IMATRAN VESI TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 IMATRAN VESI TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Vs. Vesihuoltopäällikön katsaus 3 Imatran Vesi 4 Toiminta numeroina 5 Veden laadun vuosiraportti 6 Kaukoluettavat vesimittarit 9 Kaukoluettavien eli ultraäänivesimittareiden vaihtosuunnitelman aikataulu 10 Jäteveden vuosiraportti 11 Imatran Veden tulos numeroina: Tuloslaskelma 13 Taselaskelma 14 Rahoituslaskelma 15 Investoinnit 16 Hulevedet 19 Hulevedet numeroina

3 VS. VESIHUOLTOPÄÄLLIKÖN KATSAUS Kesäkuussa 2016 asennettiin Imatran ensimmäiset digitaaliset vesimittarit yhteensä noin 200 kiinteistöön Imatrankosken alueelle. Järjestelmässä yhdistyy uusin ultraäänitekniikka ja etäluenta, kehittynyt paineenvalvonta ja vuotovalvonta sekä loppukäyttäjän toiminnot. Uusi vesimittareiden ultraäänimittaukseen perustuva tekniikka mahdollistaa entistä tarkemmat ja vakaammat mittaustulokset. Mittarien vaihtoväli on mekaanisia mittareita pidempi ja tarkkojen kulutustietojen ansiosta asiakkaat voivat luottaa vakaaseen laskutukseen. Mittareissa ei ole liikkuvia osia virtausputkessa, joten ne kestävät likaa ja kulutusta. Lisäksi mittareita ei tarvitse käynnistää tai sammuttaa, ja ne mittaavat vain todellista käyttöä. Ultraäänitekniikan ja sähköisen tiedonsiirron yhdistelmä eliminoi myös luentavirheet. Mittareita on tarkoitus asentaa jatkossa vuositasolla noin kpl ja noin kymmenen vuoden kuluttua on Imatra siirtynyt kotitalouksien osalta kokonaisuudessaan digitaalisten vesimittareiden käyttäjäksi. Vedenhankinnan toimintojen seurantaa ja raportointia varten otettiin käyttöön MisoPlus raportointipalvelu, joka kerää ja yhdistää vedenhankinnan automaatiojärjestelmästä saatua tietoa ja järjestelmään syötettävää tietoa. Digitaalinen järjestelmä korvaa vanhat käsisyöttöön perustuneet Excel-taulukot. Raportointipalvelun käyttöönotto on jatkoa Mipro Oy:n kanssa pitkään tehdylle yhteistyölle, jossa edellinen järjestelmäparannus oli vuonna 2014 tehty vedenhankinnan automaatiojärjestelmän päivitys. Vedenhankinnan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa käynnistettiin Laikon pohjavesialueen tutkimukset Rautjärvellä. Potentiaalisen vedenhankinta-alueen geologiseen rakenneselvitykseen osallistuivat Imatran lisäksi Rautjärven kunta, Ruokolahden kunta, Geologian tutkimuskeskus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Todellinen pohjavedenottopotentiaali selviää vasta koepumppausten, pohjavedenpinnan ja veden geokemiallisen laadun seurannan jälkeen. Tehtyjen tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että Laikonkankaan alueen merkitys Kaakkois-Suomen vesihuollolle on huomattava. Elokuussa paikallinen rankkasade aiheutti viemäritulvan Rajapatsaalla 12 kiinteistössä. Kuivatus- ja korjaustoimenpiteet sekä irtaimistolle aiheutuneet vahingot aiheuttivat kokonaisuudessaan yli euron kustannukset. Säätyyppien varsin nopeat ja odottamattomat muutokset näyttävät tulleen jäädäkseen. Säiden ääri-ilmiöt edellyttävät vesihuoltomme osaajilta ja järjestelmiltämme ennakointia ja varautumiskykyä. Viimeistään nyt on hulevesien hallinnasta tullut arkipäivää. Rajapatsaalla käynnistettiin viemäriverkoston tutkimukset, joissa käytettiin ensimmäistä kertaa Imatralla muun muassa savukokeita. Yksittäisiä korjauksia on tehty yli kymmenessä pisteessä. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset ovat johtaneet siihen, että hulevesien hallinnan ei enää katsota olevan osa vesihuoltoa. Vuoden 2016 lopulla teki Imatra hulevesipäätöksen ja hulevesiverkosto siirtyi Imatran Veden taseesta kaupungin taseeseen, julkisoikeudellista hulevesimaksua ei kuitenkaan otettu käyttöön. Jatkossa hulevesien hallinnan kokonaisvastuu on aiempaa selkeämmin kaupungilla, eivätkä hulevesien hallinnan kustannukset rasita vesihuoltomaksuja. Vuoden 2016 loppuun ajoittui myös toinen merkittävä muutos kun Imatran Vesi siirtyi verkostopalvelujen osalta yksikköhintaperusteiseen ostopalveluun. Jatkossa verkostopalvelut tuottaa vuosisopimusperiaatteella Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy. Yhtiöön siirtyi vuodenvaihteessa Imatran Veden yksi työnjohtaja ja seitsemän asentajaa. Kari Pietarinen Vs. vesihuoltopäällikkö - 2 -

4 IMATRAN VESI Veden tehtävänkuvaus Imatran Vesi on vesihuoltolain mukainen Imatran kaupungin taseyksikkönä toimiva ja kaupunginvaltuuston vahvistaman toiminta-alueen vedenjakelusta sekä viemäröinnistä vastaava vesihuoltolaitos. Imatran Veden vesihuoltotoiminnot muodostuvat veden hankinnasta, jäteveden pumppauksesta ja puhdistuksesta sekä asiakaspalvelusta. Tärkeänä osana ovat myös rakentamisen ja kunnossapidon valvontaan, yleissuunnitteluun ja verkostotiedon dokumentointiin liittyvät tehtävät. Veden jakeluun ja viemäriveden johtamiseen liittyvät verkostopalvelut Imatran Vesi ostaa vuosisopimusperiaatteella Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy:ltä. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on turvata asiakkailleen laadukkaat, vaatimukset täyttävät vesihuoltopalvelut

5 TOIMINTA NUMEROINA Talous Yksikkö Liikevaihto 6, 14 5,97 milj. Käyttömenot 3,58 3,49 milj. Käyttökate 2,56 2,47 milj. Käyttökate % % Investoinnit 2,4 3,17 milj. Sijoitetun pääoman tuotto % 6,2 5,1 % Nettotulos % 20,1 15,1 % Oman pääoman tuotto % 6,4 5,5 % Laskutettu vesi 1,52 1,41 milj. m 3 Laskutettu jätevesi 1,50 1,54 milj. m 3 Hinnat Vesimaksu sis. alv 24% 1,86 1,82 /m 3 Jätevesimaksu sis. alv 24% 2,79 2,74 /m 3 Perusmaksu vesimittarikoon mukaan, yleisimmät vesimittarikoot sis.alv 24%: 20 mm (yleisin omakotitaloissa) 45,55 20,74 /v 25 mm 65,80 29,97 /v 32 mm 96,18 43,81 /v 40 mm 154,36 70,31 /v Liittyjät Asukasluku (31.12.) henkilöä Vesijohtoverkostoon henkilöä Viemäriverkostoon henkilöä Verkostot Vesijohtoverkoston pituus km Vesijohtoverkoston keski-ikä v Jätevesiviemäriverkoston pituus 285,6 285,3 km Jätevesiverkoston keski-ikä v Jätevedenpumppaamoita kpl Hulevesiviemäreitä km Laitokset Veden pumppaus 2,31 2,19 milj. m 3 Puhdistettu jätevesi 4,96 4,67 milj. m 3 Henkilöstö henkilöä - 4 -

6 VEDEN LAADUN VUOSIRAPORTTI Imatran Vesi toimittaa talousvettä n m³ päivässä imatralaiselle. Laskutettu vesimäärä oli m³/d vuonna Immalan vesilaitokselta vettä pumpattiin n m³/d vuonna Imatralle johdetaan talousvettä myös Lappeenrannan Joutsenon Myllypuron sekä ajoittain Korvenkylän ja Honkalan pohjavedenottamoilta. Vuonna 2016 pumpattiin Myllypuron ottamolta Imatralle yhteensä noin 2000 m³/d. Ruokolahden kunnalta Lampsiinlammen pohjavedenottamolta johdettiin Saarlammen ja Koivuniemen asuntoalueelle n. 20 m³/d. Hiekkoinlahden pohjavesi ja Immalanjärven pintavesi käsitellään Immalan vesilaitoksella. Immalanjärven pintaveden osuus tuotetusta vesimäärästä on nykyään alhainen n. 5% Imatra- Joutseno yhdysvesijohdon käyttöönoton jälkeen. Immalan vesilaitoksella pintaveden käsittelyssä ensimmäisenä parannetaan hajua ja makua otsonilla, joka tuhoaa myös mikrobeja. Polyalumiinikloridilla saostetaan humusta ja muodostunut sakka poistetaan hiekkasuodatuksella. Veden alkaliteettia nostetaan lisäämällä hiilidioksidia. Puhdistettu pintavesi sekoitetaan kalkkikivisuodattimien läpi suodatettuun Hiekkoinlahden pohjaveteen. Jakeluun pumpattava talousvesi desinfioidaan klooriamiinikloorauksella ja ultraviolettivalolla (UV) sekä veden ph-arvo säädetään sopivaksi kalkkivedellä (n. ph 8). Imatran Veden talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti valvontatutkimusohjelman mukaisesti, joka on viimeksi päivitetty Valvontatutkimusohjelma on jaettu valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Verkostoveden valvonta- ja käyttötarkkailunäytteitä otetaan eri puolilta kaupunkia 4 6 verkostopisteestä keskimäärin joka toinen viikko siten, että suuremmasta Tuulikallion vesitornin painepiiristä otetaan näytteitä useammin kuin Kurkvuoren vesitornin painepiiristä. Molempiin painepiireihin johdetaan Immalan vedenkäsittelylaitoksen vettä. Lisäksi Tuulikallion painepiiriin johdetaan Joutsenon Myllypuron vedenottamon vettä Korvenkylän paineenkorotusaseman kautta. Käyttötarkkailuun kuuluvat joka toinen viikko otettavat näytteet Immalan vesilaitoksen lähtevästä vedestä, Hiekkoinlahden pohjavedestä ja Immalanjärven pintavedestä. Alueen vesitornien osalta tutkitaan veden mikrobiologista laatua kuukausittain. Imatra- Joutseno yhdysveden laatua tutkitaan neljännesvuosittain sekä Saarlammen ja Koivuniemen asuntoalueilta 8 krt vuodessa. Imatran Veden talousvesinäytteet tutkittiin Eurofins Scientific Oy:n Kokkolan laboratoriossa, joka on akkreditoitu ja EVIRAn hyväksymä laboratorio. Osa analyyseista tehtiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa Lappeenrannassa. Veden laatua tarkkaillaan viikoittain myös Imatran Veden omassa käyttölaboratoriossa ja jatkuvatoimisilla automaattisilla mittareilla. Toimintaa valvovana viranomaisena toimii Imatran seudun ympäristötoimi

7 Hiekkoinlahden pohjaveden mikrobiologisissa tutkimuksissa ei todettu kertaakaan koliformisia bakteereja, E. coli -bakteereita eikä pesäkkeitä vuonna Fluoridin ja typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai alhaisia. Pohjavedessä on hieman rautaa, klorideja ja sulfaattia. Pohjaveden mikrobiologinen ja fysikaalis-kemiallinen laatu oli hyvä ja laatuvaihtelut pieniä. Immalanjärven mikrobiologinen laatu oli hyvä, vain kerran havaittiin suolistoperäistä bakteerisaastumista kuvaavia E. coli bakteereita (1 pmy/100 ml) ja satunnaisesti koliformisia bakteereja ja pesäkkeitä. Järvi on kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Immalan vedenkäsittelylaitokselta lähtevän veden mikrobiologinen laatu oli hyvää vuonna Aistinvaraisesti arvioituna verkostoon lähtevässä vedessä ei todettu erityistä hajua eikä makua. Laitokselta lähtevän veden laatu täytti tutkituilta osin talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset ja -suositukset. Lähtevän veden keskimääräinen ph-arvo 8,1, alkaliteetti ja kovuus olivat optimitasolla vuonna 2016 kalkki-hiilihappotasapainon perusteella (kuva). Tällöin korroosion estämiseksi kalkkia saostuu lämpimässä vedessä, mutta ei kylmässä vedessä. Lähtevän veden rautapitoisuus vastaa Hiekkoinlahden pohjaveden rautapitoisuutta, sillä vedenoton jälkeen putkistossa hapettunut rauta ei poistu kalkkikivisuodattimessa. Rautapitoisuus on kuitenkin pieni. Talousveden laadun valvonta verkostosta käyttäjien vesihanasta koostuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) mukaisesti jatkuvasta valvonnasta ja jaksottaisesta seurannasta. Jatkuvan valvonnan näytteistä tutkitaan veden aistinvaraista (haju ja maku) ja mikrobiologista laatua sekä seurataan talousveden käsittelyn tehokkuutta ja verkoston vaikutusta eri parametrien avulla (mm. ph, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ammonium, rauta ja mangaani). Verkostoveden laatu täytti hyvin talousvedelle asetetut terveydelliset laatuvaatimukset ja pääosin veden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuosituksetkin vuonna Raudan laatusuositus (200 µg/l) ylittyi 3:ssa yksittäisessä verkostopisteessä ja kohonneita pesäkelukuja mitattiin <10 verkostopisteestä ja ajoittain vesitornista lähtevästä vedestä. Verkostoveden ph oli keskimäärin hyvällä tasolla 7,9. Imatra-Joutseno yhdysvesijohdon veden laadussa näkyi Myllypuron laatuero, siten että veden ph-arvo ja kovuus olivat alhaisemmalla tasolla (ph n. 7,35 ja kovuus 0,42 mmol/l) heinäkuusta vuoden 2016 loppuun. Yhdysvesijohdon veden laadun vaikutus näkyi Korvenkannan, Imatrankosken länsipuolen, Saareksiinmäen ja yhdysvesijohtoa läheisellä Joutsenonkadun verkostoalueilla sekä Imatran kylpylällä. Immolan verkostopisteiden ph-arvo oli helmikuussa 7,5 ja sen jälkeen noin 8,

8 Jaksottaisessa seurannassa tutkitaan mm. terveydelle haitallisten metallien, liuottimien ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen sekä torjunta-aineiden pitoisuuksia. Näiden pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai hyvin alhaisia vuonna Mikäli vesinäytteen jokin analyysitulos ei täytä talousvedelle asetettua laatuvaatimusta tai suositusta, otetaan kyseisestä näytteenottopisteestä uusintanäyte. Vuonna 2016 uusintanäytteet liittyivät putkirikkoihin, uusien putkilinjojen käyttöönottoon ja koulun putkilinjan vähäiseen käyttöön kesäloman aikana. Tällöin annettiin verkostoalueille myös juomaveden keittokehotukset (yht. 3 krt): Imatrankosken Fortumin kiertoliittymän läheisyyden kiinteistöille, Kurkvuoren Leipäkiventien osalle kiinteistöistä ja Vuoksenniskan koululle. Putkistot korjattiin ja putkistoja huuhdeltiin, jonka jälkeen veden laatu varmistettiin näytteenotolla. Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottopisteittäin vesianalyysien tulokset. Tulokset ovat vuoden 2016 näytteenottokertojen keskiarvoja. Joutsenosta vettä voidaan johtaa eri ottamoilta, joten vedenlaatu vaihtelee ja taulukossa on vaihteluväli. VUOSI 2016 Immalan vesilaitos lähtevä Verkosto Yhdysvesi Joutsenosta Saarlampi ja Koivuniemi Talousveden laatuvaatimukset STM As 1352/2015 keskiarvo vaatimus suositus E. coli pmy/100ml Kolif. bakt. pmy/100ml Clostridium perfringens pmy/100ml 0 0 Sameus NTU <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 * Väriluku mg Pt/l <5 <5 <5 * ph 8,1 7,9 7,3 8,1 7,5 6,5 9,5 Alkaliteetti mmol/l 0,95 0,57 0,76 Kovuus dh mmol/l 4,5 0,80 2,4 5,3 0,42 0,94 Rauta µg/l <200 Mangaani µg/l <1 2 <1 <50 Sähkönjoht µs/cm <2500. Ammonium mg/l 0,09 <0,02 <0,02 <0,5 Nitriitti mg/l <0,01 <0,01 <0,5 Kloori kok. mg/l vapaa mg/l 0,20 0,04 0,07 <0,2 Haju, maku (aistinvarainen) hajuton, ei makua hajuton, ei makua ajoittain kloorin hajua, ei makua hajuton, ei makua * * = käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia - 7 -

9 KAUKOLUETTAVAT VESIMITTARIT Kaukoluettavat-, etäluettavat- sekä ultraäänivesimittarit rakkaalla lapsella on monta nimeä. Imatran Vesi yhdessä Kiinteistö- ja aluepalvelu Oy:n kanssa asensivat ensimmäiset Kamstrupin kaukoluettavat ultraäänivesimittarit alkukesästä 2016 Imatrankoskelle Laurinkadulle. Kaukoluettavia vesimittareita asennettiin 2016 kaikkiaan 200 kpl lähinnä Imatrankoskelle. Lisäksi muutamia mittari asennettiin kaupungin itäpuolelle Lämmittäjän sekä Haaparinteen kadulle. Kaukoluettavat mittarit on asennettu saneerauskohteille. Kaukoluettavan vesimittarin vuorokautistiedot tallentuvat myöhempää tarkastelua varten. Kaukoluettavien vesimittareiden vesilaskut perustuvat todelliseen kulutukseen, joten jatkossa kaukoluettavan vesimittareiden saaneiden ei tarvitse enää lähettää Imatran Vedelle laskutukseen vesimittarinlukemia, vaan Imatran Vesi lukee kaukoluettavat vesimittarit säännöllisesti laskutusjaksoittain. Jatkossa asiakas toimittaa vesimittarinlukemat vain poikkeustapauksissa kuten omistajan tai vuokralaisen muutos tilanteissa. Vesimittareiden itse luenta tapahtuu siten, että vastaanottimen kanssa kierretään alueella mihin kaukoluettavat vesimittarit ovat asennettu. Vastaanottimeen saapuu automaattisesti vesimittareiden lähettämät kulutuslukemat. Kaukoluettavat vesimittarit ovat tarkempia kuin niin sanotut tavalliset vesimittarit. Kaukoluettavat vesimittareista saa monenlaista tietoa muun muassa vesimittari voi ilmoittaa vuodosta. Tällöin vesimittariin ilmestyy LEAK -valo (kuvassa ympyröity punaisella) tällöin vuoto on jatkunut yli 23 tuntia vuorokaudessa ja vuodon suuruus on ollut vähintään kolme (3) litraa tunnissa. Valo sammuu itsekseen kun vuoto on ohi. Myös jatkossa kaukoluettavia vesimittareita tullaan asentamaan pääsääntöisesti saneerauskohteisiin ja tavoitteena on pitkällä juoksulla asentaa koko Imatran alueelle kaukoluettavat vesimittarit

10 KAUKOLUETTAVIEN ELI ULTRAÄÄNIVESIMITTAREIDEN VAIHTOSUUNNITELMAN AIKATAULU: Keltainen alue = vuonna 2016 (alueet 109 sekä 157) Oranssi alue = vuonna 2017 (alueet 129, 131 sekä 144) Sininen alue = vuonna 2018 (alueet 132 sekä 135) - 9 -

11 JÄTEVEDEN VUOSIRAPORTTI Imatran jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Imatran kaupungin lisäksi Lappeenrannan kaupungin Korvenkylän, Rauhan ja Tiurun alueiden jätevedet sekä Ruokolahden kunnan taajamien ja Rautjärven kunnan asemaseudun jätevedet. Puhdistettu jätevesi johdetaan Vuokseen. Vuoden 2016 aikana velvoitetarkkailunäytteitä otettiin 24 kpl. Velvoitetarkkailunäytteet otti jätevedenpuhdistamon henkilökunta ja ne analysoitiin Eurofin Scientific Finland Oy:n Kokkolan yksikössä, sekä osa analyyseistä toteutettiin Eurofins Umwelt Ost:n laboratoriossa Freibergissa, Saksassa sekä Eurofins Enviroment Sweden AB Lidköpingin yksikkössä Ruotsissa. Lietenäytteitä analysoitiin kaksi kappaletta, jotka analysoitiin Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:ssä, Mikkelissä. Puhdistamolle vuonna 2016 tullut jätevesimäärä oli vähäisempi kuin seitsemänä edellisenä vuonna, mutta kuitenkin korkeampi kuin edellisvuonna Vuoden 2016 aikana jätevettä johdettiin Vuokseen keskimäärin m 3 /d. Puhdistamon keskimääräinen kiintoainekuormitus oli 46 %, kokonaisfosforin kuormitus oli 25 % ja BOD 7 -kuormitus 21 % mitoitusarvosta. Analyysitulosten ja virtaamatietojen perusteella puhdistamon tulokuormitus ja sen vaihtelu vuonna Punaisella on merkitty mitoituksen ylitykset. Vuokseen kohdistuva kuormitus oli kokonaistypen sekä kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta kymmenen viimeisen kymmenen vuoden keskikuormitusta selvästi suurempi, johtuen ainakin osittain esim. edellisvuotta suuremmista ohijuoksutuksista. Ohitukset yleensä johtuvat sulamisen tai sateiden aiheuttamista epätavallisen suurista virtaamista, sähkökatkoista tai äkillisistä vioista. Biologinen hapenkulutus oli vuonna 2016 myös kohollaan verrattuna kymmenvuotiskauden keskiarvotasoon. Laitokselle tuotiin sakokaivolietettä 5736,5 tn/a. Lietettä kuivattiin 4339,16 tonnia

12 Itä-Suomen ympäristölupavirasto edellyttää, että laitoksella päästään seuraaviin puhdistustuloksiin: Lähtevän veden BOD 7 (ATU)-pitoisuus 10mg/l ja reduktio 90 % Lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuus 0,5mg/l ja reduktio 90 % Tulokset on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina. Arvot ovat painotettuja kesiarvoja. Punaisella on korostettu poikkeamat lupaehdoista. Puhdistusvaatimukset sekä pitoisuuden että reduktioprosentin osalta saavutettiin biologisen hapenkulutuksen osalta koko vuoden aikana lukuun ottamatta 3. kvartaalin aikana ns. kokonaistehoa (sisältää myös ohijuoksutuksen kuormitusvaikutuksen vesistöön), joka jäi 67 %:iin. Kokonaisfosforipitoisuuden osalta puhdistusvaatimuksia ei saavutettu III vuosineljänneksillä, jolloin myös fosforin reduktioprosentit vaihtelivat molemmin puolin vaatimustasosta. Muiden vuosineljänneksen osalta päästiin lupavaatimuksen mukaiselle tasolle. Sen sijaan jos otetaan huomioon ohijuoksutukset, niin nimenomaan III vuosineljänneksellä kokonaispuhdistusteho putosi biologisen hapenkulutuksen osalta 67 %:n ja kokonaisfosforin osalta 59%:n. Tilanne kuitenkin oli korjaantunut jo seuraavalla IV vuosineljänneksellä, jolloin fosforin kokonaisteho oli 91 % ja biologisen hapenkulutuksenkin 93 %. Puhdistamon selkeytysaltaat

13 IMATRAN VEDEN TULOS NUMEROINA TULOSLASKELMA IMATRAN VESI LIIKEVAIHTO , ,38 Liiketoiminnan muut tuotot , ,90 Tuet ja avustukset kunn ,77 697,01 TUOTOT YHTEENSÄ , ,29 KULUT Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,08 Palvelujen ostot , ,31 Palkat ja palkkiot , ,70 Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , ,74 Poistot ja arvonalentumiset , ,77 Muut kulut , ,14 KULUT , ,31 LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,98 Muut rahoitustuotot , ,98 Kunnalle maks. korkokulu , ,98 Muut rahoituskulut -1,93 0,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,

14 TASELASKELMA IMATRAN VESI V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Rakennukset , ,25 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,33 Koneet ja kalusto , ,27 Ennakkom. ja keskener. hankinnat ,91 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,85 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,15 Lyhytaikaiset saamiset , ,29 Saamiset , ,29 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,44 V A S T A A V A A , ,29 V A S T A T T A V A A Peruspääoma , ,59 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,69 Tilikauden ylijäämä , ,98 OMA PÄÄOMA , ,26 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,86 Lainat julkisyhteisöiltä , ,40 Muut velat , ,32 Pitkäaikainen (>1 v) , ,58 Lyhytaikainen (<1 v) , ,45 VIERAS PÄÄOMA , ,03 V A S T A T T A V A A , ,

15 RAHOITUSLASKELMA IMATRAN VESI Taseyksikön toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja kulut Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta

16 INVESTOINNIT Investoinnit ovat toteutuneet kokonaisuudessaan suunnitellusti. Saneeraustöitä on tehty poikkeuksellisen paljon ja korjausvelkaa on saatu pienennettyä Teemme yhteistyötä useiden eri infratoimittajien kanssa kuten esimerkiksi Imatran sähköin kanssa, koska kunnallistekniikka yleensä ikääntyy sähköverkon kanssa samaa tahtia. Yhteiset saneerauskokonaisuudet tekevät työstä tehokasta ja säästävät meille sekä asiakkailtamme paljon kustannuksia (noin puolet kustannuksista syntyy kaivuutöistä). Myös asiakkaiden kokema haitta vähenee, kun katuja ei tarvitse availla jatkuvasti uudelleen. Saneerauskohteitamme ovat olleet vuonna 2016 muun muassa Pistetalojen kiertoliittymän uusi linja, joka rakennettiin kulkemaan kiertoliittymän reunaan. Samalla uusittiin muitakin vanhoja jätevesi-, vesijohto- ja hulevesilinjoja. Viemärilinjoja rakennettiin 150 metriä, vesijohtoa 340 metriä ja hulevesilinjaa noin 500 metriä. Lisäksi Lammassaaren sataman kääntöpaikan urakassa tehtiin samalla vesi- ja viemärilinjoja tuleville Einonkatu satamalaitureille. Einonkatu 6:ssa on pääasiassa ollut kunnallistekniikan siirto pois asuinrakennuksen parkkihallin alta. Katusaneerauksissa uusitaan kadun koko kunnallistekniikka. Katusaneerauksia tehtiin Pässiniemi 2020m ja Lapinvuokonkatu 500m. Liisankadun hulevesilinjan rakentaminen talvella , joka viimeistelee alueen vuonna 2015 aloitetun saneerauksen. IVO Sujutuksia Imatralla tehtiin 2016 noin 1,5 km verran. Pisimmät ja vaativimmat työt tehtiin Mustalammella, jossa sujutettiin metsän läpi kulkeva halkaisijaltaan 500mm viemärilinja vuodelta Mustalampi

17 Kunnallistekniikan investoinnit Vesilaitoksen osuus Lammassaarentie katu , ,52 jätevesiviemäri ,11 u vesijohto ,41 u yht , Mustavariksenk ja Mustalammink katu , ,91 jätevesiviemäri ,55 s vesijohto ,36 s yht , Vuoksenniskanharju katu , ,64 jätevesiviemäri ,38 s vesijohto ,26 s yht , Imatrankoski 2 katu , ,10 jätevesiviemäri ,06 s vesijohto ,04 s yht , Lapinvuokonkatu katu , ,15 jätevesiviemäri ,09 s vesijohto ,06 s yht , Lämmittäjänkatu katu , ,96 jätevesiviemäri ,38 s vesijohto ,58 s yht , Ruokosuonkatu katu , ,71 jätevesiviemäri ,83 s vesijohto ,88 s yht ,

18 KP 733 Vesihuolto yhteensä, valmiit yhteensä saneeraus uudisrakennus 772 vesijohto , , , jätevesi , , , , , ,52 KP 733 Vesihuolto yhteensä, kesken Imatrank. Kunn.tekn., Einonkatu KP 733 Vesihuolto yhteensä Tonttijohtojen rakentaminen yhteensä saneeraus uudisrakennus katu , vesijohto , , jätevesi , , , , vesijohto , , , jätevesi , , , , , , vesijohto , , , jätevesi , , , , , ,55 Laitosinvestoinnit 2016 Proj Onnelan jätevesipumppaamon saneeraus Kp Kohdenro Rah.osuus (1135) , ,76 Proj Myllypuron vedenottamon kaivo Kp Kohdenro Rah.osuus (1135) , ,21 Laitosinvestoinit v yhteensä ,

19 HULEVEDET Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Lait tulivat voimaan lukien. Lakimuutosten mukaisesti hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa. Vesihuoltolakia tosin sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän huleveden viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta ja kunta päättää, mikä taho kunnassa hoitaa kutakin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista tehtävää. Hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus, jonka avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Näistä syistä lakimuutosten yhteydessä hulevesiä koskevat pykälät sijoitettiin juuri maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon lisättiin uusi 13 a luku hulevesille. Tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jolloin hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiä viivytetään ja imeytetään niiden kerääntymispaikalla sekä johdetaan kosteikkoihin. Vesihuoltolain edellyttämä hulevesien eriyttäminen kirjanpidossa toteutettiin ja Imatran Veden vuoden 2016 talousarviossa esitettiin hulevesille oma kustannuspaikka. Hulevesiviemäröinnin tasearvo vuoden 2016 alussa oli yhteensä ,60 euroa. Hulevesiviemäröinnin laskennallinen tulos oli toimintakaudella tappiollinen, koska liittymismaksuja lukuun ottamatta ei vuoden aikana ollut muita tuloja ja uusien hulevesiverkoston liittymien määrä oli vähäinen. Hulevesiviemäreihin liittyvä omaisuus siirrettiin vuoden 2016 lopulla Imatran Veden taseesta kaupungin taseeseen. Kaupunki voi halutessaan ottaa myöhemmin käyttöön julkisoikeudellisen hulevesimaksun Imatran Vedeltä kaupungille siirtyneen vastuun rahoittamiseen. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien hallintavastuualueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Päätöstä hulevesimaksun käyttöönotosta ei ole tehty. Hulevesikaivo

20 HULEVEDET NUMEROINA Toteutuma marraskuun 2016 loppuun Hulevesi Toteutunut Alitus/ylitys SISÄINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Liittymismaksut, verollinen Myyntituotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Tuntipalkat ja palkkiot Tilapäiset palkat Erilliskorvaukset Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut KUEL-palkkaperusteinen maksu Eläkekulut Sosiaalivakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Muut sos.vak.maksut -6 6 Muut henkilösivulukut Palvelujen ostot Toimisto- ja asiant.palvelut ICT-Palvelut Rakenn. rak.- ja kunn.pitopal Majoitus-ja ravitsemuspalvelu Matkustus-ja kuljetuspalvelut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Rakennusmateriaali Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut Muut kulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmist Suunnitelman muk.poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

21 IMATRAN VESI VIRASTOKATU IMATRA puh imatranvesi@imatra.fi vesilaskutus@imatra.fi