SYSMÄ. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Päijänne KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 SYSMÄ Päijänne Tilat Karhupalsta Sanni-Karhu Eskola Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus KAAVASELOSTUS

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavakarttaa. 1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kunta: Sysmä (781) Tilat: Ranta-asemakaavan muutos koskee tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Rantaasema-kaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voimassa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan länsiosassa, Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa. Pohjoispuoliseen Kähärinsaareen on matkaa maanteitse Sysmän kirkonkylältä n. 15 km. Suunnittelualueelle kuljetaan Suopellon venesatamasta. Suunnittelualue on rakentumaton ja metsätalouskäytössä. Maanomistajat ja kaavan laadituttajat: Karhupalstan RN:o 4:104 ja Eskolan RN:o 4:96 omistaja: Sanni-Karhun RN:o 4:103 omistaja: Tuula Rantanen Sanni Rantanen Seljatie 5 Rantavitikantie 6 as KANGASALA ROVANIEMI Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA Arto Remes, maanmittausinsinööri (AMK) p arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Sysmän kunnanhallitus: Sysmän kunnanvaltuusto: Voimaantulo: 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET KULKUYHTEYDET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Taloudelliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko) 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77, 66, MRA 26 ). Neuvottelusta on laadittu muistio. Kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla OAS pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. OAS:sta ei jätetty yhtään osallisten mielipiteitä. Kaavan muutosta varten tarvittava luontoselvitys on laadittu Sanni-Karhun tilan ja Karhupalsta tilan alueelle kesällä Luontoselvitystä laajennettiin Eskolan tilan alueelle keväällä 2016, ja koko suunnittelualueen käsittävä luontoselvitysraportti valmistui (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko). Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluaineisto sekä kaavaluonnos käsiteltiin kaavoitustoimikunnan kokouksessa ja Sysmän kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnosasiakirjat ja päätti kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin viranomaisten lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Viranomaisista Hämeen ELY- keskus, Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen osasto ja terveydensuojeluviranomainen antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. Luonnoksesta esitettiin kolme Kähärinsaaressa sijaitsevien kiinteistöjen omistajien mielipidettä. Lausunnoista on esitetty yhteenveto selostuksen kohdassa ja mielipiteistä selostuksen kohdassa Terveydensuojeluviranomaisen lausunnon perusteella kaava-asiakirjojen osallisten luetteloon lisättiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskus ja kaavaselostuksen lisättiin huomio siitä, että saarirakennuspaikkojen mahdollisten talousvesikaivojen rakentamiseen ja talousveden laatuun on syytä kiinnittää rakennuspaikkojen toteuttamisen yhteydessä huomiota. ELY- keskuksen lausunnon perusteella täydennettiin kaavaselostuksen emätilatarkastelua Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan länsiosassa sijaitsevaa tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Ranta-asemakaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voimassa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Kaavamuutos koskee vuonna 1994 voimaan tulleen ranta-asemakaavan lomaasuntojen kortteleita (RA) 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Korttelista 1 jätettiin tuolloin vahvistamatta kaksi RA-tonttia ja korttelista 4 yksi RA-tontti. Voimas- 4

5 sa olevassa rantakaavassa on osoitettu nyt muutoksen kohteena olevaan RA-kortteliin 1 kaksi ja kortteliin 4 yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Muutoin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on laadittu huomioiden Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden ohjausvaikutus. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen alueen rakennusoikeus olisi rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan yhteensä 7 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella alueelle on osoitettu maanomistajien esityksestä 6 loma-asuntotonttia. Kaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelit 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi on osoitettu 250 k-m 2 / tontti. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaan. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan länsiosassa, Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa. Vähä Karhusaaren kokonaispinta-ala on n. 23 ha, ja suunnittelualueeseen kuuluu saaren pohjoispuoli, n. 10 ha. Suunnittelualue muodostuu tilojen Karhupalsta RN:o 4-104, Sanni-Karhu RN:o ja Eskola RN:o 4-96 alueista. Alueeseen kuuluvilla tiloilla on yht. n. 920 m Päijänteen rantaviivaa. (Kuvat 1 ja 2.) Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. 5

6 Kuva 2. Ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen kuuluvat tilat Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko), joka on selostuksen liitteenä. Luontoselvityksen maastokäynti tehtiin ensin tilojen RN:o ja osalta , ja suunnittelualueen laajentuessa tilalle RN:o 4-96 selvitystä täydennettiin Luontoselvityksessä on kuvattu suunnittelualuetta seuraavasti: Vähä Karhusaaressa on ollut lampaita 1960-luvulla, mikä näkyy edelleen saaren kasvillisuudessa. Suunnittelualueen etelä-lounaisosassa kasvaa metsälehmuksia ja ajourilla haavan taimia. Alue on metsätyypiltään enimmäkseen mustikkatyypin kangasta, mutta monin paikoin esiintyy myös lehtomaista kangasta. Rannassa kasvaa paikoin vähän tervaleppää, nuorta koivua, mäntyä ja pajuja. Suunnittelualueen itäosassa on mäntyvaltaista kasvatusmetsää (Kuva 3), jonka pohjoispuolella rannan läheisyydessä puuston muodostavat nuoret männyt, koivut ja kuuset. Ylispuusto on hakattu pois. Alue on ravinteisuudeltaan paikoin puolukkatyypin kangasta (Kuva 4). Kuvat 3 ja 4. Suunnittelualueen pohjois-itäosan puustoa ja pohjoiseen avautuvaa rantaa. 6

7 Tilan RN:o 4-96 puusto on hoitamattomampaa ja paikoin melko järeää. Tilarajojen kulman läheisyydessä on tiheää kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää lehtomaisella kankaalla, jonka puustona kasvaa noin 40-vuotiasta mäntyä, koivua ja nuorta haapaa sekä metsälehmuksia. Aivan saaren luoteiskulman rantametsän latvuskerroksessa kasvaa n. 30-vuotiasta koivua ja mäntyä (Kuva 5). Luoteisosassa sijaitsevan pienen karukkokallion (Kuva 6) itäpuolinen kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi ja lehtomaisemmaksi. Lahopuuta esiintyy kaikkialla niukasti. Kuvat 5 ja 6. Suunnittelualueen länsiosan rantapuustoa ja kalliokumpareen alue. Luonnonsuojelu ja muut arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Luontoselvityksen mukaan Vähä Karhusaaren pohjoisosan mahdollisella rakentamisella ei ole heikentävää vaikutusta lähimpään Korpisten luonnonsuojelualueeseen (etäisyyttä 400 m) tai rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaan Päijätsalon alueeseen (etäisyyttä 1,3 km). Suunnittelualueen luontoselvityksessä todettiin, että alueen etelä-lounaisosassa kasvaa metsälehmuksia, jotka saattavat täyttää luonnonsuojelulain vaatimukset suojellulle jalopuumetsälle. Luonnonsuojelupäätöksestä riippumatta metsälehmukset on kuitenkin aina syytä jättää kasvamaan. Suunnittelualueen luontoselvityksessä arvioitiin alueen luoteisosaan sijoittuvan poronjäkäläisen karukkokallion olevan mahdollinen metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Lain mukaisesti, mikäli elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Vähä Karhusaaren keskiosasta, suunnittelualueen rajalta löytyi luontoselvityksen maastokäynnillä rauhoitetun lehtoneidonvaipan fertiili yksilö. Lehtoneidonvaipan kasvupaikka on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi Vähä Karhusaaressa tai ainakin lähisaarissa pesivät uhanalaisiksi (vaarantunut, VU) arvioidut töyhtötiainen ja hömötiainen. Saaren kaavoituksella ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta lajeihin, mutta voimalliset hakkuut voivat hävittää ne saaresta. Maisema Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvitys luonnehtii selvityksen osa-alueen 10. (Töijensalo-Kähärinsaari), johon Vähä Karhusaari sijoittuu, maisemaa ja ympäristöä seuraavasti: 7

8 Osa-alueella vallitsevat avoimet huuhtoutuneet kivikko- ja lohkarerannat. Lyhyitä kalliorantaosuuksia on siellä täällä, mutta maisemallisesti näyttävät rantakalliot puuttuvat. Töijensalon ja Kähärinsaaren välinen vesialue on rantaviivaltaan mutkitteleva, laajalti matala ja karikkoinen. Suojaisissa lahdissa ja Kähärinsaaren itään aukeavalla rannalla on matalan veden ruovikkoa. Laajimmat rantakosteikot sijaitsevat Töijensalon Varpuslahden ja Kotalahden rannoilla,missä rantakasvillisuusvyöhykkeet ovat erityisen laajat ja hyvin kehittyneet. Matalan veden ruovikko ulottuu Varpuslahdella jopa 200 metrin päähän vesirajasta. Vesirajan yläpuolella on järviruokoluhdan lisäksi sara- ja kastikkaniittyä. Muualla vallitsevat kaltevat kovapohjaiset kivennäismaarannat. Töijensalon rannoista valtaosa on ranta-asemakaavojen aluetta. Itärannan Sakarinniemi on kuivahkon kankaan männikköä kasvava matala, mutta maisemallisesti näkyvä niemi. Niemen alueella männikkö on laajalti vanhaa. Rannat ovat huuhtoutuneita kivennäismaarantoja. Yli 150 hehtaarin laajuinen Hunningaksen niemi on maastoltaan loivapiirteinen metsäinen niemi. Rannat ovat etenkin niemen kärjen edustalla laajalti matalia ja karikkoisia. Maarannat ovat kovapohjaisia, mutta rantametsä on paikoin soistunutta. Hunningaksen niemen laajat metsät ovat yleisesti vanhaa ja varttunutta kuusikkoa, mutta Tehinselältä katsottaessa maisema on vehreämpi rakennettujen rantatonttien lehtipuuvaltaisen puuston ansiosta. Osa-alueen isoimmat saaret Iso Karhusaari ja Vähä Karhusaari kohoavat parikymmentä metriä vedenpinnasta. Saaret ovat ohuen kivennäismaakerroksen peittämiä ja kallioisia. Metsät ovat lohkareisia, mäntyvaltaisia, kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Vähä Karhusaaressa tai suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksen mukaan luonnonympäristöltään tai maisemallisesti arvokkaita tai huomionarvoisia ranta-alueita. Vähä Karhusaaren suunnittelualueella ei ole maisemallisesti erityisiä rannanosia, kuten laaja-alaisia avokallioita tai kalliojyrkänteitä. Suunnittelualueen rannoilla ei ole myöskään rantayleiskaavan maisemaselvityksen maisemallisesti arvokkaille tai huomionarvoisille rannanosille tyypillistä vanhaa ja luonnontilaista puustoa. Suunnittelualueen Kähärinsaaren puoleinen puusto on nuorta ensiharvennusikäistä männikköä ja osin nuorempaa männyntaimikkoa. Viimeisin hakkuu suunnittelualueella on tehty vuonna Ainoa osin avokallioinen mäenkumpare sijaitsee saaren luoteiskulmassa, mutta ko. pienialainen kumpare ei näy maisemassa laaja-alaisesti eikä lainkaan Kähärinsaaren suunnasta tarkasteltuna. Vähä Karhusaari näkyy Kähärinsaaren suunnasta varsin loivapiirteisenä saarena (Kuva 7). Vähä Karhusaari ei kohoa aivan rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä esitettyä pariakymmentä metriä Päijänteen vedenpinnasta, vaan saaren korkeimmat kohdat ovat m Päijänteen ylävesirajaa +79,41 korkeammalla. Vähä Karhusaari jää osittain Päijänteen Tehinselän kaukomaisemassa länsipuolisen Iso Karhusaaren taakse piiloon, eikä kaavamuutoksen tavoitteena olevien Vähä Karhusaaren rakentamisalueiden toteutumisella ole laaja-alaisia tai merkittäviä maisemavaikutuksia. Vähä Karhusari ei ole luonnonmaiseman kannalta merkittävä kauas näkyvä maiseman erityiskohde. Rakentamisen maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä pohjoispuolisen Kähärinsaaren suuntaan, jonne on kuitenkin matkaa n m. Vähä Karhusaaren ja Kähärinsaaren välistä kulkee veneväylä Sysmän Suopellon venesatamaan. 8

9 Kuva 7. Vähä Karhusaaren suunnittelualue Kähärinsaaren suunnasta kuvattuna. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa, joka on rannoiltaan kivikkoinen ja omaa hyvin niukasti rantakasvillisuutta. Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Päijänteen selkävedet ovat karuja, kirkasvetisiä ja laadultaan erinomaisia. Vesistönä Päijänne tarjoaa erinomaiset virkistyskäyttömahdollisuudet. Virkistys Suunnittelualueen yleinen virkistyskäyttö perustuu jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Alueella ei ole todettu olevan erityistä merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Vähä Karhusaaren itäkärjessä sijaitseva Sysmän kunnan omistama kiinteistö on osoitettu voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rantakaistaleen osalta virkistys- ja urheilualueeksi (VU). Länsipuolinen Iso Karhusaari on osoitettu PäijätHämeen maakuntakaavassa ja Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavassa suurelta osin virkistysalueeksi. Lisäksi Vähä Karhusaaresta 1,6 km kaakkoon päin sijaitsevat Selkäsaaret kuuluvat Päijänteen kansallispuistoon (KPU040028), johon kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Kansallispuiston virkistyskäytön kannalta merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju, jotka sijaitsevat Padasjoen ja Asikkalan kuntien alueilla Rakennettu ympäristö Rakennuskanta ja väestön rakenne Suunnittelualue on rakentumaton. Vähä Karhusaaren lounaisimpaan osaan, tilan RN:o 4-96 eteläpuolelle, on rakentunut yksi lomarakennuspaikka. Vanhan rakennuspaikan rakennukset sijaitsevat n metrin etäisyydelle kiinteistöjen välisestä rajasta. Läheisillä Päijänteen mantereisilla rannoilla Kähärinsaaressa on runsaasti lomaasuntoja. 9

10 Palvelut Liikenne Suunnittelualueen peruspalvelut löytyvät Sysmän kirkonkylästä. Alueelta on matkaa kirkonkylälle noin 15 km. Suunnittelualueen pohjoispuoliseen Kähärinsaareen johtaa Töijensalontie. Matkaa kertyy maanteitse Sysmän kirkonkylältä n. 15 km. Suunnittelualueelle kuljetaan Suopellon venesatamasta, joka sijaitsee n. 6 km Sysmän kirkonkylältä länteen. Venesatamasta on vesitse n. 5,5 km matkaa Vähä Karhusaaren suunnittelualueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologia Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin, eikä alueella sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Alueen rakennuspaikkojen vesihuolto ja jätevesien käsittely tulee pystyä järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella ei ole sähköverkkoa. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä Maanomistus Karhupalstan tilan RN:o 4:104 ja Eskolan RN:o 4:96 omistaja on Tuula Rantanen, Seljatie 5, KANGASALA Sanni-Karhun tilan RN:o 4:103 omistaja on Sanni Rantanen, Rantavitikantie 6 as. 12, ROVANIEMI 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueeseen ei kohdistu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava. Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavavarauksia. Vähä Karhusaaren itäpuolitse kulkee veneväylä ja länsipuolella sijaitsevan Iso Karhusaaren kunnan omistama alue on osoitettu virkistysalueeksi (V 51). (Kuva 8.) 10

11 Uuden Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 laatiminen on ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaehdotus pidettiin toisen kerran nähtävillä Maakuntakaavaehdotus on tavoitteena saada maakuntavaltuuston joulukuun 2016 kokoukseen hyväksyttäväksi. Myöskään uudessa maakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavavarauksia. Kuva 8. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 (Päijät-Hämeen liitto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Rantayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymään Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Rantaosayleiskaavan muutos on tullut pääosin voimaan kunnanhallituksen päätöksellä ( 179). Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on tehty kaksi valitusta hallintooikeuteen. Valituksenalaiset kaava-alueen osat on rajattu kaavan voimaantulopäätöksen ulkopuolelle. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueelle voimassa olevaa rantaasemakaavaa kuvaava rajausmerkintä ja ranta-asemakaavan mukaisten uusien lomarakennuspaikkojen (3 kpl) merkinnät. Lääninhallituksen vahvistamatta jättämät rantaasemakaavan osat on osoitettu rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueena (M). (Kuva 9.) Kuva 9. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. 11

12 Ranta-asemakaava Alueelle on laadittu vahvistettu ranta-asemakaava. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu vielä toteuttamattomat loma-asuntotontit Karhupalstan, Sanni-Karhun ja Eskolan tilojen alueelle. Lääninhallitus on päätöksellään jättänyt vahvistamatta nykyisen Karhupalstan tilan alueelta kaksi loma-asuntotonttia ja Eskolan tilan alueelta yhden tontin. Vahvistamatta jätetyillä alueilla ei siten ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan mukaisille tonteille saa rakentaa loma-asunnon (100 k-m 2 ), talousrakennuksen ja tarvittaessa erillisen saunan (25 k-m 2 ). Tonttien kokonaiskerrosala on yht. 150 k-m 2 /tontti. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jätettyjä alueita) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). (Kuva 10.) Kuva 10. Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Vahvistamatta jätetyt alueet on esitetty punaisilla rukseilla ja tämän kaavamuutoksen suunnittelualue sinisellä rajauksella. Rakennusjärjestys Sysmän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus laaditaan 1:2000-mittakaavaiselle hyväksytylle pohjakartalle. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymään Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Päijänteen ranta-alueille on laadittu lisäksi useita ranta-asemakaavoja. Suunnittelualueen lähistöllä ei ole tällä hetkellä vireillä muita ranta-asemakaavoja. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit - Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko). 12

13 Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 1. - Emätilaselvitys/rakennusoikeuslaskelma laaditaan tarvittavassa laajuudessa ja esitetään kaavaselostuksessa perustuen Sysmän Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen on ryhdytty Sysmän kunnan hyväksymän ja pääosiltaan voimaan tulleen Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan muutoksen uusien suunnittelu- ja mitoitusperusteiden soveltamiseksi myös Vähä Karhusaaren alueella. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on selvittää suunnittelualueen loma-asuntotonttien määrä perustuen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä Sysmän kunnan kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavahankkeen OAS:n kokouksessaan Sysmän kunnanhallitus käsitteli ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen OAS:n kokouksessaan ( 31), ja päätti kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallisia ovat 1. Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 3. Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologian yksikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskus - Sysmän kunnan toimielimet ja hallintokunnat: kaavoitustoimikunta, tekninen lautakunta, teknisen lautakunnan lupajaosto, kunnanhallitus Sysmän kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla Hallinnollinen käsittely Ajankohta Suunnitteluvaihe Sysmän kunnan kaavoitustoimikunnan kokous: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely Sysmän kunnanhallituksen kokous: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen OAS:n käsittely. Päätös kaavan 31 vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen sekä kaavan valmis- 13

14 kh teluaineistot. Sysmän kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnosasiakirjat ja päätti kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta sekä tarvittavien lausuntojen pyytämisestä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Lähilehdessä sekä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lisäksi välittömän vaikutusalueen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin yleisesti nähtävillä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. - Osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. Luonnoksesta esitettiin kolme Kähärinsaaressa sijaitsevien kiinteistöjen omistajien mielipidettä. Kari Laukkanen esittää mielipiteenään, että luonnoksessa esitetty tonttimäärän lisäys ja tonttikohtaisen rakennusoikeuden lisäys yhdessä vaikuttaa suurelta ottaen huomioon saaren maisema-ja luontoarvot. Minnariikka ja Jussi Rajala sekä Minnariikka Rajala/Aava Consulting esittävät saman sisältöisinä mielipiteinään, että kaavan mitoitus on liian suuri. Mielipiteissä tuodaan esille, että Vähä-Karhusaari kuuluu maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen mm. veneilijöille se on sisääntuloväylä Sysmään ja edustaa rakentamatonta ranta-aluetta. Rakennuslupien määrä tulisi olla maksimissaan kolme rakennuspaikkaa jaettuna kahteen eri alueeseen Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELYkeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Sysmän kunnan, maanomistajien sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen maakuntamuseo, jotka lähettivät kommenttinsa neuvotteluun sähköpostilla. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnoksesta. Viranomaisista Hämeen ELY- keskus, Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen osasto ja terveydensuojeluviranomainen antoivat lausunnon kaavaluonnoksesta. - Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologisella osastolla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. - ELY- keskuksen lausunnon mukaan ranta-asemakaavan muutos- 14

15 ja laajennusluonnos on voimassa olevan yleiskaavan vastainen, koska voimassa olevasta ranta-asemakaavasta Mikkelin lääninhallituksen päätöksellä vahvistamatta jätetyt rakennuspaikat on osoitettu rantayleiskaavan muutoksessa maa- ja metsätalousalueina (M) ja nämä alueet on osoitettu kaavaluonnoksessa loma-asuntoalueiksi. Lisäksi ELY- keskuksen mukaan kaava-asiakirjoista ei selviä, ovatko suunnittelualueen kanssa samaan Lopperin emätilaan RN:o 4:44 kuuluvat saman emätilan Vähä Karhusaaressa sijaitsevat tilat 4:82 ja 4:90 otettu mitoituksessa huomioon. Edellä esitetyn täsmentämistarpeen lisäksi ELY- keskus muistuttaa, että mikäli yleiskaavasta poiketaan, poikkeaminen tulee perustella. - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyskeskus esittää lausunnossaan, että kiinteistökohtainen suunnitelma jätevesien käsittelystä olisi luontevaa esittää tarkastettavaksi rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Terveydensuojeluviranomainen suosittelee, että rakennuslupahakemuksen yhteydessä hakijaa edellytettäisiin tutkituttamaan kiinteistöllä käytettävän talousveden laatu, mikäli vedenhankintaa varten rakennetaan talousvesikaivo. Saaritonteilla lähellä järveä sijaitsevissa kaivoissa järviveden rantaimeytyminen kaivoon voi aiheuttaa veden käyttäjille terveyshaittoja. Sysmän kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimiva Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskus tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa olevaan osallisten viranomaisten luetteloon. 4.4 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen tavoitteita ovat: - osoittaa Karhupalstan tilalle kaksi uutta loma-asuntotonttia ja Eskolan tilalle yksi uusi loma-asuntotontti perustuen Sysmän kunnan hyväksymän ja pääosin voimaantulleen Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden ohjausvaikutukseen - osoittaa uusien loma-asuntotonttien tonttikohtaiseksi enimmäiskerrosalaksi 250 k-m 2 ja nostaa alueen ranta-asemakaavan mukaisten loma-asuntotonttien tonttikohtainen enimmäiskerrosala voimassa olevan kaavan 150 k-m 2 :stä 250 k-m 2 :iin Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen ohjausvaikutukseen perustuen - suunnitella alueen loma-asuntotonttien sijoittuminen ja rajaukset tarvittaessa kokonaisuutena uudelleen maasto-olosuhteiden mukaan, mutta samalla kuitenkin huomioiden rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteet ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset esim. yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen järjestämisestä Työn alkuvaiheessa selvitetään alueen luonnonympäristön olosuhteet ja mahdolliset erityisarvot huomioidaan ja turvataan kaavamuutoksen yhteydessä. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan länsiosassa sijaitsevaa tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Ranta-asemakaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voi- 15

16 massa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle muodostuu yhteensä kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa perustuen Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Samalla ranta-asemakaava-alueen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan 250 k-m 2 /tontti Suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä mitoitus Sysmän Päijänteen rantayleiskaava Suunnittelualueen ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymän ja voimaan tulleen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaan loma-asumiseen hyvin soveltuvilla rakentamattomilla rantaalueilla käytetään mitoitusnormina 8 loma-asuntoyksikköä/muunnettu-km, kun alueella ei ole erityisiä luontoon tai maisemaan liittyviä arvoja. Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteissa yli 10 ha saaria on käsitelty mitoituksellisesti kuten mannerrantoja. Vähä Karhusaaren pinta-ala on n. 22 ha. Vähä Karhusaaressa tai suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksen mukaan luonnonympäristöltään tai maisemallisesti arvokkaita tai huomionarvoisia ranta-alueita. Myöskään ranta-asemakaavan muutosta varten laaditun luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole erityisiä maakunnallisia tai valtakunnallisia ympäristöarvoja. Alueen paikalliset luonnonympäristön arvot ovat pienialaisia kohteita, joiden huomioiminen ja kaavallinen turvaaminen ei vaadi alhaisemman mitoitusarvon käyttämistä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Vähä Karhusaaren rakentamattomat ranta-alueet sopivat maastollisesti ja rakennusteknisesti hyvin loma-asutukseen. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen Vähä Karhusaaren mitoitusarvo on 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Rantasuunnittelun emätila Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksessa emätilan rajaamisajankohtana on käytetty ajankohtaa (tai ajankohtaa ). Kaavamuutoksen kohteena olevat tilat ovat muodostuneet rantasuunnittelun emätilasta LOPPERI RN:o (rek.pvm ). Sama emätila (LOPPERI) ulottuu Vähä Karhusaaren etelärannan kiinteistöjen lisäksi mm. Ylä-Vehkajärvelle. Näiden samaan emätilaan kuuluvien ranta-alueiden rakennusoikeudet on kuitenkin ratkaistu Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavassa ko. kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaisesti. Vähä Karhusaaressa Lopperin emätilan alueeseen kuuluvat tämän ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tilat Sanni-Karhu 4-103, Karhupalsta ja Eskola 4-96 sekä tämän kaava-alueen ulkopuoliset Vähä Karhusaaren eteläpuolella sijaitsevat tilat RN:ot 4-82 ja Rantaviivan pituudet ja muunto Lopperin emätilan suunnittelualueen osalle kuuluu Päijänteen todellista rantaviivaa yhteensä 0,92 km ja muunnettua mitoitusrantaviivaa 0,84 km. Muunnetun rantaviivan 16

17 pituus on saatu noudattaen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen muuntotapaa seuraavasti: Mitoituksen perusteena oleva mitoitusrantaviiva (= muunnettu rantaviiva) mitataan 1 : mittakaavaiselta maastokartalta. Mitoitusrantaviiva mitataan 50 metrin murtoviivaa käyttäen. Tällä menettelyllä rannan pienmuodoista sekä osa erittäin kapeista niemistä ja lahdista karsiutuu pois. Näistä ei siten muodostu mitoitusrantaviivaa yhtä paljon kuin suorasta rantaviivasta. Mitoitusrantaviivan laskennassa käytetään seuraavia muunnoskertoimia: - niemen, kannaksen tai saaren leveys alle 50 m, niemien ja kannasten osalla mitoitusrantaviivaan lasketaan kantaosa - niemen, kannaksen tai saaren leveys m, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva m leveä lahti tai salmi, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva Lopperin emätilan tämän kaava-alueen ulkopuolisella Vähä Karhusaaren eteläpuolella sijaitsevalla tilalla RN:o on todellista Päijänteen rantaviivaa n. 0,29 km ja tilalla n. 0,28 km. Tilan 4-90 rantaviivaan ei kohdistu rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaista rantaviivan muuntoa, joten myös tilan 4-90 muunnetun rantaviivan pituus on n. 280 m. Osalle tilan 4-82 Iso Karhusaaren vastaisesta rantaviivasta kohdistuu rantayleiskaavan muutoksen suunnitteluja mitoitusperusteen mukainen vastarantaetäisyydestä aiheituva 0,6- kertoimen rantaviivan muunto, ja tilan muunnetun rantaviivan pituus on n. 250 m. Lopperin emätilaan kuuluu Vähä Karhusaaren todellista rantaviivaa yhteensä 1,49 km ja muunnettua mitoitusrantaviivaa yhteensä n. 1,37 km. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen Lopperin emätilan koko Vähä Karhusaaren ranta-alueen rakennusoikeus on yhteensä n. 1,37 km muunnettu ranta-km X 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km = 10,96= 11 rakennuspaikkaa. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen rakennusoikeus on yhteensä 0,84 muunnettu ranta-km X 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km = 6,72 = 7 rakennuspaikkaa. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan tiloille RN:ot 4-82 ja 4-90 kuuluisi kummallekin kahden rakennusyksikön rakennusoikeus. Laskelmissa käytetyt tilojen RN:ot 4-82 ja 4-90 rantaviiva- ja rakennusoikeustiedot on esitetty suuntaa antavia, koska tällä ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei ratkaista ko. tilojen rantarakennusoikeuksia. Laskelmilla kuitenkin osoitetaan, että tällä ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei käytetä tiloille RN:ot 4-82 ja 4-90 rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen kuuluvaa rantarakennusoikeutta eivätkä tilat RN:ot 4-82 ja 4-90 ole käyttäneet tämän ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kiinteistöjen rakennusoikeuksia. 17

18 Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen rakennusoikeus Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on osoitettu yhteensä 6 omarantaista loma-asuntotonttia. Kaavalla on osoitettu alueen kiinteistöjen omistajien oman esityksen perusteella yksi rakennuspaikka vähemmän, kuin mitä rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperuste mahdollistaisi. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mitoitus Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteutuessa alueelle tulee yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy voimassa olevan kaavan kolmesta loma-asuntotontista kuuteen tonttiin. Suunnittelualueen rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavamuutoksen ja laajennuksen toteutuessa 6,5 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 7,1 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Rakennusoikeuden määrä (kerrosala) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu vielä toteuttamattomat lomaasuntotontit Karhupalstan, Sanni-Karhun ja Eskolan tilojen alueelle. (yht. 150 k-m 2 / tontti). Voimassa olevan kaavan RA-kortteleiden kokonaisrakennusoikeus on siten 450 k-m 2. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jääneitä alueita) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Sysmän kunnan rakennusjärjestyksen mukainen kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta ja rakennuspaikan vähimmäisrakennusoikeus 150 k-m 2. Myös Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 k-m 2. Ranta-asemakaavamuutoksella muodostuvat tontit ovat pinta-alaltaan n m 2. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tonttikohtainen rakennusoikeus olisi Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen ohjausvaikutuksen mukaisesti tontin pinta-alasta riippuen n k-m2. Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on kuitenkin osoitettu rantayleiskaavan mahdollistamaa enimmäisrakennusoikeutta alhaisempi rakennuspaikkakohtainen enimmäiskerrosala 250 k- m2/tontti. Kaavalla ja kaavan muutoksella on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista lomaasunnon tonttia. Kaavamuutoksella ei ole tavoiteltu Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen mukaista tonttikohtaista enimmäiskerrosalaa. Tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi on osoitettu saariolosuhteet huomioiden tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen rakennusoikeuden määrä 250 k-m 2 /tontti. Kaavan muutos- ja laajennusalueen kokonaisrakennusoikeuden määrä nousee 1050 k-m 2 ja koko kaava-alueen rakennusoikeuden määräksi tulee 1500 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön, maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Kaavassa on huomioitu luontoselvityksessä esille tulleet pienialaiset paikallisesti arvokkaat luontokohteet osoittamalla ne luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi tai kohteiksi (luo, luo-1 ja luo-2). Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli asetus määrittää talousjä- 18

19 tevesien puhdistustasolle raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei vaikuta haitallisesti ympäristöön tai Päijänteen vedenlaatuun. Kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1 ja 4, joihin muodostuu yhteensä kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa. RA-korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 3,77 ha. Rakennuspaikkojen sijoittamisessa on huomioitu mm. kaavan luontoselvitys, maaston ominaispiirteet sekä rannan sopivuus rakentamiseen. Kortteleiden rakennuspaikkojen sijainti on pääpiirteissään vanhan ranta-asemakaavan mukainen, mutta kaavamuutoksella on pyritty tiivistämään rakentamisalueita, ja näin on pystytty järjestämään enemmän yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa, verrattuna vanhaan osittain lääninhallituksen päätöksellä kumoutuneeseen kaavaratkaisuun. Loma-asuntojen korttelialueen 1 (RA) neljä omarantaista loma-asuntotonttia sijaitsevat Vähä Karhusaaren pohjoisrannalla. Tonttien rajauksissa on hyödynnetty saaren rannan muotoa ja maastoa siten, että kaikki tontit suuntautuvat toiminnallisesti siten, että tonttien rannan käytöstä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä naapuritonteille. Tonttien rajaus ei noudata vanhan kaavan mukaisesti muodostetun nykyisen Sanni- Karhun tilan kiinteistörajoja. Kullekin korttelin 1 loma-asuntotontille on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². Loma-asuntojen korttelialueen 4 (RA) kaksi omarantaista rakennuspaikkaa sijaitsevat vanhan kaavan mukaisesti saaren länsiosassa. Korttelin 4 tontin 1 rajausta on täsmennetty voimassa olevaan kaavaan verrattuna huomioiden korttelin pohjoispuolinen jyrkkäpiirteinen karukkokallio. Korttelin 4 tontin 2 eteläosaan on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävää aluetta. Merkinnän tarkoituksena on ohjata tontin rakentamista siten, että mahdollinen häiriövaikutus eteläpuolisen naapuritilan vanhan rakennuspaikan suuntaan olisi mahdollisimman vähäinen. Kullekin korttelin 4 lomaasuntotontille on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². RA-tonttien pinta-alat (m²) ja rakennusoikeudet: Kortteli Tontti P-ala Rak. oikeus kortteli 1 tontti tontti tontti tontti kortteli 1 yht kortteli 4 tontti tontti kortteli 4 yht YHTEENSÄ:

20 RA-korttelialueiden tontteja koskevat kaavamääräykset: Kaavamääräysten mukaisesti kullekin tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon, vierasmajan ja talousrakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25m²:n suuruisen ja harjakorkeudeltaan lattiapinnasta mitattuna enintään 3,5 m olevan saunarakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 m etäisyydelle rantaviivasta. Kerrosalaltaan yli 25m²:n suuruiset ja harjakorkeudeltaan yli 3,5 m olevat saunarakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle vähintään 25 etäisyydelle rantaviivasta. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kerrosluvun I u 1/2 mukaisen loma-asunnon. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena ja rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri vesistön ylävesirajaa (Päijänne +79,41m) korkeammalla. Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Sysmän kunnan kulloinkin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Sysmän kunnan määräysten mukaisesti. Muuta huomioitavaa RA-korttelialueiden tontteja koskien: Saarirakennuspaikkojen mahdollisten talousvesikaivojen rakentamiseen ja talousveden laatuun on syytä kiinnittää rakennuspaikkojen toteuttamisen yhteydessä huomiota. Saaritonteilla lähellä järveä sijaitsevissa kaivoissa järviveden rantaimeytyminenkaivoon voi aiheuttaa veden käyttäjille terveyshaittoja Maa- ja metsätalousalueet Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle yht. 5,476 ha maa- ja metsätalousaluetta (M). Pääosa kaavan muutos- ja laajennusalueesta (64,2 %) on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueiden pinta-ala on n. 6,76 ha. 5.4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Vähä Karhusaaren keskiosasta, läheltä suunnittelualueen rajaa löytyi kaavan luontoselvityksen maastokäynnillä rauhoitetun lehtoneidonvaipan fertiili yksilö, jonka esiintymisalue on osoitettu kaavan M-alueelle kohdemerkinnällä (luo). Kaavalla määrätään, että luo- alueella kasvava rauhoitettu kasvilaji tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Metsänhoitotoimenpiteiden ajoituksessa ja toteutuksessa on varmistettava rauhoitetun kasvilajin säilyminen. 20

21 Luontoselvityksessä metsälehmuksien vuoksi arvokkaana alueena esille tuotu korttelialueen 4 itäpuolelle sijoittuva alue on osoitettu kaavan M-alueelle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen viivamerkinnällä (luo-1). Korttelista 4 n. 70 metriä koilliseen kasvaa pienempi metsälehmusten rykelmä, joka on osoitettu kaavan M-alueelle kohdemerkinnällä (luo-1). Kaavalla määrätään, että luo-1- merkinnöillä osoitetuilla alueilla kasvavat runkomaiset lehmukset tulee säilyttää. Luontoselvityksessä mahdolliseksi metsälain (1996/1093) 10 :n mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi arvioitu karukkokallio sijaitsee korttelin 4 pohjoispuolella. Alue on osoitettu kaavan M-alueelle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen viivamerkinnällä (luo-2). Kaavalla määrätään, että luo-2- alueen puusto tulee säilyttää ja että alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. 5.5 Kulkuyhteydet Kaava-alueella kuljetaan Suopellon venesatamasta, joka sijaitsee n. 6 km Sysmän kirkonkylältä länteen. Venesatamasta on vesitse n. 5,5 km matkaa Vähä Karhusaaren rakennuspaikoille. 5.6 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on rakentumaton. Vähä Karhusaaressa sijaitsee yksi vanha rakentunut lomarakennuspaikka naapuritilan alueella. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Kaavamuutoksella ja laajennuksella osoitetut uudet RA-tontit sijoittuvat voimassa olevan ranta-asemakaavan lomarakennuspaikkojen viereen, ja alueen länsiosassa myös naapuritilan rakentuneen lomarakennuspaikan läheisyyteen. Naapuritilan vanha rakennuspaikka on huomioitu osoittamalla korttelin 4 tontin 2 eteläosaan luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan kaavamerkintä. Kaavalla määrätään, että ko. alueen osan puusto tulee säilyttää, eikä alueelle saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita tai laitureita. Näin on pyritty varmistamaan, ettei korttelin 4 tontin 2 rakentamisesta ja tontin käytöstä aiheudu merkittävää häiriötä eteläpuolisen tilan vanhalle rakennuspaikalle. Muut lähimmät vanhat rakennuspaikat sijaitsevat Kähärinsaaressa, jonne on matkaa Vähä Karhusaaren pohjoisosan rakennuspaikoilta n m. Etäisyys ja kaavalla osoitetun uuden rakentamisen käyttötarkoitus (tavanomaisia loma-asuntotontteja) huomioiden voidaan arvioida, että kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Kähärinsaaren vanhoille rakennuspaikoille. Myöskään Kähärinsaaren vanhojen rakennuspaikkojen käytöstä ei aiheudu merkittävää häiriötä Vähä Karhusaaren rakennuspaikoille. Kokonaisuutena kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuihin ympäristöihin Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualue on pääosin talousmetsänä hoidettua rakentumatonta metsätalousmaata. Alueen luonnonolot on selvitetty Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksessä sekä kaavan muutosta ja laajennusta varten laaditussa luontoselvityksessä. Rantayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksen mukaan Vähä Karhusaaressa ei ole luonnonympäristöltään arvokkaita tai huomionarvoisia 21

22 ranta-alueita. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Ranta-asemakaavan muutosta ja laajennusta varten laaditussa yksityiskohtaisemmassa luontoselvityksessä alueen etelä-lounaisosasta löytyi pienialainen esiintymä metsälehmuksia, joka selvityksen mukaan saattaa täyttää luonnonsuojelulain vaatimukset suojellulle jalopuumetsälle. ELY- keskus ei ole kuitenkaan tehnyt kaavaprosessin aikana jalopuumetsiköstä luonnonsuojelupäätöksestä. Lisäksi tämän kaavan luontoselvityksessä arvioitiin alueen luoteisosaan sijoittuvan poronjäkäläisen karukkokallion olevan mahdollinen metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Vähä Karhusaaren keskiosasta, suunnittelualueen rajalta löytyi luontoselvityksen maastokäynnillä rauhoitetun lehtoneidonvaipan fertiili yksilö. Selvityksessä todetaan, että lehtoneidonvaipan kasvupaikka on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi Vähä Karhusaaressa tai ainakin lähisaarissa pesivät uhanalaisiksi (vaarantunut, VU) arvioidut töyhtötiainen ja hömötiainen. Selvityksessä arvioidaan, että saaren kaavoituksella ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta lintulajeihin, mutta voimalliset hakkuut voivat hävittää ne saaresta. Kaavassa on huomioitu kaavan muutoksen ja laajennuksen luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi esitetyt alueet rakentamisalueiden sijoittelussa sekä osoittamalla ko. alueet luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi tai kohteiksi (luo, luo-1 ja luo-2). Kaavalla ei ole osoitettu rakentamisalueita luontoselvityksessä esille tuotujen luontokohteiden alueille. Rauhoitetun lehtoneidonvaipan kasvupaikka on osoitettu kaavassa luo- kohdemerkinnällä ja kasvilajin säilyminen on turvattu kaavamääräyksin. Runkomaisten metsälehmuksien esiintymisalueet on osoitettu kaavassa luo-1- kohde- ja viivamerkinnöillä. Metsälehmuksien säilyminen on turvattu kaavamääräyksin. Mahdollinen metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (poronjäkäläisen karukkokallio) on osoitettu kaavassa luo-2- viivamerkinnällä. Kaavalla määrätään, että kalliokumpareen alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä, ja että alueen puusto tulee säilyttää. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kaavalla osoitettujen lomarakennuspaikkojen rakentuminen ei vaikuta merkittävästi Päijänteen vedenlaatuun. Vähä Karhusaaressa tai suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksen mukaan maisemallisesti arvokkaita tai huomionarvoisia ranta-alueita. Suunnittelualueella ei ole maisemallisesti erityisiä rannanosia, kuten laaja-alaisia avokallioita tai kalliojyrkänteitä. Suunnittelualueen rannoilla ei ole myöskään rantayleiskaavan maisemaselvityksen maisemallisesti arvokkaille tai huomionarvoisille rannanosille tyypillistä vanhaa ja luonnontilaista puustoa. Suunnittelualueen Kähärinsaaren puoleinen puusto on nuorta ensiharvennusikäistä männikköä ja osin nuorempaa männyntaimikkoa. Viimeisin hakkuu alueella on tehty vuonna Ainoa osin avokallioinen mäenkumpare sijaitsee saaren luoteiskulmassa, mutta ko. pienialainen kumpare ei näy maisemassa laajaalaisesti. Kaavalla osoitetut rakentamisalueet eivät sijoitu maisemallisesti arvokkaille tai huomionarvoisille rannanosille eikä kaavan toteutumisella ole siten vaikusta maisema-arvoihin. Kaavan toteutuminen saattaa muuttaa rakentamisalueiden osalta tavanomaista rantamaisemaa, mutta kaavamääräysten mukaisesti toteutetulla rakentamisella ei ole myöskään merkittävää tai laaja-alaista vaikutusta tavanomaisen rantamaiseman kannalta. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella / kaavalla edistetään alueen paikallisten luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella 22

23 ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Päijänteen vesistön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksesta ja laajennuksesta ei aiheudu erityisiä vaikutuksia Vähä Karhusaaren ja lähiympäristön rantojen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöihin. Sosiaaliset vaikutukset ovat samankaltaisia, mutta suppeammalle alueelle kohdistuvia, kuin vastaavilla suunnittelu- ja mitoitusperusteilla laaditun Paijänteen rantayleiskaavan muutoksen vaikutukset ovat Yhdyskuntarakenne Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on yhdyskuntarakenteellisesti tukeuduttu Vähä Karhusaaren lounaisosan vanhan rakennuspaikan sijaintiin sekä vanhan kaavan maankäyttöratkaisuun. Kaavamuutoksessa on huomioitu myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaratkaisu on rakentamisalueiden laajuuden ja rantaa varaavan vaikutuksen osalta merkittävästi tiiviimpi verrattuna osittain kumoutuneeseen alkuperäiseen kaavaratkaisuun. Kortteleiden 1 ja 4 väliin jää 370 metriä pitkä yhtenäinen jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumisen käyttökelpoinen rakentamisesta vapaa rannanosa. Kaavalla varataan rakentamisalueeksi n. 55 % kaava-alueen kokonaisrantaviivasta ja n. 45 % kaava-alueen kokonaisrantaviivasta jää rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Aluetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin, vaan rakennuspaikkojen vesihuolto ja jätevesien käsittely tulee pystyä järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen rakennuspaikkojen lukumäärän määrityksessä on huomioitu Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteet, mikä turvaa maanomistajien tasapuolinen kohtelun. Ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on huomioitu myös samaan emätilaan kuuluvat Vähä Karhusaaren eteläpuolen tilat eikä tällä kaavalla ole käytetty näiden tilojen rantarakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös suunnittelualueen tilojen omistajien osalta eikä kaavamuutoksella vaaranneta miltään osin emätilojen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteita. Arvioidaan, että tällä ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei vaikeuteta Päijänteen ranta-alueiden muiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää rantaalueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen ranta-asemakaavalla jäsentää ja turvaa rantoihin liittyvät taloudelliset arvot. Ranta-asemakaavan muutoksen / rantaasemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen kiinteistöjen arvoa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavan muutoksella synny tällaisia häiriötekijöitä. 23

24 5.6 Kaavamerkinnät 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan muutos voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaan. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. 24

25 Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) 25