöksen uusimisesta taikka erityisen tuen päätöksen purkamisesta ja siirtymisestä tehostettuun tukeen. Tarvittaessa hankitaan muita lausuntoja, esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. 10

12 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki opetussuunnitelmassa Mitä se on? Milloin? Miten? Vastuuhenkilöt ja tehtävä Yleinen tuki Pedagoginen arvio - on tuen tarpeiden arvioimista ja tarjoamista kaikissa opetustilanteissa - on selvitys oppilaalle järjestetystä tuesta ja sen vaikuttavuudesta - arvio tarvittavasta jatkotuesta - oppimista tuetaan opetusta eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla, antamalla tukiopetusta, osa-aikaisella erityisopetuksella, laatimalla oppimissuunnitelmia tai hyödyntämällä avustajan työpanosta - aloitteen tehostettuun tukeen siirtymisestä voi tehdä oppilas/huoltaja/opettaja tai muu koulun oppilashuoltohenkilöstö - laaditaan tehostettuun tukeen siirryttäessä tai tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä - opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta - luokanopettaja/luokanohjaaja/erityisopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion - erityisopettaja on mukana tukea suunniteltaessa - oppilashuoltoryhmä käsittelee Tehostettu tuki - on suunnitelmallista ja tehostettua oppilaan tukea, joka perustuu pedagogiseen arvioon - tehostettuun tukeen siirrytään, kun yleinen tuki ei riitä - tuki on laadultaan, kestoltaan ja määrältään vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki - käytetään kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, paitsi oppimäärän yksilöllistämistä - tehostetun tuen vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tukee oppilasta tehostetusti yhteistyössä tarvittavien muiden toimijoiden kanssa - erityisopettaja on tarvittaessa mukana tukea suunniteltaessa ja sitä toteutettaessa - oppilashuoltoryhmä seuraa koulussa annettavaa tehostettua tukea 11

13 Mitä se on? Milloin? Miten? Vastuuhenkilöt ja tehtävä Oppimissuunnitelma - on suunnitelma oppilaan opiskelun, oppimisen ja koulunkäynnin sujumisesta ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä ja tuesta - laaditaan, kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä - ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia - muutosta ei voi hakea valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla - pakollinen, laaditaan lomakkeelle - oppimääriä ei voi yksilöllistää - voidaan keskittyä ydinsisältöihin - arviointi perustuu yleiseen oppimäärään - oppilashuoltoryhmälle ilmoitetaan, kun suunnitelma on laadittu - käytetään tarvittavia tukimuotoja, jotka kirjataan oppimissuunnitelmaan - oppimissuunnitelma tarkistettava vähintään kerran lukuvuodessa - luokanopettaja/luokanohjaaja/erityisopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet ja on yhteistyössä kodin kanssa - erityisopettaja on mukana tukea suunniteltaessa Pedagoginen selvitys - on selvitys erityisen tuen päätöksen tekemistä/ uusimista varten tai tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirtymistä varten - on oppimisen ja koulunkäynnin selvitys oppilaalle jo järjestetystä tehostetusta tuesta ja sen vaikuttavuudesta (koottu aineisto) - laaditaan, jos tehostettu tuki ei riitä - tehdään lomakkeelle - on kuultava huoltajaa ja oppilasta - tehostetun tuen tarve tarkistetaan toisen sekä kuudennen luokan jälkeen. - luokanopettaja/luokanohjaaja/erityisopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet - erityisopettaja on mukana tukea suunniteltaessa - oppilashuoltoryhmä seuraa ja käsittelee Erityisen tuen päätös - kirjallinen hallintolain 433/2003 mukainen erityisen tuen päätös - tarkistetaan tarvittaessa, mutta aina 2.vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tuen tarpeen muuttuessa tehdään uusi pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätöksessä määritellään: - kaikki oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset seikat - pääsääntöinen opetusryhmä - yksilöllistetyt oppimäärät ja niiden purkamiset - toiminta-alueittain opiskelu - erityisen tuen päätöksen tekee johtava rehtori tai perusasteen rehtori - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen on johtavan rehtorin tai perusasteen rehtorin vastuulla - jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan tai muuttuvan, uuden päätöksen tekee johtava rehtori tai perusasteen rehtori 12

14 - pidennetty oppivelvollisuus ja sen purkaminen - tulkitsemis- ja avustajapalvelut - muut tarvittavat palvelut - muu opetuksen poikkeava järjestäminen - jos todetaan, että erityistä tukea ei enää tarvita, johtava rehtori tai perusasteen rehtori tekee päätöksen tuen lopettamisesta ja oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea 13

15 Mitä se on? Milloin? Miten? Vastuuhenkilöt ja tehtävä Erityinen tuki - tarjoaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas saa mahdollisuuden suorittaa oppivelvollisuutensa, kun tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla - järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä - jos oppiaineen ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, voidaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistää - käytössä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot - oppilas saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen - luokanopettaja/luokanohjaaja/erityisopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toteuttaa opetusta sekä toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet - erityisopettaja on mukana tukea suunniteltaessa HOJKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - on kirjallinen, pedagoginen asiakirja (ei hallinnollinen asiakirja) - on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma - perustuu opetussuunnitelmaan - huomioi oppilaan yksilölliset edellytykset - ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia - ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla - laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös - päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa - luokanopettaja/luokanohjaaja/erityisopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä - oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet - erityisopettaja on mukana tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa - johtava rehtori tai perusasteen rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärät 14

16 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 15 Oppimissuunnitelman tarkoituksena on turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan omien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Suunnitelma lisää opettajien tietoa oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Yleisen tuen tasolla oppimissuunnitelma voi tarvittaessa olla kunkin oppiaineen opettajan ja oppilaan laatima suunnitelma opiskelun etenemisestä, opetusjärjestelyistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on antaa tietoa opiskelun etenemisestä oppilaalle, huoltajille ja luokanopettajalle, luokanohjaajalle ja toisille opettajille. Yleisen tuen tasolla oppimissuunnitelma tehdään silloin kun oppilas on ollut pitkään poissa tai oppilaan opiskelua on perusteltua syventää ja laajentaa. Oppimissuunnitelma voi sisältää samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. 16 Tehostetun tuen tasolla oppimissuunnitelmasta vastaa ja laatii luokanopettaja/luokanohjaaja ja aineenopettaja tarvittaessa yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä myös oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. 17 Oppilashuoltoryhmälle ilmoitetaan, kun suunnitelma on laadittu. Oppimissuunnitelma tarkistetaan laatimisen yhteydessä sovittuna ajankohtana, mutta 15 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 16 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 17 Perusopetuslaki 16 a (642/2110) 15

17 vähintään kerran lukuvuodessa. Oppimissuunnitelman sisällön tiedottamisesta ja päivittämisestä vastaa siitä vastuussa oleva opettaja tai opettajat. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi Oppilaan oma opinto-ohjelma Mikäli oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, 24 silloin tämän oppilaan kohdalla tehdään hallintopäätös ja hänelle on laadittava oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava ne opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 25. Erityisistä opetusjärjestelyistä on tehtävä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 3 mom. 25 Perusopetuslaki 18 1 mom. 16

18 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS -lomakkeelle. Suunnitelma on kirjallinen, pedagoginen asiakirja, joka perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan oppilaan yksilölliset edellytykset huomioiden. 18 Suunnitelman laativat oppilaan opettajat ja valmistelussa tehdään yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. 19 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Suunnitelma on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma, josta tulee ilmetä opetuksen ja muun tuen antaminen; sisällöt, pedagogiset menetelmät ja muut tarvittavat tukitoimet. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sikäli kuin opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan oppilaan opetuksen ja elämäntilanteen kannalta tärkeät asiat o aamu- ja iltapäivätoiminta ja vastuualueet o tarvittava lääkitys o koulukuljetus ja vastuuhenkilöt (kuljetusta odottavan oppilaan ohjaus ja valvonta) ensisijaiset syyt erityisen tuen saamiselle o 11-vuotinen oppivelvollisuus o oppimäärien yksilöllistäminen o toiminta-alueittainen opetus oppilaan oppimisvalmiudet/oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet keskeiset tavoitteet keinot, joilla tavoitteisiin pyritään moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa edistymisen seuranta ja arviointi HOJKSin tarkistaminen tiedonsiirtolupa päivämäärä ja allekirjoitukset Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi 18 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 19 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 17

19 luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 20. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla: yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen tasoilla. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta voivat opettajien lisäksi antaa opettajaopiskelijat. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Huoltajille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua esimerkiksi oppimisvaikeuksista, poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Ennen tehostetun tuen aloittamista arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Arvio on osa pedagogista arviota. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan myös oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. 20 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010) 18

20 Ennen erityisen tuen päätöstä arvioidaan tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 21 Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisella erityisopetuksella pyritään parantamaan oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäisemään oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Erityisopetus yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Koulunkäynnin alkuvaiheessa pyritään kasvun ja oppimisen riskitekijöiden varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Koulun aloitusta edeltävän lukukauden aikana toimitaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lähipäiväkotien kanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimisessa tarvittavia perustaitoja. Kouluuntulovaiheessa kartoitetaan puhehäiriöt ja kielellinen kehitys sekä aloitetaan tarvittavat tukitoimet. Alkuopetuksen aikana erityisopetusta suunnataan etenkin kielellisten ja/tai matemaattisten taitojen kehittämiseen, mukaan lukien puheopetus. Myöhemmin opiskelun tukemista laajennetaan vahvemmin myös muiden oppiaineiden ja aihepiirien suuntaan. Oppilaiden iän karttumisen myötä opetuksen ohjauksellista ja dialogista otetta lisätään. Oppilaita ohjataan rakentamaan opiskelustrategioitaan sekä soveltamaan niitä opiskelussaan. Erityisopettaja tekee oppimista arvioivia testejä yksilöllisesti tai vuosiluokittain. Tarvittaessa oppilas ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja/tai kuntoutukseen. Ennen tehostetun tuen alkamista arvioidaan osana pedagogista arviota osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Savonlinnan normaalikoulussa osa-aikainen erityisopetus kohdistuu oppimistutkimuksissa esiin tulleiden osa-alueiden kuntouttamiseen. Tässä vaiheessa oppilaan oppiaineen pääasiallisesta opettamisesta huolehtii luokanopettaja tai aineenopettaja. 21 Perusopetuslaki 16 2 mom. (642/2010) 19

21 Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana opiskellessaan yleisopetuksen ryhmässä. Ennen oppilaan siirtymistä erityiseen tukeen arvioidaan pedagogisessa selvityksessä oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen sisältö tavoitteineen ja järjestämisineen kirjataan HOJKSiin Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä omassa koulussa tai osittain tai kokonaan Savonlinnan kaupungin erityisluokilla tai muussa soveltuvassa paikassa. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. 23 Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaille riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös edellyttää pedagogista selvitystä. 22 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 23 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003) ja 11 1 mom. (453/2001) 20

22 Savonlinnan normaalikoulussa alkuopetuksen aikana yksittäisen oppiaineen oppimäärää ei yksilöllistetä, eikä uuden alkavan oppiaineen oppimäärää pääsääntöisesti ennen kuin oppilas on opiskellut sitä lukuvuoden verran. Pedagogiseen selvitysprosessiin liittyy aina oppilaan psykologinen tutkimus tai lääketieteellinen tutkimus. Erityisen tuen päätöksen tekee johtava rehtori tai perusasteen rehtori pedagogisen selvityksen pohjalta. Vaikka oppilaalla olisi jo yksilöllistetty oppimäärä jossakin oppiaineessa, täytyy uusista yksilöllistettävistä oppimääristä tehdä erilliset pedagogiset selvitykset ja erityisen tuen päätökset. Erityisen tuen päättymisestä päättää koulun johtava rehtori tai perusasteen rehtori pedagogisen selvityksen pohjalta. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. 24 Savonlinnan normaalikoulussa yliopiston johtosäännön mukaan johtava rehtori tai perusasteen rehtori päättää oppilaan oppiaineen opetuksesta vapauttamisesta ja korvaavan opetuksen tai ohjatun toiminnan järjestämisestä. Esityksen oppiaineesta vapauttamisesta laatii oppiaineesta vastaava opettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, kun sen alkamisesta on kulunut 11 vuotta tai kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu. 25 Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. 26 Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset, joiden kognitiivinen kehitys on huomattavasti keskimääräistä hitaampaa (kehitysvamma) tai kun jokin vaikea vamma, esimerkiksi näkö- tai kuulovamma, kielellinen erityisvaikeus, liikuntavamma tai kontaktihäiriö on niin vaikea, ettei lapsi sen takia oletettavasti suoriudu oppivelvollisuudesta yhdeksässä vuodessa. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 27 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Tällöin tehdään päätös myös erityisen tuen tarpeesta ja lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen alkaessa. 28 HOJKSin laatii esiopetusta antava henkilöstö erityislasten- 24 Perusopetuslaki 5 1 mom. 25 Perusopetuslaki 25 2 mom. 26 Perusopetuslaki 9 2 mom. 27 Hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 28 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoin: 21

23 tarhanopettajan kanssa. Tarvittaessa normaalikoulun koulun erityisopettaja avustaa laadinnassa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tehdään pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä hallintopäätös, jolloin oppilas siirtyy tehostetun tuen tai joissakin tapauksissa suoraan yleisen tuen piiriin Toiminta-alueittain opiskelu Savonlinnan kaupungin vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus järjestetään kaupungin koulutoimessa. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. 29 Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. 30 Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. 31 Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetus järjestetään määrittelemällä kokonaisvaltaiset tavoitteet, edistämällä oppilasryhmän vuorovaikutusta sekä kehittämällä toimivaa ja motivoivaa oppimisympäristöä. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana pidetään oppilaan vahvuuksia ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saamista. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, jolloin hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen hän jatkaa perusopetuksessa. Lapsi aloittaa 6-vuotiaana oppivelvollisuuteen kuuluvassa esiopetuksessa ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin perusopetuksen aloittamista lykätään niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, jona hän täyttää 8 vuotta. Tällöin tehdään hallintopäätös perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta. 29 Tuntijakoasetus 9 3 mom. 30 Perusopetuslaki 18 1 mom. 31 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 22