YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 71/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 17 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 17 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Julkunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Veteli, korkeimman hallinto oikeuden palauttama asia. Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Länsi Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 11/2004/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Julkunevan turvetuotantoon Vetelin kunnassa. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään numero 05/0068/4 hylännyt hakemuksen turvetuotantokenttiä 7 ja 8 koskevalta osalta. Korkein hallinto oikeus on päätöksellään taltionumero 29 kumonnut ympäristölupaviraston ja hallinto oikeuden päätöksen muilta kuin tuotantokenttiä 7 ja 8 koskevilta osiltaan, joilta osin päätös jäi voimaan, ja palauttanut asian kumotuilta osin ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hakemus koskee energiaturpeen tuotantoa teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Julkunevan hankealue sijaitsee Vetelin kunnan Räyringin ja Kalliojärven kylissä Kruunupyynjoen ja Ähtävänjoen valumaalueilla. Vetelin keskustaan on matkaa noin 15 km ja Kokkolaan noin 60 km. Alue ei ole aikaisemmin ollut turvetuotannossa. Suunniteltu tuotantopinta ala on noin 338 ha. Hakemus ei koske enää lohkoja 7 ja 8. Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa turvetuotantoalueen ympäristövaikutuksille. Mikäli hakija ei saa maanomistajilta tarvittavia sopimuksia, haetaan myös VL 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua lupaa johtaa vedet olemassa oleviin toisten maalla kulkeviin ojiin. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Hakija on asian uudelleen käsittelyn yhteydessä täydentänyt hakemustaan Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Vapo Oy:n omistaa maa alueita Julkunevalla 407,2 ha, ja vuokrattuna on 68,8 ha. Maanvuokrasopimukset ovat voimassa vuosiin asti. Hakemukseen sisältyy maanomistajien antamia ojituslupia. Tuotantoalueen ulkopuolisina alueina hankkeeseen kuuluvat tukialueet (tiestö, tuotantoalueen ja sitä kiertävän eristysojan välinen kaista suojavyöhykkeenä, auma alueet, pintavalutuskentät ja muut vesiensuojelutarkoituksiin varatut alueet). Lisäksi toimenpiteiden ulkopuolelle jää metsäsaarekkeita ym. alueita. Alueelle ei ole laadittu yleis eikä asemakaavaa. Keski Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaiheessa ei ole käsitelty turpeenottoalueita. Kalliojärven kylä on kaavassa merkitty kyläksi. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 2. vaiheen ehdotuksen, jossa käsitellään myös turvetuotantoa. Julkuneva sijoittuu turvetuotantovyöhykkeiden 1 ja 2 ulkopuoliselle alueelle, jolla turvetuotannon lähtökohtana on se, ettei vesistön kokonaiskuormitus nouse nykyisestä tasostaan. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointi alkoi tammikuussa 1998 ja päättyi kesäkuussa 1999, jolloin yhteysviranomainen, Länsi Suomen ympäristökeskus, antoi arviointiselostuksesta lausuntonsa. Julkuneva sijaitsee aapasuo ja keidassuovyöhykkeen vaihettumisalueilla. Suo on suhteellisen luonnontilainen keidas ja aapasuokokonaisuus. Julkunevan eteläpäässä on pienialainen eksentrinen keidassuo, jossa on länsi itäsuuntaisesti veden kulkusuuntaa vastaan olevia jänteitä. Julkunevaa ympäröivien metsien hakkuiden, ojitusten ja läheisten metsäautoteiden rakentamisen vaikutuksesta suoekosysteemin luonnontila on kuitenkin muuttunut suon reunaosissa, joissa

3 3 ojitusten vaikutus on ollut suurin. Hankealueen aapasuo osat ovat siten jossain määrin muuttuneet, mutta keidassuo osien suoekosysteemi on lähes luonnontilainen. Julkunevan linnusto koostuu valtaosin tavanomaisesta keskipohjalaisen suon lintukannasta. Julkunevalla havaituista lintulajeista sääksi on luonnonsuojelulain mukainen uhanalainen eliölaji. Julkunevalla sääksi on aiemmin pesinyt suon keskiosassa. Pesintää ei ole ollut vuosina Puu, jossa sääksen tekopesä sijaitsi, on kaatunut tuulen voimasta heinäkuun lopulla vuonna Uhanalaisluokituksen mukaan tarkasteltuna Julkunevalla 1998 tehdyssä lintulaskennoissa tavattiin kuusi silmälläpidettävää lajia (sinisuohaukka, sääksi, teeri, käki, pensastasku ja isolepinkäinen). Julkunevan hankealueen suoympäristön perhoslajeihin ei kuulu luonnonsuojelulain ja asetuksen mukaisia rauhoitettuja lajeja. Alueella tavattu luumittari on luonnonsuojelulain ja asetuksen mukainen uhanalainen laji. Lisäksi Julkunevan suoperhoslajiston joukossa on eräitä lajeja, jotka ovat muualla harvinaisia. Vesistön tila ja käyttö Vesistö, virtaamat ja veden laatu Julkuneva sijaitsee Kruunupyyn ja Ähtävänjoen vesistöalueilla. Hankealueen eteläosan laskuojan vedet laskevat Vieresjoen kautta Lappajärveen ja pohjoisosan laskuojien vedet Porasenjoen ja Raisjoen kautta Kruunupyynjokeen. Lappajärvi sijaitsee tuotantoalueesta yli 15 km:n etäisyydellä ja Kruunupyynjoen lähin järvi Peckasjön yli 20 kilometrin etäisyydellä. Osavaluma alueita ovat Kruunupyynjoella Porasenjoen alaosa (48.005) ja Raisjoen alue (48.007) alue sekä Ähtävänjoella Vieresjoen keskiosa (47.072). Kruunupyynjoen valuma alue on kooltaan 788 km² ja sen järvisyys 2,8 %. Joen pituus Sääksjärvestä Luodon Öjanjärveen on noin 118 km ja korkeusero 117,4 m. Joen keskivirtaama on 6,1 m 3 /s, ylivirtaama 70 m 3 /s ja alivirtaama 0,5 m 3 /s. Vesistöalueen järvistä säännöstellään tulvasuojelutarkoituksissa Sääksjärveä ja alueen keskiosan pienten järvien ryhmää. Ähtävänjoen valuma alueen laajuus on km 2, ja sen järvisyys on Pohjanmaan olosuhteissa poikkeuksellisen suuri, 10,5 %. Vesistö saa alkunsa Soinin ja Lehtimäen kuntien alueelta noin 200 metriä merenpinnan yläpuolelta. Kuninkaanjoki ja Levijoki laskevat Alajärveen ja edelleen Pohjanmaan suurimpaan järveen Lappajärveen, johon laskee myös Julkunevan vesiä tuova Vieresjoki. Lappajärvestä vedet virtaavat Välijokea myöten Evijärveen ja edelleen Ähtävänjokea myöten padottuun Luodonjärven makeavesialtaaseen. Ähtävänjoen keskivirtaama on 15,8 m 3 /s. Vesistöä on säännöstelty vuodesta 1961 lähtien. Suuret järvet Lappajärvi ja Evijärvi tasaavat virtaaman vaihteluita ja parantavat vedenlaatua.

4 Kalasto ja kalastus 4 Julkunevan alapuolisiin vesistöihin kohdistuu runsas hajakuormitus. Hankealueen läheisten vesistöjen suurin kuormittaja on metsätalous, hieman etäämmällä myös maatalous ja asutus. Vieresjoen ravinne ja kiintoainepitoisuudet ovat hyvin korkeita. Kiintoainekuormitusta lisää joen eroosioherkkyys. Pienestä valuma alueestaan huolimatta joki kuljettaa suuria ravinnemääriä ja kiintoainesta Lappajärveen. Lievästi rehevöityneen Lappajärven ravinnekuormitus on peräisin pääosin hajakuormituslähteistä. Rehevöityminen näkyy järven syvänteiden hapettomuutena, leväongelmina ja vesikasvillisuuden runsastumisena. Suuresta tilavuudesta ja veden hitaasta vaihtumisesta johtuen järvi pidättää valtaosan siihen tulevista kiintoaine ja ravinnemääristä. Siten järven veden laatu on selvästi parempi kuin järveen tulevan veden. Porasenjoki ja Raisjoki laskevat Kruunupyynjoen keskiosan järviryhmään. Järvet ovat pahoin rehevöityneintä, mutta läpivirtausluonteesta johtuen happitilanteiltaan kohtalaisen hyviä. Rehevöitymisestä huolimatta järvet ovat tärkeitä virkistys ja kalastuskohteita. Porasenjoki on purkuvesistöistä luonnontilaisin. Joessa on melko luonnontilaisia koskialueita, joiden kalataloudelliseen kehittämiseen on kohtalaiset mahdollisuudet, joskin joki on runsaasti kuormittunut. Joki toimii selvästi rehevöityneiden Sääksjärven ja Räyringinjärven lasku uomana. Porasenjoki on maakunnan ainoa kalkkijoki. Räyringin kalkkikivialueen valumavedet nostavat vesistön luontaista puskurikykyä. Raisjokeen laskevat mm. Sammalojan laajat suo ojitukset ja valumaalueeltaan maatalousvaltaisen Särkijärven vedet. Raisjokeen laskevat myös Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso Saapasnevan turvetuotantoalueiden (yhteensä 303,4 ha) kuivatusvedet. Tuotantoalueen lohkon 9 eteläpuolella noin 250 metrin etäisyydellä sijaitsee noin 13 ha:n suuruinen suorantainen Isojärvi. Alapuolisista vesistöistä merkittävimpiä kalavesiä ovat Lappajärvi ja Porasenjoki. Porasenjoessa on runsaasti taimenille sopivia kutualueita ja sellaisia alueita, joilla taimenet viihtyvät eri elinvaiheissaan. Hidasvirtaisimpiin kohtiin on paikoin kertynyt hienoa hiekkaa, joka haittaa taimenen lisääntymistä. Saarikosken yläpuoliselta alueelta on kalastuskunnan ilmoituksen mukaan tavattu luonnonkudusta peräisin olevia taimenenpoikasia. Räyringin osakaskunta on suunnitellut alueelle taimenten kutualueiden kunnostuksia. Porasenjoki on paikallisesti erittäin tärkeä virkistyskalastuskohde puro ja järvitaimenistutusten vuoksi. Räyringin kalastuskunnan jokiosuudelle myydään vuosittain kalastuslupaa. Istutukset ovat onnistuneet melko hyvin; vuotuinen taimensaalis on noin 100 kpl. Saalismäärältään merkittävimpiä lajeja ovat hauki (150 kg) ja säyne (280 kg).

5 5 Raisjoen ja Vieresjoen kalataloudellinen merkitys on selvästi Porasenjokea vähäisempi. Vieresjokeen nousee kevätkutuisia kaloja, ja jonkin verran niitä myös pyydetään. Raisjoesta pyydetään muutamia kymmeniä kiloja ahvenia, särkiä ja haukia vuosittain. Raisjoen alapuolista Svartsjönin järveä on kunnostettu valtion ja paikallisten asukkaiden yhteisenä hankkeena vuosina virkistys ja kalataloudellisen merkityksen kohentamiseksi. Järvessä kalastetaan ja se on muutenkin merkittävä paikallisena virkistysalueena, mm. uimapaikkana, veneilykohteena ja loma asutuksessa. Järvessä on hyvä haukikanta ja lisäksi siinä on ainakin ahventa, särkeä ja madetta. Satunnaisesti järvessä saattaa tavata myös taimenta. Suojeltavat kohteet Hankkeen vaikutuspiirissä ei sijaitse suojelukohteita. Julkunevalla on paikallisesti merkitystä linnuston ja virkistyskäytön kannalta. Joillekin perhoslajeille suolla voi olla myös maakunnallista merkitystä. Julkunevaa lähinnä, kuitenkin yli 10 km:n päässä sijaitsevat suoluontotyyppien Natura alueet ovat Jokisuunlahti ja Valmosanneva Evijärvellä ja Pilvineva Vetelin ja Kaustisen kuntien alueella. Asutus ja maankäyttö Julkunevan kaakkoispuolella sijaitsee Kalliojärven kylä, jossa on noin 110 asukasta ja peltoalueita. Järvelässä tuotantoalueen eteläpuolella on joitakin asuinrakennuksia, joista lähin sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Kalliojärven kylän lähin asuinrakennus on noin metrin etäisyydellä. Muilla suunnilla etäisyys tuotantokentästä asuinrakennuksiin on yli kilometri. Julkunevalla on paikallista merkitystä virkistyskohteena metsästys, marjastus ja etenkin talvella ulkoilualueena. Suon käyttäjät ovat valtaosin läheisten Räyringin ja Kalliojärven kylien asukkaita. Jonkin verran ulkoilijoita liikkunee myös Lappajärven suunnasta, missä laajoja, luonnontilaisia suoalueita on vähän. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja, viemäreitä tai vedenottamoita. TURVETUOTANTO Tuotantoalueelta tuotetaan polttoturvetta jyrsinturpeena ja suon pintakerroksista ympäristöturvetta. Polttoturve tullaan käyttämään pääasiassa Kokkolan ja Pietarsaaren voimalaitoksissa. Ympäristöturpeen käyttäjiä ovat mm. yhdyskunnat, taimitarhat, maatilat ja omakotitalot. Tuotantoalueella turpeen paksuudet vaihtelevat välillä 1,5 5,2 m keskipaksuuden ollessa 2,7 m. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Tuotettavan turpeen arvioitu kokonaismäärä on yhteensä 2,6 milj. toimituskuutiota.

6 6 Symo Oy:n pölyn leviämismallilaskelman ( ) kuvauksen mukaan tuotannon on arvioitu etenevän siten, että kolmena ensimmäisenä vuotena nostetaan ympäristöturvetta imuvaunulla, vuosina 4 6 ympäristöturvetta imuvaunulla ja jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tämän jälkeen jyrsinpolttoturpeen tuotannossa siirrytään hakumenetelmään ja ympäristöturpeen tuotantoa jatketaan imuvaunumenetelmällä arviolta vielä tuotantovuosina Tämän jälkeen alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmällä niin kauan kuin menetelmälle on riittävästi pinta alaa. Sen jälkeen tuotantoa jatketaan mekaanisella kokoojavaunulla tuotannon päättymiseen saakka. Julkunevalle on suunniteltu yhdeksän tuotantolohkoa ja kolme aumaaluetta. Lähinnä asutusta aumat ovat tuotantoalueen koillislaidalla noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Turve tuotetaan pääsääntöisesti 3 4 kesäkuukauden aikana ja toimitetaan asiakkaalle tarpeen mukaan. Energiaturpeen toimitukset ajoittuvat pääasiassa talveen ja ympäristö ja kasvuturpeen syys ja kesäkausiin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien johtaminen, käsittely ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakemukseen liitettyyn alkuperäiseen suunnitelmaan tehtyjen muutosten jälkeen vesien johtaminen tapahtuu seuraavasti: Porasenjoen suuntaan luontaisesti laskevia vesiä tullaan ojitustoimenpitein kääntämään Sammalojan suuntaan 50 ha:n tuotantopintaalalta. Ojitusten seurauksena Raisjoen valuma alue kasvaa noin 0,8 % ja Porasenjoen alaosan valuma alue pienenee noin 0,2 %. Laskuojaa 1 myöten kuivatusvesiä johdetaan 271,7 ha:n pinta alalta (lohkot 1A, 1B, 2, 4, 6A ja 9) Sammalojaan, joka laskee Raisjokeen. Laskuojaa 2 myöten kuivatusvesiä johdetaan 34,7 ha:n pinta alalta (lohkot 3 ja 5) Porasenjokeen. Laskuojaa 4 myöten kuivatusvesiä johdetaan 31,7 ha:n pinta alalta (lohko 6B) Oravapuroon, joka laskee Vieresjokeen. Tuotantoalueiden kunnostus aloitetaan laskuojien kaivulla. Tämän jälkeen alueelle rakennetaan ympärysojat ja keskitetyt vesiensuojelurakenteet (pintavalutusalueet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot). Vesienkäsittelyrakenteiden tultua valmiiksi alueet sarkaojitetaan. Sarkaojituksen yhteydessä ojien päisteisiin rakennetaan sarkaojapidättimet ja sarkaoja altaat. Julkunevan kuivatusvedet (325,7 ha), lohkoa 1A (12,4 ha) lukuun ottamatta (virtaamansäätö), käsitellään ennen alapuolisiin vesistöihin johtamista pintavalutuksella. Pintavalutuskenttiä on kolme. Kuivatusvedet johdetaan kentille neljällä pumppaamolla. Pintavalutuskenttien pinta ala on yhteensä 14,6 ha, joka on 4,5 % yläpuolisesta tuotanto

7 7 alasta. Sen pintavalutuskentän, jonka vedet johdetaan laskuojaan 1 ja jolla käsitellään valtaosa Julkunevan kuivatusvesistä, pinta ala on 3,2 % yläpuolisesta tuotantoalasta (259 ha). Pintavalutuskentät ovat luonnontilaista suoaluetta. Pintavalutuskentiltä vedet johdetaan laskukanaviin, joina toimivat vanhat, perattavat metsäojat. Pintavalutus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hakijan mukaan lohkolle 1A ei ole mahdollista toteuttaa virtaaman säätöä tehokkaampaa puhdistusmenetelmää. Päästöt vesistöön Julkunevan ojituksesta aiheutuva tyhjenemisvalunta lisää ainekuormitusta kuntoonpanon ensimmäisinä vuosina. Kuivatusvedet ovat lisäksi selvästi happamia etenkin kenttien kuntoonpanovaiheessa. Kuntoonpanoaikana kuormitus alapuolisiin vesistöihin on tuotantoaikaista suurempi. Hankkeen aiheuttama vuotuinen ainevirtaaman lisäys tuotantoaikana eri purkusuunnissa on likimain seuraava: Oravapurossa 6 kg fosforia, 200 kg typpeä ja 700 kg kiintoainetta, Sammalojassa 50 kg fosforia, 1800 kg typpeä ja 6000 kg kiintoainetta. Typpeä (70 kg) lukuunottamatta kokonaiskuormitus Porasenjokeen Julkunevan suunnasta vähenee hieman nykyisestä valuma aluemuutoksen johdosta. Hakijan esittämillä laskentaperusteilla arvioituna lohkon 3 alapuoliselta pintavalutuskentältä johdetaan Porasenjokeen tuotantoaikana keskimäärin 4 kg fosforia, 170 kg typpeä ja 540 kg kiintoainetta vuodessa. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon. Pölyämisen voimakkuus ja leviäminen määräytyvät sääolosuhteiden, turpeen laadun, puuston määrän ja maaston muodon mukaan. Pölyäviä työvaiheita ovat etenkin keruu, aumaus ja lastaus. Julkunevan pölyn leviämismallilaskelman, jossa aumausta ei tarkasteltu, mukaan eniten lähiympäristöön vaikuttaa kuivan turpeen kuormaus hakumenetelmällä. Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeahkot pitoisuushuiput ja pitkähköt lähes päästöttömät tilanteet. Alueen turvetuotannosta aiheutuvat pölypäästöt ovat suurimmillaan noin 10 vuotta tuotannon aloittamisen jälkeen, koska jyrsinturvetuotannossa on silloin eniten pinta alaa. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotannosta aiheutuva työkoneiden melu keskittyy kesän tuotantoaikaan ja sitä voi esiintyä vuorokauden ympäri. Melutasoon vaikuttavat mm. käytettävä tuotantomenetelmä, maaston muodot ja peitteisyys sekä tuulen suunta ja voimakkuus. Pölyn leviämismallilaskelmasta saatavan tiedon mukaan Julkunevan kokoisella tuotantoalueella rinnakkaisessa imuvaunu ja

8 8 hakumenetelmätuotannossa satokierron aktiivisimpana aikana tuotantoalueella toimii yhtäaikaisesti konetta. Turve toimitetaan pääasiassa talvikuukausina. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus on yhteensä noin rekkakuormaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään pääsääntöisesti neljän kuukauden jaksoon talvelle. Käytännössä vuorokausiliikennemäärä vaihtelee rekkakuorman välillä vuorokaudessa. Turve toimitetaan työmaalta pohjoispuoleista metsäautotietä pitkin (6,52 km) Räyrinki Evijärvi maantielle (nro 751), jolla liikenne jakautuu suunnilleen siten, että 80 % suuntautuu Evijärven kautta Pietarsaareen ja 20 % Vetelin kautta Kokkolaan. Metsäautotien varrella ei ole asuinkiinteistöjä. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy toukoelokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Poltto ja voiteluaineet sekä jätteet ja niiden käsittely Alueelle ei rakenneta varsinaista tukikohtaa, vaan varikkoalue. Alueen tarkka paikka määräytyy myöhemmin tien teon yhteydessä. Polttoaine varastoidaan l säiliöissä työmaan varikkoalueella tai muualla säiliöille varatulla alueella. Kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on keskimäärin l. Voiteluöljyjä käytetään noin l ja muita voiteluaineita noin 50 kg. Jätteenkeräyspiste sijoitetaan varikkoalueelle. Julkunevan tuotantoalueen toiminnoissa vuosittain syntyvien jätteiden määrä on seuraava: Jäteöljy 800 kg Öljynsuodattimet 100 kpl Voitelupatruunat 100 kpl Muu öljyinen jäte 40 kg Liuottimet Maalijäte 8 kg 2 kg Paristot ja akut 80 kg Talousjäte 4 m 3 Paperi Aumamuovi Muu muovijäte Romurauta Renkaat 160 kg 7000 kg 150 kg 800 kg 8 kpl

9 9 Huoltoalueilla on lajittelu ja keruupisteet, joihin tuotantoalueella syntyvä jäte lajitellaan ja kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokemille ja muovijäte hyödynnetään energiatuotannossa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset on arvioitu hakemukseen liitetyssä YVA selostuksessa. Alueella on luonnontilaisia aapa ja keidassoita, jotka ovat harvinaisia. Merkittävin muutos kohdistuu tuotantoalueeseen, joka muuttuu kasvillisuuden peittämästä suomaisemasta peltoa muistuttavaksi, kasvittomaksi kentäksi. Suon monipuolinen ekosysteemi tuhoutuu tuotantoalueella. Alueen kasvillisuus ja eläinlajisto muuttuvat ja osa niistä häviää kokonaan alueelta. Vaikutuksia aiheuttavat lisäksi rakennettava tiestö, suoympäristön muuttuminen, ojitukset, altaat, varastoaumat, rakenteet ja työkoneet. Suolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuri paikallinen merkitys, mutta sen vaikutuspiirissä ei ole suojelukohteita. YVA selostuksessa arvioidaan muun muassa, että linnustosta alkuperäinen pesimislajisto häviää laajalta alueelta lähes kokonaan. Lisäksi hanke vähentää joidenkin harvalukuisten lajien ja uhanalaisen sääksen elinmahdollisuuksia seudulla sekä heikentää soista riippuvaisten riista ym. eläinten elinmahdollisuuksia paikallisesti. Kolme uhanalaista ja neljä harvinaista perhoslajia saattaa hävitä alueelta, osa jopa maakunnasta. Kaikkia Julkunevalta tavattuja suotyyppejä sekä kasvi ja selkärankaislajeja esiintyy maakunnan Natura 2000 verkostoon lukeutuvilla soilla ja useimmat kasvillisuustyypit ovat niillä edustavampia. Siten turvetuotannon aloittaminen Julkunevalla ei ilmeisesti vaaranna EU:n, Suomen tai maakunnan luontotyyppien monimuotoisuutta. Ojittamattomia ja luonnoltaan monipuolisia soita esiintyy maakunnassa kohtalaisen runsaasti. Julkunevaa voidaan pitää paikallisesti merkittävänä suokohteena, joka elävöittää lähiseudun luonnon kirjoa tarjoamalla elinmahdollisuuksia suoekosysteemiin lukeutuvalle lajistolle. Kuivatusvesien happamuuden vaikutus korostuu kesän alivirtaamien aikana sekä toisaalta rankkasateilla. YVA selostuksen mukaan jokien ainekuormitus lisääntyy noin 1 10 %, muutos on suurin Raisjoessa. Hanke vähentää joidenkin kalalajien elinmahdollisuuksia ja heikentää jokien ennallistamistoimenpiteiden edellytyksiä. Hakemuksen mukaan hankkeella ei voida katsoa olevan vaikutusta Porasenjokeen, johon puhdistettuja vesiä johdetaan 35 ha:n tuotan

10 10 toalalta. Turvetuotantoalan osuus on vain noin 0,2 % Porasenjoen valuma alueesta Pesuojan yhtymäkohdan alapuolella. Vähäisistä päästöistä johtuen pitoisuusmuutokset jokivedessä ovat pieniä tai olemattomia. Julkunevan ojitus ja valuma alueen kasvu lisää keskivirtaamaa pisteessä Sammaloja 1 aluksi noin 13 % ja tuotantoaikana noin 9 %. Sammalojan veden fosforipitoisuus kohoaa 2 4 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Kiintoainepitoisuus ei juurikaan muutu. Hakemuksen mukaan pitoisuusmuutokset eivät ole merkittäviä Sammaljoen nykyiseen veden laatuun verrattuna. Sammaloja 2:n valuma alue on yli kaksi kertaa suurempi kuin yläpuolisen tarkastelupisteen, joten ojituksen vaikutukset jäävät laimenemisen vuoksi vastaavasti vähäisemmiksi. Lisäksi veden laatu pisteellä Sammaloja 2 on jo nykytilanteessa yläpuolista pistettä huonompaa. Laskennallinen keskivirtaaman lisäys on 3,7 5,5 % ojitusvaiheesta riippuen. Ainepitoisuuksista vain typen määrä kasvaa lievästi. Julkunevan lohkon 6B ojitus lisää Oravapuron keskivirtaamaa ojitusvuonna noin 4 %, seuraavina kahtena vuonna noin 2 % ja myöhemmin alle 1 %. Myös ainevirtaamat lisääntyvät, mutta lisävesien laimentavasta vaikutuksesta johtuen vaikutus veden laatuun jää verraten vähäiseksi. Kokonaisfosforin pitoisuuskasvu on alle 2 µg/l. Kokonaistypen pitoisuus kasvaa alle 100 µg/l ja kiintoainepitoisuus alle 0,5 mg/l. Hakijan mukaan kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa uomien ja purojen virkistyskäytölle tai maatiloilla mahdollisesti tapahtuvalle vähäiselle talousveden otolle. Vaikutus kalastoon Kuntoonpanovaiheessa kesäajan alivirtaamat ja samalla happea kuluttava kuormitus kasvavat nykytilaan verrattuna. On mahdollista, että haitallisia vaikutuksia rapukantaan ja taimenen selviytymiseen voisi ilmetä. Turvetuotannon kiintoainekuormituksen liettävällä vaikutuksella voisi olla niin ikään haitallisia seurauksia alueen vesieliöstöön. Kalastovaikutukset kohdistuvat lähinnä Porasenjokeen, joka on merkittävin kalastuskohde tutkituista vesistöistä Johtuen valuma alueen pienenemisestä, kun osa kuivatusvesistä johdetaan Porasenjoen sijasta Raisjokeen, Porasenjoen kiintoainekuorma tulee todennäköisesti jopa pienenemään nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Raisjoella, Vieresjoella ja Sammalojalla ei hakemuksen mukaan ole kalataloudellista merkitystä. Hakija katsoo, että kuivatusvesien johtaminen ei aiheuta missään alapuolisessa uomassa korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalastolle tai kalastukselle.

11 11 Vaikutukset pohjavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Muut vaikutukset Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja tai vedenottamoita. Vuonna 2006 laaditussa Julkunevan pölyn leviämismallilaskelmassa tarkasteltiin tuotantotilanteita, jolloin tuotannon laajuus on pölypäästöjen kannalta suurimmillaan, on yhtenäinen poutajakso ja tuotantokalusto täysimääräisenä käytössä. Käytetty malli ei huomioi kasvillisuutta, mutta selvityksessä todetaan, että suota reunustavalla lähipuustolla on hiukkasia poistavaa vaikutusta. Leviämismallilaskelmien perusteella turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset turvepölypitoisuudet ovat lähiasutuksen kohdalla suurimmillaan (noin 27 µg/m 3 ) vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista lohkolla 6 ja tuulen suunta on asutusta kohti (pohjoistuuli). Lähin häiriintyvä kohde on suon eteläpuolella 450 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Tuulen alapuolella pölypitoisuudet suon ympäristössä hetkellisesti ylittävät selvityksen liitteistä ilmenevät laskennalliset tasot, mutta ilmanlaadun raja arvopitoisuuksien ylittymiset rajoittuvat mallinnuksen perusteella tuotantoalueen läheisyyteen. Epävarmuutta selvityksen tuloksiin aiheuttaa muun muassa suota ympäröivä puusto, tuulen nopeuden ja tuotantotoiminnan vaihtelu, suon pinnan kuivuusaste ja turpeen laatu. Tuulen nopeuden kasvaessa pölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat syntyvät olosuhteissa, jolloin tuuli on suhteellisen heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Turvetuotannon melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Suurin vaikutus syntyy lähinnä liikenteen kasvusta turpeen kuljetusreittien varrella. Kun meluhäiriöalueena pidetään pääsääntöisesti 45 db(a) rajaa, voidaan meluhäiriön teoreettisena maksimialueena pitää noin 250 metrin etäisyyttä. Tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevaan asuinrakennukseen Järvelässä lohkon 6B eteläpuolella on noin 450 metrin matka. Turvetuotannon vaikutukset ovat suurimmat hankealueen viereisille maanomistajille, jotka ovat tottuneet käyttämään maitaan ja läheistä suoaluetta marjastus, metsästys sekä virkistysalueenaan. Paikallisesti Julkuneva työllistää sekä uusien alueiden kunnostusvaiheessa, turvetuotannossa että kuljetuksissa. Tuotantoaikana suolla työskentelee noin 20 henkeä. Lisäksi suo työllistää turpeen kuormauksessa ja kuljetuksessa lähinnä talviaikaan 3 4 henkilöä.

12 Ympäristöriskit ja häiriötilanteet 12 Vuosityöpaikoiksi muutettuna Julkunevan työllistävyys on 5 6 vuosityöpaikkaa ja kokonaistyöllistävyys noin 115 henkilötyövuotta. Vapo Oy Energialla on sertifioitu (Det Norske Veritas) ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98 HEL AE 057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97 HEL AQ 484). Järjestelmiin sisältyy tarkkailuun ja valvontaan liittyvien menettelytapojen kuvauksia sekä ohjeita ja lomakkeita. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaisesti. Työmaalle nimetään palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Ne ovat kuitenkin harvinaisia. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Yhteysviranomaisen lausunto YVA selostuksesta Yhteysviranomainen on lausunnossaan todennut, että arviointiselostuksen suurimmat puutteet ovat arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kalliojärven kylä sijaitsee aivan ottoalueen laidalla. Pölyn ja melun terveysvaikutuksia olisi tullut kuvata syvällisemmin. Arviointiselostukseen olisi voitu lisätä vaihtoehtoinen lähestymistapa, jossa kylän lähialueet olisi jätetty toimenpidealueen ulkopuolelle. Kuitenkin hankkeen ympäristövaikutuksista osa on jäänyt kokonaan tai osaksi arvioimatta. Vakava puute on hankkeen toteuttamiskelpoisuusselvityksen puuttuminen sekä ehdotuksen puuttuminen haitallisten vaikutusten ehkäisy tai rajoitustoimista ja seurantaohjelmasta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU KORVAUKSET Hakijan esityksen mukaan Julkuneva liitetään osaksi Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikön laajaan tarkkailuohjelmaan, joka sisältää käyttö, kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailun. Vesien johtamisesta ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa uomien ja purojen virkistyskäytölle tai maatiloilla mahdollisesti tapahtuvalle vähäiselle talousveden otolle. Samoin hakija kat

13 13 soo, ettei myöskään missään alapuolisessa uomassa aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa alapuolisten vesistöjen kalastolle tai kalastukselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY VUONNA 2003 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Evijärven, Vetelin sekä Lappajärven kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Ilmoitus kuuluttamisesta on julkaistu Järviseudun Sanomat ja Perhonjokilaakso nimisissä lehdissä. Lisäksi ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Evijärven, Vetelin ja Lappajärven kunnilta sekä näiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1998 edellyttää, että turvetuotannosta pintavesiin joutuvaa fosfori ja typpikuormitusta tulee vähentää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti tulee vähentää tuotantoalueiden kuivatusveden kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää. Ympäristövaikutusten arviointiselvityksen mukaan suoaluekokonaisuus on hyvin luonnontilainen ja pääosin ojittamaton. Alueella on luonnontilaisia aapa ja keidassoita, jotka ovat harvinaisia ja säilyttämisen arvoisia. Alueella pesii kalasääksi (silmälläpidettävä laji), sinisuohaukka, varpushaukka ja kanahaukka. Lisäksi siellä on silmälläpidettäviä hyönteislajeja kuten luumittari sekä arvokkaita ja alueellista merkitystä omaavia lajeja. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää Julkunevalle esitetyistä luonnonsuojelullisista syistä. Mikäli lupa turvetuotannolle kuitenkin myönnetään, voidaan lupa myöntää vain niille lohkoille, joille tuotantovaiheen puhdistusmenetelmäksi on esitetty pintavalutusmenetelmää. Turvetuotannosta tulee pitää käyttöja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus ja vaikutustarkkailu voidaan tehdä esitetyn yhteistarkkailun mukaisesti. Kuormitusta tulee kuitenkin tarkkailla vähintään viiden vuoden ajan. Melua tulee tarkkailla tuotannon aikana lähimmän asunnon luona ainakin kerran kolmen vuoden kuluessa. Mikäli pöly leviää lähiasuntoihin ja pölystä on haittaa, tulee turvetuotanto keskeyttää pölyn leviämisen ajaksi. Lisäksi ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön.

14 14 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle ei tule myöntää lupaa nykyisessä muodossaan. Keskus katsoo, että vedenpuhdistuksen minimivaatimuksena on kemiallinen käsittely. Hanke lisää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta (kiintoaine, humus, ravinteet) suunnitelluista vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta. Kuormitus kohdistuu myös Lappajärveen Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, TE keskus on katsonut, että: 1. Porasenjoen valuma ei saa muuttua. 2. Luvan saajalle tulee määrätä 8520 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu ensimmäisestä toimintavuodesta lupaehtojen tarkistamiseen saakka käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Kalatalousmaksu on laskettu seuraavasti: fosforikuormitus on 71 kg/a. 100 kg särkeä sisältää 0,5 kg fosforia. Hoitokalastuksen kilpailutettu hinta on 0,6 euroa/kg. Julkunevan fosforikuormituksen poistaminen alapuolisesta vesistöstä maksaisi laskennallisesti euroa vuodessa. 3. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 3) Evijärven kunta on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen suhteen. 4) Lappajärven kunta on korostanut sitä, että mitkään toimenpiteet Lappajärven valuma alueella eivät saa lisätä Lappajärven ravinnekuormitusta. 5) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on esittänyt, että Julkunevalla on suuri arvo virkistysalueena, ja että turvetuotanto tulisi suunnata alueille, joiden luonnontilaisuus on muuttunut ja joilla ei ole uhanalaisia biotooppeja ja lajeja. Lisäksi turvetuotannon aloittaminen Julkunevalla tulee lisäämään Lappajärveen tulevaa ravinnekuormitusta, mikä on vastoin Life Lappajärvi projektin tavoitteita, jossa pyritään vähentämään järven ravinnekuormitusta ja kunnostamaan järveä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee kuivatusvesien käsittelyssä toteuttaa parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa. 6) Vetelin kunta on pitänyt hanketta kyseenalaisena. Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on alle 200 m ja Kalliojärven kylätaajamaan vain 300 m. Liikennemäärät, pölyhaitat sekä vesistövaikutukset aiheuttavat haittaa asumisviihtyvyydelle ja vesistöjen virkistys ja kalastuskäyttö uhkaa loppua. Hakemuksessa ei ole otettu käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa suon kuivatusvesien käsittelyssä. 7) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on todennut, että Kruunupyynjoki on kalataloudelliselta sekä virkistyskäytön kannalta arvokas, ja kokonaissuunnitelmassa on esitetty suuria panostuksia joen tilanteen parantamiseksi. Julkunevan turvetuotanto lisäisi Kruu

15 Muistutukset ja mielipiteet 15 nupyynjoen kuormitusta. Ympäristölautakunta on vastustanut luvan myöntämistä. Julkunevan alueella on uhanalaisia lajeja ja EU:n luontodirektiivin mukaan tärkeitä luontotyyppejä. Jos lupa myönnetään, turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamisessa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vedenlaatu ja kalastotutkimukset on ulotettava vesistön keskiosaan ja analyysitulokset on toimitettava Kruunupyyn ympäristölautakunnalle. Lisäksi lautakunta on esittänyt valunnan säätelyä tuotantoalueella ja Julkunevan tuotantoalueen rajoittamista. 8) Räyringin kalastuskunta on epäillyt esitettyjen vesiensuojelumenetelmien tehokkuutta ja on todennut, että Julkunevalla on suuri merkitys Porasenjoen vesitalouden turvaajana. Joen vesitaloudelle suon kuivattaminen on vahingollista, ja tuhoaa mm. uhanalaisten purotaimenten, jokirapujen, pikkunahkiaisten ja näiden poikasten elinympäristöt. Lisäksi Julkunevan ojitus vaikuttaa useisiin joen varressa eläviin kasvilajeihin, kuten valkovuokkoon. Julkunevan luonto ja virkistyskäyttöarvot ovat merkittävät ja lisäksi suolla on suuri merkitys mm. kanalintujen lisääntymisalueena. Kalastuskunta on esittänyt, että haettua lupaa ei myönnetä. 9) Räyrinki seura ry on todennut, että Räyrinki on Vetelin edistyksellisin luontoarvoja edistävä kyläkunta. Julkuneva on olennainen osa kyläkunnan luonnon monimuotoisuutta, jonka turvetuotanto tuhoaisi. Seura on vastustanut luvan myöntämistä. 10) Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry on esittänyt, että Julkunevan laajuiset luonnontilaiset tai luonnontilaan itsestään nopeasti palautuvat suokokonaisuudet ovat kohdealueella käyneet vähiin. Suunnitellun turvetuotantoalueen pinta alasta suurin osa on erilaisia luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia soita. Keidasrämeet hyvin harvassa ja uhanalaista suotyyppiä. Suolla esiintyy harvinaisia ja uhanalaisia perhos ja lintulajeja. Yhdistys on esittänyt, että hanke tulisi jättää toteuttamatta. 11) Perhonjoen kalastusalue on todennut, että ravinnekuormituksen vaikutukset ovat haitalliset vesistön tilaan sekä Porasenjoen kala ja rapukantoihin. Mistään ei selviä talvikautiset vaikutukset. Kalataloudellinen kunnostus vaarantuu. Seudun luonnonrauha häviää. Hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa. 12) Särkikylän osakaskunta on huomauttanut, että Raisjoki on pahasti pajuttunut ja umpeenkasvanut eikä kestä uusia vesimassoja. Vesi nousee jo nyt sadepäivän jälkeen viljelysmaille ja metsiin. Suunnitteilla on Särkijärven kunnostus, johon kuuluisi myös Raisjoen perkaus. Osakaskunta on ehdottanut, että Vapo osallistuu näihin hankkeisiin. 13) Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kalastusalue on esittänyt, että Lappajärvi on Etelä Pohjanmaan merkittävin vesistö myös kala

16 16 taloudellisesti. Järvellä toimii 42 ammattikalastajaa ja n. 100 osaammattikalastajaa. Lisäksi kotitarve ja virkistyskalastusta harrastaa siellä vuosittain lähes 7000 henkilöä. Kalastusalue ei hyväksy, että eroosioherkän Vieresjoen kautta ohjataan turvetuotannon valumavesiä Lappajärveen. Kalastusalue on arvioinut, että hankkeen vesistöja kalatalousvaikutukset tulevat olemaan merkittäviä ja vaatinut, että aiheutuvat haitat tulee määrätä korvattaviksi täysimääräisenä. 14) Kalliojärven kylätoimikunta on esittänyt, että Julkunevan alue on kyläläisille merkittävässä virkistyskäytössä mm. runsaine latuverkkoineen. Kylätoimikunnan mielestä hakijan varotoimenpiteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät ole riittäviä ja vakuuttavia. 15) Terjärv fiskelag on esittänyt, että Julkuneva on yksi harvoista luonnontilaisista soista ja on tärkeä Kruunupyynjoelle ja Raisjoelle. Kruunupyynjoen kokonaissuunnitelmassa on harkittu mahdollisuuksia saada suurempia kosteikkoalueita eikä pidä sallia soiden kuivattamista. Muistuttaja on vaatinut, että hakijan tulee korvata kaikki aiheuttamansa vahingot mikäli lupa myönnetään. 16) Norra svenska fiskeområdet on esittänyt, että turvetuotanto Julkunevalla voi merkittävästi huonontaa Kruunupyynjoen vedenlaatua ja jokisysteemin keskialueen järviä. Svartsjön on kunnostettu, koska Raisjoen valuma alueella luvuilla tehdyt suuret kuivatukset aiheuttivat järven liettymistä ja heikentymistä. Noin 11 ha:n suuruisesta järvestä saadaan vuosittain noin kg kalaa. Kalastusalue on tuonut esille, että paitsi vesistön yläosalla, myös alempana vesistössä on merkittävä kalakanta. Kokonaissuunnitelma, järven kunnostus, kala ja rapukantojen parantaminen ja hoito on ristiriidassa turvetuotantohankkeen kanssa. Kalastusalue on vastustanut luvan myöntämistä. Kalastusalue on vaatinut, että jos lupa kuitenkin myönnetään, turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamisessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, (pintavalutuskenttä sekä kemiallinen puhdistus). Vedenlaatu ja kalastotutkimukset on ulotettava ohi Teerijärven alueen järvien. Purkuojista on tarkkailtava ph, ravinteet ja kiintoaines kerran kuukaudessa ja suurien sateiden aikaan tiheämmin. Svartsjön järvelle esitetään erityistarkkailua, johon kuuluu sedimentoituminen, kalanpoikaset, vedenlaatu ja pohjaeläimet. 17) AA on esittänyt, että neva tulisi säilyttää tällaisena tuleville sukupolville. Jos turvetuotanto aloitetaan, niin melu ja pölyhaitat tulevat olemaan sietämättömiä. 18) BB (Koivula RN:o 17:152) on todennut, että hänen kiinteistölleen aiheutuu pöly ja meluhaittaa sekä kiinteistön arvon alenemista, koska alue sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Lisäksi hän on todennut, että aiottu turvetuotantoalue on eläimistöltään ja kasvistoltaan tärkeä ja merkittävä virkistys ja vapaaajankäyttöalue. Hän on esittänyt, että hakijan tulee osallistua vesistö

17 17 jen ja kalakantojen hoitoon, alueelle jäävien riistakantojen hoitoon sekä osoittaa uusi metsästysalue. 19) CC (RN:o 35:1), DD (RN:o 37:2) ja EE (RN:o 34:0) ovat todenneet, että heidän tilansa sijaitsevat turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ja vaatineet, että hakija korvaa turvepölyn aiheuttamasta peltoviljelyn mahdollisesta vaikeutumisesta aiheutuvat haitat. 20) FF ja GG (Paloharju RN:o 17:27) sekä HH ja II ovat vaatineet Kalliojärven kylän läheisyydessä olevan suoalueen lohkon 8 jättämistä turvenoston ulkopuolelle, koska alue sijaitsee liian lähellä asutusta aiheuttaen terveys, pöly ja meluhaittoja sekä kaivovesien pilaantumista. He ottavat talousveden kaivosta. 21) JJ (Ahtisaari RN:o 17:205) on esittänyt laskuojan siirtoa, koska suunniteltu oja pirstoo v salaojitettavan pellon. 22) Kauhavan Urheilukalastajat ry on todennut, että Porasenjoella on kohtalainen kalakanta, jota on ylläpidetty säännöllisin istutuksin. Lisäksi joessa on todennäköisesti luontainen purotaimenkanta. Porasenjoen pohja liettyy jos turvetuotanto aloitetaan. Yhdistys on esittänyt, että lupaa ei myönnetä. 23) Perhonjokilaakson Luonto ry on esittänyt, että turvetuotantoa ei tulisi käynnistää Julkunevalla. Kuormitus lähijokiin, pöly ja meluhaitta, liikenne ja ympäristöriskit aiheuttavat luonnon tuhoutumista ja ympäristöhaittaa. Nykyään suolla on merkitystä virkistys ja vapaaajankäytössä. 24) Kalliojärven Metsästysseura ry on todennut, että Julkunevan turvetuotantoalue sijaitsee metsästysseuran alueiden keskellä. Seura on esittänyt, että vuokran pitäisi olla 0 euroa, koska turvetuotanto jossain määrin vaikeuttaa alueen riistanhoitotyötä. 25) KK (Niemelä RN:o 17:105) on todennut, että hänen asuntonsa on 100 m turvesuolta, joten pölyhaitat ovat suuret. Suolla pesii kalasääksi ja se on erinomainen lakkasuo. Hän ei hyväksy lupaa turvetuotantoon. 26) LL ja MM (Kytömäki RN:o 17:30) ovat vastustaneet suunnitellun tien kulkemista metsäpalstansa läpi, koska tie turmelisi palstan käyttömahdollisuudet puunotto ja marjastuspaikkana. Vaihtoehtoisesti he ovat esittäneet että tie siirretään kulkemaan heidän ja viereisten tilojen (NN ja OO) rajalle, jolloin aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet. Hakijan vastine Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan, Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Kauhavan Urheilukalastajat ry:n, Perhonjokilaakson Luonto ry:n, Räyrinkiseuran, Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n ja Kalliojärven kylätoimikunnan huomautuksiin hakija on todennut

18 18 mm., että kasvillisuusselvityksessä Julkunevalta ei ole löydetty uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia tai luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Suomessa mm. aapasuo (7310) ja keidassuo (7110) luontotyyppien säilyminen on luontodirektiivin tarkoittamalla ja edellyttämällä tavalla turvattu perustetulla Natura 2000 verkostolla. Julkunevaa lähinnä sijaitsevalla Pilvinevalla esiintyy myös vastaavaa lintudirektiivilajistoa kuin Julkunevalla. Hakemusta ei siis ole mahdollista hylätä perusteella, että alue on säilyttämisen arvoinen ja että aapa ja keidassoita sisältyy luontodirektiivin tarkoittamina kohteina Natura alueisiin. Julkunevalla havaituista lintulajeista kalasääksi on luonnonsuojelulain mukainen uhanalainen eliölaji. Hakija on valmis rakentamaan Jauhonevan alueelle tai ympäristöön lintuasiantuntijoiden parhaiksi katsomiin paikkoihin 3 tekopesää sääksikannan säilymisen turvaamiseksi alueella. Hakija katsoo, että lintudirektiivinkään määräykset eivät voi edellyttää hakemuksen hylkäämistä. Julkunevan suoympäristöön sidotut perhoslajit eivät ole EU:n luontodirektiivin mukaisia lajeja. Luumittari on myös uusimman uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji. Silmälläpidettävät lajit eivät ole varsinaisesti uhanalaisia lajeja. Muut Julkunevalla tavatut lajit eivät ole uusimman uhanalaisluokituksen mukaan uhanalaisia tai edes silmälläpidettäviä lajeja. Perhoslajeista kolme on Suomen erityisvastuulajeja. Vastuulajeista Suomella voidaan osoittaa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu, mutta vastuulajeilla ei ole mitään lainsäädännössä määriteltyä asemaa. Luonnonsuojelulakiin ja asetukseen perustuvia, ympäristönsuojelulain 41 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen esteitä ei hakijan vastineen mukaan ole olemassa. Vesien käsittelyä koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut, että hakemuksessa esitetyt ratkaisut perustuvat ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen aikaisen tuotantosuunnitelman laatimisen ajankohdan mukaisiin tietoihin ja arvioihin riittävästä vesiensuojelutasosta purkuvesistöjen tila huomioituna. Tuon ajankohdan jälkeen asiaan vaikuttavissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia ja ilmennyt uusia seikkoja, joiden johdosta tilannetta on tarkasteltava nyt uudelleen. Syyt tähän konkretisoituvat paitsi Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan TE keskuksen lausunnoissa myös useissa eri tahojen tekemissä muistutuksissa. Julkunevalta johdettavat kuivatusvedet voidaan käsitellä pintavalutuksella lähes koko tuotantoalalta, lukuun ottamatta metsäojitettua Raisjoen suuntaan kaatuvaa 15,3 ha suuruista lohkoa 1, jolle on mahdollista toteuttaa virtaamansäätöön perustuva kuivatusvesien puhdistusmenetelmä. Hakijan mielestä BATperiaate ei tarkoita nimeltä mainiten yhtä ja samaa puhdistusmenetelmää koko tuotantoalueelle. Virtaaman säätö on mielestämme tehokas kuivatusvesien puhdistusmenetelmä, jolla vähennetään myös ravinnekuormitusta.

19 19 Hakija laatii uuden pääosin pintavalutukseen perustuvan tuotanto ja vesiensuojelusuunnitelman sekä kuormitusvaikutusarvion alkaneen kesän aikana ja toimittaa sen ympäristölupavirastolle mennessä. Muutoksen vuoksi tuotantopinta alakin täsmentyy hakemuksen täydennyksessä. Tällä perusteella hakija on katsonut, että luvan epäämisvaatimukset sekä vesistövaikutuksiin että kalatalousvaikutuksiin perustuen tulevat koko tuotantoaluetta koskien aiheettomiksi. Perhonjoen kalastusalueen, Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kalastusalueen muistutuksiin sekä Pohjanmaan TE keskuksen lausuntoon hakija on todennut, että Porasenjoen suuntaan kuormitus jopa laskee nykyisestä vesien johtamissuunnan muuttamisen johdosta. Pääosa kuormituksen kasvusta kohdistuu Raisjoen valuma alueelle, jolla on kaikista vähäisin kalataloudellinen merkitys ja vähäisin virkistyskäyttöarvo. Vaikutusalueen ei katsota ulottuvan enää Raisjokeen saakka. Hankkeella ei ole Porasenjoen alueella sellaisia vesistö ja kalastovaikutuksia, jotka voisivat olla luvan myöntämisen esteenä. Kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan yleistä kalatalousetua valvovan viranomaisen Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksien vesistöissä tarkkaileminen Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lappajärveen on matkaa turvetuotantoalueelta lähes 15 km. Lappajärven valuma alueelle kuormitusvaikutus ulottuu vain Vieresjoen yläosalle Lintupuron yhtymäkohdan alapuolella, eikä enää Lappajärveen. Hankkeella ei saata olla Lappajärvessä sellaisia vesistö ja kalastovaikutuksia, jotka voisivat olla luvan myöntämisen esteenä. Suunnitelman muuttaminenkaan ei anna mahdollisuutta palauttaa valuma aluetta luontaiseksi Porasenjoen osalta. Hankkeen toteuttaminen pienentää Porasenjoen valuma aluetta 50 ha:lla, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta joen virtaamiin ja siinä kulkeviin vesimääriin sekä kalaston elinoloihin. Suunniteltu tuotantoala 35 ha on vain 0,2 % Porasenjoen valuma alueesta. Hanke ei hakemuksen muutos huomioon ottaen aiheuta sellaisia vesistö ja kalastovaikutuksia kalastusalueen hallinnoimissa ja ympäristöviranomaisen valvonnassa olevissa vesialueissa, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä, eikä vaaranna kerrottujen kunnostushankkeiden tavoitteiden toteutumista. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan TE keskuksen esittämää euron vuotuista kalatalousmaksua. Julkunevan kalatalousmaksun pitää olla huomattavasti alempi. Pölyhaittaa koskevien huomautusten osalta (BB, KK, AA, CC, DD, EE, FF ja GG, HH ja II ja Vetelin kunta) hakija on todennut, että niiden tilojen osalta, jotka sijaitsevat noin 300 metrin yli kilometrin päässä lohkoista 6 ja 8 hakija toteaa, että etäisyys ja hakemuksessa ilmoitettu toimintatapa huomioon ottaen epäiltyä pöly ja melu sekä terveyshaittaa ei aiheudu. Pölyämisvaikutus on selvitetty hakemuk

20 20 sessa tutkimuksiin perustuen, mutta kohtuuttoman haitan estämiseksi on esitetty toimintatavat. Lupaan voidaan ottaa tarpeelliset määräykset viljelystoiminnalle aiheutuvan haitan estämisestä oikeilla toimintatavoilla ja tarpeellisilla rajoitteilla haitallisissa tuulioloissa. Lisäksi hakija on todennut, että tilalla RN:o 17:27 olevan kaivon veden laatuun ja antoisuuteen toiminnalla ei ole vaikutuksia. Hanke ei hakemuksen muutos huomioon ottaen aiheuta sellaisia vesistö ja kalastovaikutuksia Norra svenska fiskeområdetin ja Terjärv Fiskelagin hallinnoimissa ja ympäristöviranomaisen valvonnassa olevissa vesialueissa, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä, eikä vaaranna kerrottujen kunnostushankkeiden tavoitteiden toteutumista. JJ:n huomautukseen laskuojan paikasta hakija on todennut, että se pyrkii sopimukseen ojan paikasta, mutta mikäli sopimukseen ei päästä, ojaoikeutta pyydetään ympäristölupavirastolta vesilain 10 luvun 6 :n nojalla ja ojasta esitetään suunnitelma sekä tilakohtainen vahinkoarvio. LL ja MM:n muistutukseen hakija on todennut, että se on valmis neuvottelemaan ja sopimaan maanomistajien kanssa. Viimesijaisesti kulkuyhteyskysymys käsitellään tietoimituksessa, ei tämän asian käsittelyn yhteydessä. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut tarkastuksen Julkunevalla Tarkastuksesta on laadittu muistio. LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON PÄÄTÖS NRO 11/2004/2 Ympäristölupavirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Julkunevan turvetuotantoon Vetelin kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee yhteensä noin 390 hehtaarin suuruista hankealuetta. Lupamääräyksen 1) mukaan turvetta saadaan nostaa noin 366 hehtaarin suuruisella alueella. VAASAN HALLINTO OIKEUDEN PÄÄTÖS NUMERO 05/0068/4 Hallinto oikeus on kumonnut osittain ympäristölupaviraston päätöksen ja hylännyt Vapo Oy:n hakemuksen turvetuotantokenttiä 7 ja 8 koskevalta osalta. Muutetun lupamääräyksen 1) mukaan turvetta saadaan nostaa enintään korjatun ja täydennetyn suunnitelman mukaisella pinta alaltaan noin 338 hehtaarin suuruisella alueella lohkoilla 1 6 ja 9.

21 KORKEIMMAN HALLINTO OIKEUDEN PÄÄTÖS TALTIONUMERO Korkein hallinto oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja hallinto oikeuden päätöksen muilta kuin tuotantokenttiä 7 ja 8 koskevilta osilta. Näiltä osin hallinto oikeuden päätös on jäänyt voimaan. Asia on palautettu kumotuilta osin Länsi Suomen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto oikeus on pääasiaratkaisun perusteluissa todennut, että hankkeen aiheuttamista pölyvaikutuksista ei ole teetetty leviämismallilaskelmia eikä vertailtu niitä valtioneuvoston ilmanlaatua koskevan asetuksen 3 :ssä asetettuihin raja arvoihin. Hakemuksessa ei ole muutoinkaan kiinnitetty huomiota sanotun asetuksen asettamiin vaatimuksiin. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon noin kilometrin päässä turvetuotantoalueesta sijaitseva asutus, hakemusta ei voida ratkaista ennen kuin sanottu selvitys on saatu. Ennen asian ratkaisemista on myös tarpeen hankkia selvitystä siitä, onko turvetuotantoalueella sijaitseva sääksen tekopesä ollut säännöllisesti käytössä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY KHO:n PÄÄTÖKSEN JÄLKEEN Hakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Korkeimman hallinto oikeuden palautettua asian uudelleen käsiteltäväksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan. Vapo Oy on täydentänyt hakemustaan ympäristölupavirastolle toimittamillaan leviämismallilaskelmaan perustuvalla selvityksellä Julkunevan turvetuotantoalueen aiheuttaman pölyn vaikutuksista (Symo Oy ) ja selvityksellä Julkunevalla sijaitsevan sääksen tekopesän käytöstä sääksen pesänä vuodesta 2000 lähtien (Helsingin yliopiston rengastustoimisto ). Selvityksistä saatu tieto on kuvattu tämän päätöksen edellä olevassa kertoelmaosassa. Hakija on todennut, että leviämismallilaskelman mukaan valtioneuvoston asetuksen 3 :ssä säädetyt raja arvot PM 10 hiukkasille eli hengitettäville hiukkasille vuorokautisina keskiarvoina eivät ylity tuotantoalueen ympäristössä olevissa asutuissa kohteissa. Hakija on myös todennut, että sääksen pesintää koskevan selvityksen mukaan pesä on ollut asumaton vuosina ja pesäpuu on kaatunut heinäkuun lopulla vuonna Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Evijärven, Lappajärven ja Vetelin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Ilmoitus kuuluttamisesta on julkaistu Järviseudun Sanomat ja

22 22 Perhonjokilaakso nimisissä lehdissä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt asiassa lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Evijärven, Lappajärven ja Vetelin kunnilta, näiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Vetelin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet 27) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että mikäli hakija saa tuotantoluvan, luvan saajan on rakennettava kolme sääksen tekopesää. Ympäristökeskus on vaatinut, että laajan ja luonnontilaisen Julkunevan luonnonarvot tulee turvata, eikä lupaa tulisi myöntää. 28) Lappajärven kunnan ympäristölautakunta on vaatinut, että mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee turvetutantoalueen kuivatusvesille rakentaa parasta vesiensuojelutekniikkaa Lappajärven ja Vieresjoen valuma alueella. Lisäksi tulee huomioida nykyisen luonnontilaisen suoalueen virkistyskäyttöarvo. 29) Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on uudistanut asiassa aiemman kuulemisen yhteydessä esittämänsä näkökannat. 30) Evijärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunta on todennut, että suoalueen virkistyskäyttöarvo tulee huomioida. Mikäli ympäristölupa myönnetään tulee kuivatusvesille rakentaa parasta vesiensuojelutekniikkaa. Voimakkaiden asutukseen päin puhaltavien tuulien vallitessa turpeennosto tulisi kieltää. 31) Vetelin kunta on todennut, että Julkunevan turvetuotanto olisi ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa ja alueen ottaminen turvetuotantoon aiheuttaisi erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista ja olisi vastoin ympäristönsuojelulain 42 :ää. 32) Lappajärven kunta on yhtynyt Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon (28) ja lisäksi korostanut, että alueen valumavedet eivät saa huonontaa Lappajärven vedenlaatua. 33) PP on vastustanut Julkunevan turvetuotantoa sen aiheuttaman korvaamattoman tuhon vuoksi. 34) Perhonjokilaakson Luonto ry ja Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry ovat vastustaneet luvan myöntämistä Julkunevan luonnontilaisuuden ja luontoarvojen perusteella sekä suunnitellun toiminnan lähialueen luonnolle aiheuttaman häiriön ja päästöjen pukuvesistöille ja niiden eläimistölle aiheuttamien vahingollisten vaikutusten vuoksi. Yhdistykset ovat lisäksi yhtyneet 37) Suomen luonnonsuojeluliiton mielipiteeseen.

23 23 35) QQ, RR, Räyrinki seura ja Räyringin osakaskunta ovat uudistaneet aiemman vaatimuksensa lupahakemuksen hylkäämisestä ja viitanneet Länsi Suomen ympäristölupavirastolle, Vaasan hallintooikeudelle ja korkeimmalle hallinto oikeudelle asiassa esittämiinsä perusteluihin. 36) BB (Koivula RN:o 17:152, Korpilahti, Veteli) on vastustanut turpeennostoluvan myöntämistä Julkunevalle missään mittakaavassa, koska se aiheuttaisi koskemattoman suoluonnon ja sen suoman virkistysmahdollisuuden sekä vesiluonnon menetyksen. Julkuneva pitäisi hetimiten saattaa suojeltujen alueiden piiriin. Muistuttaja on ollut huolestunut hankkeen Isojärvelle aiheuttamasta pilaantumisuhasta ja on myös kysynyt onko jo tapahtunut ympäristörikos, kun alueelle on tehty ojia, jotka johtavat järveen ruskeaa liejua. 37) Suomen luonnonsuojeluliitto on huomauttanut, että Vetelin kunnantalolla esillä olleissa lupahakemuspapereissa ei ole ollut nähtävänä kuulutusaikana ympäristövaikutusten arviointiselostusta, joten nähtävillä ollut materiaali on puutteellista ja kuulutusta ei voida pitää lain mukaisena. Muistuttaja on todennut arviointiselostuksen osoittavan Julkunevan olevan alueellisesti niin merkittävä suokokonaisuus, ettei sille voida millään perusteilla myöntää lupaa. Julkuneva ei varmastikaan ole alueen turvetuotannon kannalta sellainen suo, jonka hyödyntämättä jättäminen aiheuttaisi energiataloudellista kriisiä tai muuta vastaavaa energiapulaa, vaikka hakija on niin YVAraportissaan ilmoittanut. Muistuttaja on todennut, että Porasenjoen, Raisjoen ja Vieresjoen kalataloutta tulee selvittää lisää ennen kuin voidaan arvioida mitään kalastovaikutuksista. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut ympäristönsuojelulain 42 :n nojalla lupahakemuksen hylkäämistä. Luonnonsuojeluliitto on todennut, että Julkuneva on merkitty suunnitteluvaiheessa olevaan Keski Pohjanmaan maakuntakaavaan turvetuotannon ulkopuolelle jääväksi suojeluarvoja omaavaksi suoksi. Julkuneva on luontoarvoiltaan mekittävä, laajoilta alueilta ojittamaton ja luonnontilainen suo, jota ei tule saattaa turvetuotannon piiriin. Suolta on löydetty uhanalaislajeja ja maakunnallisesti arvokkaita lajeja, jotka saattavat hävitä maakunnasta turvetuotannon seurauksena. Alueen merkityksellisten ja suojelun arvoa omaavien lajien voidaan katsoa tarvitsevan Julkunevaa elinympäristökseen lähialueelta puuttuvien muiden arvokkaampien tai vastaavasti parempien suojelukelpoisten elinalueiden puuttuessa. Julkuneva on Vetelin alueen parhaita lintusoita. Alue on tärkeä metsäpeurasuo ja siltä on tavattu saukko, ilves, karhu ja karhun pesä. Julkunevalla on Kalliojärven kylälle ja lähiseudulle huomattavaa virkistysarvoa. Muistuttaja on korostanut luonnontilaisen Isojärven merkitystä osana alueen luontoa ja todennut, ettei hakija ole ottanut huomioon tuotannon aiheuttamaa järviluonnon häiriintymistä. Turvetuotannon kuormi

24 24 tus ja lisävirtaama on kohtuuton rasite alapuoliselle vesistöille, joiden tila on muutoinkin heikentynyt. Muistuttaja on korostanut myös Porasenjoen kalataloudellista arvoa ja joessa esiintyviä eläinlajeja sekä muiden alapuolisten vesistöjen merkitystä ja kehittämistyötä. Julkunevalla on sellaisia suoarvoja, että se kuuluisi suojeltujen soiden joukkoon ja sen suojelullinen arvo tulisi osoittaa kieltämällä alueen ojittaminen tai ottaminen turvetuotannon käyttöön. 38) Norra svenska fiskeområdet on todennut, ettei uudistettu lupahakemus muuta kalastusalueen pelkoa Kruunupyynjoen vesistössä aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista. Kalastusalue on uudistanut asiassa vuonna 2003 esittämänsä vaatimukset. Mikäli ympäristölupa myönnetään pitää kuivatusvedet aina käsitellä parhaan käyttökelpoisen mukaisesti pintavalutuskentällä ja kemiallisella puhdistuksella. Viranomaisten hyväksymien vedenlaatu ja kalastotarkkailujen pitää ulottua ohi Teerijärven alueen järvien. Svartsjön järvellä pitää toteuttaa erityistarkkailua, joka sisältää sedimentaation, kalanpoikaset, vedenlaadun ja pohjaeläimet. 39) SS Vetelin kunnan Räyringin kylän asukkaana on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä perustaen vaatimuksensa luonnonsuojelulain 42 :ään sekä paikallisten ihmisten asuin ja elinympäristön turmelemiseen ja terveyden vaarantumiseen. Muistuttaja on myös vaatinut asiantuntijoiden laatimia selvityksiä turpeeseen sitoutuneen radioaktiivisen laskeuman määrästä. SS on vaatinut ympäristölupavirastoa noudattamaan maakuntakaavaa, jossa Julkuneva on merkitty erittäin arvokkaaksi luonnontilaiseksi alueeksi. Lisäksi muistuttaja on ilmoittanut yhtyvänsä Perhonjokilaakson Luonto ry:n ja Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry:n vaatimuksiin 34) ja kaikkien Julkunevan turvetuotantoalueeksi saamista vastustavien tahojen mielipiteeseen. 40) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä pääosin samoin perustein kuin Suomen luonnonsuojeluliitto 6). 41) TT ja hänen asiakumppaninsa (yht. 20) Kalliojärven kylän asukkaina ovat vastustaneet Julkunevan turvetuotantoa, koska Julkuneva on viimeinen luonnontilassa oleva suo lähialueella, melu ja pölyhaitat ovat merkittäviä, kiinteistöjen arvo laskee, virkistyskäyttö loppuu, virkistyskalastus vaikeutuu ja riistan lisääntyminen loppuu. Muistuttajat ovat viitanneet myös aikaisemmin toimitettuihin hanketta koskeviin yksilöityihin muistutuksiin. 42) Terjärv fiskelag on vastustanut lupahakemuksen hyväksymistä. Julkuneva on yksi alueen viimeisistä luonnontilaisista soista. Sillä on merkitystä Kruunupyynjoen ja Raisjoen vesivarastona ja virtaamien tasaajana. Julkunevan ojittaminen pahentaa kevättulvia, lisää kesätulvien riskiä, huonontaa kalaston ja rapujen elinoloja sekä kotitarveja virkistyskalastusmahdollisuuksia, joita osakaskunta on yrittänyt edistää jokisuunnittelulla, koskikunnostuksella ja poikasistutuksilla.

25 25 Muistuttaja on viitannut myös asiassa aiemmin jättämiinsä muistutuksiin. 43) UU (Kivimäki 17:197) on kannattanut hakemuksen hyväksymistä hankkeen työllistävän vaikutuksen ja turvepolttoaineen kotimaisuuden vuoksi. Muistuttaja on todennut myyneensä hakijalle maata turvetuotantoon. Muistuttaja on pitänyt Julkunevan virkistyskäyttöä ja eläimistöä vähäisenä sekä todennut, että Julkunevan alueen metsiä on viimeisen kymmenen vuoden aikana hakattu aukoksi. 44) VV (Kiviaho, Jokikylä, Evijärvi) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä, koska toiminnasta aiheutuisi Välijoen veden laadun huonontumista, jokiluonnon turmeltumista, kalakantojen vähentymistä ja haittaa uima ja talousveden käyttömahdollisuudelle. Hakijan vastine Vapo Oy on ympäristölupavirastolle toimittamassaan vastineessa lausunut seuraavaa: "Korkein hallinto oikeus on antamassaan palautuspäätöksessä katsonut seuraavaa: 1. Hankkeen pölyvaikutuksista ei ole tehty leviämismallilaskelmia eikä niitä vertailtu valtioneuvoston ilmanlaatua koskevan asetuksen (711/2001) 3 :ssä asetettuihin raja arvoihin, jotka koskevat hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja myös niihin sisältyviä pienhiukkasia (PM 2,5 ). Hakemuksessa ei ole muutoinkaan kiinnitetty huomiota asetuksen asettamiin vaatimuksiin. Hakemusta ei voida ratkaista ilman tuota selvitystä. 2. Turvetuotantoalueella sijaitsevaan mäntyyn rakennetusta sääksen tekopesästä hakemukseen ei sisälly luotettavaa selvitystä siitä, onko pesä ollut säännöllisesti käytössä. Ennen asian ratkaisemista pesän käytöstä on tarpeen hankkia selvitystä. Näiltä osin Korkein hallinto oikeus on palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto oikeus on päätöksessään vielä erikseen katsonut, ettei hankkeella ei ole vaikutusta Porasenjoen saukkokantaan. Hakija on katsonut, että hakemusasia on muilta kuin edellä mainituilta osin (kohdat 1 ja 2) lainvoimaisesti ratkaistu ja että tämän asian käsittelyn yhteydessä mahdollista on tutkia vain vaatimukset, jotka kohdistuvat hakemusasiaan palautetuilta osin eli nyt tehdyissä lisäselvityksissä käsiteltäviksi määrättyihin asioihin. Tämän vuoksi vaatimukset on muilta osin jätettävä tutkimatta. Mikäli tällaiset vaateet kuitenkin vastoin luuloamme uudelleen tutkitaan, vaadimme ne hylättäväksi aiheettomina ja perusteettomina aikaisemmin esittämillämme perusteilla ja sekä Länsi Suomen ympäristölupaviraston että Vaasan hallintooikeuden päätösperusteluissaan esittämin perustein. Pääosalta vaateet ovat tulleet huomioiduksi hakemussuunnitelmassa sekä annetta

26 26 vissa lupamääräyksissä, jotka pääosin tullevat olemaan samanlaiset kuin kumotussa luvassa. Koska lohkot 7 ja 8 eivät sisälly palautettuun hakemukseen, niitä koskevat vaateet ovat perusteettomat. Ympäristölupaviraston tehtäväksi määräämä hakemuksen täydennyksenä toimitettu pölyn leviämismallilaskelma ( ) osoittaa, että vuorokauden keskimääräiset turvepölypitoisuudet (PM 10 ) ovat lähiasutuksen kohdalla suurimmillaan noin 27 µg/m 3 vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista lohkolla 6 ja tuulen suunta on asutusta kohti (pohjoisesta, ks. kuvat 5 ja 8). Muissa kuin kuvien 5 ja 8 esittämissä tilanteissa asutus ei jää pölyvyöhykkeiden 15 ja 30 µg/m 3 sisäpuolelle. Lähin häiriintyvä kohde on lohkon 6 eteläpuolella 450 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja muut alueen itä ja kaakkoispuolella metrin etäisyydellä. Raja arvon ylittymiset rajoittuvat mallinnuksen perusteella tuotantoalueen läheisyyteen. Mallinnus huomioi puuston pölyn leviämistä estävän vaikutuksen yksinomaan tuotantoalueen reunan ja sen läheisyydessä tapahtuvan toiminnan osalta. Muutoin mallinnus on suoritettu paljaan maan tilanteen mukaan, vaikka voidaan perustellusti olettaa, että tuotantoalueen ja asutuksen välisellä puustolla on turvepölyn leviämistä estävää vaikutusta laajemminkin. Hakija pitää pölyn muodostukseen ja ympäristöön leviämiseen perustettuja vaatimuksia aiheettomina. Voimassa olevassa yleispiirteisessä kaavassa eli Keski Pohjanmaan seutukaavassa Julkunevan alue on varattu turvetuotantoalueeksi. Seutukaavaa korvaavaa maakuntakaavaa ei ole maakunnan päättävissä vielä hyväksytty, saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi, vahvistettu siellä eikä myöskään käsitelty valitusasteissa valitusasiana. Maakuntakaavalla ei siten ole lopullista sisältöä, johon olisi mahdollista pätevästi vedota. Toiminnalle ei ole olemassa ympäristönsuojelulain 42,2 :ssä tarkoitettua estettä. Pölyvaikutus Isojärveen, joka on rannoiltaan rakentamaton, ei vaikuta sanottavasti sen veden laatuun ja pohjan tasoon. Isojärveen ei johdeta tuotantoalueen kuivatusvesiä, joten näillä perusteella esitetyt vaateet ovat osaksi aiheettomia ja osaksi perusteettomia. Kalasääksen osalta hakija viittaa toimittamaansa selvitykseen, ja pitää esitettyjä vaatimuksia ensisijaisesti aiheettomina. Pesintä on lakannut tekopesässä hakijasta johtumattomasta syystä. Hakija on kuitenkin toissijaisesti valmis kustantamaan tekopesien (3 kpl) rakentamisen, mikäli Sääksisäätiö vain rakentaa tekopesät. Hakijalla itsellään ei ole ammattitaitoa rakentamiseen, eikä hakijan tiedossa ole muita osaavia kuin Sääksisäätiö. Joissakin tapauksissa säätiö ei ole halunnut ryhtyä rakentamiseen, eikä siitä tässäkään tapauksessa ole varmuutta. Lupamääräys voi tulla mahdottomaksikin noudattaa."

27 Lupahakemuksen uudelleen kuuluttaminen 27 Ympäristölupavirasto on vuonna 2007 tiedottanut asiasta uudelleen vuonna 2006 suoritetun kuulemisen yhteydessä asiakirjojen nähtävillä olossa olleen puutteen vuoksi. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Evijärven, Lappajärven ja Vetelin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta Ilmoitus kuuluttamisesta on julkaistu Järviseudun Sanomat ja Perhonjokilaakso nimisissä lehdissä. Lausunnot 45) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei hankkeelle tulisi myöntää lupaa, koska luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä eikä hanketta ole käsitelty ympäristönsuojelulain tavoitteiden ja hengen mukaisesti. TE keskus on uudistanut aiemmin lausunnoissaan ja valituskirjelmissään lausumansa sekä lisännyt muutoksena, että Kruunupyynjoen kalataloudellinen kunnostus on edennyt, suunnitelma valmistunut vuonna 2005 ja ympäristölupahakemuksen teko on vireillä. Mikäli lupa myönnetään, TE keskus on toissijaisesti vaatinut lupamääräyksien tarkistamista viiden vuoden kuluessa. Luvan haltijan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalastolle ja kalastukselle Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. TE keskus on uudistanut aiemmin esittämänsä vaatimuksen 8520 euron vuotuisen kalatalousmaksun määräämisestä käytettäväksi toiminnan kalataloudellisten haittavaikutusten ehkäisemiseen ja kompensoimiseen. Lisäksi TEkeskus on vastustanut 50 ha:n alueen valuma aluemuutosta Porasenjoesta Raisjokeen. 46) Tunkkarin kuntayhtymän valvontaosasto terveydensuojeluviranomaisena on todennut, että alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ulkoilman hiukkasten PM 10 pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (711/2001, 3 ) raja arvoja. Pölyhaittoja voidaan vähentää mm. tuotantotoiminnan keskeyttämisellä, kun tuuliolosuhteet ja suunnat muuttuvat asuinrakennusten lähettyvillä, jättämällä tuotantoalueen reunoille maastoesteitä ja kasvillisuutta tai siirtämällä turveauman paikkaa kauemmaksi asutuksesta. Melutasot eivät saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (1992/993) melutason ohje arvoja, erityisesti 3 :n asutusten sisälle asetettuja ohjearvoja (päivällä klo 7 22, 35 db ja yöllä 22 7, 30 db). Turvetuotannon melutasoon voidaan vaikuttaa mm. töiden ajoituksella, työkoneiden valinnalla, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä suojavyöhykkeillä. Valvontaosasto on vaatinut, että hakemuksen kuulemisessa tulee huomioida lähialueen asuinkiinteistöjen ja vapaa ajankiinteistöjen asukkaat. Lisäksi se on vaatinut, että vesien käsittelyssä tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja turvetuotantoa tulee

28 28 harjoittaa alueella siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Muistutus 47) Räyringin kalastuskunta ja XX räyrinkiläisenä maanomistajana, Räyringin kalastuskunnan sihteerinä ja Räyrinkiseuran jäsenenä ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Aikaisemmin esittämänsä lisäksi muistuttajat ovat vaatimuksensa tueksi esittäneet, että kalliojärveläiset asuvat puolen kilometrin päässä tuotantoalueesta ja että paikkakuntalaisten omat luonnonvaraisuuteen perustuvat hankkeet romuttuvat, jos hakija saa Julkunevalle luvan. Muistuttajat ovat myös todenneet, ettei asiaa ole kuulutettu Kruunupyyssä. Hakijan vastine uudelleenkuulemisen johdosta Vapo Oy on ympäristölupavirastolle toimittamassaan vastineessa todennut, että Pohjanmaan TE keskuksen toimivalta rajautuu yksinomaan yleisen kalatalousedun valvontaan, joten maaluonnon suojelullisia seikkoja koskevat vaateet on jätettävä tutkimatta. Korkein hallinto oikeus on palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hakemusta on täydennetty palautuspäätöksen edellyttämällä tavalla. Vaasan hallinto oikeus antoi päätöksen nro 05/0068/4, jossa se hylkäsi TE keskuksen valitukseen sisältyneen vaatimuksen korottaa kalatalousmaksu euroon vuodessa. Hallinto oikeus hylkäsi hakemuksen lohkojen 7 ja 8 osalta, mikä tarkoitti tuotantoalan pienentymistä 338 hehtaariin. Hallinto oikeus ei hakemuksen osittaisen hylkäämisen vuoksi alentanut kalatalousmaksun määrää. TEkeskus haki valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeuden päätöksen muun ohessa vaatien kalatalousmaksun korottamista euroon vuodessa. Korkeimman hallinto oikeuden palautuspäätös ei tietenkään voinut sisältää ratkaisua kalatalousmaksun määrään. Hakija on katsonut, että Vaasan hallinto oikeuden em. päätöksessä oikeaksi katsoma euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä toimenpiteisiin, joita toiminnan kalataloudellisten haittojen estäminen edellyttää. Kalataloudellista tarkkailua koskevan vaateen osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija on todennut, että varmuuden vuoksi lienee syytä tehdä oikeudellinen ratkaisu 50 hehtaarin valumaaluemuutoksen vuoksi. Luvan ehtojen tarkistaminen tulee määrätä pitemmälle kuin mitä TE keskus on vaatinut. Muut TE keskuksen vaateet ovat aiheettomia ja ne on hylättävä edellä mainituin ja aiemmin esitetyin perustein. Juhani Kentalan ja Räyringin kalastuskunnan yhteisen muistutuksen osalta hakija on viitannut edellä ja aiemmin esittämäänsä ja vaatinut esitettyjen vaateiden hylkäämistä.

29 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 29 Tunkkarin kuntayhtymän vaateet ovat hakijan mukaan tulleet riittävällä tavalla huomioiduksi hakemuksessa, eivätkä nyt tehdyt lisäselvitykset edellytä muutoksia tuotantosuunnitelmaan taikka toiminnallisia rajoitteita. Myöskään kuivatusvesien puhdistuksen tehostaminen ei ole tarpeellinen toimenpide. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Julkunevan turvetuotantoon Vetelin kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla ja siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee yhteensä noin 360 ha:n suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan nostaa yhteensä noin 330 ha:n alueelta. Lohkoilla 1A, 1B, 2, 4, 6A ja 9 turvetta saadaan nostaa suunnitelman mukaisesti pintavalutuskentän laajennuksen vaatimaa 2 ha:n aluetta lukuunottamatta. Lohkolla 6B turvetta saadaan nostaa suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevää noin 6 ha:n aluetta lukuunottamatta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Lohkojen 1A, 1B, 2, 4, 6A ja 9 kuivatusvesien käsittelyyn tarkoitettujen pintavalutuskenttien pinta alan on oltava yhteensä vähintään 10,3 ha. Laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niiltä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

30 30 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eritysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kunnostustöiden aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantokenttien pintamuokkauksen aloittamista. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa sekä tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojastojen puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo ) Turvetuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten käytöstä poistettuja aumojen peittomuoveja, jäteöljyä tai koneiden käytöstä poistettuja osia tai

31 31 laitteita. Kumi, metalli ja aumamuovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaa ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi tuotantoaluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö, ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut on aloitettava riittävän aikaisessa vaiheessa ennen suoalueiden kuntoonpanoa. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukseen. 15) Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

32 32 16) Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistö ja kalataloustarkkailujen raportit on toimitettava myös Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnossapitovelvoitteet 17) Luvan saaja on velvollinen osallistumaan alapuolisten ojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittoja ehkäisevät toimet 18) Luvan saajan on maksettava Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua kuivatusvesistä vaikutusalueen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen kalatalousmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. 19) Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista rakennettava Julkunevan ympäristöön kolme sääksen tekopesää Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tekopesien rakennussuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 20) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

33 Korvaukset 33 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Julkunevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on tällä hetkellä suurelta osin luonnontilainen suo. Julkuneva ei ole suojeluohjelmien piirissä eikä sen turvetuotannosta aiheudu päästöjä, jotka vaikuttavat haitallisesti suojeltaviin kohteisiin. Keski Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaiheen ehdotuksessa Julkuneva ei sisälly kaavamerkinnällä `luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä suoalue` merkittyihin soihin. Julkunevalla sijaitsevalla sääksen tekopesällä ei ole ollut pesintää vuosina Pesäpuu on kaatunut vuonna Alueen sääksikannan säilymisen turvaamiseksi määrätään uusien tekopesien rakentamisvelvoite. Julkunevan turvetuotannon kuivatusvedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden jälkeen pintavalutuskentille, joilta ne johdetaan purkuvesistöihin. Lohkon 1A ja muiden laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittely määrätään toteutettavaksi mitoitusohjeen mukaisella, noin 2 ha suunnitelman mukaista suuremmalla pintavalutuskentällä. Näin tarkistettuna kuivatusvesien käsittelyssä sovelletaan tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueelta johdettavat päästöt vesiin eivät ennalta arvioiden aiheuta purkuvesistön tila huomioon ottaen merkittävää vesistön rehevöitymistä tai muuta merkittävää haitallista muutosta vesistössä. Pölyn leviämismallilaskelman mukaan valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettu 24 tunnin raja arvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudelle ulkoilmassa ei ylity Julkunevan lähiasutuksen kohdalla epäedullisissakaan olosuhteissa, kun lohkolla 6 on aktiivinen tuotantotilanne ja tuulee asutukseen päin. On kuitenkin ilmeistä, että pölyn leviämisestä voi ajoittain aiheutua lähiasutukselle viihtyvyyshaittaa. Melu ja pölypäästöjen estämiseksi tai vähentämiseksi annettavien määräysten lisäksi tuotantoaluetta lohkolla 6B rajataan siten, että etäisyys Järvelän asuinrakennuksiin on vähintään 500 metriä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsäinen mäki, joka vähentää melu ja pölyhaittaa. Rajauksen johdosta tuotantoalue pienenee suunnitelman mukaisesta noin 6 ha. Kun otetaan huomioon Julkunevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys

34 Lupamääräysten perustelut 34 tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka kohtuutonta rasitusta naapureille. Suunnitelman mukaan lohkon 1A 12,4 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään vain virtaamansäädöllä, joka ei uuden tuotantoalueen ollessa kyseessä ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös lohkon 1A kuivatusvedet määrätään käsiteltäväksi pintavalutuskentällä. Tuotantoalueen muiden laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelyyn suunnitellun pintavalutuskentän pinta ala, 8,2 ha, ei ole täysin riittävä. Hakijan vuonna 2005 esittämän Pinkoprojektin tulosten mukaan alimitoitetuilla pintavalutuskentillä käsittelyteho on huonompi kuin mitoitusohjeen mukaisilla. Alimitoitetun kentän teho on myös epävarmempi etenkin pitkäaikaisessa käytössä. Pintavalutuskenttien mitoitusohjeen perusteella kaikkien laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelyyn tarvittavan pintavalutuskentän pinta alan on oltava vähintään 10,3 ha. Pintavalutuskenttää voidaan laajentaa kyseisellä suoalueella tarvittavalla 2,1 ha:lla tuotantoaluetta vastaavasti pienentämällä. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueiden läheisyydessä olevan Järvelän asuinalueen suojaamiseksi pölyn ja melun haittavaikutuksilta rajoitetaan tuotantoaluetta lohkolla 6B lupamääräyksessä 1). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä turvataan aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi, roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen voi aiheuttaa laskuojien kunnostustarvetta, jonka vuoksi ojien kunnossapitoon osallistumisesta annetaan lupamääräys 17). Lupamääräyksen 18) mukainen kalatalousmaksu on tarkoitettu hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen estämiseksi pur

35 35 kuvesistöissä. Kalatalousmaksun määrääminen toimenpidevelvoitteen sijaan on tarkoituksenmukaista. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Alueen sääksikannan pesinnän turvaamiseksi asetetaan tekopesien rakentamisvelvoite lupamääräyksessä 19). Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 20) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOONOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on Julkunevan tuotantoalueen luvan myöntämisen edellytyksiä arvioidessaan ja lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen siitä yhteysviranomaisena antaman lausunnon. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi Suomen ympäristökeskuksen (1 ja 27) vaatimukset pintavalutuskenttien rakentamisesta lupamääräyksen 2) mukaisesti ja toimivuuden ja vaikutusten tarkkailusta lupamääräyksistä 13) 16) ilmenevällä tavalla ja vesienkäsittelyrakenteiden tarkastamisesta lupamääräyksen 3) mukaisesti. Luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen (2 ja 45) vaatimukseen siitä, ettei hankkeelle tule myöntää lupaa haitallisten kalatalousvaikutusten vuoksi, ympäristölupavirasto toteaa, että luvan saaja määrätään käyttämään kuivatusvesien käsittelyssä ympärivuotista pintavalutusta koko tuotantoalueella ja toteuttamaan vesienkäsittelyä muutoinkin tehokkaasti lupamääräyksien 2), 4) ja 5) mukaisesti. Purkuvesistöihin kohdistuvat vaikutukset jäävät ennalta arvioiden sellaisiksi, että ne voidaan estää lupamääräyksessä 18) asetetulla kalatalousmaksulla tehtävillä hoitotoimenpiteillä. Ympäristölupavirasto ottaa kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä ilmenevällä tavalla. Maksun suuruudessa otetaan huomioon päätöksen mukainen tuotantoalan pieneminen ja vesienkäsittelyn tehostaminen, joiden johdosta vesiin johdettavat päästöt ovat aiemmin arvioitua pienemmät. Julkunevan turvetuotannon kalataloudelliset haittavaikutukset eivät ole sellaisia, että niitä olisi mahdollista poistaa hoitokalastuksella. Tämän vuoksi aiheutuvan kalataloudellisen haitan estämiseen tarvittavan toimenpiteen hintaa ei tässä tapauksessa voida arvioida hoitokalastuksen hinnan avulla. Tarkkailuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksissä 14) 16) ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen Porasenjoen virtaaman pysyttämisestä ennallaan lupavirasto toteaa, että virtaama ei hankkeen johdosta merkittävästi muutu.

36 36 Lappajärven kunnan (4 ja 32) ja Lappajärven kunnan ympäristölautakunnan (5 ja 28) lausunnot otetaan huomioon kuivatusvesien käsittelyä koskevissa lupamääräyksissä 2) ja 3). Luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Ympäristölupavirasto toteaa Vetelin kunnan (6 ja 31) ja Evijärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan (30) lausuntojen johdosta, että tuotantoaluetta määrätään supistettavaksi asutukselle aiheutuvien melu ja pölyhaittojen estämiseksi ja kuivatusvesien käsittely toteutetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Luvan myöntämisen edellytyksissä lupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Tunkkarin kuntayhtymän valvontajaoston (46) lausunto otetaan huomioon luvan määräyksissä 1), 2), 6) ja 7). Räyringin kalastuskunnan (8), Perhonjoen kalastusalueen (11) ja Kauhavan Urheilukalastajat ry:n (22) muistutuksista ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin sekä TEkeskukselle (2 ja 45) vastattuun. Räyrinki seuran (9), Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (10) ja Kalliojärven kylätoimikunnan (14) mielipiteiden osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Särkikylän osakaskunnan (12) vaatimukseen hakijan osallistumisesta Särkijärven kunnostukseen ja Raisjoen perkaukseen ympäristölupavirasto toteaa, että Raisjokea ei tarvitse hakemuksen mukaisen hankkeen johdosta perata eivätkä vesistössä nyt mahdollisesti ilmenevät haitat aiheudu suunnitellusta hankkeesta. Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kalastusalueen (13) sekä Anna Kiviahon (44) muistutuksiin ympäristölupavirasto toteaa, että Vieresjoen suuntaan johdetaan Julkunevalta noin 26 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvesiä pintavalutuskentän kautta. Päästöjen vaikutukset eivät ulotu haitallisessa määrin Lappajärveen tai Välijokeen. Muistutuksista, jotka Tervjärv fiskelag (15 ja 42) on esittänyt, ympäristölupavirasto viittaa Pohjanmaan TE keskukselle (2 ja 45) annettuun vastaukseen. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Porasenjokeen ja Raisjokeen. Luvan epäämistä koskevassa vaatimuksessa ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Vaatimuksista, joita Norra svenska fiskeområdet (16 ja 38) ja Kruunupyyn ympäristölautakunta (7 ja 29) ovat esittäneet vesistötarkkailusta, ympäristölupavirasto toteaa, että tarkkailuohjelman hyväksyy Länsi Suomen ympäristökeskus. Kalataloudellisten haittojen estämiseen on määrätty kalatalousmaksu. Ympäristölupavirasto viit

37 37 taa lisäksi Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle (2 ja 45) vastattuun. AA:n (17) huomautus otetaan huomioon lupamääräyksistä 1), 6), 7) ja 14) ilmenevällä tavalla. BB:n (18 ja 36), CC:n, DD:n ja EE:n (19), FF ja GG:n sekä HH ja II:n (20) ja KK:n (25) pölyhaittoja koskevat muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 6) ja 14) ilmenevällä tavalla sekä meluhaittoja koskevat huomautukset lupamääräyksissä 7) ja 14) ilmenevällä tavalla. Hakemus ei sisällä tuotantolohkoja 7 ja 8. Luvan epäämistä koskevassa vaatimuksessa ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. BB:n esittämät suojelualueen toteuttaminen ja ympäristörikosten tutkinta eivät kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan. JJ:n (21) laskuojan siirtoa koskevasta vaatimuksesta todetaan, että asia koski lohkojen 7 ja 8 kuivatusvesien johtamista. Perhonjokilaakson Luonto ry:n (23 ja 34), Järviseudun ympäristöyhdistys Kotikontu ry:n (34), PP:n (33), QQ:n ym. (35), SS:n (39), TT:n ym. (41) sekä Räyringin kalastuskunnan ja XX:n (47) huomautusten ja muistutusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Kalliojärven metsästysseuran (24) vaatimus metsästysmaan vuokrahinnasta jätetään tutkimatta, koska asia ei kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan. LL ja MM:n (26) vaatimus tien siirrosta jätetään tutkimatta, koska asia ei kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan. Suomen luonnonsuojeluliiton (37) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n (40) huomautukset asiakirjojen puutteellisesta nähtävillä olosta kuulutusaikana on otettu huomioon kuuluttamalla asia uudelleen. Luvan epäämistä koskevasta vaatimuksesta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Asiassa esitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa suojelualueiden perustamisessa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

38 Lupamääräysten tarkistaminen 38 Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, tarkkailutuloksiin perustuva selvitys vesienkäsittelyn tehosta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, selvitys kalatalousmaksun käytöstä, arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava kuten ympäristönsuojelulain 56 :ssä säädetään. Tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Toiminta voidaan kuitenkin aloittaa muutoksen hakemiseen varatun ajan päätyttyä, mikäli valitus koskee ainoastaan korvausten määräämistä. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Asian käsittelystä ei peritä maksua. Kyse on tuomioistuimen muutoksenhaun johdosta palautetusta asiasta, josta on peritty maksu ympäristölupaviraston aiemmassa päätöksessä. Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 4 3 mom

39 MUUTOKSENHAKU Liitteet 39 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Tuotantoaluekartta 3) Lohkon 6B rajauskartta 4) Tarkkailusuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt Heikki Penttinen. HP/sl

40 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

41 Liite 2 Tuotantoaluekartta

42 Liite 3 Lohkon 6 B tuotannosta pois rajattu alue on merkitty vinoviivoituksella.