Harrastajakuorosta ammattikuoroksi?

Transkriptio

1 Maijastiina Kaili Harrastajakursta ammattikurksi? Timijalähtöinen kehittämishanke Philmelalle Metrplia Ammattikrkeakulu Kulttuurituttaja Kulttuuritutant Opinnäytetyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikk Sivumäärä Aika Maijastiina Kaili Harrastajakursta ammattikurksi? Timijalähtöinen kehittämishanke Philmelalle 77 sivua + 3 liitettä Tutkint Kulttuurituttaja (AMK) Kulutushjelma Kulttuuritutannn kulutushjelma Suuntautumisvaihteht - Ohjaaja(t) Lehtri Laura-Maija Her Tämä pinnäytetyö n timijalähtöinen tapaustutkimus, jnka tavitteena li selvittää helsinkiläisen kurn, Philmelan, timinnan kehittämistarpeita ja -mahdllisuuksia sen jäsenten näkemysten kautta. Työn pääkysymys n: Mitä Philmelan timinnan sa-alueita pitäisi yhdistyksen jäsenten mielestä kehittää? Selvitystyön teriataustat käsittelevät harrastamista yleensä, mutta etenkin yhdistyksessä. Teriasuudessa käsitellään yhteisöllisen harrastamisen hyötyjä yksilölle, tudaan esille yhdistyksessä vallitsevan kulttuurin arviimisen tärkeys ja käydään läpi yhdistyksen jhtamiseen liittyviä vaatimuksia. Lähteiden mukaan yhdistyksissä n tärkeää aktiivisesti miettiä, mihin suuntaan yhteisö haluaa kehittää timintaansa. Kehittämisen alueita ja tarpeita mietittäessä n hyvä katsa tulevaan mutta samaan aikaan tarkastella mennyttä. Yhdistyksen jäsenten käsityksiä kerättiin ensin kahden keskustelutilaisuuden avulla, jista ensimmäinen li ryhmähaastattelu ja tinen Wrld cafe -työpajana järjestetty. Tilaisuuksien lisäksi tteutettiin e-lmakekysely, jnka avulla saatiin kerättyä vielä spesifimpää tieta kurlaisten ajatuksista. Vaikka kehittämistä vaativat sa-alueet vat tulsten keskiössä, löytyi tämän työn avulla kurn timinnasta ja timinnan vaikutuksista yksilöön myös paljn psitiivisia ilmentymiä. Kurn vidaan tdeta levan jäsenilleen vahva kasvualusta. Myös laulajien mtiiveja lla mukana juuri tässä kurssa haluttiin tämän selvityksen kautta kartittaa. Selvityksen mukaan Philmelan jäsenet tivvat, että kurn harjitustyöskentely lisi tehkkaampaa, sen timintaa suunniteltaisiin järjestelmällisemmin ja jhdn ja laulajien välistä kmmunikaatita vietäisiin avimempaan suuntaan. Laulajia pitäisi pyrkiä situttamaan kurn timintaan entistä tiukemmin, mutta laulamisen ammattilaisiksi Philmelan jäsenet eivät halua tulla. Sen sijaan eri aljen ammattilaiset visivat timia kurn tukena. Timiva yritysyhteistyö ratkaisisi yhdistyksen taludelliset ngelmat. Avainsanat Philmela, kur, harrastaminen, mtivaati, yhteisöllisyys, jhtaminen, timijalähtöinen, ammattimainen

3 Abstract Authr(s) Title Number f Pages Date Maijastiina Kaili Frm an Amateur Chir t a Prfessinal One? Develpment prject. 77 pages + 3 appendices 3 May 2013 Degree Bachelr f Arts Degree Prgramme Arts Management Specialisatin ptin - Instructr(s) Laura-Maija Her, Lecturer This thesis is a case study the aim f which was t find ut the needs f develping the activities f a female chir called Philmela. The needs were investigated frm the members pint f view. The main questin reads as fllws: Which activities f the chir shuld the members f Philmela develp further? The theretical part f this thesis deals with peple engaged in a hbby in general, but especially within an assciatin. The thery analyses the benefits f a cmmunal hbby t an individual, brings up the imprtance f evaluating the dminant culture within an assciatin and analyzes the demands f running an assciatin. Accrding t surces, with respect t assciatins, it is imprtant t actively cnsider the directin in which the cmmunity wants t develp its business. When thinking abut the need f develping, it is gd t lk int the future but, at the same time, it is useful t lk at the past, t. The pinins f the members f Philmela were cllected with tw cllquiums, the first f which was a grup interview and anther ne rganized as a Wrld Café wrkshp. In additin, there was a pll carried ut in an e-frm, thrugh which sme mre precise infrmatin was received frm the singers. Accrding t the reprt, the members f Philmela wish that the training activities f the chir wuld be mre effective, its wrk shuld be planned in a mre systematic manner and the cmmunicatin between the management and the singers wuld be mre transparent. The singers shuld seek t engage in the activities f the chir in a firm manner, hwever, they d nt want t becme prfessinals in singing. Instead, varius prfessinals culd act with the chir in a supprtive way. A functinal cperatin with apprpriate cmpanies wuld slve the ecnmic prblems f the chir. Keywrds Philmela, chir, hbby, mtivatin, cmmunity, manage, actr-riented, prfessinal

4 Sisällys 1 Jhdant 1 2 Harrastaminen yhdistyksessä Rent ja vakava harrastaminen Yhdistystiminta ja mtiivit Järjestökulttuuri ja jhdn tehtävät Yhteisöllisyys ja vurvaikutuksen merkitys Jaksaminen, tukeminen ja saamisen kehittäminen Musiikki harrastuksena 16 3 Philmela Kur, kurnjhtaja, hjelmist Timinnan lukuja kaudelta Säännöistä ja rganisaatista Visi, missi ja arvt sekä kurn perusviestit 24 4 Tutkimuskysymykset ja miksi ne valittiin 27 5 Tapaustutkimus mnen aineistn avulla Ensimmäinen työpaja: ryhmähaastattelu Tinen työpaja: Wrld cafe Kysely 37 6 Tutkimustulkset Philmelan ääni Philmela kettuna tänään Philmelan haasteet tänään Philmelan tulevaisuuskuva kurlaisten silmin Kuinka haluttu tulevaisuus saavutetaan Harrastajakursta ammattikurksi ammattimainen harrastaminen Philmelan tulevaisuuden rganisaati 64 7 Phdinta 69 Lähteet 75 Liitteet

5 Liite 1. Ryhmähaastattelun runk (Onnimanni 2013) Liite 2. Wrld cafe -työpajan ryhmien aiheet (Kantti 2013) Liite 3. E-lmake 2013

6 1 1 Jhdant Tutkimuksellinen kehittämistyö vi saada alkunsa erilaisista lähtökhdista, kuten rganisaatin kehittämistarpeista tai halusta saada aikaan muutksia (Ojanen, Milanen & Ritalahti 2009, 19). Tämä pinnäytetyö lähtee siitä ajatuksesta, että Philmela, jka vunna 2014 täyttää klmekymmentä vutta ja jka n j nähnyt, kkenut ja myös saavuttanut paljn, visi kehittää timintaansa siten, että sen lisi mahdllista päästä vielä pitemmälle. Tästä jhtuen ehdtin Philmela ry:n hallitukselle, että visin pinnäytetyönäni lähteä selvittämään, mitä santtavaa laulajilla n kurnsa tekemisistä, minkälaisiin asiihin pitäisi puuttua ja miten niitä visi laulajien mielestä kehittää. Olin utelias kuulemaan, minkälaisia vaihtehtja kurlaiset timinnan eri alueista esittävät. Usein käy niin, ettei yhdistyksen kkuksissa le riittävästi aikaa yksittäisten laulajien henkilökhtaisille ideille ja näkemyksille. Myös hallituksen kkuksissa aika kuluu enimmäkseen kurn timintasuunnitelman tteuttamiseen liittyvien asiiden selvittämiseen ja hitamiseen. Näin llen tuntui hyvältä antaa kurlaisille mahdllisuus rauhassa ja ajan kanssa käydä läpi tärkeään ja paljn aikaa vievään harrastukseen liittyviä tuntemuksia ja ajatuksia. Philmela ry:n hallitus päätti kkuksessaan , että vin ryhtyä tähän selvitystyöhön. Olen tehnyt tätä selvitystä itsenäisesti enkä le käynyt sen kestäessä sen kulusta mitään yksityiskhtaista vurpuhelua hallituksen kanssa. Tsin sa hallituksesta sallistui keskustelutilaisuuksiin. Olemme spineet, että tukkuun alussa vien hallituksen kkukseen tiedksi pääkhtia työni tulksista. Hallitus esittelee tulksia haluamallaan tavalla yhdistyksen kevätkkuksessa tukkuun lpulla. Tulksia tai jitakin niistä mahdllisesti hyödynnetään ja svelletaan j kauden timintasuunnitelmassa. Oletan, että työn n mahdllista hyödyttää yhdistystä ja sen timintaa myös pidemmällä tähtäimellä. Oman haasteensa työhön tu se, että len laulanut niin pitkään Philmelassa yli 20 vutta ja työskennellyt myös hallituksessa usean vuden ajan; ensin taludenhitajana ( ), sitten sihteerinä ( ) ja jälleen taludenhitajana, kaudesta lähtien ja edelleen. Vin katsa tulleeni ainakin jssain määrin jpa skeaksi kurn timinnan epäkhdille len niin tttunut erilaisiin ilmentymiin, etten ehkä saa enää suhtautua niihin riittävällä kriittisyydellä. Pitkän kkemukseni ansista pystyn lu-

7 2 vimaan kaikenlaisten epäkhtien lmassa sen suuremmin klhiintumatta ja ajattelen, että riittää, kunhan hidan man tnttini kunnialla. Tämä kuitenkin n tainnut jhtaa siihen, etten aina saa asettua niiden nahkihin, jtka vat laulaneet itseäni humattavasti lyhyemmän ajan Philmelassa, saati niiden, jtka vat aivan vastikään kurn liittyneet. Siksi tuntuikin hyvin mielekkäältä päästä selvittämään kllegiden aivituksia tämän työn avulla. Olen pyrkinyt tässä työssä ensi sijassa asettumaan mahdllisimman paljn yhteisön ulkpulelle, ikään kuin en lisikaan itse tämän kurn jäsen. En saa sana, lenk siinä nnistunut. Timijalähtöinen kehittäminen -julkaisussa santaan, että vain yhteisesti jaetut ja hyväksytyt timintakäytännöt vivat tuttaa laajempaa vaikuttavuutta (Tikk, 3). Opinnäytetyöni kautta halusin avata keskustelun Philmelan timinnan kehittämisestä kurn kaikkien jäsenten avimelle tarkastelulle, jtta timintaan liittyvät käytännöt vitaisiin yhteisesti hyväksyä ja niitä käytännössä sveltaa. Tikn mukaan kehittäminen etenee vaiheittain; käytännön kkeilua seuraa neuvttelu, kkeilua jatketaan, ja jälleen neuvtellaan (Tikk, 4). Kun pinnäytetyöni tulkset n esitelty yhdistykselle, niistä vidaan neuvtella, sen jälkeen tteuttaa niitä käytännössä, sitten arviida niiden timivuutta ja jatkaa jälleen uudistetun käytännön phjalta. 2 Harrastaminen yhdistyksessä Jkainen ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä ja kkemuksen siitä, että nnistuu. Mni meistä saa näitä kkemuksia nimenmaan harrastuksen kautta. Ihminen harrastaa vapaa-ajallaan ja vapaaehtisesti sitä, mikä häntä kiinnstaa ja mistä hän nauttii. Harrastaa vi yksin tai ryhmässä. (Janhunen, 2007.) Vapaa-ajan käsite määritellään useissa lähteissä työn kautta. Vapaa-ajan tarkitus n ladata ja uusintaa työntekijät työtä varten. Tilastkeskuksen Vapaa-aikatutkimuksen 2002 yhteydessä tehtyjen teemahaastatteluiden perusteella vapaa-aika merkitsee vastaajille (kuluttajia laaja-alaisesti) laadukkaita, harrastuslunteisia timintja ja ssiaalisia suhteita. Vapaa-aika n piristävä, mukava, rentuttava asia, se n vastapaina työlle. (Liikkanen 2005, 9.) Vapaa-aika ketaan henkilökhtaisesti, ja tärkeää siinä n vapaaehtisuus. Ihmisellä n vapaa-aikaansa aina ma näkökulmansa, ja ihminen yksilönä valitsee ja kkee sen, mitä kkee, vapaaehtisesti. (Liikkanen 2005, 10.)

8 3 Harrastaa vi hyvin erilaisin tavin ja erilaisilla tasilla, kuten seuraavasta luvusta käy ilmi. Jidenkin hyvin hartaiden harrastajien suusta saattaa jskus kuulla, kuinka työntek välillä haittaa harrastusta. Maailmalla liikkuu sellaisiakin tarinita, jiden mukaan työtä tehdään sillin tällöin ja sen verran, että sen avulla vain kerätään varat seuraavaa hankintalistalla levaa harrastusvälinettä tai vaikkapa -matkaa varten. 2.1 Rent ja vakava harrastaminen Harrastuksia vat muun muassa keräily, rakentelu ja liikunta mutta myös musiikki, tanssi ja kuvataiteet. Tiset harrastamisen lajit vat edullisia ja yksinkertaisia, kuten lukeminen, tiset taas vaativat situtumista, mahdllisesti jpa kuluttautumista, kuten kurlaulu. Harrastaminen ja etenkin siinä kehittyminen vaatii tavitteellista asennetta, mikä pulestaan kehittää pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä; harrastaminen tuttaa tekijälleen mielihyvää ja nautinta. Sen hessa syntyy uusia ihmissuhteita sekä hyödyllisiä tietja ja taitja. Jskus harrastus vi jpa jhtaa ammattiin. (Janhunen, 2007.) Kuvi 1. Erilaisia harrastamisen rientaatiita. Katri Halnen n jakanut harrastajat kahteen ryhmään sveltaen Stebbinsin harrastajateriaa. (Halnen 2011, 70 mukaillen Stebbins 2004.)

9 4 Kulttuuri n mnelle keskeinen harrastus, ja harrastaminen vi jpa situttaa enemmän kuin työ. Harrastamisella viitataan Stebbinsin mukaan pitkäaikaiseen, vakituiseen ja syvälliseen timintaan (Stebbins 2004, Halnen 2011, 70 mukaan). Harrastajat vidaan jakaa harrastuksen päämäärätietisuuden mukaan vakavasti tettaviin, päämäärätietisiin harrastajiin (serius leisure) ja rennmpiin vapaa-ajan harrastelijihin (casual leisure). (Stebbins 2004, Halnen 2011, 70 mukaan.) Päämäärätietinen harrastaminen vi perustua tietn, taitn ja/tai kkemukseen. Harrastaminen n haasteellista ja se edellyttää harrastajalta situtumista, panstusta ja pitkäjänteisyyttä. Stebbins (2004) jattelee päämäärätietiset harrastajat klmeen ryhmään: amatöörit, harrastajat ja vapaaehtiset. 1) Amatöörejä näkee viihteen lisäksi myös urheilun parissa. He eivät tähtää ammattilaiseksi, mutta suhtautuvat kunnianhimisesti harrastukseensa. 2) Harrastajat (hbbyist) jakaantuvat Stebbinsin mukaan keräilijöihin, tekijöihin ja rassailijihin, erilaisiin aktiviteetteihin sallistujiin, ei-ammattimaisiin sallistujiin sekä yleissivistävien aiheiden harrastajiin. Keräilijät kartuttavat pikkuhiljaa yleensä tietyn taidelajin ja sen alagenren teksia. Tekijät ja rassailijat vivat esimerkiksi kunnstaa vanhja sittimia harrastuksenaan. Kun amatööri keskittyy taiteen lumiseen, tekijät ja rassailijat kkevat kunnstamisen ja siihen liittyvät materiaalivalinnat ja krjaustavat keskeiseksi saksi timintaansa. Aktiviteetteihin sallistujien timinnassa keskeistä n järjestötiminta, jka usein mahdllistaa myös kulttuuritimintaa. Ei-ammattimaisiin tapahtumiin sallistujat vivat timia esimerkiksi kurn knserttien järjestelyjen tai lapsen kululukan varainkeruutilaisuuden puuhamiehenä. Yleissivistävästi kulttuuriin asennituva henkilö n usein jnkin kulttuurialan amatööri tai hbbisti, jka harrastaa maan päämäärätietiseen harrastukseensa spivia asiita ja sen myötä kartuttaa yleistietaan. 3) Klmas päämäärätietisten harrastajien ryhmä n vapaaehtiset. Vapaaehtiset auttavat muita sekä henkilökhtaisten että epäitsekkäiden syiden vuksi. (Stebbins 2004, Halsen 2011, 70 mukaan.)

10 5 Päämäärätietisten harrastajien humiiminen n kettu kulttuurialan näkökulmasta tärkeäksi. Stebbins (2004, 8 Halsen 2011, 70 mukaan) susittelee, että heille järjestettäisiin esimerkiksi työpajja, vastaanttja, avajaistilaisuuksia sekä taiteilijatapaamisia. Päämäärätietisia harrastajia ei ehkä le suurin sa yleisöstä, mutta heitä arvstetaan yleisönä ja esimerkiksi taiderganisaatit pyrkivät tavittamaan juuri heidät. Nämä harrastajat vat arvkkaita: tunnistavat laadun ja antavat tärkeää palautetta. He vat tärkeitä myös siksi, että he myös puskaradin kautta kertvat kkemuksistaan muille alaa harrastaville. (Stebbins 2004, 7 Halsen 2011, 71 mukaan). Stebbins (2004, 8 9 Halsen 2011, 71 mukaan) kuvailee renta vapaa-ajan harrastamista välittömästi palkitsevaksi, suhteellisen lyhytaikaiseksi timinnaksi, jka ei juuri vaadi harjittelua ennen kuin siitä n mahdllista nauttia. Tällaisia rentja vapaa-ajan timia vat esimerkiksi lehtien lukeminen, kävelyllä käyminen tai televisin katsminen. Kska rennn harrastamisen keskeinen piirre n välittömän mielihyvän etsintä, n epätdennäköistä, että harrastaja saavuttaisi siitä pidempiaikaista tyytyväisyyttä tai pitäisi sitä elämäntapana. Lähtökhta kuluttamiselle n hednismi. (Stebbins 2004, 8 9 Halsen 2011, 71 mukaan.) Kaikkia Stebbinsin kuvailemia harrastamisen tyyppejä löytyy kulttuuritutannn timinnan piiristä paljn. Mnet tutannt pyrkivät humiimaan useiden eri rennn harrastamisen tyyppien tarpeita, kuten tarjamaan yhtäaikaisesti aistivirikkeitä, rentuttamaan ja passivimaan. (Stebbins 2004, Halsen 2011, 71 mukaan.) Mnet meistä haluavat kuulua jhnkin ryhmään. Ihmiselle n palkitsevaa timia sana yhteisöä, jlla n tavitteita ja jka saa jtain aikaan. Ihmiselle n tärkeää lla mukana yhteisössä, jhn sallistumisesta hän vi lla ylpeä. Yhteinen kiinnstuksen khde tekee ihmisistä tisilleen läheisiä. Yhteisön jäsenet vivat auttaa tisiaan ja pitää tistensa pulta; ryhmässä timiminen kehittää harrastajan ssiaalisia taitja. Harrastuksen tarjamat nnistumisen kkemukset parantavat itsetunta ja vivat jpa kmpensida elämän muita alueita. Harrastamisen kautta ihminen vi parhaimmillaan kkea levansa hyväksytty yhteisön jäsen ja hyvä siinä, mitä tekee. (Janhunen, 2007.) Markku T Hyyppä (2008) san Katarina Malmbergin kirjittamassa artikkelissa, että harrastukset pidentävät ikää. Mielekkäästä tekemisestä kituu lisää elinvusia var-

11 6 memmin kuin klesterlin alentamisesta tai tupakinnin lpettamisesta. Harrastamisen pitää kuitenkin lla vapaaehtista ja yhteisöllistä. Aktiivinen harrastaminen pidentää tutkimusten mukaan selvästi elinikää. Jpa niin paljn, että ssiaalinen tupakitsija elää pitempää kuin hän, jka ei tupaki, mutta vetäytyy syrjään. Hyypän mukaan kulemanriski n klminkertainen, js ei harrasta mitään. Elinikää lisää jhnkin kuulumisen tunne. Harrastaminen yhdessä muiden kanssa luvat tätä tunnetta; harrastamisen pitää lla vapaa-ajalla tapahtuvaa, vapaaehtista ja luttamuksellista. Humattavaa n, että Hyypän mielestä muun muassa ammattiyhdistystiminta ei lisää terveyttä, kska sellaisessa ilmenee liikaa stressiä ja kilpailua. (Hyyppä 2008.) 2.2 Yhdistystiminta ja mtiivit Yhdessä harrastaminen timii sujuvammin, js sitä tehdään tiettyjen, ryhmän yhdessä spimien raamien puitteissa. Js ryhmän jäsenet tuntevat jukknsa asiat mikseen, vat mtivituneita ja sydämellään mukana timinnassa, vivat he muiden samanhenkisten kanssa päästä pitkälle aatteineen ja tarkitusperineen. Yhteisöllistä harrastamista varten nkin perustettu paljn yhdistyksiä. Yhdistysten timintaa ei hjaa taludellisen vitn tavittelu vaan aatteelliset tavitteet ja päämäärät. Yhdistykset nudattavat yhdistyslakia, jnka njalla yhdistyksen timinnasta päättää sen hallitus demkratian periaatteita nudattaen. Vapaaehtiset ja palkatut työntekijät timivat yhdessä hallituksen valitsemien päämäärien ja tavitteiden saavuttamiseksi. Timinnalle haetaan rahitusta julkisista avustuksista ja myyntitulista. Varainhankinnan perustana n turvata yhdistyksen perustiminta siten, että timinnasta hyötyvät timinnan khteena levat ja välillisesti yhteiskunta. (Lehikinen 2010, 275.) Aar Harjun (2010) mukaan kansalais- ja yhdistystiminnan keskus ja lähtökhta n ihminen. Ihmisen mtiivit, inthimt ja tarmkkuus vat kaiken perusta. Sysäys timintaan lähtee yksilöistä ja yhteisöistä. Mtiivi n vaikutin, syy sille, että jtain tehdään. Mtiivit saavat aikaan timintaa. Mtiivi n vima, jnka avulla vidaan virittää ja ylläpitää määrätietista käyttäytymistä. (Harju 2010.) Menestyksellinen kansalaistiminta n tunnetta ja kumppanuutta, merkityksiä ja situtumista. Timinta n tulsta ihmisten hyvistä aikmuksista ja knkreettisista teista. Sitä tehdään yhteisöissä ihmisten hyväksi. (Harju 2012.)

12 7 Tim Sinivuri n väitöskirjassaan (2002) eritellyt teatterinharrastajien mtiivialalukkien tärkeysjärjestyksen. Järjestystä vitaneen sveltaa myös kurn. Onnistumiskkemusten ja myötäelämisen tarve Halu ppia uutta Mielikuvituksen ja ilmaisutaitjen kehittäminen Viihtyminen Terapeuttiset vaikutukset Kkemuksen tarve Mtiviva asenne Esiintymistarve Ammatilliset mtiivit Hyväksytyksi ja humin tetuksi tulemisen tarve Halu timia ja erttua yksilönä Kntaktimtiivit Turvallisuus Suritusmtiivit (Sinivuri 2002, 6.) Osaaminen yhdistyksessä n tärkeää, ja kaiken tarvittavan vi ppia. Timintaa vi kehittää, js n halua ja uskallusta. Ratkaisevaa n, miten asennidumme yhteiseen asiaamme, miten situdumme ja millaisella panksella lemme mukana; pal yhteistä tekemistä khtaan ratkaisee. Kun tunnetta, mtivaatita ja inthima n riittävän mnella, yhdistys menestyy. (Harju 2012.) Järjestelmällisyys ei vi kuitenkaan tteutua, js timintaa ketetaan viedä eteenpäin yksinmaan tunteiden varassa. Siksi n tärkeää ttaa välillä järki käteen ja pyrkiä rakentamaan inthimisesta kaaksesta järkevää kknaisuutta. Se vaatii ryhmän jäsenten asettamista ja asettautumista timivaan kuvin, jssa yksilöillä n tilaa hengittää, nähdä itsensä ja tisensa ja synnyttää ryhmästä vaikuttava kknaisuus. 2.3 Järjestökulttuuri ja jhdn tehtävät Jkaisessa rganisaatissa n sille minainen, ma kulttuurinsa. Siihen kuuluvat muun muassa traditi, intressit, symblit, sisäiset tahttilat, ilmaisu- ja puhetavat. Yhdistyksessä kulttuuri n pinnan alla ja sitä n varsinkin ulkpulisten vaikea nähdä. Yhdistyksen ma kulttuuri vaikuttaa käytännössä kaikkeen yhdistyksen timinnassa. Se ilmenee timintatavissa ja päätöksentessa, näkyy situtumisessa timintaan, heijastuu asenteissa, yleisessä ilmapiirissä ja puhetavassa. Yhdistyksen lisi hyvä miettiä, millainen kulttuuri sen sisällä ja pinnan alla vallitsee. Millaiset tavat timintaa hjaavat? Päästäänkö vallitsevan kulttuurin avulla eteenpäin? Onk ilmapiiri kannustava vai latistava? Millaisen kuvan annamme timinnastamme ulspäin? (Harju 2011.)

13 8 Jhtkunta n yhdistyksen tärkein päätöksentekelin. Yhdistyksen kkuksissa linjataan asiita, suunnitellaan tulevaa ja asetetaan tavitteita. Tdelliset päätökset tehdään yleensä jhtkunnassa. Jhtkunnan rli n yhdistyksessä keskeinen, ja sen timinnan tulee lla rlin mukaista. Liian mnet jhtkunnat phdiskelevat pikkuasiita, ja samalla päätöksenten ja timeenpann rajat vivat hämärtyä. Puheenjhtaja jhtaa jhtkuntaa, jnka n keskityttävä lennaiseen: kknaisuuden näkemiseen, kehittymisen turvaamiseen, resursseista hulehtimiseen, päätöksentekn ja päätösten timeenpann. Puheenjhtaja vastaa siitä, että jhtkunta timii asemansa mukaisesti. Jhtkunnan työ pitää rganisida hyvin. Jkaisella jhtkunnan jäsenellä n ma vastuualueensa, jtta hän situtuu ja mtivituu. (Harju 2006.) Täysin vapaaehtisphjaltakin timiva yhdistys tarvitsee timinnassaan aina jhtamista. Jhtaminen n vastuun kantamista kknaisuuksista, suunnittelua ja visiita, vaikeita päätöksiä. Yhdistystä jhtavat tuntevat yhdistyksen asiat ja hulehtivat, että ne tuleva hidetuiksi. Jhtaminen n antisaa, mutta se n haastava tehtävä, jka vaatii situtumista, pettelua ja itsensä kehittämistä. (Ilvnen 2011, 7.) Yhdistyksen jhtaminen pikkeaa muiden rganisaatiiden jhtamisesta. Vapaaehtiset itse jhtavat, hjaavat ja tteuttavat timintaa. Tällöin ei synny suria esimies-alaissuhteita, vaan jhtamisessa krstuvat ihmisten innstaminen ja mtiviminen. Yhdistystiminnassa siis krstuu ssiaalinen pääma, jlla tarkitetaan ssiaalista verkka ja luttamusta. Ssiaalinen pääma edistää jäsenten välistä yhteistimintaa ja resurssien hyödyntämistä. (Ilvnen 2011, 8.) Kari Limu (2000, 150) kirjittaa kirjassaan Yhdistystiminnan käsikirja puheenjhtajan asemasta ja san, että puheenjhtajan mudllinen asema n heikk. Puheenjhtajaa ei laissa eikä yleensä säännöissäkään nsteta muiden hallituksen jäsenten yläpulelle. Tämä timihenkilö ei siis vi vapaaehtisrganisaatita jhtaessaan käyttää mudllista asemaansa, vaan arvvaltaa, maa karismaansa ja esimerkkiään. Limu väittää, että työyhteisön jhtaminen n jpa yksinkertaisempaa kuin yhdistyksen jhtaminen, kska työyhteisöissä esimies vi käyttää direkti-ikeuttaan hän vi jakaa ja jhtaa töitä ja hänen n mahdllista palkita hyvistä töistä ja rankaista hunista. (Limu 2000, 151.) Limun mukaan hallituksen puheenjhtaja n useimmiten yhdistyksen tärkein timihenkilö. Pitkälti puheenjhtajan timinnasta riippuu yhdistyksen sekä sisäinen timinta-

14 9 kyky että yhdistyksen ulkinen kuva. Puheenjhtajan valintaan n Limun mielestä kiinnitettävä erityistä humita ja tehtävään n haettava henkilö, jka sekä saamiseltaan että minaisuuksiltaan n tehtävään pätevä ja spiva. Puheenjhtajan tärkein minaisuus n vahva mtivaati edistää yhdistyksen päämääriä ja jhtaa sen luttamushenkilöitä. Puheenjhtajan n tultava timeen ihmisten kanssa, ertettava pienet asiat isista ja vietävä asiat lppuun asti. Hänen n ltava järjestelmällinen ja rganisintikykyinen, ssiaalisesti justava ja tilannetajuinen. Hänen n myös pystyttävä sietämään epävarmuutta ja tettava riskejä hallitusti. (Limu 2000, ) Jhdn tehtävänä n luda ilmapiiri, jssa timijat vivat saada tekemisestään riittävästi mielihyvää ja nnistumisen kkemuksia sekä kkevat levansa tärkeitä. Jäsenten mielipiteillä n ltava vaikutusta yhdistyksen timintaa. (Ilvnen 2011, 8.) Yhdistyksessä jhdetaan asiita ja ihmisiä. Ihmisten jhtaminen vaatii jhdlta hyvää ssiaalista silmää. Jhtajan asema n ansaittava man esimerkin ja man käyttäytymisen kautta. Asiiden jhtaminen n suunnitelmallisuutta, ikeaa ajitusta ja svituista tehtävistä hulehtimista. (Ilvnen 2011, 11.) Yhdistystä jhtavan tehtäviä vat suunnan näyttäminen, nnistumisen rganisinti, timinnan krdininti, sisäinen ja ulkinen viestintä, luttamuksen ilmapiirin rakentaminen, innstaminen ja tukeminen, ihmisten khtaaminen, erilaisuuden hyödyntäminen, saamisen vahvistaminen ja timinnan kehittäminen. (Ilvnen 2011, 13.) Ilvsen (2011, 25) mukaan yhdistyksen kuusi tärkeää asiakirjaa vat säännöt, strategia, timintasuunnitelma, talusarvi, timintakertmus ja tilinpäätös. Juha Heikkala n OK-pintkeskuksen strategiaseminaarissa (Ilvnen 2011, 27 mukaan) eritellyt strategiaa:

15 10 se n kykyä nähdä uhat ja mahdllisuudet, se n tahta arvttaa valintja halutun tulevaisuuden suhteen, se n sa järjestön timintakulttuuria, se vastaa kysymykseen Keitä me lemme, se vastaa kysymykseen Mistä lemme tulleet ja missä lemme ja se vastaa kysymyksiin Mihin lemme menssa ja/tai mihin haluamme mennä. (Ilvnen 2011, 27.) Strategiaa laadittaessa kannattaa analysida yhdistyksen aiempaa timintaa ja palauttaa mieleen keskeisimmät epännistumiset ja nnistumiset (Ilvnen 2011, 27). Sisäisestä tiedttamisesta Ilvnen (2011) kirjittaa, että yhdistyksen aktiivit tarvitsevat tieta vidakseen hitaa tehtäväänsä mahdllisimman hyvin. Jhdlla n kknaisvastuu sekä yhdistyksen sisäisestä että ulkisesta tiedttamisesta. Jhdn n hulehdittava siitä, että timinnan kannalta tärkeät tiedt viestitään npeasti ja avimesti kaikille tieta tarvitseville. Jhdn n myös malla käyttäytymisellään edistettävä avinta viestintäkulttuuria. Viestinnällä vaikutetaan yhdistyksen ilmapiiriin. Ilmapiiri taas vaikuttaa jäsenten keskinäiseen kmmunikaatin ja käyttäytymiseen. Js sisäistä viestintää ei hideta hyvin, antaa se phjaa huhuille ja spekulinneille, mikä pulestaan lu huna ilmapiiriä (Ilvnen 2011, ) Peter F Drucker (1990) kert Ranskan keisari Naplenista, jka sani, että sdassa tarvitaan klmea asiaa. Ensimmäinen n raha. Tinen n raha. Ja klmas n raha. Tämä vi Druckerin mukaan päteä staan, mutta ei yleishyödylliseen rganisaatin, jssa tarvitaan neljää asiaa: suunnitelmaa, markkinintia, ihmisiä ja rahaa. (Drucker 1990, 64.) SLU:n julkaisemassa Pasi Mäenpään ja Sirpa Krkatin selvityksessä Urheiluseurat 2010-luvulla vudelta 2012 kerrtaan, että kun seuratimijilta itseltään kysytään listaa timinnan haasteista, n listan kärkisijilla aina perinteiset lsuhteisiin, taluteen ja vapaaehtisten rekrytintiin liittyvät asiat (Mäenpää & Krkatti 2012, 22). Selvitykseen haastateltujen mukaan urheiluseuran jhtaminen n taitlaji ja vieläpä mnipulinen taitlaji. Jhtajan pitäisi saada aikaan yritysmäistä tehkkuutta pääsin vapaaehtisphjalta timivassa yhdistyksessä. Seurassa pitäisi sata jhtaa itse timinnan sisältöä, hallinta ja yhteisöllisyyttä. Arjen pyörittämisen lisäksi seuraa lisi kehitettävä ja uudistettava. Timintaympäristö pitäisi tuntea ja suhteitakin hitaa. Jhtaminen vaatii paljn aikaa ja mnipulista saamista. (Mäenpää & Krkatti 2012, 22.)

16 11 Suurimmissa urheiluseurissa n töissä useampia työntekijöitä, mikä mahdllistaa työnjaka ja erilaista saamista seurassa. Jidenkin hyvin ryhdikkäiden seurjen salta tilanne n j se, ettei niistä enää kuulla tarinaa kaikkia lankja käsissään pitävästä vapaaehtisesta elämäntapaintiaanista. Khti päätimisuutta kannattaa mennä harkituin askelin. Selvityksen mukaan tärkeää n luda seurihin sellaista ammattimaisuutta, jka tukee ja innstaa vapaaehtisten työtä. (Mäenpää & Krkatti 2012, 23.) Seurajhtamisen arvstusta ja itse jhtamista n selvityksen perusteella kehitettävä kaikenkkisissa seurissa. Jhtamista pitää kehittää luttamusjhdn ja päätimisten työntekijöiden näkökulmasta erikseen, mutta varsinkin näiden kahden välisenä yhteistyönä. Seurissa n phdittava entistä tarkemmin luttamusjhdn ja palkattujen velvllisuuksia ja vastuita (Mäenpää & Krkatti 2012, 23, 25). Irma Syrén kirjittaa Kansalaisfrumin sivustlla, että vapaaehtistiminta perustuu vapaaehtisuuteen ja lähtee sallistujien mista näkemyksistä ja mielenkiinnn khteista. Yhdistyksen jhtamisen ydinkysymys näin llen n, miten ludaan timinnalle puitteet, jissa jäsenet vivat tteuttaa itseään yhdessä muiden samanhenkisten kanssa. Syrén san, että vaikka yhdistyksiin liitytään vapaaehtisesti, ei kaikkien sallistujien situtuminen timintaan le itsestään selvää. Ait mtivaati ja sallisuuden tunne lähtevät masta vapaasta tahdsta. Niitä ei vi ulkapäin sanella, mutta yhteisöllisen jhtamisen avulla ihmisen sallisuutta ryhmän tavitteisiin vidaan tukea. Ihmisiä vidaan auttaa tulemaan tietisiksi mista mtiiveistaan ja ivaltamaan ma rlinsa yhteisössä. (Syrén 2006.) Yhdistysten kehittämisvimaa vat ryhmätyön ja ssiaalisen ilmapiirin kehittäminen sekä sen kautta yhteisöön kiinnittyminen ja yhteisten asiiden ajaminen. Situtuminen syntyy yhteisten asiiden kautta. Yhteisöllinen jhtaminen suuntaa kutakin jäsentä timimaan kk yhteisön hyväksi. Ssiaalisten suhteiden lujittaminen lisää me-henkeä, luttamusta ja avinta viestintää. Luttamus ja avimuus vat perusasiita sillin, kun ryhmässä halutaan havahtua uusille näkökulmille. Yhdistyksen timintateh perustuu ihmisen saamiseen ja kkemuksiin, tietihin ja taitihin. Yhteisöllisen jhtamisen avulla kaikkien jäsenten tiet ja saaminen saadaan mukaan ja päästään haluttuihin tavitteisiin. Yhteisöllinen jhtamistyyli timii, kun asiansaiset saavat ja haluavat vaikuttaa tulkseen, etenevät yhdessä määrätietisesti, ppivat tisiltaan ja ivaltavat jpa kknaan uudenlaisia ratkaisuja. (Syrén 2006.)

17 12 Yhteisön timivuuden kannalta n tärkeää tietää, mikä sen jäsenet n saanut tulemaan mukaan juuri tähän ryhmään. Ihmisten mtivaatiita vi selvittää avimen keskustelun, luttamusta herättävän vurvaikutuksen kautta. Yhteisön sisäisen ilmapiirin laadulla n suuri vaikutus siihen, mitä yhteisö saa aikaan. 2.4 Yhteisöllisyys ja vurvaikutuksen merkitys Sirpa Krkatin (2010) mukaan vurvaikutus merkitsee paljn jhdettaessa ihmisiä kansalaistiminnassa. Organisaatin n määriteltävä timintansa tarkitus ja timinnan tavite. Timintakulttuurin n ltava ajanmukainen, ja rganisaatilla n ltava kyky hankkia tarvittavat resurssit timintaansa. Organisaatin sisäinen ilmapiiri n myönteinen. Jkainen yhdistystiminnassa mukana leva tietää kuka timintaa jhtaa, tietää man rlinsa, sen merkityksen, sekä kkee vivansa vaikuttaa tavitteisiin ja timintatapihin. Organisaatin arvt vat timijidensa näköisiä ja hyväksymiä. (Krkatti 2010, ) Ihmistä hjaa sallistumaan yhdistystimintaan ma halu ja mtivaati. Vapaaehtinen timii useimmiten yleensä itselleen tärkeiden asiiden parissa. Jkainen meistä haluaa, että malla timinnalla n jtakin merkitystä jllekin; asialle, ihmisryhmälle, yhteiskunnalle. Oman timinnan merkitysten avaaminen n timintaa jhtavien henkilöiden tehtävä. Mitä saimme aikaan? Mitä uutta syntyi? Mikä muuttui? Mitä tästä kaikesta saattaa seurata? Onnistumisen tunteet, tekemisestä saatu palaute ja kkemus siitä, että n vinut vaikuttaa yhteisiin tulksiin situttaa ja mtivi yhdistyksen jäsentä sallistumaan myös jatkssa. (Krkatti 2010, 171.) Ihmisten mtivaatitekijöiden metsästys n Krkatin (2010, 172) mukaan tdellista aarteenetsintää. Kun tiedämme ja tunnistamme mukana levien ihmisten mtivaatit, lemme päässeet aarteen jäljille, san Sirpa Krkatti. Vapaaehtisesti timinnassa mukana levat ihmiset vat mukana eri syistä. Mtivaattreita vivat lla timinnassa syntyvät ihmissuhteet, mahdllisuus timia ryhmässä, halu lla mukana itselle tärkeän asian pulesta, halu jakaa saamista, halu ppia ja kehittyä. (Krkatti 2010, 172.)

18 13 Jku n mukana siksi, että n tullut ystävän mukana. Osa n llut lapsesta asti mukana tietynlaisessa timinnassa, sa hakee vastapaina työlle. Osallistujilta kannattaa kysyä, miksi he vat mukana, mikä kullekin n timinnassa tärkeää. Näiden kautta ihmisiä vi hjata tekemään asiita, jtka vahvistavat heidän mtiivejaan ja jtka situttavat heitä lisää. Mtiivien tunnistamisen jälkeen ihmisiä vi kannustaa ikeassa khdassa, heille vi tarjta ikeanlaista tukea ja heitä vi kiittää. (Krkatti 2010, 172.) Krkatin mukaan ihmisten välinen vurvaikutus n kansalaistiminnan sula ja skeri. Vurvaikutteinen jhtaminen ja vurvaikutuksen jhtaminen n aktiivista läsnäla jukn keskellä, keskustelua ja khtaamista. Hyvässä vurvaikutuksessa jhtaja keskustelun lisäksi kuuntelee ja havainni. Mahdllisuus sallistua vurvaikutukseen tulee lla myös muilla kuin ssiaalisesti ja verbaalisesti taitavilla yksilöillä. (Krkatti 2010, 172.) Timintaa jhtavien pitäisi Krkatin (2010) mielestä keskittyä yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Yhteisön vastavimana timii yksilö. Ihmiset tulevat nykyään mukaan timintaan entistä enemmän yksilönäkökulmasta. Yksilön hyvä n ajanut yhteisen hyvän edelle. Yksilöiden myönteisten kkemusten vahvistaminen ja vurvaikutuksen lisääminen saavat yksilön ajattelemaan asiita enemmän yhteisön kautta. Yhteisöllisyyden tteutuessa sallistujien välille syntyy aita vurvaikutusta, ja sillin keskusteluun vidaan tarvittaessa tuda myös vaikeita ja kipeitä aiheita. Vurvaikutus lisää ihmisten keskinäistä luttamusta, jka n yhteisön kssapitävä vima. Yhteisöllisyyttä vi vahvistaa kertmalla erilaisia tarinita. Kun yhteisöllisyys n vahvaa, ihmiset kunniittavat tisiaan yksilöinä, tistensa erilaisuutta ja saamista sekä myös rganisaatitaan, sen arvja ja tavitteita. Timintaa jhtavien n rakennettava hyvää ja viihtyisää yhteisöä, jhn halutaan tulla mukaan ja jssa halutaan pysyä. (Krkatti 2010, 173.) Krkatti mainitsee, että tämän päivän ihmisten jhtaja varmistaa timinnallaan sen, että niin timijita kuin timinnan khderyhmää kuullaan jatkuvasti. Krkatti kehttaa kysymään, mihin suuntaan halutaan rganisaatin kulkevan sekä millaisin tavittein ja mitä tekemällä päästään maaliin. Kun timinta n sallistujalähtöistä, siinä mukana levat ihmiset vivat kerta kkemuksistaan, tiveistaan, tarpeistaan ja halustaan sallistua. Selkeät timenkuvat, vastuualueet ja dkumentinti helpttavat timintaa. Kun jkainen tietää rlinsa ja tehtävänsä, sekä sen, miten ja millaisilla resursseilla tehtävää tteutetaan, n timinta sujuvaa. Ihminen mielellään lupautuu tekemään asiita kunhan hän

19 14 tietää, mitä häneltä dtetaan ja mistä hän saa tukea. Yhdistys tarvitsee ihmisten innstusta, aikaa, taitja, tieta ja kkemusta. (Krkatti 2010, 174.) SLU:n selvityksestä käy ilmi, että yhteisöllisyys seurissa yskii, ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen n välillä vaikeaa. Tämä näkyy arjen pienissä asiissa ja jskus myös isina riitina. Yhteisöllisyyden ngelmiin annetaan mnta selitystä; jidenkin mielestä yhteisöllisyys n jpa vanhanaikaista ja ilmentymä tehttmasta puuhastelusta. Tarvitseek tämän päivän tehkas seuratiminta enää yhteisöllisyyttä? Vai nk yhteisöllisyys j arv sinänsä? Yhteisöllisyys vidaan nähdä tunnevimaisen yhteisön käyttövimana. Seurissa n hyviä ihmisiä, jtka persnallaan pystyvät lumaan yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä ympärilleen. Ja selvityksen mukaan yhteisöllisyyttä vi myös suunnitella ja jhtaa. (Mäenpää & Krkatti 2012, ) Yksikään seura ei le kasvanut hyväksi ilman saavia ja innstavia ihmisiä ja mia pnnisteluja. Yhdistyksessä timivien ihmisten erilaista työ- ja kulutustaustaa hyödynnetään myös seuran kehittämisessä. Selvitykseen haastatellut livat sitä mieltä, että seurjen pitäisi miettiä paljn nykyistä enemmän man seuransa tarkitusta ja että seuran pitäisi tunnustaa ma prfiilinsa ja rakentaa sitä (Mäenpää & Krkatti 2012, 26). 2.5 Jaksaminen, tukeminen ja saamisen kehittäminen Minna Ruusuvirta ja Pasi Saukknen kirjittavat Klmannella lähteellä -julkaisussa (2010), että mnissa yhteisöissä kaivataan tukea palkattujen ammattilaisten ja vapaaehtistimijiden vastuiden rganisintiin niin, että mlemmat kkevat timintansa tärkeäksi ja mielekkääksi. Yhdistykset usein kkevat hallitsevansa hyvin man ydinsaamisensa, mutta sen sijaan mnilla muilla timinnan sa-alueilla saamisessa n kehittämisen varaa. (Ruusuvirta & Saukknen 2010, ) Osaaminen ei le vain tietja ja taitja. Taustalla vaikuttavat myös tunteet, arvt, asenteet ja ennakkkäsitykset palkallisuudesta vapaaehtistyössä tai ammattilaisuudesta alan harrastajien keskellä. Miten n mahdllista yhdistää ammattimaisuuden vaatimus ja yhdistyksessä vahvana phjana ja vimavarana timiva vapaaehtisuusperiaate? (Ruusuvirta & Saukknen 2010, 161.) Ruusuvirran ja Saukksen mukaan tärkeää n aktiivisesti miettiä, mihin suuntaan yhteisö haluaa kehittää timintaansa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Valitetta-

20 15 van usein esteenä saamisen kehittämiselle n yksinkertaisesti se, ettei kehittämistyölle nähdä tarvetta. Avainasemassa vatkin timinnasta vastuussa levat henkilöt, jtka saamisensa ja asenteidensa kautta vaikuttavat yhteisön kehitykseen. Maailma ympärillä muuttuu npeasti, ja muutksiin ei jatkuvasti vi vastata vain vanhilla ja tutuilla timintatavilla. Tulevaan katsvan sekä mennyttä tarkastelevan ja analysivan strategisen ajattelutavan maksuminen timintaan n hyvä phja kehittämisen alueiden miettimiseen. Kehittämistyön tarpeen tunnistamisen jälkeen n tunnistettava varsinaiset yhteisön kehittämistarpeet sekä löydettävä spivat tavat kehittämiselle. Lisäksi n hankittava kehittämisen resurssit. (Ruusuvirta & Saukknen 2010, 161.) Asenteiden lisäksi suurimpina esteinä kehittämiselle vat ajan puute ja taludellisten vimavarjen vähyys. Usein yhdistyksissä resurssit riittävät vain maan perustiminnan pyörittämiseen ja käytännön timinnasta hulehtimiseen. Myös perhesyyt aiheuttavat esteitä saamisen kehittämiselle. Erityisiä haasteita saamisen kehittämiselle tu vapaaehtisuuteen perustuva timinta. Oman päivätyönsä hessa yhdistyksen hyväksi timivilta vapaaehtisilta ei vi vaatia samanlaista situtumista kuin palkatuilta työntekijöiltä. Kuitenkin luttamushenkilöt vat yleensä juuri niitä, jtka timintja yhdistyksissä kehittävät, jten heidän saamisensa kehittäminen lisi tärkeää. Ihmisten vaihtuvuus tu mukanaan man haasteensa saamisen siirtämiseen ja ylläpitämiseen. (Ruusuvirta & Saukknen 2010, 162.) Erilaiset timintaympäristön muutkset mukkaavat yhdistysten timintaa ja vaativat niiltä reagintia. Omien timintjen, timintaperiaatteiden, arvjen ja tavitteiden phtiminen ja selkiyttäminen n tärkeää muuttuvassa maailmassa. Eri pulilta ympäristöä ja man timinnan sisältä tulee tiveita, dtuksia ja vaatimuksia, jtka saattavat lla ristiriitaisia, mutta jtka yleensä vidaan hyvin svittaa yhteen, kun asiista keskustellaan avimesti ja perusteellisesti. (Ruusuvirta & Saukknen 2010, 162.) Timinnan mninaisuudesta jhtuen erilaisissa yhdistyksissä timivien saamisen kehittämistarpeet vat hyvin erilaisia. Ruusuvirta ja Saukknen (2010, 163) tiivistävät saamisen kehittämisen keskeiset vaiheet ja sa-alueet: Tunnista tarve kehittämistyölle. Mieti mihin suuntaan timintaa halutaan kehittää ja aseta tavitteet. Tunnista saamisen kehittämistarpeet tavitteiden phjalta. Etsi spivat saamisen kehittämisen tavat ja menetelmät.

21 16 Hanki riittävät resurssit saamisen kehittämiseen. Hulehdi saamisen siirtämisestä ja ylläpitämisestä. Kansalaistiminta vaatii mnenlaista saamista. Organisaatin täytyy hulehtia siitä, että sen jäsenillä n mahdllisuus lisätä maa saamistaan ja kehittyä. Vapaaehtinen ei jaksa, js hän jutuu jatkuvasti pinnistelemään saadakseen dtetut asiat tehdyiksi. Osaamista vi tukea kulutuksin ja keskusteluin. Myös kiittäminen ja palkitseminen vat tärkeä sa yhdistystimintaa. (Krkatti 2010, 175.) Tämän päivän jhtaminen n luttamusjhtamista. Luttamusjhtamisen lähtökhtana n luttaa maan itseen ja maan tekemiseen. Luttamusjhtamisen maksunut jhtaja kunniittaa yksilöä ja luttaa jukkihinsa. Luttamus syntyy kkemuksista, sallisuudesta ja vurvaikutuksesta. Näihin kaikkiin phjautuvat timinnan merkityksellisyys, uudistuminen ja timinnan laatu. Luttamus lisää ihmisten aktiivisuutta, situtuneisuutta ja mtivituneisuutta. (Krkatti 2010, 175.) Kai Lehikinen (2010) san, että huli itsestä tulee nähdä sana eettisesti kestävää vastuullisuutta. Ihmisen n annettava itselleen aikaa myös tipumiseen ja lepn. Itsestä hulehtiminen n ikeanlaista itsekkyyttä, ei yltiöindividualismia. Js ihminen ei hulehdi itsestään, hän väsyy hulehtimaan tisista, työstään ja ympäristöstään. Vastuullisissa yhdistyksissä ymmärretään, että timijat tarvitsevat aikaa ja tilaa hulehtiakseen itsestään ja saamisestaan. Ilttmat ja lppuun pltetut jäsenet eivät tuta yhdistykselle lisäarva, vaan saattavat aiheuttaa riskin rganisaatin timinnalle ja hyvinvinnille. (Lehikinen 2010, 282.) Terialuvun lpussa tun esille muutamalla rivillä, miten tavallaan ristiriitaisena eräs musiikinharrastaja n kurssa laulamisen kkenut. Minun n helpp yhtyä naisen näkemyksiin. Kurlauluharrastukseni n llut varsin ttaalista ja se n vienyt paljn aikaa, ei pelkästään minulta itseltäni vaan myös perheeltäni. Se n vienyt vimia ja hermtkin mnta kertaa, mutta tisaalta se, mitä se n antanut, n mittaamattman arvkasta ja niin suuri sa minua, etten enää tiedä, mistä kur alkaa ja mihin päätyn minä. 2.6 Musiikki harrastuksena

22 17 Riitta Hanifi tarkastelee artikkelissaan Musiikin aktiiviset harrastajat musiikin harrastamista Sumessa. Hanifi määrittelee, että aktiivisia musiikinharrastajia vat ne, jtka sittavat jtakin sitinta tai laulavat kurssa. Musiikin vastaanttavaa harrastamista sen sijaan n vaikkapa knserteissa käyminen tai musiikin kuuntelu. (Hanifi 2009, 225.) Hanifi kert aktiivisesta musiikinharrastajasta, 45-vutiaasta naisesta, jnka kkemuksen mukaan jskus tuntui siltä, että elämä li pelkkää kurssa laulamista. Stressaava arki kuitenkin unhtui laulaessa, ja vaikka harjituksiin mennessä nainen saatti lla väsynyt, nuttien ja musiikin tulkinnan sekaan jtenkin hukkui. Harjitusten jälkeen l li kuin uudestisyntyneellä. (Hanifi 2009, 247.) 45-vutiaan musiikinharrastajan mukaan yhteen hiileen puhaltaminen, yhdessä jännittäminen ja tavitteen saavuttaminen tekivät kurlle hyvää. (Hanifi 2009, 248.) Kurlaulu harrastuksena tarjaa samanmielisten yhteisön, jssa n mahdllisuus kehittää kykyjä ja maa persnallisuutta, tutustua musiikkiin ja saada ystäviä. Kurssa timiminen vaatii pnnisteluja ja halua kehittää itseä laulajana. Kurt vat tiiviitä yhteisöjä, jihin pannaan paljn maa itseä mukaan; laulaminen n keskeinen sa maa identiteettiä. (Hanifi 1998, 426.) Tyypillistä harrastamiselle n se, ettei siitä saada rahallista krvausta, vaan sitä tehdään inthimsta harrastusta khtaan. Harrastamiseen mtivivat nautint ja kiinnstus aiheeseen, ja harrastajalle tärkeää n itsensä tteuttaminen. Harrastaja laulaa huvin ja inthimn, ammattilainen palkan vuksi. Tisaalta jskus vi kuulla taiteilijan sanvan, että hän tekee työkseen juuri sitä, mitä rakastaa, mikä kaiketi tarkittaa, että taiteilija n nnekseen pystynyt yhdistämään rakkaimman harrastauksensa tuttavaan työhön. Kurlaulajana ei le helpp leipäänsä tienata, ainakaan Sumessa, vaikka slistina se vi hyvinkin nnistua. 3 Philmela 3.1 Kur, kurnjhtaja, hjelmist Philmela n nin neljänkymmenen naisen laulava cmb, kurksikin kutsuttu, jka perustettiin vunna 1984 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja Sulaslin Helsingin piirin alitteesta luvun kuluessa Philmela n nussut yhdeksi Sumen arvstetuimmista kurista. Philmelan merkittäviä saavutuksia vat muun muassa

23 18 Tampereen Sävel -kurkatselmuksen Grand Prix -vitt vunna 2001 ensimmäisenä sumalaisena kurna ja ensimmäisenä naiskurna sekä ehdkkuus Phjismaiden Neuvstn musiikkipalkinnn saajaksi vunna Kur n myös herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnstusta ja llut haluttu esiintyjä festivaaleilla ja tapahtumissa eri pulilla maailmaa (Hangzhu ja Harare 2011, Shanghai ja Peking 2010, Taipei 2009, Vancuver 2007, Plyfllia 2006, Trndheim 2006). Lkakuussa 2009 Philmela edusti Sumea Eurpan Yleisradiiden Let the Peples Sing -kilpailun finaalissa Oslssa. (Philmelan CV.) Kuva 1. Philmela maailmalla (Kuvat: Maijastiina Kaili). Philmelan visina n lla maailmanlaajuisesti tunnettu maleimainen kur ja samalla sa sumalaista kansainvälisen tasn musiikkikulttuuria. Live-knsertit vat kurn strategian mukaan keskeisin tapa esitellä Philmelaa klmiultteisena naisäänten instrumenttina, jka kuljettaa ääntä tilassa yleisön keskellä ja ympärillä. Philmelan timintatapihin leellisesti kuuluu sävellysten tilaaminen ja työskentely säveltäjien kanssa.

24 19 Mnet Philmelan hjelmistn tekset vat saaneet vaikutteita kansanperinteestä, jta aikamme säveltäjät vat mukanneet ja yhdistäneet maan sävelkieleensä. Kuva 2. Philmelan taiteellinen jhtaja Marjukka Riihimäki (Kuva: Maarit Kytöharju). Musiikkineuvs Marjukka Riihimäki n jhtanut Philmelaa sen perustamisesta lähtien ja lutsannut sitä eteenpäin inthimisesti ja ennakkluulttmasti. Marjukka Riihimäki tekee työtään tinkimättömästi, mutta lämmöllä ja tarttuvalla innstuksella; hän saa kurnsa heittäytymään tunteiden ja tariniden tulkiksi eikä pelkää kipeitäkään aiheita. Riihimäen ennakkluulttmuus n jhtanut Philmelan mniin seikkailuihin: muun muassa yhteistyössä kregrafi Päivi Järvisen kanssa Philmela tekee musiikkia millin selällään maaten nrjalaisessa gttikirkssa, millin raastaa tukkaa päästään, laulaa klmen metrin krkeudessa tikapuilla krkkengissä yläsäveliä, itkeä ujeltaa kk kurn vimin tai vaikkapa vain merkitsevillä katseilla ja epätavallisilla asetelmilla rikk ttunnaisia käsityksiä kurmusiikista. Philmelan lisäksi Marjukka jhtaa Grex Musicus -kamarikura, Klemetti-Opistn Naiskura ja Wilhelmiina-kura. Tätä nykyä Marjukka n eläkkeellä päivätyöstään Sibelius-lukin lehtrin virasta. Philmelan hjelmist kstuu enimmäkseen nykysäveltäjien musiikista. Teksista useat n sävelletty tai svitettu Philmelalle. Musiikkia vidaan lunnehtia kurmusiikin tämän hetken ääneksi ; se n phjismaiseksi tunnistettavaa, jssa raikas ja tumma, uusi ja ikiaikainen, perinne ja mderni khtaavat. Philmelan esiintymisen santaan levan intensiivistä ja yllätyksellistä, energistä ja kskettavaa. Ryhmä tteuttaa mnentyyppisiä prduktiita ja se n 2000-luvun kuluessa löytänyt paikkansa musiikkiteatterin ja perfrmatiivisen esittämisen maastssa. Philmela esittää hjelmistaan

25 20 temaattisina knserttikknaisuuksina ja musiikkiteatterinmaisina esityksinä. Philmelan pyrkimyksenä n yhdistää erilaisia hjelmistja ja se haluaa liittää yhteen ääneen ja liikkeen. (Philmela.fi.) Naisen mutinen -nimeä kantava kknaisuus kuljettaa kuulijan naiseuden syvimpiin tuntihin ja mutihin. Esitys kert naisen elämästä kauniisti ja tisaalta kaunistelematta, kujeillen ja kskettaen. Sirkka-Liisa Sass in tekstit vat Sass in itsensä, Maija Ruuskasen, Leif Fältin ja Eer Tiikasaln säveltämiä. Veera Raili, Maija Ruuskanen ja Eeva Siljamäki svittivat lauluista näyttämöllisen kknaisuuden, jnka hjasi Leena Gardiner. Naisen mutinen tarvitsee myös pianistin, huilistin, harmnikansittajan ja käyrätrvensittajan. Kknaisuus sai ensi-iltansa marraskuussa Kädetön neit n Philmelan histrian laajin itse tutettu prdukti. Kädetön neit kert tarinan tytöstä, jnka elämää Pahlainen piinaa. Teksen mnivaiheinen matka kuljettaa kuulijaa arjen harmaudesta sadun hhteeseen ja synkkään kauhuun. Teksen n säveltänyt Tellu Turkka ja sen hjauksesta ja valaistuksesta n vastannut Päivi Järvinen. Kädettömässä neidssa muun muassa heitellään kiviä, revitään sanmalehtiä, ja laulajista neljätista kiipeää tikapuille.

26 21 Kuva 3. Kädettömän neidn mrsiamet (Kuva: Markku Pihlaja). Kädettömän neidn ensi-ilta li Tampereen Sävel -festivaalin yhteydessä kesäkuussa Ensi-illan lisäksi tes esitettiin klmesti. Seuraavat esitykset, jita li viisi, livat tukkuussa 2010 Vaasan kurfestivaalilla, ja ensimmäisen kerran tes esitettiin kurn ktipaikkakunnalla Helsingissä maaliskuussa 2012, sillin neljästi. Kalevalaiseen runuteen ja kansanlauluun phjautuva Suden aika n kehittynyt tavallaan Philmelan käyntikrtiksi, ja sen ensiesitys nähtiin tammikuussa Suden aika n matka naisen sielunelämään ja itsensä löytämiseen; se n tarina nuren naisen elämän erehdyksistä ja niiden hinnasta. Teksen n säveltänyt Tellu Virkkala (nykyisin Turkka) ja hjannut Päivi Järvinen. Suden aika n intiimi esitys hengelle. Tes esitetään tasalattiaisessa salissa, jssa ei le kiinteää katsma. Suden ajassa Philmela esiintyy avjalin. Oleellisessa sassa Philmelan timintaa ja maa tutanta vat jkavutiset juluknsertit. Knsertteja järjestetään julun alla yleensä kahdesta neljään kappaletta. Phi-

27 22 lmelan yleisö saa dttaa näitä tunnelmallisia knsertteja, ja nykyään juluknsertit vat kurn timinnassa ne tilaisuudet, jtka vat myös taludellisesti tuttisimpia. Taulukk 1. Yleisömäärät juluknserteissa Vusi Yleisöä juluknserteissa Vudesta 2008 vuteen 2009 yleisömäärän kasvu li humattava, kska syksyllä 2009 Philmela esiintyi televisiidussa Sumen paras kur -kilpailussa, myös sen finaalissa. 3.2 Timinnan lukuja kaudelta Harjituskerrat 43 Omat knsertit 20 Tilatut knsertit 8 Pienryhmäesiintymiset 13 Muut tilatut esiintymiset 11 Matkapäivät 20 Wrkshp 1 Yhdistyksen kkukset 2 Pikkujulut 1 Yhteensä 119; näistä yksittäisiä kurpäiviä 97. (Philmela ry:n timintakertmus ) Omia knsertteja livat kaudella juluknserttien lisäksi keväällä 2011 julkistetun Philmela Light -albumin maakuntakiertueen yhdeksän knserttia syys- ja lkakuun 2011 aikana sekä hyväntekeväisyysknsertti Musiikkitalsta maailman naisille Musiikkitalssa naistenpäivänä Tilattu kknainen knsertti pidettiin muun muassa Urkuyö ja aariassa Espssa, Ain Acktén huvilan ystävät ry:n tilissa Helsingissä ja Kannusta laulaen -tapahtumassa Kannuksessa. Muita Philmelalta tilattuja esiin-

28 23 tymisiä livat esimerkiksi Nälkäpäivän ilta Savy-teatterissa, Naisjärjestöjen keskusliitn 100-vutisjuhla Finlandia-talssa ja Plus10-kampanjan knsertti, jka sekin pidettiin Finlandia-talssa. (Philmela ry:n timintakertmus ) Kaudella li 97 kurpäivää (Philmela ry:n timintakertmus ). Kurpäivien määrä n pysytellyt nin sadassa viimeisen viiden kauden aikana. Kk kurn harjitusten lisäksi pidetään vaihteleva määrä stemmaharjituksia, jita ei timintakalenteriin kirjata. Kur humii laulajiaan siten, että se palkitsee kevätkkuksessa vuden stemmalaiset, jita n neljä, ja vuden kurlaisen. Lisäksi yhdelle laulajalle annetaan ahkeruusenkeli. Sulaslin Helsingin piirin kultainen ansimerkki vidaan myöntää laulajalle, jka n llut kurn jäsenenä vähintään kymmenen vutta ja sen lisäksi vähintään vuden hallituksessa; hpeisen ansimerkin vi vastaavasti saada viidellä lauluvudella ja yhdellä hallitusvudella. 3.3 Säännöistä ja rganisaatista Philmela n rekisteröity yhdistys. Sääntöjensä mukaan Philmela järjestää kurharjituksia ja niihin liittyviä petus- ja valmennustilaisuuksia ja järjestää knsertteja ja muita musiikkitilaisuuksia sekä ktipaikkakunnallaan että muualla Sumessa. Philmela matkustaa myös ulkmaille knsertimaan ja kilpailemaan ja timii yhdessä muiden musiikkiyhdistysten kanssa. (Philmela ry:n säännöt.) Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsen ei saa ttaa palkkita esiintymisestään yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa. Philmela n yleishyödyllinen yhdistys, jnka ei le tarkitus tavitella vitta eikä hankkia muuta välitöntä taludellista ansita siihen sallisille. Timinta ei muutenkaan saa mudstua pääasiallisesti taludelliseksi. (Philmela ry:n säännöt.) Philmela n myös aatteellinen: se tarjaa jäsenilleen yhdessälmahdllisuuksia ja puitteet mielekkäälle harrastamiselle, laulamiselle (Limu 2000, 22). Philmela ry:n hallitus jhtaa sääntöjen ja yhdistyksen kkuksissaan tekemien päätösten phjalta yhdistyksen timintaa ja hitaa sen talutta. Taiteellisen jhtajan n hyväksytettävä harjiteltavat tekset ja knserttihjelmat hallituksella. Hallitus päättää sekä taiteelliselle jhtajalle että muille maksettavista palkkiista sekä hitaa kaikki muutkin hallitukselle kuuluvat tehtävät. Muun muassa jäsen- ja merkkikrtistn ylläpi-

29 24 täminen sekä huminsituksista päättäminen vat hallituksen vastuulla. (Philmela ry:n säännöt.) Hallitus kkntuu 8 12 kertaa timintakauden, jka kestää elkuusta heinäkuuhun, aikana. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluvat puheenjhtaja, musiikillinen jhtaja sekä neljä muuta jäsentä, jtka kaikki valitaan syyskkuksessa vudeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjhtajan ja ttaa sihteerin ja rahastnhitajan. (Philmela ry:n säännöt.) Syyskkus valitsee myös hallituksen varajäsenen, tilintarkastajat ja varatilintarkastajat (Philmela ry:n säännöt). Sääntöjen ulkpulella syyskkuksessa valitaan muun muassa varajhtaja, stemmaviskaalit (4), nutist-, knsertti-, levy-, puvust- ja viestintävastaavat. 3.4 Visi, missi ja arvt sekä kurn perusviestit Maaliskuussa 2009 yhdistyksen hallitus katsi tärkeäksi alkaa laatia kurlle yhtenäistä viestintäsuunnitelmaa, jnka avulla kukin laulaja visi esitellä kura ja myydä sitä. Suunnitelman tteuttamiseksi perustettiin ryhmä, jka kkntui seuraavan vuden mittaan muutaman kerran, ja esille tutiin aivriihimäisesti kirjava jukk viestintään liittyviä aineksia. Aineista arviitiin ja hittiin, ja viimein keväällä 2010 se saatiin tiivistettyä mutn, jka esiteltiin yhdistyksen kevätkkukselle. Viestintäsuunnitelman mukaan Philmelan visina, arvlatautuneena tulevaisuuden tahttilana, n lla maleimainen, maailmanlaajuisesti tunnettu kur, jka yllättää ja kskettaa. Philmelan missi, eli kurn perustehtävä, timinnan ja lemassaln tarkitus: Yhdessä lemme klmiultteinen instrumentti, jka ylittää kurmusiikin rajat ja antaa yleisölle syvän musiikillisen elämyksen (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010). Philmelan arvt hjaavat ja suuntaavat kurn kaikkea timintaa ja ne vastaavat kysymykseen Miten meidän pitäisi timia? Philmelan arvja vat yhteinen vastuullisuus, ennakkluulttmuus, rhkeus ja inhimillisyys. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Philmelan laulajat ttavat yhdessä vastuun siitä, mitä Philmela n ja mitä se vi lla. Jkainen laulaja ttaa myös henkilökhtaisen vastuun itsestään laulajana, esiintyjänä ja ryhmän jäsenenä. Philmela kurna haluaa ylittää kurmusiikin rajat, ja laulajat henkilökhtaiset rajansa. Musiikkiin ja sen ilmaisuun suhtaudutaan avimesti; halutaan

30 25 kasvaa musiikillisesti ja henkisesti niin esiintyjinä kuin ryhmänä. Ennakkluulttmuus tarkittaa myös avinta ja uteliasta mieltä kurlle tarjutuvia mahdllisuuksia khtaan. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Philmela haluaa khdata rhkeasti sille tarjtut musiikilliset haasteet ja kehittymishaasteet ryhmänä ja yksilöinä. Laulajat pyrkivät ylittämään man rhkeutensa rajat; he haluavat uskaltaa heittäytyä ja khdata tisensa ja yleisönsä henkilökhtaisellakin taslla. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Inhimillisyys n läsnä kaikessa Philmelan timinnassa. Philmela pyrkii mahdllisimman hyvään. Philmelan laulajana riittää, kun antaa mana itsenään parhaansa. Yhdessä lemme enemmän kuin yksilöiden summa. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Osa inhimillisyyttä n myös se, että kurlaiset vat slidaarisia tisiaan khtaan: he ymmärtävät tistensa erilaisia elämäntilanteita ja välittävät tisistaan. Laulajat vat tisiaan varten; kaveria ei jätetä lavalla eikä lavan ulkpulella. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Ryhmän sisäinen vimaslgan: Pkkana Pr (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010). Slgan juntaa siitä, että Philmela mnesti n jutunut dttamatta yllättäviin tilanteisiin, jihin n pitänyt reagida kuin lennsta mutta kuitenkin niin, että se n näyttänyt siltä kuin juuri tu hetken reakti lisi llut tivttu ja ennalta suunniteltu.

31 26 Kuvi 2. Perusviestit (3x3): Philmela n naisia, musiikkia ja elämyksiä (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010). Philmela n perusviestiensä mukaan ensinnäkin ja lunnllisesti naisia; naisia, jille minkään ei haluta levan mahdtnta. Kur taht kerta ihmiselämästä, ei välttämättä pelkästään naisten elämästä, mutta naisten suulla, naisten sudattamana. Philmelassa laulaa eri-ikäisiä ja taustaltaan erilaisia naisia, jtka yhdessä tekevät kursta suuren, mnikielisen instrumentin. Parhaimmillaan naiset mudstavat sisarellisen jukn, jssa yksittäinen laulaja vi pidäkkeettä kasvaa maksi itsekseen. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Philmela n llut ja pyrkii edelleen lemaan musiikillinen edelläkävijä. Tämä tteutuu muun muassa siten, että kur antautuu taiteelliseksi kkeilualustaksi ennakkluulttmille säveltaiteilijille. Philmela ttaa avimesti vastaan sen, minkä säveltäjät ja svittajat sen maaperään haluavat kylvää, ja välittää siitä kasvavan musiikin man sielunsa kautta yleisölle. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Ilman yleisöä musiikki ei elä.

32 27 Kur kstuu ihmisistä, erillisistä yksilöistä. Kurssa kaikki yksilöt ttavat vastuun itsestään, jllin kukin laulaja mana itsenään, mutta silti sana suurempaa kknaisuutta, khtaa yleisön. Philmelalle n minaista käyttää hyväksi kk esiintymistilaa; se laulaa millin yleisön edessä, millin sen takana, ympärillä ja jpa jalkjen juuressa. Philmela haluaa parhaansa mukaan luda yleisölle klmiultteisen elämyksen, kieta yleisön musiikkiin, jta parantavaksi santaan. Kur pyrkii tekemään laulaen hyvää, mikä tarkittaa sitä, että itse musiikki vaikuttaa psitiivisesti, mutta myös sitä, että yhdistys järjestää hyväntekeväisyysknsertteja tai sallistuu sellaisiin. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) 4 Tutkimuskysymykset ja miksi ne valittiin Kuvi 3. Philmelan timintaympäristö Tässä pinnäytetyössä pyritään saamaan selvää siitä, millä Philmelan timintaympäristön sa-alueilla ilmenee ngelmia tai epäkhtia, jita pitäisi kehittää, muuttaa tai kknaan jättää timinnasta pis. Yllä levan kuvin vasemmassa lhkssa n lueteltu

33 28 Philmelan ulkpulella levia tekijöitä, jtka tavalla tai tisella vaikuttavat yhdistyksen timintaan. Lhkn ylimpänä n rahitus, jka ratkaisevasti määrittää sitä, miten paljn katkviivan alla levia tekijöitä pystytään vihreän nulen kautta Philmelan varsinaiseen timintaan hankkimaan. Kk vasen lhk vaikuttaa näin llen myös itse tutteeseen, jnka Philmela tarjaa yleisölle. Philmelan timinnan ytimessä vat sen jäsenet, jtka ensi sijassa vat kurn laulajia, esiintyviä taiteilijita. Jäsenistä sa työskentelee myös yhdistyksen hallituksessa hitaen talutta ja muuta hallinta, sisäistä ja ulkista viestinnästä sekä markkinintia. Krvauksia tehdystä työstä yhdistys maksaa laskua vastaan säännöllisesti kurn taiteelliselle jhtajalle, kirjanpitäjälle ja tilintarkastajalle. Muuts ja kehitys lähtevät yhteisön sisältä, jten luntevaa n, että Philmelan kehitystarpeita aletaan selvittää yhdistyksen jäsenten kautta. Tämän pinnäytetyön päätutkimuskysymys n: Mitä Philmelan timinnan sa-alueita pitäisi yhdistyksen jäsenten mielestä kehittää? Tarkentavat alakysymykset: Minkälaisia ngelmia Philmelan timinnassa n? Mikä Philmelaa veisi eteenpäin? Mitä yksittäinen laulaja dttaa kurlta ja mikä häntä mtivi? Haen myös vastauksia kysymykseen Mitä Philmela parhaimmillaan visi lla vunna 2020?, jnka taustalla n ajatus siitä, että js tähtää tähtiin, vi sua metsänreunaan. Kannattanee tavitella jtain, mikä juuri nyt saattaa tuntua jpa mahdttmalta, mutta jka psitiivisella, avimella ja määrätietisella tteella vikin muuttua tdeksi. 5 Tapaustutkimus mnen aineistn avulla Tämä pinnäytetyö n tapaustutkimus Philmelan kehittämiseksi. Opinnäytetyössä kartitetaan timijiden näkemyksiä kurn nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ojasaln, Milasen ja Ritalahden (2009) mukaan n susiteltavaa käyttää rinnakkain useampaa,

34 29 tinen tistaan täydentävää menetelmää, jllin päätöksentekn saadaan varmuutta. (Ojasal ym. 2009, 40.) Käytin työssäni lpulta klmea erilaista aineistnkeräysmenetelmää: ensimmäisessä työpajassa ryhmähaastattelua, tisessa työpajassa Wrld cafe -menetelmää ja näiden lisäksi e-lmakekyselyä. Philmelassa kehittäminen vi khdistua saamiseen, mikä tarkittaa, että kehittää vidaan sekä laulajien mutta myös yhteisössä ja sen hyväksi työskentelevien muiden timijiden saamista ja tasa. Philmela vi kehittää käytäntöjään ja timintamallejaan, myös tapaansa lla yhteydessä sidsryhmiinsä. Timijalähtöisessä kehittämisessä arvstetaan niin ammatillista saamista kuin kkemusasiantuntijuuttakin (Tikk, 15). Philmelassa n mukana sekä musiikin ammattilaisia että muissa ammatissa timivia, jilla n pitkä kurtausta. Tikn tarkittamia kkemusasiantuntijita (Tikk, 8) vat Philmelan näkökulmasta sen laulajat, mutta myös sen yleisö. Niillä mlemmilla n käsitys ja tiet siitä, miten kurn timinta visi lla vielä parempaa kuin se nyt n. Ojasaln, Milasen ja Ritalahden (2009) mukaan tutkimuksellinen kehittämistyö alkaa ideinnista ja päättyy mnien ideiden kehittelyvaiheiden kautta ratkaisuun, sen tteutukseen ja arviintiin; se n ihmisten välistä vurvaikutusta, muutksen hakemista ja hjaamista (Ojasal ym. 2009, 20 21). Tikn ja Rantasen (2009, 94) mukaan timijakeskeisessä kehittämisessä tärkeää n se, että yhteisön kaikki jäsenet sallistuvat siihen. Timijilta kerätään tieta, jnka avulla kehittämisprsessia n mahdllista hjata paremmin vastaamaan timijiden intressejä ja tavitteita; tämä n niin santtua empaattista kehittämistä, jssa llaan herkkiä ymmärtämään timijiden tarpeita. Timijille annetaan ääni ja heitä kuullaan. Keskustelutilaisuudet vat tämän timintatavan työkaluja. (Tikk & Rantanen 2009, 96.) Tikk ja Rantanen (2009, 97) sanvat, että timijiden sallistumisen kehittämistimintaan vi nähdä kk timinnan pääprsessina, ja prsessin mistavat ne, jita kehittäminen kskee. Kehittäminen n prsessi, jnka tulksia tai edes tavitteita ei vi etukäteen tietää, vaan ne määrittyvät prsessin aikana. Lähtökhtana n intressien erilaisuus, ja kehittäminen etenee vurvaikutuksen varassa suuntaan, jta ei vi etukäteen tietää. Prsessin aikana n hyvä kuulla paljn erilaisia ääniä ja mielipiteitä. (Tikk & Rantanen 2009, 97.) Jhn Ktterin käsitys kehittämisestä n, että sen pitäisi perustua tunteisiin ja kkemuksiin. Kehittäminen etenee siten, että asiat ensin näh-

35 30 dään, sen jälkeen khdataan tunteet ja tämän jälkeen kehittäminen knkretisituu muutkseksi (Ktter 2002, Tikn & Rantasen 2009, mukaan). Tivttavaa n, että timijat sallistuvat kehittämiseen man ajatuksensa, kkemuksensa ja näkemyksensä perusteella. Osallistumista edistävillä välineillä n näin llen ltava emtinaalinen ulttuvuus. Välineiden n myös ltava sellaisia, että ne edistävät avinta sallistumista; avin dialgi n mahdllista vain sallivassa ilmapiirissä, jssa myös pikkeavat näkemykset saavat tulla esille. (Tikk & Rantanen 2009, 99). Kuvi päivätty prsessisuunnitelma (Maijastiina Kaili). Yllä levasta kuvista näkyy, miten tammikuun alkuun mennessä lin vienyt prsessiani eteenpäin ja miten suunnittelin sen edistyvän seuraavien kuukausien aikana. Kuvissa mainitun menetelmäkkeilun tteutin yhden menetelmäpintihini kuuluneen tapaamisen yhteydessä. Kkeilussa haastattelin ryhmää, jhn kuului piskelijakllegitani sekä meitä hjaava lehtri. Nauhittamassani pulen tunnin haastattelussa selvitin lyhyesti ryhmän kkemuksia kurknserteista. Kysyin myös, tietävätkö ryhmän jäsenet, kuinka paljn Sumessa n kurharrastajia. Saamieni vastausten mukaan heitä

36 31 lisi keskimäärin nin , mutta ikea vastaus n nin Vastausten lukemat vaihtelivat 600:sta 1,9 miljnaan. Tämä pinnäytetyö nudattelee tapaustutkimuksen kaavaa. Tapaustutkimus sveltuu lähestymistavaksi, kun halutaan ymmärtää jnkin rganisaatin tilannetta ja tehtävänä n ratkaista siellä ilmennyt ngelma tai tuttaa tutkimuksen keinin kehittämisehdtuksia. Tapaustutkimus lu kehittämisideita tai ratkaisuehdtuksia havaittuun ngelmaan. (Ojasal ym. 2009, ) Prsessin alussa mietin, minkälaisia asiita haluaisin kurn kanssa selvittää. Otin tuekseni keväällä 2010 lanseeratun viestintäsuunnitelman sekä kävin läpi kyselyä, jka kurlle li tehty keväällä Viestintäsuunnitelmassa tiivistetään, minkälaisena kur haluaa tulla esitellyksi yleisölle, minkälaisia minaisuuksia kurn halutaan liittää. (Philmelan viestintäsuunnitelma 2010.) Yksitista vutta sitten tehty kirjallinen kysely, jhn vastattiin sittain malla nimellä ja sittain annyymisti, li melk laaja. Sen avulla selvitettiin sillisten laulajien käsityksiä muun muassa kurn hyvistä ja hunista pulista yleensä sekä kurn liittyvistä dtuksista. Laulajilta myös kysyttiin, haluavatk he matkustaa ja sallistua kilpailuihin kurn kanssa ja tarvitseek kur äänenmudstajaa. (Kysely 2002.) Päädyin aika npeasti siihen, että paras tapa kerätä aineista n järjestää keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa vitaisiin keskustella antamieni aiheiden phjalta tai jpa aivan vapaasti. Ryhmässä jäsenet auttaisivat tisiaan muistamaan eri asiita, ja kun yksi sanisi jnkin asian, tinen visi jatkaa suraan siitä malla tavallaan. Keskustelijiden lisi myös mahdllista kyseenalaistaa tistensa sanmisia, jllin ideat tavallaan jalstuisivat lennssa. Kuten Ojasal, Milanen ja Ritalahti (2009, 42) sanvat, ryhmähaastattelun avulla n mahdllista saada ttuudenmukaisempi kuva ilmiöistä kuin yksilöhaastattelussa, kska haastattelijan hjaus ei siinä le niin vimakasta, vaan keskustelua vie eteenpäin ryhmä. Yksilöhaastatteluja en pitänyt vaihtehtna llenkaan, kska niiden järjestäminen lisi llut uskakseni liian aikaa vievää sekä itselleni että haastateltaville, ainakin, js lisin haastatellut kaikki kurlaiset. Mietittyäni tulin siihen tulkseen, että järjestäisin vain yhden tilaisuuden, jssa käyttäisin Wrld cafe -menetelmää. Lähetin kurlle jhtajineen sähköpstitse kutsun saapua keskustelemaan. Annin kaksi vaihtehtista päivää ja tarkitukseni li järjestää keskustelu vain sinä päivänä, jhn ilmittautuu enemmän santtajia. Ilmittautumisajan

37 32 päätyttyä tammikuun 2013 alussa kävi ilmi, että ensimmäisenä päivänä keskustelemaan lisi tulssa kymmenisen laulajaa ja tisena yli kaksikymmentä. Tässä vaiheessa alin pyörtää aiempia ajatuksiani, kska halusin sittenkin tarjta keskustelumahdllisuuden kaikille niille, jille jmpikumpi päivä li spiva. Päädyin järjestämään kaksi tilaisuutta. 5.1 Ensimmäinen työpaja: ryhmähaastattelu Ensimmäinen tilaisuus pidettiin lauantaina päiväkti Onnimannissa Helsingin Töölössä. Kknnuimme paikalle kell 13, ja lin luvannut, että lpetamme kell 17:ään mennessä. Paikalle saapui kahdeksan kurlaista. Kerrin tilaisuuden (myöh. Onnimanni) aluksi sallistujille vielä tarkemmin tilaisuuden taustasta ja sille suunnatuista dtuksista. Sain kaikilta sallistujilta luvan haastatella ja nauhittaa haastattelut. Lupasin sallistujille, etten yhdistä heidän nimiään haastattelumateriaaliin. Olin laatinut listan (ks. Liite 1) kysymyksistä, jtka liittyivät Philmelan timintaan. Kysymysten avulla halusin selvittää paikalla levien käsityksiä kurn timinnan tassta, laajuudesta ja mielekkyydestä sekä sitä, miten tämä kaikki vaikuttaa laulajiin yksilöinä. Tilaisuus eteni lpulta hyvin vapaalla phjalla, aiheet sljuivat sujuvasti edestakaisin sen mukaan, mitä kullakin mielessään li. Ajittain annin jnkin uuden langanpään keskustelijille, jtka näin saivat taas uutta puhtia jutun jatkamiseksi. Vaikka ainakin jssain määrin ketin viedä keskustelua eteenpäin siten, että kaikki lisivat puhuneet järjestyksessä ja vurllaan, kävi niin kuten usein ryhmässä että hiljaisimmat jutuivat välillä dttamaan vuraan vähän liian pitkään. 5.2 Tinen työpaja: Wrld cafe Tinen tilaisuus (myöh. Kantti) li viikn kuluttua ensimmäisestä, sunnuntaina Kantti ry:n tilissa Töölössä, ja samaan kellnaikaan kuin ensimmäinen, yhdestä viiteen. Paikalle saapui 16 laulajaa, jten tämä ryhmä jäi selvästi pienemmäksi kuin alun perin näytti. Kaikkiaan siis kahteen tilaisuuteen sallistui 24 philmelalaista. Kurn jäsenluettelssa tilaisuuksien aikaan li 44 laulajaa sekä kurnjhtaja, jten sallistumisprsentti li 53,33.

38 33 Sain Kantinkin sallistujilta luvan haastatella ja nauhittaa haastattelut ja lupasin myös näille sallistujille samin kuin Onnimannissa, etten yhdistä heidän nimiään haastattelumateriaaliin. Kantissa svelsin Wrld cafe -menetelmää, jssa käydään mnta samanaikaista kkusta. Tämä n ajallisesti tehkkaampaa ja pitää ryhmän energiatasn krkeammalla, verrattuna perinteiseen kkustyyliin. (Kantjärvi 2012, 176.) Käytin kntrllitua kahvilaversita, jssa aiheet n päätetty etukäteen, kaikki sallistujat käyvät kaikissa kkuksissa ja kaikki kkukset kestävät yhtä kauan (Kantjärvi 2012, 177). Mietin myös rliani fasilitaattrina ja päätin timia lähinnä niin, kuin Kantjärvi (2012) esittää: fasilitaattri keskittyy vain ja ainastaan työpajan prsessiin eikä ta lainkaan kantaa sisältöön, fasilitaattri ei itse tuta ideita, ei kritisi niitä eikä päätä, mitkä vat parhaita; hän ei ryhmittele ideita eikä arvii, nk niitä tarpeeksi ja mahdllisimman neutraali fasilitaattri antaa tilaa sallistujille (Kantjärvi 2012, 36).

39 34 Kuva 4. Kantin keskustelijita (Kuva: Maijastiina Kaili). Miten lla neutraali ja antaa valtaa sallistujille? Siirtymällä kertjasta kysyjäksi siirtää vastuun sisällöstä sallistujille. Keskustelijat saavat mahdllisuuden vaikuttaa tämä pulestaan n avain innstumisen ja situtumisen saavuttamiseen. (Kantjärvi 2012, ) Fasilitaattrin n pysyteltävä taustalla ja keskityttävä kuuntelemaan, ja Kantjärvi (2012) neuvkin kysymään vain, js haluaa myös kuulla vastauksia. Asenteet näkyvät läpi. Rehellisyys edesauttaa situtumista ja saamisen jakamista parasta n puhua asiista niiden ikeilla nimillä. Tämä edellyttää kuitenkin luttamuksellista ilmapiiriä ja rhkeutta kaikilta sapulilta. (Kantjärvi 2012, ) Millainen n hyvä fasilitaattri? Läpinäkyvä: kert, mitä aik tehdä. Pulueetn: ei manipuli, ei arvstele. Neutraali sisällön suhteen: keskittyy prsessiin ja antaa vastuun sallistujille, ei kerr mia ideitaan. Aktiivinen kuuntelija, käyttää avimia kysymyksiä.

40 35 Auttaa päätöksentessa, selkeyttää, tekee yhteenvetja ja kiteyttää. Justava: prsessit harvin tteutuvat täsmälleen suunnitellulla tavalla. Muuttaessaan prsessia kmmuniki, miten se vaikuttaa lpputulksiin. Pyrkii aktivimaan kaikki sallistujat. Saa kaikki ryhmän jäsenet keskittymään samaan asiaan samaan aikaan. Pitää ryhmän energiatasn spivana. Käyttää ryhmämuistia ja hulehtii dkumentinnista. Antaa selkeitä hjeistuksia, kmmuniki välitavitteet ja tarvittaessa perustelee, miksi mitäkin asiaa käsitellään tietyllä tavalla. Suunnittelee prsessin, jlla päästään tavitteisiin käytettävissä levan ajan puitteissa. (Kantjärvi 2012, 40.) Jain Kantissa paikalla lleet neljään pöytään, jihin lin nimennyt erilaisia keskusteluaiheita (ks. Liite 2). Olin j etukäteen spinut, ketkä timivat pöytien puheenjhtajina. Kuhunkin pöytään asettui yksi puheenjhtaja ja klmen hengen ryhmä, ja kussakin pöydässä li nauhuri, jka nauhitti kk nin tunnin ja viisikymmentä minuuttia kestäneen keskustelun. Olin sijittanut pöydät Kantissa siten, että pöytien keskustelut haittasivat tisiaan mahdllisimman vähän. Puheenjhtajilla li käytössään isja paperiarkkeja, jille he paksukärkisillä tusseilla kirjasivat aiheiden mukaan keskustelijiden ajatuksia. Nin kahdenkymmenen minuutin jälkeen klmikk siirtyi seuraavaan pöytään puheenjhtajan jatkaessa keskustelua mista aiheistaan seuraavan ryhmän kanssa.

41 36 Kuva 5. Kantin puheenjhtajat työn tuhussa (Kuva: Maijastiina Kaili). Ryhmäkeskustelujen jälkeen kknnuimme kaikki yhden isn pöydän ympärille kstamaan ryhmissä esille tulleita asiita. Puheenjhtajat lukivat ääneen sen, mitä livat papereihinsa kirjittaneet, ja sallistujat pääsivät vielä kmmentimaan tisten ryhmien esille tumia ajatuksia ja ilmaisemaan sellaista, mikä li jäänyt pöydässä sanmatta. Tarkitukseni li tämän kstekeskustelun jälkeen käydä läpi vielä jitain etukäteen suunnittelemiani asiita, mutta aika ei enää riittänyt. Lpetimme nin viisitista minuuttia yli viiden.

42 37 Kuva 6. Kantissa naisia (Kuva: Maijastiina Kaili). Etukäteen lin miettinyt, nk kaksikymmentä minuuttia spiva aika yhden pöydällisen keskustelulle, nk aiheita liian vähän vai liian paljn, vatk aiheet innstavia vai tylsiä ja niin edelleen. Ilmeni, että puhetta riitti, aika lppui kesken, ja keskustelijilta jäi mitä tdennäköisimmin jtain kknaan sanmatta. Tästä jhtuen, sekä siksi, että kaikki kurlaiset eivät aikataulujensa vuksi päässeet sallistumaan kumpaankaan tilaisuuteen, päätin kahden keskustelutilaisuuden lisäksi kerätä aineista vielä e- lmakkeen avulla. 5.3 Kysely Kyselyllä vidaan kerätä laaja aineist, jssa suurelta määrältä ihmisiä vidaan kysyä mnia asiita. Menetelmänä kysely n npea ja tehkas. Kyselyn heikkutena vidaan pitää muun muassa sitä, ettei pystytä arviimaan, millaisella vakavuudella vastaajat suhtautuvat ja miten nnistuneita annetut vastausvaihtehdt vat. (Ojasal ym. 2009, 108.)

43 38 Ojasal, Milanen ja Ritalahti (2009) mainitsevat, että lmakkeen pituus ja ulkasun selkeys vat tärkeitä asiita lmaketta laadittaessa. Liian pitkä lmake heikentää vastaamishalua; palauttajan täytyy paitsi jaksaa myös sata vastata. Kysymyksenasettelun pitää lla kattavaa mutta samalla yksinkertaista ja helpptajuista. Myös itse kysymyksen pitää lla khtuullisen mittainen. (Ojasal ym. 2009, 116.) Keskustelutilaisuuksien phjalta, sekä sen, että tiesin keskustelijiden levan aktiivisia ja kantaa ttavia, rhkenin tehdä lmakkeen kysymyksistä avimia. Ojasaln, Milasen ja Ritalahden (2009, 117) mukaan kaikki vastaajat eivät vastaa avimiin kysymyksiin eikä saatu infrmaati välttämättä täytä dtuksia. Näin sittain kävi tämänkin kyselyn salta, mutta lppujen lpuksi lin tyytyväinen saamiini runsaisiin ja mnisanaisiin vastauksiin. Laadin lmakkeen (ks. Liite 3) kysymykset sen mukaan, mihin näin ja kuulin laulajien keskustelutilaisuuksissa suuntaavan, mutta myös niiden kysymysten ja aiheiden mukaan, jita lin j tilaisuuksia varten laatinut ja jtka livat aikapulan vuksi jääneet käsittelemättä kknaan tai sittain. Lähetin lmakkeen helmikuussa 44 laulajalle, sekä lisäksi kurnjhtajalle, ja sain 24 vastausta. Vastausprsentti siis 53,33. Vastausaikaa annin kaksi viikka. Kaikki vastasivat annyymisti, enkä vinut yhdistää vastauksia ja vastaajia tisiinsa. E-lmakkeen seurannasta minun li kuitenkin mahdllista nähdä, keiltä kaikilta vastaus li tullut. Siksi pystyn kertmaan, että lmakkeelle vastanneista 13 li sellaisia, jtka livat sallistuneet keskustelutilaisuuteen ja 11 sellaisia, jtka eivät lleet sallistuneet, jten tähän pinnäytetyöhön kerätyssä aineistssa n mukana kaikkiaan 35:n eri philmelalaisen ajatuksia, käsityksiä ja mielipiteitä kurn timinnasta. Nauhitettua aineista kertyi keskustelutilaisuuksista kaikkiaan runsaat klmetista tuntia, ja sen litterimiseen meni aikaa. E-lmakkeen purkaminen li työläämpää kuin lin kuvitellut; kysymyksiä li lpulta ehkä liian mnta ja samat asiat tulivat esille eri khdissa. Jssain määrin hajanaisen ja pukkilevan Onnimanni-aineistn jäsentäminen li haastavaa, mutta kyllä siitäkin massasta pääkhtia esiin nusi. Kanttimateriaalia li tdella paljn, ja siitä leellisten ainesten löytäminen ei llut aivan yksinkertaista. Onneksi puheenjhtajien paperiarkit livat tämän materiaalin hahmttamista tukemassa.

44 39 6 Tutkimustulkset Philmelan ääni Tässä luvussa selvitetään, mitä 35 Philmelan laulajaa halusi ryhmähaastattelun, työpajan ja kyselyn perusteella kurn timinnasta tuda esille, mitä heidän mielestään timinnan kehittämiseksi pitäisi tehdä ja minkälaisena he näkevät kurn tulevaisuuden. Vastaukset n jateltu ensi sijassa e-lmakkeen kysymysten ja aiheiden mukaan ja keskustelutilaisuuksissa esille tulleita ajatuksia n lisätty lmakevastausten perään. Keskustelutilaisuudessa mukana lleet ja/tai e-lmakkeelle vastanneet vs. kaikki kurlaiset: Kuvi 5. Mukana keskustelutilaisuudessa ja/tai vastasi e-lmakkeelle. Eniten materiaalia saatiin ikäryhmältä vutiaat, jka siis n kurn suurin ikäryhmä. Kuvaan näin llen spii, että juuri tästä ryhmästä jäi myös kappalemääräisesti eniten vastauksia tai sallistujia saapumatta. (E-lmake, Onnimanni ja Kantti 2013.) 6.1 Philmela kettuna tänään Philmela n vusien mittaan llut melkinen kasvualusta laulajilleen.

45 40 Itseluttamus, itsetuntemus, itsevarmuus ja ilmaisutait vat kasvaneet. Olen avimempi, rhkeampi, vahvempi, spntaanimpi. Olen viisastunut. Uskallan heittäytyä ja ttaa riskejä. Siedän paineita ja keskeneräisyyttä. Tunnen paremmin mat, mutta myös muiden rajat. (E-lmake 2013.) Mni humaa ppineensa paljn ryhmästä ja timimisesta ryhmän jäsenenä. On pittu ajanhallintaa ja muiden ihmisten ja elämäntilanteiden humiimista, ymmärtämään erilaisia persnia ja eri tavalla ajattelevia. Vastaajat ymmärtävät yhä enemmän ryhmädynamiikasta ja myös ystävyydestä. He uskvat jukn vimaan kursiskt kantavat hankalien hetkien yli. Myös hallitustyöskentelyn katstaan lleen kasvattavaa: sen myötä n pittu paljn luttamuksesta mutta vastaavasti sen puuttumisesta. Lunnllisesti laulajat vat ppineet suuret määrät musiikkia ja sanituksia mnet tekset jpa hyvin lyhyessä ajassa. (E-lmake 2013.) Philmela n llut varsinainen elämänkulu tälle yli 14 vutta kurssa laulaneelle: Olen ylittänyt henkilökhtaisen mukavuusalueen rajat useammin kuin pystyn laskemaan. Olen ppinut pis perfektinismista ja luttamaan läheisiin. Olen ppinut ilmaisemaan itseäni kk persnallani. Kaikki tämä hyödyttää myös työelämässä ja elämässä yleensäkin. Minusta n tullut parempi ihminen. (E-lmake 2013.) Näin kasvuaan lunnehtii ikäryhmään kuuluva, yli 10 vutta kurssa laulanut: Olen kasvanut ylipist-piskelijasta työntekijäksi ja kahden lapsen äidiksi eli len elänyt tärkeät aikuistumisen vuteni Philmela-aikanani. Olen ppinut luttamaan jhtajan visin ja siihen, että tivttmalta tuntuva tilanne (harjitusvaiheessa) vi lpulta ratketa parhain päin (ja jhtaa napakymppiesitykseen). (Elmake 2013.) Uskn, että mnen kurlaisen n helpp yhtyä kahden edellä esitetyn vastaajan tuntemuksiin kurssa kasvamisesta. Lähes kaikki vastanneet liittävät kurn yhteyteen sanat ystäviä, ystävyyttä, kurkavereita tai upeita ihmisiä miettiessään, mitä kur n heille antanut. Selvää siis n, että kurssa llaan myös muun kuin musiikin ja laulamisen vuksi. Jillekin kur n antanut kenties tärkeimmän sisällön elämään. Laulajat vat saaneet kurlta taide-

46 41 elämyksiä, haasteita ja jännitystä. Upeat matkat ja hient esiintymisareenat vat sykähdyttäneet kurelämässä. Laulajat kertvat siitä, miten unhtumattmia musiikillisia kkemuksia he vat peräti etuikeutettuina saaneet sallistuessaan tämän sisarellisen jukn jka timii myös vertaistukiryhmänä timintaan. Mni ilitsee siitä, että n saanut lla mukana tuttamassa elämyksiä yleisölle. (E-lmake 2013.) Kur herättää paljn tunteita: inha, rakkautta, turhautumista, ila. Kurssa vi etsiä ja löytää, sen parissa vi ppia ymmärtämään yhteisen tekemisen vimallisutta ja yhteishengen tärkeyttä. Kurssa vi saada uska miin kykyihinsä ja rhkeutta jpa pyrkiä muusikn ammattiin. (E-lmake 2013.) Onnistuneet knsertit sekä vaihtelevat, mielekkäät ja taiteellisesti haastavat prjektit ja niiden deadlinet mtivivat laulajia. Taitavien ja huumrintajuisten ihmisten kanssa vi kkea työn ja laulamisen ila ja puhaltavansa yhteen hiileen. Mtivivaa n situtuminen ja itsensä ylittäminen, sekä se, että laulajan henkilökhtaista kehittymistä tuetaan. Ja tunne, jnka laulaja parhaimmillaan vi kkea nnistuneen keikan päätteeksi se n kuin huume. (E-lmake 2013.) Vastaajat ilahtuvat yhä uudestaan tistuvasta Philmela-ihmeestä, jssa rhkeat ja innstuneet, taitavat ja vastuulliset laulajat yhdessä heittäytyen venyvät parhaimpaansa kuinka alun kaas muuttuu kyvykkään jhtajan kautta hallituksi kknaisuudeksi. Myös viikkharjituksissa tapahtuu kummia: tavalliset ja väsyneet, mutta taitavat ja ihanat naiset synnyttävät arki-iltaisin ihmeellistä musiikkia! (E-lmake 2013.) Suurin sa vastanneista dttaa kurlta edelleen mnipulisia haasteita, jtka vidaan tteuttaa situtumalla. Harjitteluilmapiirin n ltava hyväksyvä ja innstava, ennakkluultn. Yhteisöllisyyttä krstetaan. Mtivitumisen kannalta tärkeää n myös suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, jhdnmukaisuus ja asiallisuus sekä ikeudenmukainen ja tasapulinen khtelu. (E-lmake 2013.) Kurn hyvistä pulista puhuttiin myös Onnimannissa: Ihmiset Yhteishenki Selviytymiskyky, ihmeidentekkyky aina selvitään! Ennakkluulttmuus, terve itsesujeluvaistn puute

47 42 Laulaja saa lla ma itsensä. Iättömyys; kaikenikäisiä naisia, mutta ikä vain häviää jnnekin. Laulajien musikaalisuus ja lahjakkuus; laulajat täydentävät tisiaan. Genre-rajjen ylittäminen muvailuvahamaisesti Vastuuntunt ja vastuunkant Kur n vimavara, henkireikä. Hiena n, että vaikka ikinä ei yksin pystyisi menemään suuren knserttisalin lavalle, niin kurn kanssa se n mahdllista. Laulaja vi lla sa mahtavaa kurinstrumenttia, lla parempi muusikk kuin kskaan yksin visi lla. Ryhmä n pettanut, että laulajan ei aina tarvitse lla yksin vahvana henkisen kantkykynsä kanssa vaan hän vi uskaltaa lla myös heikk. Luttamus tisiin laulajiin n kasvanut, laulaja vi antaa itsensä tulla kiedtuksi yhteisön turvaverkkn. Laulajat tukevat tisiaan aina tarpeen tullen. Philmela n ryhmä ammattitaitisia ja uskttavia muuntautujia, jtka pystyvät timimaan siinä rlissa, jka heille kullinkin n tarjlla. (Onnimanni 2013.) Pisimpään Philmelassa laulaneet (yli 14 vutta) kertvat, että yksi kura eniten eteenpäin vieneistä tekijöistä n llut kurn sallistuminen Helsingin kaupunginteatterin musikaaliin Sund f Music keväällä (E-lmake 2013.) Esiintyminen nunnakurna li kurn siihenastisen histrian vaativin urakka, sekä ajallisesti (99 esitystä neljässä kuukaudessa) että lgistisesti (kussakin esityksessä piti lla mukana vähintään 20 laulajaa). Muita isja ja ainakin henkisesti vaativia, vastaajien mainitsemia prjekteja kaupunginteatterin jälkeen vat lleet Suden aika ja Kädetön neit, jtka n tehty yhteistyössä säveltäjä Tellu Turkan ja hjaaja-kregrafi Päivi Järvisen kanssa. Mlemmissa teksissa yksilö n jutunut heittäytymään ryhmän vietäväksi ja asettamaan itsensä kurn ulkpulisten taiteilijiden käyttöön. Lpulta laulaja n kuitenkin vinut tdeta ylittäneensä itsensä sekä musiikillisesti että fyysisen ilmaisun pulesta. Useiden vastaajien mielestä myös matkat ja kilpailut vat edistäneet kurn yhteisöllisyyttä. Muutama mainitsee tärkeänä virstanpylväänä kevään 2012 Naistenpäivän knsertin Musiikkitalssa: knsertti nsti kurn uudelle taslle, kun se pystyi täyttämään suuren lavan ja suuren katsmn. (E-lmake 2013.)

48 Philmelan haasteet tänään Kehittämisen kannalta leellista n tietää, mitkä kurlaisten mielestä vat kurn tämänhetkisen timinnan suurimpia ngelmakhtia, jtta niihin vidaan puuttua ja niitä vidaan pyrkiä ratkmaan. Liian kireät aikataulut, nutit saadaan liian myöhään. Tehttmat harjitukset Hajanainen, epäjärjestelmällinen, linjatn, haahuileva timinta Jhtajan ja kurn yhteistyö ei timi. Ssiaalinen paine Laiskistuminen ja alentuneeseen tasn tyytyminen Markkininti ntuu. Tiukka talus. (E-lmake 2013.) Vastaajia hulettaa, että kaikki laulajat eivät situdu timintaan tasapulisesti. Tisaalta humiidaan kurlaisten erilaiset elämäntilanteet (vurtyö, piskelu, pienet lapset) ja ymmärretään, ettei niiden vuksi kaikilta vi edes dttaa 100-prsenttista sallistumista. Hyvää ei le sekään, että kurlaiset itse jutuvat jakamaan uuden, peteltavan laulun stemmat. Katstaan, että stemmjen jak kuuluu taiteellisen jhtajan tehtäviin, ja js jhtaja hitaisi tämän asian, säästettäisiin paljn kaikkien aikaa ja rauhitettaisiin harjitukset. (E-lmake 2013.) Kurlaisten mat vaikutusmahdllisuudet ngelmien ratkaisemiseksi: Vin lla vaativampi. Vin lla avimempi ja vastaanttavaisempi. Vin lla rhkea ja pulustaa muita tilanteen niin vaatiessa. Vin harjitella aktiivisemmin myös ktna. Vin lla aina tai ainakin lähes aina paikalla harjituksissa, ja täsmällisesti. Vin välttää ylimääräistä höpötystä harjituksissa. Vin käyttäytyä esimerkillisesti ylipäänsä. Ovat hyvin vähäiset. (E-lmake 2013.) Hallituksen pitää vastaajien mielestä pulestaan panstaa siihen, että kmmunikaati jhdn ja laulajien välillä timisi ajallaan, avimemmin ja mlempiin suuntiin. Jhdn

49 44 pitää tehdä rakentavia ratkaisuja ja nimenmaan kurn eduksi. Hallitus visi myös timia jhdnmukaisemmin ja suunnitelmallisemmin rakentaessaan kalenteria ja sittaa näin armeliaisuutta kurlaisille. Tehdyistä päätöksistä täytyy pitää kiinni. Ehdtetaan myös, että ainakin ne laulajat, jiden n hankala täysillä situtua timintaan, visivat käydä säännöllisesti kehityskeskustelun taiteellisen jhtajan, varajhtajan ja stemmaviskaalin kanssa (E-lmake 2013). 6.3 Philmelan tulevaisuuskuva kurlaisten silmin E-lmakkeella pyysin laulajia miettimään, millainen Philmela n nin seitsemän vuden kuluttua. Mitä kaikkea Philmela tekee, minkälaiset asiat sitä uhkaavat ja miten tämä ryhmä asettuu suhteessa muihin sumalaisiin kurihin. Kysyin myös, miltä Philmela parhaimmillaan visi näyttää ja kuulstaa. Kurn asema Sumen kurmaailmassa nin vunna 2020: Philmela n edelläkävijä, suunnannäyttäjä, uranuurtaja. Philmelan asema n vakiintunut. Philmela n tunnetuin, arvstetuin ja jhtava naiskur. Philmela n muusta kurmaailmasta pikkeava ryhmä. Philmela n yksi nin klmesta keskenään erilaisesta huippukursta. Philmela n entistä taitavampi, kska se n vittanut merkittävän kilpailun. Philmela n yhteiskunnallisesti merkittävä. Philmelan uusi kurnjhtaja n tunut kurlle uudenlaista ptkua. (E-lmake 2013.) Lähes kaikki vastaajat uskvat laulavansa tässä kurssa myös vunna 2020, ainakin, js edelleen asuvat pääkaupunkiseudulla. He kertvat pitävänsä ryhmästä, ainutlaatuisista kkemuksista ja kurlaulusta sinänsä. Philmela n mnelle elämäntapa. Jatkaminen saattaa tsin vaatia erityistä panstamista. (E-lmake 2013.) Äänimateriaalini sen sijaan tarvitsisi vähän lisähulta, js ain jatkaa samassa spraanstemmassa (e-lmake 2013). Ikänsä vuksi jatka epäröi muutama vastaaja. Nämä kaikki vat tällä hetkellä vähintään 45-vutiaita ja näin llen vunna 2020 ainakin 52-vutiaita. Yksi vanhimmista kysyy, minkä ikäisenä vielä vi laulaa Philmelassa. (E-lmake 2013.)

50 45 Kuva 7. Philmela adjektiiveineen Taipeissa (Kuva: Maijastiina Kaili). Vastausten perusteella kehittää halutaan myös kurn sintia ja hmgeenisyyttä sekä parantaa laulajien teknistä saamista. Nämä vidaan saavuttaa ahkerasti harjittelemalla ja himalla sekä käyttämällä yhteistä äänenmudstajaa. Ohjelmistn salta vunna 2020 Philmela hallitsee eri tyylilajit, mutta välttää sekastkua. (E-lmake 2013.) Js kur edellä esitetyn lisäksi vunna 2020 kuulstaa sävykkäältä ja värikkäältä, tunteikkaalta ja hengästyttävältä sekä vieläpä maleimaiselta (e-lmake 2013), uskisin sen levan miellyttävä kkemus kuulijalle. Kur ttaa kantaa myös siihen, minkä ikäisiä laulajat vunna 2020 vat ja tteaa, että eri-ikäiset, erinäköiset ja eritaustaiset naiset vat kurlle vahvuus. Kurlla visi lla selkeästi aikuinen, tarkkaan mietitty ilme. Tisaalta nähdään tärkeänä, että kurssa lisi entistä enemmän nurempia laulajia, kska Philmela tarvitsee ajankäytöllisistä syistä enemmän perheettömiä ja vielä piskeluiässä levia laulajia. (E-lmake 2013.)

51 46 Vunna 2020 Philmela tulee lemaan ammattimainen ryhmä, jka seis sanjensa mutta ei mappien eikä nuttitelineiden takana. Kurlla n selkeästi tunnistettava ma tyyli, brändi. Philmela näyttää innstuneelta tekemään musiikkia ja taidetta yhdessä ja se vaalii mdernisiden kansanperinteitä; se n ilmaisuvimaisten yksilöiden ryhmä ja visuaalinen 3D-elämys Sumen paras naiskur. (E-lmake 2013.) Tällaisella taslla Philmela timii nin vunna 2020; vastauksista tulee esille se, kuinka laulajat miettivät harrastamista ja ammattilaisuutta: Hyvällä harrastelijataslla tai jkseenkin ammattimaisella ainakin Mnigenreistä ja krkeatasista harrastekurlaulua Sumen parhaisiin kuuluvana harrastusphjaisena kurna Ammattimaisesti Kurlaisilta ei vaadita ammattilaisuutta, vaan tahta kehittyä. Ammattilaisuuden rajalla Amatööri- ja ammattilaiskenttien välimaastssa (E-lmake 2013.) Vastaajat näkevät, että kurn timinta n vunna 2020 järjestelmällistä. Yhdistyksen rganisaati n vahva, näkyvä sekä vakavarainen, ja yhdistys n ketterä instituuti, jka saa ttaa myös rennsti. Agenttitimist visi tuda tehkkuutta keikkamyyntiin. (E-lmake 2013.) Kurn taiteellinen tas vunna 2020 n yhtä krkea kuin nytkin, jpa krkeampi, niin ääniteknisesti kuin hjelmistn vaativuudessa. Kur knserti ympäri Sumea ja tekee haastavia, laaja-alaisia ja kunnianhimisia prjekteja. Philmela n kur, esiintyjä, uuden musiikin esittäjä, kuluttaja, edelläkävijä ja asiantuntija, se tekee pientä ja suurta ihan laulamisen ilsta. (E-lmake 2013.) Philmela n kur, jlla n sellainen maine, että se tekee sellaista, mitä ei le sattu dttaa; Philmela n virkeä kaikelle, yllättää ja saa kriitikt heräämään (Onnimanni 2013). Vastaajat haluavat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä niin ulkmaisten kurjen, yhtyeiden ja rkestereiden kuin myös säveltäjien kanssa ja esiintyä aktiivisesti sekä kansainvälisillä kur- että kilpailulavilla. Myös ulkmaiset festivaalit hukuttelevat vastanneita. Laulajat näkevät Philmelan nimenmaan haluttuna esiintyjänä ulkmailla: kur n vahva sumalaisten naisten käyntikrtti. (E-lmake 2013.)

52 47 Vunna 2020 Philmela nähdään sana helsinkiläistä kulttuurielämää vahvemmin kuin tänä päivänä ja tivtaan, että sekä Helsingin kaupunki että helsinkiläiset saisivat paremmin hyödyntää kurn saamista. Philmelan usktaan levan tunnetumpi myös ei-kurpiireissä, kursta lisi tullut ismman yleisön kulutustute. Odtetaan myös, että Philmela saa kutsun pääesiintyjäksi LustClassic-festivaalille; Lustlla llaan ltu kaksikin kertaa, ja vierailuista n hyvät muistt. (E-lmake 2013.) Vunna 2020 yhdistys suunnittelee timintaansa pidemmällä tähtäimellä kuin nykyään, esimerkiksi yhteistyöprjekteja yritysten tai televisin kanssa suunnitellaan kauaskantisemmin. Philmela haluaa tehdä asiita pieteetillä. Kurlla n pitkään kkemukseensa perustuva näkemys. Tavitteita asetetaan ja niihin pyritään inthimisesti ja systemaattisesti. Vääriksi tdettuja timintamalleja ei tisteta. (E-lmake 2013.) Laulajilla n vunna 2020 peräti situtumisspimukset ja henkilökhtaiset sijaiset pitemmän taun sattuessa. Laulajat eivät vi vaihtua kvin tiuhaan, ja kurn ytimen mudstaa pysyvä hengen vakiryhmä. Yhden vastaajan mielestä laulajaphjan n vuteen 2020 mennessä täytynyt laajentua nurempiin. Hyvällä rekrytinnilla nkin saatu mukaan uusia huippulaulajia. Tähän n varmasti vaikuttanut myös se, että vunna 2020 kurlla n kiinnstavuutta ylläpitävä medianäkyvyys. (E-lmake 2013.) Vastaajien mukaan vunna 2020 raha ei enää lisi kmpastuskivi, vaan kurlla lisi taludellinen taustayhteisö tai suurspnsri. Kenties jkin mieletön tähti ikivieraana juluknserteissa visi taata rahavirran. Tai lisik Philmelalla jpa ikima kurhitti? Rahan myötä lisi mahdllista panstaa kurn persnallisuuden phjalta järjestelmälliseen markkinintiin ja mainntaan. Js rahaa lisi, kur visi palkata tuttajan tai managerin hitamaan markkinintia, yritysyhteistyötä ja apurahjen hakemista. (Elmake 2013.) Tuttaja valitsee keikkatarjuksista hulluimmat ja parhaat, suunnitellusti. Aivan kaikkea kur ei ta vastaan. (Onnimanni 2013.) Vunna 2020 Philmela timisi edelleen amatöörinä mutta sillä lisi ammattimaiset puitteet. Lavapresenssi lisi kunnssa, kska erilaiset kuluttajat tulisivat ja kertisivat, miten pitää lla ja miltä näyttää. Philmelan timinta lisi mnipulista, mutta laulajissa säilyisi silti tietty amatööri-inthim. Kur laulaisi edelleen ilman palkkaa, kska js saa palkkaa, leipääntyy. Palkka tulee kkemuksina, kulutuksina, etuina, matkina, ilmaisun lisääntymisenä. Laulajan lisi edelleen nni lla juuri tässä ryhmässä, tällais-

53 48 ten ihmisten kanssa. Laulaja ppisi kk ajan uutta testen ja lavan kautta, ja hänen äänestään löytyisi paljn erilaisia värejä. (Onnimanni 2013.) Philmela lisi kerran vudessa kymmenen päivän kiertueella jssain ulkmailla mieluiten siellä, missä n aurinktakuu. Kurlla lisi neljä lppuunmyytyä juluknserttia Sumen suurimmissa kirkissa ja niiden lisäksi the kevätknsertti lppuunmyydyssä Musiikkitalssa. Näiden vakiknserttien lmaan mahtuisi musiikkiteatterikeikkja. Ja kaikki knsertit myytäisiin lppuun lipunmyynnin alituspäivänä, kska vunna 2020 Philmela n instituuti. Yleisö haluaa tulla kurn knserttiin ja se tietää, mitä Philmela n. Kurlla n ma, vakituinen, rakastava kuulijakuntansa. (Onnimanni 2013.) Kurlaiset näkevät myös erilaisia uhkia vuteen 2020 mennessä. Lähes pulet vastaajista n hulissaan nykyisen taiteellisen jhtajan jaksamisesta, jhtajuuden ja jpa kk timinnan jatkuvuudesta. Jhtajan vaihtuminen ja siihen liittyvät ngelmat. Jhtaja haluaa jäädä eläkkeelle en saa ajatella ketään muuta sumalaista kurnjhtajaa Philmelalle. Kur hajaa, js jhtajavaihds tulee eteen ja aiheuttaa erimielisyyttä. Jhtaja väsyy. Mistä uusi jhtaja? (E-lmake 2013.) Mnet hulehtivat myös laulajien pysyvyydestä. Laulajien vaihtuminen ja siihen liittyvät ngelmat. Etenkin kkeneet kurlaiset kyllästyvät hjelmistn, jka ei le riittävän haastavaa. Kur jämähtää ja jpa taantuu jäsentensä mukana. Linjattmuus, suunnan puuttuminen ja keskittyminen kevyeen musiikkiin syövät uskttavuutta ja karkttavat parhaat laulajat kunnianhimisempiin kurihin. Liian suuri jäsenmaksu > nuret kyvyt menetetään > keski-ikä nusee liian krkeaksi. Laulajien burnut Jaksavatk laulajat situtua? (E-lmake 2013.)

54 49 Laulajat näkevät tulevaisuudessa paljn samja ngelmia kuin tänä päivänä; vastaajia mietityttää liian kireät aikataulut ja tavitteet, liian myöhään alitettu ja tehtn harjittelu sekä harjitusilmapiirin muuttuminen pingttuneeksi. Näiden myötä musiikillinen tas laskee ja kur esittää knserteissaan keskeneräistä materiaalia. Kur ei saisi lla liian mahyväinen eikä se saisi päästää tasaan laskemaan. Uusia, vaativia haasteita ei pitäisi pelätä. Kurn n kyettävä uudistumaan. (E-lmake 2013.) Tuntemattmaksi jääminen n uhka, jten mediakentällä pitää erttua paremmin ja näkyvyyttä pitää rakentaa määrätietisesti. Tisaalta markkinilta tuleva kysyntä vi nusta niin suureksi, ettemme pysty siihen vastaamaan, kska emme kykene kuitenkaan timimaan riittävän ammattimaisesti. (E-lmake 2013.) 6.4 Kuinka haluttu tulevaisuus saavutetaan Mnen mielestä kur n ikealla tiellä esittäessään Suden aikaa, Kädetöntä neita ja Naisen mutista; ne vat kaikki hyvin maleimaisia. Uutta pitää rhkeasti kkeilla edelleen, rajja etsiä ja niitä ylittää. Liiallinen maperäisyys saattaa tsin karkttaa yleisöä. Tarvitaan kuitenkin jatkuvasti juuri tälle kurlle tehtyä, uutta hjelmista. Kknaisvaltaista taiteellista ilmaisua n pidettävä yllä. Mennään esiintymään urbaaneihin ympäristöihin, jissa kurt eivät aiemmin le kuljeksineet knsertti vaikkapa hylätyssä tunnelissa. Tehdään tempauksia, llaan mediahakuisia ja pyritään lisäämään näkyvyyttä Sumen kurmaailmassa. Naiskurilmaisuun n keksittävä yhä uusia tapja, mutta maa brändiä ja vahvuusaluetta, sumalaista kansanperinnettä, ei pidä unhtaa. Kurlaisia n kannustettava timimaan rhkeasti mina persninaan unhtamatta ryhmän yhteyttä. (E-lmake 2013.) Philmelan arvjen mukaan kurn jkainen laulaja ttaa henkilökhtaisen vastuun itsestään laulajana, esiintyjänä ja ryhmän jäsenenä. Nyt saatujen vastausten mukaan henkilökhtainen vastuu kasvaa sillä, että vastuuta annetaan ja sitä edellytetään. Harjituksista ei saa lintsata, stemmja pitää petella myös itsekseen ja jpa käydä laulutunneilla. Slja pitäisi kierrättää ja jkaisella laulajalla lla ma vastuualue. Vastuu visi lla jssain mielessä kiertävä: kaikkien ei tarvitsisi sallistua aivan kaikille keikille. (E-lmake 2013.) Kur tiv avimuutta ja kunniitusta, laulajien arvstamista. Inhimillisyys tteutuu, kun kurn asenne n hyväksyvä, ja kur hulehtii itsestään ja laulajistaan. Kaikki

55 50 lähtee kanssaihmisten kunniittamisesta ja humiimisesta. Kurn sisällä ilmenevistä vaikeista asiista n keskusteltava rhkeasti ja avimesti. Vastauksissa kannatetaan myös sellaista, että nin kerran vudessa kurn jht sekä stemmaviskaalit antaisivat kullekin laulajalle henkilökhtaista palautetta edistymisestä. Jhdn pitää ylipäätään nähdä timinnan epäkhdat ja pystyä antamaan tarvittaessa palautetta. (E-lmake 2013.) Philmela visi enemmän avautua ulspäin, ppia enemmän muilta kurilta ja taidemudilta, kuunnella ja tarkkailla. Kur visi lähteä laulamaan esimerkiksi vanhainkteihin ja vankilihin, köyhien ja vammaisten keskuuteen. Tarvitaan uusia mnitaiteellisia kkeiluja ja yhteistyökumppaneita. Vitaisiin tehdä lauluiskuja julkisille paikille ja tarjutua rhkeasti esiintymään myös suurissa tilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa. (E-lmake 2013.) Suurin sa laulajista kannattaa ulkpulisen äänenmudstajan palkkaamista lähivusina. Äänenmudstaja visi vastaajien mukaan edesauttaa yhtenäisemmän sundin kehittämistä; yhtä lukuun ttamatta kaikki e-lmakkeelle vastanneet vat sitä mieltä, että tällaista kulutusta pitäisi tarjlla lla. Äänenmudstajan antama kulutus lisi mnipulista; hän visi pettaa eri tyylejä, klassista, pppia, kansanlaulutyyliä, aina riippuen harjiteltavasta materiaalista. Kuluttaja visi antaa myös yksilöllistä hjausta, ainakin niille, jtka sitä haluavat. Js kur järjestäisi tällaista kulutusta, se edesauttaisi yhteisen linjan löytymistä. Äänenmudstusppia pitäisi saada säännöllisesti; vastaajien ehdtukset vaihtelevat akselilla aika-ajin ainakin leireillä kerran kaudessa kerran kuussa. (E-lmake 2013.) Onnimannissa kuultua: säännöllisesti pidettävällä ääniklinikalla selvitettäisiin, laulaak kurlainen ikeassa stemmassa, miltä hänestä itsestään tuntuu, haluaisik hän laulaa krkeampaa vai matalampaa stemmaa, mitkä vat hänen tunnelmansa knsertin jälkeen (Onnimanni 2013). Ja Kantissa: Kurn yhteissundi n makee, mutta siellä n sellaista turhaa lapsenmaisuutta äänissä virengelmaakin ilmenee visimme lla vielä vähän parempia, js tapahtuisi pieni napsahdus teknisesti tiedstavampaan suuntaan (Kantti 2013). Äänenmudstaja visi harjituttaa kura stemmittain. Laulajien visi lla helpmpi ttaa näissä tilanteissa vastaan myös kritiikkiä, kska se tulisi kurn ulkpuliselta asiantuntijalta, ja tämän myötä stemma visi ratkaisevalla tavalla kulkea khti entistä

56 51 parempaa yhtenäisyyttä. Kurlaulajan taita n se, että laulaja hahmttaa man äänensä sana kknaisuutta. (Kantti 2013.) Kaikki e-lmakkeelle vastanneet kannattavat äänenmudstajan lisäksi myös muiden ulkpulisten kuluttajien (esiintyminen, ilmaisu, laulutekniikka, säveltapailu) käyttämistä, ainakin periaatteessa. Ehkä kurn tulevilla pitäisi kuitenkin j lla säveltapailun perustaidt hallussaan? Kaksi muistaa mainita, että tämäkin timinta vaatii kurlta taludellisia resursseja, ja lisäksi yksi vastaaja selvästi ilmaisee, ettei halua itse maksaa tällaisesta mitään lisämaksua. Kulutukset lisivat mtivivia, ja niiden myötä kur tdella visi edistyä. (E-lmake 2013). Laulajat vat vahvasti myös sitä mieltä, että ulkpulisia asiantuntijita (kregrafi, hjaaja, knsultti, säveltäjä, svittaja, muusikk, kapellimestari) pitäisi hyödyntää Philmelan timinnassa (e-lmake 2013). Minusta tämän kurn vahvuus n juuri siinä rhkeudessa, että kkeillaan kaikkea uutta, meille vielä tuntematntakin. Sillin ulkpulisilla asiantuntijilla n tärkeä rli asiiden maksumisessa. (E-lmake 2013.) Suurin sa vastaa, että asiantuntijita lisi hyvä käyttää tarpeen mukaan. Tarve tulee useimmiten esille jnkin tietyn knsertin yhteydessä, ja sillin visi käyttää kregrafia tai hjaajaa. Ilman hjaajaa kurn yltiödemkraattisuus jskus tuttaa ngelmia. Säveltäjät ja svittajat tuvat näkemyksillään tukea uusien kappaleiden petteluun ja antavat teksille suuntaa ja energiaa. He antavat musiikille lisäarva, ja heidän vierailunsa tuvat piristävää vaihtelua, mikä tekee harjittelusta mielenkiintista. (E-lmake 2013.) Ulkpulisia asiantuntijita ja kuluttajia käytettäisiin nimenmaan tekniikan tai jnkin muun erityisseikan parantamiseksi, ja taiteellinen jhtaja hulehtisi sitten man näkemyksensä mukaan kurn kknaissundin kehittämisestä (Kantti 2013). Js Philmela haluaa näyttää kauniilta ja tyylikkäältä sekä edustavalta ja mdernilta, sen n myös panstettava esiintymisasuihinsa. Kur n esiintyessään käyttänyt j mnen vuden ajan mustaa, täyspitkää ktelmekka. Mekn kanssa käytetään sinivihreää blera sekä kurlle tilauksesta valmistettua hpeista kaulakrua. Kukin laulaja n maksanut kknaisuudesta yhdistykselle pantin, jnka saa takaisin jättäessään kurn. Ktelmekn lisäksi n viime vusina esiinnytty asuissa, jtka kurlaiset vat itse itselleen hankkineet ja kustantaneet. Asujen tyylit ja värit n yhteisesti määritelty. Myös Suden ajassa ja Kädettömässä neidssa laulajat käyttävät mia, tarkin kdattuja vaatteitaan. Lahden Mutiluinstituutin piskelija n syksyllä 2011 suunnitellut ku-

57 52 rlle uuden asun, jnka tutanta ei le vielä käynnistetty. Vaateasia herättää herkästi keskustelua, jten se li esillä myös e-lmakkeella ja työpajissa. Kuva 8. Philmela Taipeissa 2009 (Kuva: Philmela ry). Suurin sa vastaajista n sitä mieltä, että vimassa llut käytäntö n llut timiva; varsinaisesta kurpuvusta, jta ei le lupa käyttää kurn ulkpulella, maksetaan pantti, ja muut, erikiskdatut asut, kukin vi kustantaa itse, kunhan asujen määrä pysyy khtuudessa. Mntak erilaista asua siis lisi hyvä lla käytössä? Vastauksista visi vetää tällaisen jhtpäätöksen: yksi virallinen ja 2 4 epävirallisempaa, laulajan persnaan spivaa, lisäksi Suden ajan ja Kädettömän neidn asut. (E-lmake 2013.) Kantin keskustelijiden ehdtus li, että kur järjestäisi jäsenilleen tilaisuuksia, jissa kurlaiset keskenään vaihtelisivat valkisia, mustia, punaisia ja turkseja vaatteita ja asusteita (Kantti 2013). Mitä mieltä vastaajat vat uuden, meille j suunnitellun asun käyttöön ttamisesta?

58 53 En le täysin vakuuttunut uudesta asusta, vaikuttaa liian aikaan sidtulta. En le varma, nk asu tarpeeksi hyvä. En ke tarpeelliseksi. Asun hankkimista lykätään, kunnes taludellinen tilanne n parempi. Vanha ktelmekk riittää. Uusi asu tu tivmaamme uutta, ajatnta ilmettä. Uusi asu tarvitaan, kska mustat ktelmekt vat kuluneet. Olisi j aika saada uusi, virallinen, yhtenäinen asu. (E-lmake 2013.) Kuva 9. Philmela Light (Kuva: Petteri Kitti). Oleellinen sa Philmelan timintaa n esiintyä pienryhminä tilauskeikilla. Suhtautuminen tähän timinnan saan n ensi sijassa psitiivista tällaisin lunnehdinnin: Timivaa Kehittävää Hyvä juttu näkyvyyden ja taluden kannalta

59 54 Arvkasta esiintymiskkemusta Tuttaa lisäkntakteja. Ihan k, js keikkamäärät pysyvät khtuullisina. Hyvä, että kaikkien ei tarvitse sallistua. (E-lmake 2013.) Negatiivistakin siinä nähdään: Välillä ahdistavaa, stressaavaa Kurmittavaa; miksi kaikki keikat kskevat kaikkia laulajia? Osallistuminen epätasapulista (E-lmake 2013.) Kehittämistarpeita: Timintaa pitäisi järkevöittää, helpmpia kappaleita keikille. Keikkalistalle biisiä, jita esittäisivät 4-, 6- tai 8-henkiset ryhmät. Organisitukaamme ja markkinikaamme paremmin. Timinta n minimaalista; ppia tettava muilta, asian ihailtavasti hitavilta kurilta. (E-lmake 2013.) Lähes kaikki vastaajat kannattavat keikkakhtaista pienryhmärakennetta, jnka mukaan ryhmä kerätään erikseen jkaista keikkaa varten. Osallistumisvastuu ei saa kuitenkaan kaatua aina samjen laulajien niskaan. (E-lmake 2013.) Jidenkin Kantissa keskustelleiden mielestä pienryhmäkeikkjen kappaleista pitäisi spia j kauden alussa, ja näille lauluille pitäisi pyhittää muutamat harjitukset kausittain (Kantti 2013). Julun alla kullakin laulajalla visi lla tiedssaan lista sellaisista jululauluista, jista ptentiaalinen keikkatilaaja visi valita muutaman esitettäväksi tilaisuudessaan. Systeemi edistäisi kaikkien kurlaisten kautta tapahtuvaa pikkukeikkamarkkinintia. Kurlaisilla visi myös lla käytössään hallituksen laatima keikkapalkkihinnast. (Kantti 2013.)

60 55 Kuva 10. Puheenjhtajien muistiinpanja (Kantti 2013; Kuva: Maijastiina Kaili). Klmen vastaajan kanta kurn knserteissa vieraileviin artisteihin n selkeä ei (elmake 2013). Pienellä varauksella: Saamani palaute n aina llut, että lisää Phila, vähemmän vieraita. Eri asia, js tehdään laajempaa yhteistyötä (esim. Kähärä) (elmake 2013). Muutamat vastustajat kannattavat vain kurn mien rivien slistien käyttämistä (e-lmake). Suurin sa kuitenkin suhtautuu vieraileviin tähtiin psitiivisesti. Vastausta perustellaan tai sille annetaan reunaehtja: Välillä visi llakin, bnuksena kiva jskus. Vierailijat tuvat tarvitsemaamme näkyvyyttä ja he vivat vetää salin täyteen. Artistista riippuen Vierailija vain perustelluista syistä Js vierailija pitää lla, se visi mieluiten lla jkin tinen kur. (E-lmake 2013.)

61 56 Kuvi 6. Ehdtuksia artistivieraiksi (E-lmake ja Onnimanni 2013). Kahdeksan vastaajaa san, että kurn hjelmistn pitäisi sisältää kansan- tai etnmusiikkia, ja peräti yhdeksän krstaa sumalaisuutta. Mnen mielestä musiikin lisi ltava mnipulista. Oman brändin pitäisi silti krstua, meidän n ertuttava muista kurista. Imprvisaatita lisi hyvä hyödyntää. Ohjelmist visi vaihdella klassisesta musiikista pppiin ja jazz-läpileikkauksiin; n hyvä lla avin kaikelle. Laaja skaala saattaisi kuitenkin asettaa vaatimuksia laulajien äänenkäytölle. (E-lmake 2013.) Ainakin näiden musiikkia halutaan esittää: Ism Alank, CMX, Sanna Kurki-Suni, Anna-Mari Kähärä, Mia Makarff, Päivi Ojanperä (philmelalainen), Phjannaula, Aija Puurtinen, sumalainen miessäveltäjä, Tellu Turkka ja Vesterinen. Kurssa laulavan Tuuli Puhakan svituksia kaivataan lisää. (E-lmake 2013.) Ohjelmistn kaivataan yksinkertaisesti uutta. Uuden pettelu kehittää kura ja mtivi etenkin pitkään kurssa laulaneita. Krstetaan erityisesti sitä, että uutta hjelmista n peteltava säännöllisesti. Ohjelmistn salta ei saisi taantua eikä samaa hjelmista saisi tyytyä esittämän liian usein. Tisaalta myös vanhja kappaleita n pidettä-

62 57 vä hjelmistssa ja niitä n jaksettava laulaa, kska yleisö haluaa niitä kuulla. (Elmake 2013.) Kantissa krstettiin sumen kielen tärkeyttä: muuta kuin sumen kieltä laulaessa käy helpsti niin, että ilmaisu kärsii vieraan kielen vaatiessa liikaa keskittymistä (Kantti 2013). Onnimannin keskustelijat haaveilivat siitä, että Philmela tekisi levyn, jka löisi itsensä läpi sittlistille. Mutta kska kurlaulu ei le mediaseksikästä, niin miten kurhitti tehdään? Tarvitaank kumppaniksi jku j valmis tähti, jnka taustalla Philmela pääsisi etenemään? Miten kurn visi paketida niin, että paketti antaisi yleisölle mielikuvan ensi sijassa musiikista, ei kurlaulusta? Tisaalta Philmelan valtti n lla kuulumatta mihinkään tiettyyn valmiiseen lkern, vaan ainastaan maansa. Juuri tämän persnallisuuden kautta saattaa jnain päivänä tapahtua läpimurt. (Onnimanni 2013.) Onnimannissa kaivattiin Philmelan hjelmistn klassista musiikkia ja säveltäjäniminä mainittiin muun muassa Hildegard vn Bingen, Mzart, Palestrina ja Vivaldi. Js kur tekisi yhteistyötä vaikkapa kamarirkesterien kanssa, se pääsisi enemmän ksketuksiin klassisen musiikin yleisön kanssa, jka humaisi, että myös naiskur n aivan ikea instrumentti eikä mikään köyhä sekakur. (Onnimanni 2013.) Kantissa muisteltiin kurn nunnaesiintymisiä Sund f Musicissa: Olis hiena, js lis tinen tllanen juttu, se tis näkyvyyttä, lähtisin tukka jssa (Kantti 2013). Visimme tarjta itseämme vaikkapa Sumenlinnaan Ryhmäteatterin näytelmään hjaaja visi lla innissaan saadessaan käyttöönsä 30 naista (Kantti 2013). Yli 90 % vastanneista n sitä mieltä, että kurn n hyvä lla mukana hyväntekeväisyystiminnassa, ainakin jnkin verran tai sillin tällöin. Painavimmat perustelut vat näkyvyys ja uudet kntaktit. Muutaman mielestä kurn ei itse pidä järjestää hyväntekeväisyysknsertteja, vaan vain sallistua muiden tilaisuuksiin. (E-lmake 2013.) Tarvitsemme rahaa, ja hyväntekeväisyys näyttää helpsti akkain hömpältä, valitettavasti (e-lmake 2013). Näiden kanssa yhteistyötä ehdtetaan tehtäväksi: Amnesty Internatinal, HelsinkiMissi, Lastenklinikiden Kummit, Naisten Pankki, naisiin ja lapsiin keskittyvät järjestöt, Pelastakaa Lapset, Plan, Punainen Risti, Sumen lunnnsujeluliitt, Sumen UN Wmen, UNICEF, Veikk ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ja WWF. (Elmake 2013.)

63 58 Philmela n sallistunut mniin kilpailuihin ja menestynyt niissä. Philmelan merkittävimpänä kilpailumeriittinä vitaneen pitää Tampereen Sävelen kurkatselmuksesta saadut klme kultaleimaa ja Grand Prix vunna Kilpailuihin sallistumista pidetään hyvin tärkeänä, kska yhtä lukuun ttamatta kaikkien e-lmakkeelle vastanneiden mielestä kilpailuihin pitäisi sallistua. Vastaajien mukaan kur kaipaa kilpailua, ja kurn tas lisi pitkästä aikaa hyvä testauttaa. Kilpaileminen n kehittävää, se edistää ilmaisua. Kilpailuun valmistautuminen n hyvä tavite ja se antaa harjittelulle selkärankaa. Kilpailla pitäisi nimenmaan ulkmailla, mutta kilpaileminen ei kuitenkaan saa synnyttää suurta stressiä eikä kiirettä. (E-lmake 2013). Kantissa tdettiin, että kilpailemaan valmistautuessa musiikkiin suhtaudutaan tarkemmin ja yksityiskhtaisemmin, jten kilpailuun sallistuminen lisi hyvin terveellistä. Kilpailu myös hitsaa laulajat yhteen. Keskustelijiden mielestä kilpailussa mukana leminen n jtain aivan erityistä, ja lisi hiena, js myös sellaiset kurlaiset, jtka eivät lleet Philmelassa mukana vielä vunna 2001 Tampereella, visivat saada niitä kkemuksia, jita kilpailu parhaimmillaan vi antaa. (Kantti 2013.) Kaudella Philmelassa laulaa 12 sellaista, jtka livat mukana j kesällä Ulkmaille Philmela suuntasi ensimmäisen kerran vunna 1989, kilpailemaan Italiaan ja Unkariin. Sen jälkeen n tehty 23 matkaa; vudesta 1994 vuteen 2003 keskimäärin yksi matka vudessa ja vaihdellen yhdestä kahteen matkaa vudessa. Vunna 2012 ei matkustettu. Matkjen kest n vaihdellut muutamasta päivästä nin kahteen viikkn. Oletan, että kur edelleen haluaa matkustaa, ja siksi kysyin, kuinka usein ja kuinka pitkäksi ajaksi kurn pitäisi matkustaa ulkmaille. Kysymyksen asettelu ei antanut sijaa sille, että kur ei matkustaisi llenkaan.

64 59 Kuvi 7. Kuinka usein lisi hyvä matkustaa ulkmaille? Yllä levan kuvin mukaan 14 vastaajaa (58,3 %) kannattaa viime vusien mukaista tahtia, jnka mukaan matkalle lähdettäisiin kerran tai kaksi kertaa vudessa. Kahden (8,3 %) mielestä riittää matka kerran kahdessa vudessa, ja viiden (20,8 %) mukaan matkja visi tehdä vaihdellen, vuden tai kahden vuden välein. Jidenkin laulajien sallistumista matkille haittaa perhe- ja työtilanteet. (E-lmake 2013.) E-lmakkeella pyydettiin ttamaan kantaa siihen, miten kurn harjitustyöskentelyä visi edistää. Useimmin vastauksissa tulevat esiin nämä sanat: Puhetta vähemmän, laulua enemmän (e-lmake 2013). Harjituksia pitäisi yleisesti jämäköittää, harjituksissa pitää keskittyä lennaiseen. Täsmällisyyteen ja tehkkuuteen tivtaan kiinnitettävän entistä enemmän humita, samin harjitusten suunnitelmallisuuteen. Suunnitelmallisuus tarkittaa muun muassa sitä, että harjituksissa laulettavista ja ulka peteltavista lauluista tiedtetaan etukäteen ja ajissa kurlaisille. Ennakkn annettua aikataulua pitäisi myös nudattaa. Taiteellisen jhtajan pitäisi tutustua uuteen nuttiin ja jakaa stemmat ikeille riveille j ennen harjituksia. Stemmajat visivat myös lla kaikkien nähtävillä netissä. Laulajien situtumista krstettiin; pitää vida edellyttää kunniitusta yhteisen ajan käyttöä khtaan. (E-lmake 2013.) Laulujen kypsymiselle ja himiselle pitää antaa aikaa. Hallitus, jhtaja ja kurlaiset tekevät yhteistyötä musiikillisen linjan jhdnmukaistamiseksi, ja hjelmista uudistetaan ja mnipulistetaan rhkeasti. (E-lmake 2013.) Kurn ja taiteellisen jhtajan

65 60 vurpuhelua visi helpttaa se, että laulajat kertvat musiikilliset hulensa stemmaviskaaleille, jita n neljä, ja jtka sitten kävisivät hankalia khtia jhtajan kanssa läpi. Tälläkin tavalla säästettäisiin kallista, yhteistä harjitusaikaa. (Onnimanni 2013.) Yhteisissä harjituksissa kurn visi ajittain jakaa harjittelemaan pienemmissä ryhmissä. Tärkeänä pidetään sitäkin, että laulajat harjittelisivat kappaleita myös ktna, malla ajallaan, kska mnet haluaisivat keskittyä harjituksissa enemmän yhteissundin ja harmnian himiseen. Säännöllistä pienryhmäharjittelua kurlaiset eivät tiv, stemmaharjitukset riittävät. Näille harjituksille visi tsin lla jkin minimimäärävelvite. (E-lmake 2013.) Onnimannissa muistettiin myös mainita, että yhteisissä harjituksissa tehdyt äänitteet, jtka nykyään vat kaikkien saatavilla kurn malla, salatulla verkksivustlla, vat saltaan paljn helpttaneet uusien laulujen ktiharjittelua. (Onnimanni 2013.) Onnimannissa phdittiin, visik Philmelassa sveltaa tapaa, jta käytetään eräässä tisessa kurssa: läsnäla harjituksissa seurataan tarkasti, ja js jllain kurlaisella n liikaa pissalja, hänet asetetaan kkeeseen, jlla testataan harjitteilla levan teksen saamisen tasa. Tällainen tapa asettaa laulajille melkisia paineita, mutta saa myös tulksia aikaan. (Onnimanni 2013.) Uutta genreä peteltaessa visi useammin ttaa avuksi kyseisen genren asiantuntijan, jnka tuella uusi tes saisi tuulta siipiensä alle. Näin eteneminen lisi varmempaa ja jutuisampaa. (Onnimanni 2013.) Kantissa puhuttiin siitä, että vanhat kregrafiat pitäisi pettaa uusille laulajille jnkun varmasti autritäärisen henkilön jhdlla ei le hyvä, että hjeita antavat vain vanhat laulajat, kuiskutellen ja himennen, kukin man muistinsa mukaan. (Kantti 2013.) Kantin työpajan mukaan sekajärjestyksessä harjitteleminen ja laulaminen edistävät vastuun ttamista masta stemmasta. Ei le hyvä, että laulaja tttuu laulamaan vain ja ainastaan yhden ja saman laulajan vieressä. Ja vaikka harjituksilta dtetaan tehkasta työn tekemistä, pitää muistaa, että harjitukset vat myös hyvin ssiaalinen tapahtuma. Tehkkuuden ja ssiaalisuuden kultainen keskitie pitäisi löytää ja sitten kulkea sitä pitkin. (Kantti 2013.) Leiri n Kantissa käytyjen keskustelujen perusteella iva mut keskittyä kunnlla harjitteluun ja testen himiseen sekä myös kurn yhteisöllisyyden rakentamiseen. Lei-

66 61 rejä saisi mieluusti lla kaksi timintakauden aikana, syyskuussa ja tammikuussa. Leirillä visi myös lla ulkpulisen antamaa äänenmudstuspetusta ja äänenhulta. Uusia laulajia tettaisiin kurn vain kerran vudessa nimenmaan alkusyksystä ennen leiriä näin tureimmat pääsisivät sujuvasti mukaan timintaan syysleirin kautta. (Kantti 2013.) Onnimannissa tdettiin, että n hiena tehdä elävien ja sumalaisessa musiikkielämässä vaikuttavien säveltäjien ja muusikiden kanssa töitä. Tulevaisuudessa visi tulla kyseeseen sellainen malli, jssa jhtajavastuu jnkin prjektin salta jaettaisiin kurn taiteellisen jhtajan ja vierailevan knsultin säveltäjän tai kurnjhtajan kesken; nämä mlemmat yhdessä ja harjitusajan jakaen valmentaisivat kurn knserttia varten. Tämä lisi tyylikäs ja krrekti tapa antaa Philmela-instrumentti muidenkin mestareiden kkeiluareenaksi kurn strategian mukaisesti. (Onnimanni 2013.) Useimpien mielestä nimenmaan stemmaviskaali n se, jnka pitää perehdyttää uusi laulaja kurn timintatapihin. Viskaalien rinnalla visi lla myös kummi tai tutr, jlta alittavan laulajan lisi mahdllista kysellä mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja jka timisi tukikeppinä harjitustilanteissa. (E-lmake 2013.) Kummiutta pidettiin ainakin jssain määrin hyvänä ideana myös Kantissa käydyissä keskusteluissa. Tisaalta arveltiin, että n paljn uuden laulajan masta persnasta kiinni, tarvitseek hän kummia. Laulaja jutuu jka tapauksessa pettelemaan myös tietynlaista itsensä tyrkyttämistä; hän ei vi vaan dttaa, että jku tulee hänet hakemaan mukaan millin missäkin tilanteessa. Uusia laulajia pitäisi ttaa kurn vain kerran vudessa, mieluiten syyskauden alussa. Ryhmäytymiseen, luttamuksen synnyttämiseen ja sen kasvattamiseen menee kuitenkin runsaasti aikaa ja vimia varsinaisen asian, laulamisen, lisäksi. (Kantti 2013.) Uusille laulajille annettaisiin heti kurn tullessa lista tärkeistä ja hjelmistn keskiössä levista lauluista sekä mainittujen laulujen nutit, samin tervetuliaisesite, jssa kerrtaan kurn timintatavista ja vaikkapa histriasta. Tulkkaille visi muutaman kerran kaudessa pitää vain heille suunnattuja treenejä. Kkelaiden ktuttamiseen pitää panstaa, tulkkaat n humiitava yksilöinä ja ihmisinä. Uudet laulajat vat sa jatkuvaa kehitystä. Myös tureimpia laulajia vi situttaa antamalla heille vastuutehtäviä. (E-lmake 2013.) Kantissa mainittiin, että kurssa n paljn hiljaista tieta ja sanattmia spimuksia. Nämä eivät heti avaudu uusille laulajille, kska niistä ei muiste-

67 62 ta kerta. Tämä vi aiheuttaa uusille yllättäviä, hankalia tilanteita, jskus jpa aivan esiintymisen kynnyksellä. (Kantti 2013.) Kantin keskustelijiden mielestä n hyvä, että kurn ikähaitari n laaja, vutta. Js kaikki lisivat vutiaita, rakenne lisi liian haavittuva liian paljn synnytysiässä levia naisia. Tällä hetkellä kurssa n tasaisesti niitä, jilla ruuhkavudet vat vasta tulssa, niitä, jilla ne vat meneillään ja niitä, jiden salta ne vat j hi. Tivtaan kuitenkin, ettei vallan mummuduta, vaan että nuriakin laulajia tulee kk ajan sisään. (Kantti 2013.) Kurn keski-ikä n juuri nyt runsaat 35 vutta, ja iät vaihtelevat 24:stä 56:een. 6.5 Harrastajakursta ammattikurksi ammattimainen harrastaminen E-lmakkeella kysyttiin, pitäisikö kurssa laulamisesta saada palkkaa. Yleisin vastaus n tämänsuuntainen: Ei. Philmela n harrastus, ja palkkatyö n muualla (e-lmake 2013). Kielteistä kantaa perustellaan jälleen kerran myös sillä, ettei kurlla le tällaiseen riittävästi rahaa, ja useimpien mielestä hyvä krvaus harrastajalle n se, että timintaan sisältyvät matkat, kulutukset ja juhlat vat kurlaisille edullisia tai mahdllisuuksien mukaan jpa ilmaisia. Pienryhmäesiintymisiin sallistuville visi krvamerkitä san keikkatutista ja antaa tähän merkintään perustuvia alennuksia ulkmaanmatkista. (E-lmake 2013.) Kantin työpajaan sallistuneiden mukaan palkallisuus muuttaisi harrastuksen lunnetta leellisesti. Ihmiset kenties situtuisivat jpa hunmmin, js saisivat palkkaa; harrastustiminnasta tulisi liiketimintaa, ja kukin sallistuisi vain juuri sen verran, mistä saisi palkkaa, eikä tekisi mitään ylimääräistä. Keskustelijiden mielestä Philmela n is rganisaati, jka vaatii vapaaehtisuutta. Palkan sijaan hallitus visi mieluummin jakaa julkista kiitsta ja kannustusta niille, jtka vat tehneet jtain erityistä jnkin asian hyväksi. Kiitä, kehu, kannusta! (Kantti 2013.) E-lmakkeella vastattiin myös siihen, pitäisikö kurn timintaa kehittää ammattimaisempaan suuntaan ja mitä se tarkittaisi. Jtkut miettivät vastauksissaan nimenmaan laulajien, jtkut kurn kk timinnan ammattimaisuutta, jtkut mlempia. Jidenkin vastaus kysymyksen ensimmäiseen saan n vaan yksikantaan ei. Jälleen törmätään taludellisten resurssien niukkuuteen. Yhden vastaajan mielestä ammattimaisuus visi tteutua, js saisimme valtin tukea. Onk meistä siihen (ammattimaisuuteen), llaan

68 63 kuitenkin harrastelijita? Pitäisi piskella laulua ja lla suurin piirtein laulunpettaja? (e-lmake 2013). Tdella - kurlaulamisen ammattimaisuus tarkittaisi jidenkin vastaajien mukaan sitä, että laulajien taitja pitäisi tarkistaa ja että laulajien pitäisi hultaa ja ylläpitää instrumenttiaan myös kurharjitusten ulkpulella. Js Philmelaa kehitettäisiin laulajistltaan ammattimaisempaan suuntaan, se jhtaisi mitä ilmeisimmin rajuun laulajistmuutkseen, mikä ei liene tivttavaa. (E-lmake 2013). Kaipaan laajemman jukn ammattimaisempaa ja vastuullista situtumista. Nykyään n liian paljn sellaisia, jtka käyvät treeneissä vain harvin (e-lmake 2013). Palkka visi tuda situtuneisuutta lisää, mutta tisaalta liiallinen ammattimaisuus saattaisi viedä harrastukselta iln ja mielekkyyden. Muutamien vastausten mukaan ammattimainen te saisi mieluusti näkyä yritysyhteistyön edistämisessä, keikkamyynnissä, markkininnissa (graafinen ilme, valkuvat, äänimateriaali), kuluttamisessa ja taiteellisen tasn nstamisessa. (E-lmake 2013.) Kantissa ltiin sitä mieltä, että nykyään n lemassa sellaisia timijita, hjelmatimistja ynnä muita, jtka mielellään ttaisivat vastaan pienehköjäkin timeksiantja, jiden tapaisia myös Philmela pystyisi antamaan (Kantti 2013). Ammattimaisuuden ja yritysyhteistyön nähdään siis liittyvän yhteen, ja yli 60 % vastaajista kannattaa yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyö n tärkeää sekä kurn taluden että näkyvyyden kannalta. Yrityksistä jhtuen yhteistyö ei vaan aina ta nnistuakseen. Kumppanuudesta visi kuitenkin lla vastavurista hyötyä; kur saisi vakituisia tulja itselleen luntaisella tavalla (esiintymällä), ja yritys saisi vakituisen esiintyjän tilaisuuksiinsa. Hyvin ja ikein valittu kumppani tukisi Philmelan brändiä. Philmelan yhteistyökumppanin pitäisi lla imagltaan jllain tapaa samanhenkinen kurn kanssa. Yritysyhteistyöstä saadut lisävarat vitaisiin esimerkiksi hjata saksi matkabudjetteja tai niiden turvin vitaisiin tilata uusia, myös kalliimpia sävellyksiä. Kumppani n Philmelalle spiva, js siihen vi liittää tällaisia sanja: sumalaisuus, puhtaus, energisyys, raikkaus, terveys. Vastaajien käsityksen mukaan yritysyhteistyökumppanit löydetään kurlaisten mien kntaktien kautta. Myös kurn taiteellisen jhtajan aktiivinen te auttaa kumppanien löytymisessä. Etsiminen vaatii sitkeyttä, löytäminen jpa tuuria ja ikeaa ajitusta. (E-lmake 2013.)

69 64 Kuva 11. Ehdtuksia kumppaneiksi (e-lmake 2013; kuva: Maijastiina Kaili). 6.6 Philmelan tulevaisuuden rganisaati Kurlaisten mielestä kurn hallituksen timinnassa pitäisi ilmetä tällaisia asiita: Suunnitelmallisuutta, kauaskatseisuutta Rhkeaa visiintia Kestävää kehitystä, ei hätäratkaisuja, ei liian kireitä aikatauluja Kykyä sana tarvittaessa ei Päätöksiä Aktiivisuutta, innvatiivisuutta, täsmällisyyttä Hyviä ideita, pitkää pinnaa Reiluutta, avimuutta Viisautta, yhteishengen lumista Keskustelua kurn kanssa Hallituksen ja taiteellisen jhtajan välisen suhteen n ltava timiva ja jämäkkä Tehkasta tiedttamista, hyvää sisäistä viestintää, markkinintia

70 65 Organisintia Asiiden hitamista Talkkutsuja (E-lmake 2013.) Kantissa puhuttiin siitä, että hallituksen avimempi te visi myös innstaa kurlaisia pyrkimään jäseniksi hallitukseen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että laulajat pelkäävät kk hallitustimintaa, kun eivät tiedä, mitä kaikkea hallituksessa ikeasti tehdään. Hallitukseen mukaan men tuntuu mnelle aivan liian suurelta askeleelta. (Kantti 2013.) Muiden vastuualueiden (stemmaviskaalit, nutistvastaavat, knserttivastaavat, levyvastaavat, viestintävastaavat, pukuvastaavat) hitamisesta kysyttäessä pulet vastanneista krstaa sitä, että jkaiselle kurlaiselle pitäisi määritellä ainakin yksi vastuualue ja pulet sitä, että kaikille pitäisi tehdä tyhjentävästi selväksi, mitä mikäkin vastuualue pitää sisällään (e-lmake 2013). Kantissa keskustelleiden mielestä n hyvä, että vastuuta keskitetään, kska sillin asiat pysyvät hyvin hallussa. Vastuu ei saa kuitenkaan kaatua vain muutamien niskaan, kska sillin n vaarana se, että tehtävät uuvuttavat hitajansa. (Kantti 2013.) Kurn taiteelliselta jhtajalta dtetaan Taiteellista jhtajuutta Ammatillisuutta, vastuun kanta, krkeatasista jhtamista Ideintia, näkemyksellisyyttä, uusia visiita Rhkeita valintja, innvatiivisuutta, luvuutta Hyväksyntää, psitiivisuutta, kannustamista Reiluutta, suruutta Lutettavuutta Varmuutta, rentutta Inspiraatita Itsehillintää Aktiivista suhdetimintaa (E-lmake 2013.) Lunnllisesti jhtajan n hankittava uutta hjelmista, mutta jaksamista tivtaan myös vanhjen testen uudelleenviimeistelyyn. Jhtajan myös dtetaan tukevan yksilön kehittymistä. (E-lmake 2013.) Kantin keskustelujen mukaan taiteellisen jhtajan ja

71 66 kurn välisen vurpuhelun pitäisi lla avinta ja sitä pitäisi käydä luttamuksellisessa hengessä. Jhtajalla n vastuu ja valta hänellä n itsestään selvä lupa sana viimeinen sana ratkaisua vaativissa tilanteissa. (Kantti 2013.) Jhtajan pitäisi humiida sellainenkin perusasia, että kaikki kurlaiset eivät laulajina le tismalleen samalla taslla keskenään. On niitä, jtka vat laulaneet Philmelassa yli 15 vutta ja jilla sen lisäksi n aiempaa kurlaulukkemusta sekä niitä, jtka vat vasta äskettäin tulleet kurn ja jtka vat vain vähän laulaneet muissa kurissa. Lisäksi n niitä, jilla n musiikin alalta ammatillista kulutusta. Philmela n näin llen hyvin hetergeeninen jukk. (Kantti 2013.) Alla levasta kaavista näkyy, että kuudella laulajalla n takanaan klme vutta Philmelassa, vastaavasti kuudella viisitista vutta. Vähintään 10 vutta kurssa n laulanut 16 kurlaista, jten 29:llä n kururaa 0,5 9 vutta. Philmelaa ennen kertyneitä kurvusia ei le tilastihin kirjattu. Kuvi 8. Kurlaisten lauluvudet. Kantissa puhuttiin myös taiteellisen jhtajan ja varajhtajan välisestä yhteistyöstä. Keskustelijiden mukaan he keskustelevat keskenään ainakin uusien laulajien valinnista ja stemmajaista. Varajhtaja n taiteellisen jhtajan tuki ja hän visi myös timia välit-

72 67 täjämäisesti kurn ja jhtajan välillä, kerätä kurlta laulu- ja muita ideita, sudattaa ne ja esittää niitä jhtajalle. Varajhtaja lunnllisesti vetää harjitukset sillin, kun varsinainen jhtaja n estynyt. Lisäksi hän kerää laulajat pienryhmäkeikkja varten. Jtkut Kantin pajaan sallistuneet eivät haluaisi sälyttää liikaa tehtäviä varajhtajan harteille, vaan heidän mielestään tehtäviä pitäisi jakaa varajhtajan ja viskaalien kesken. Kaivattiin myös selkeitä sääntöjä siitä, kenelle pitää ilmittaa pissalista ynnä muista; viskaalille vai varajhtajalle vai jhtajalle vai kaikille edellä mainituille? Kurnjhtajan tukena visi myös timia musiikkilautakunta. (Kantti 2013.) Mikä n kurlaisen mielikuva tuttajasta, mitä tuttaja tekee? Kuvi 9. Näkemyksiä tuttajasta (E-lmake 2013).