0899R H Vapo Oy Kalevankatu SEINÄJOKI. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten

Transkriptio

1 Paikka/Plats Päiväys/Datum Vaasa Dnro/Dnr 0899R H Vapo Oy Kalevankatu SEINÄJOKI Viite Hänvisning Asia Ärende Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Vapo Oy, Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan turvetuotantoalueet, Evijärvi ja Lappajärvi YLEISTÄ Vapo Oy on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle yhtiön laatiman ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Siinä on arvioitu Pyymaannevan, Saapasnevan ja Iso-Saapasnevan turvetuotantoalueen ympäristövaikutukset. Länsi-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut kuuluttamalla arviointiselostuksen valmistumisesta nähtävillä olevalla kuulutuksella Evijärven ja Lappajärven kunnissa. Kuulutus on julkaistu myös Ilkka ja Järviseudun Sanomat lehdissä. Yhteysviranomaiselle on toimitettu asiassa kuusi lausuntoa eikä yhtään mielipidettä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (YVA-asetus 268/1999) 12.ssä on esitetty vaatimukset arviointiselostuksen sisällölle. Tässä lausunnossa esitetään yhteysviranomaisena toimivan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen näkemys arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaava Vapo Oy Kalevankatu SEINÄJOKI

2 2 Yhteysviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL VAASA HANKE Pyymaanneva, Saapasneva ja Iso-Saapasneva sijaitsevat Evijärven ja Lappajärven kuntien rajalla noin 15 km Lappajärven keskustasta luoteeseen. Hankealue on kokonaisuudessaan Kruunupyynjoen vesistöalueeseen kuuluvan Raisjoen valuma-alueella. Tuotantoalueiden yhteinen pinta-ala on 303,4 ha. Hankealueen turvetuotannon päätarkoituksena on energiaturpeen tuottaminen teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Energiaturve käytetään kokonaan lähialueiden energiantuotantolaitosten polttoaineena. Sen pääkäyttäjä on tällä hetkellä Fortum Power and Heat Oy:n Kokkolan voimalaitos. Hankkeella turvataan myös vuoden 2001 lopulla valmistuvan Kokkolan Voima Oy:n (Kokkola) ja Alholmens Kraft Oy:n (Pietarsaari) voimalaitosten polttoainetarvetta. Vähäisemmässä määrin energiaturvetta toimitetaan myös lähiseudun vähittäisasiakkaille. Energiantuotannon lisäksi jyrsinturvetta käytetään ns. ympäristöturpeena mm. kuivikkeena karjasuojissa ja turkistarhoissa, lietelannan sekä jätevesi- ym. lietteiden imeytyksessä, peltojen maanparannuksessa, viherrakentamisessa, kasvihuoneissa kasvualustana sekä öljyntorjunnassa. Ympäristöturpeen käyttöpaikkoja ovat pääasiassa lähiseudun maatilat ja omakotitalot. Jyrsinturpeen oheella alueelta tuotetaan tiiviimpää, myös mm. maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen soveltuvaa palaturvetta. Turvekerroksen paksuus on alueella keskimäärin 2,3 m. Vallitsevana turvelajina on pintakerroksissa rahka- ja tupasvillarahkaturpeet. Maatumattoman pintakerroksen paksuus on enimmäkseen noin 0,3 metriä. Sen alapuolella on rahkasaraturvetta. Alueella aiotaan tuottaa jyrsin-, ympäristö- ja palaturvetta. Vuosittain tuotettava turvemäärä on koko suoalueen ollessa tuotannossa n m 3. Jäljellä oleva turvemäärä on n. 2,1 milj. toimituskuutiota ja turvetuotannon arvioidaan kestävän alueella vuotta (toiminnan on arvioitu päättyvän lopullisesti v. 2035). Jyrsinturpeen tuottamisessa käytetään Haku-menetelmää ja tarpeen mukaan myös muita tuotantomenetelmiä. Työmaan koko, muoto, kunto, kentän kantoisuus tai karikkoisuus sekä turpeen laatu ja käytössä oleva kalusto määräävät tuotantotavan. Tuotantovaiheessa kentän pinnasta irrotetaan n. 1-2 cm:n vahvuinen turvekerros (jyrsös) kuivumaan suon pinnalle. Auringon energian avulla tapahtuvan kuivumisvaiheen aikana jyrsöstä käännellään, yleensä 4-5 kertaa satokierron aikana. Turpeen kuivuttua jyrsös kerätään saran keskelle koneellista korjuuvaihetta varten. Tämän jälkeen kuiva turve kootaan tuotantoalueen varastoaumoihin. Jyrsinturvetta nostetaan satoa vuodessa. Turvetuotanto keskittyy pääasiassa toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun ulottuvalle jaksolle. Eräinä vuosina sääolot voivat sallia turpeennoston vielä elokuussa tai jopa syyskuunkin alussa. Varsinaisia tuotantopäiviä on kesäkauden aikana yleensä

3 Energiaturpeen ohella hankealueella on tarkoitus tuottaa ensimmäisinä tuotantovuosina myös kasvu- ja ympäristöturvetta. Niiden tuottamisessa käytetään samantyyppisiä menetelmiä kuin energiaturpeen tuotannossa. 3 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa mainitut suot on Etelä-Pohjanmaan seutukaavassa varattu turvetuotantoon. Liitto pitää arviointiselostusta kattavana ja hyvin tehtynä. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Vaasan tiepiiri on lausunnossaan esittänyt eräitä virheiden korjauksia ja sanontojen täsmennyksiä. Muutoin tiepiirillä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta. Länsi-Suomen lääninhallitus Lausunnossaan lääninhallitus toteaa, että hankkeen vaikutuksia on kuvattu selkeästi ja aikaisempiin kokemuksiin nojaten. Selostuksessa on kerrottu mitä yleistä tietoa on olemassa vastaavista hankkeista sekä mitä tämä tarkoittaa sovellettuna kyseiseen alueeseen. Myös asukashaastattelut on otettu huomioon. Vaikutusalueella ja kuljetusreittien varrella mahdollisesti sijaitsevista laitoksista ja palvelupisteistä, kuten koulut, päiväkodit tai urheilukentät ja hankkeen haittavaikutuksista niihin ei ole mainintaa. Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei sellaisia ole läheisyydessä. Haittatarkastelun yhteydessä on mainittu, että vaikutuksia seurataan. Lausunnossa kysytään kuka seuraa ja miten. Seuranta on kuitenkin osa arviointiprosessia. Sen tarkoituksena on selvittää toteutuivatko ennustetut vaikutukset ja onnistuiko haitallisten vaikutusten lieventäminen. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Lausunnossa todetaan, että turvetuotannon vaikutukset ovat samankaltaisia kuin metsäojitusten. Tämä tarkoittaa myös, että latvavesistöjen pidätyskyky vähenee ja kuivina ajanjaksoina virtaama vähenee entisestään. Toiminnan aiheuttamien virtaamavaihteluiden vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalakantoihin tulisi selvittää perusteellisemmin. Turvetuotannon pitkää kestoa ei ole otettu riittävän hyvin huomioon arviointiselostuksessa. Liettymisen määrää alapuolisessa vesistössä lähes 30 vuotta kestävän tuotannon aikana olisi arvioitava tarkemmin sekä esitettävä millä tavalla liettymishaittaa voidaan korjata toiminnan aikana ja sen päätyttyä.

4 Lausunnossa todetaan, että kesällä 2001 valmistuu Kruunupyynjoen yleissuunnitelma, jossa tullaan toteamaan, että joen veden laatua tulisi parantaa suunnitelmaan sisältyvän ohjelman mukaisesti. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttää, että kaikessa toiminnassa joen valuma-alueella otetaan käyttöön nykyistä huomattavasti parempia vesiensuojelutoimenpiteitä. Kruunupyynjoen yleissuunnitteluun kuuluu myös kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Sen toteuttamisesta tulee myös joen latvaosiin suurta hyötyä, koska siellä veden laadun ja ympäristöolosuhteiden vuoksi on parhaimmat edellytykset toimia kalojen kutu- ja poikastuotantoalueina. Turvetuotannon päästöt kohdistuvat juuri näille samoille alueille. Lausunnon lopussa todetaan, että arviointiselostuksessa on esitetty, että pintavalutus ja kemikalointi olisivat maanhankinnan sekä rakentamis- ja hoitokustannusten takia niin suuria investointeja, ettei niiden toteuttaminen lohkoittain hankealueella ole mahdollista. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan ole esitetty laskelmia kustannuksista ja niiden vaikutuksesta toiminnan kannattavuuteen. Näkemyksemme mukaan ko. laskelma tulisi esittää sekä kemikaloinnista että pintavalutuksesta. Jos katsotaan, että mainittuja vesiensuojelumenetelmiä ei voida toteuttaa, on kalataloudelle aiheutuvaa haittaa arvioitava ja laadittava suunnitelma siitä miten haittaa voidaan kompensoida esim. kalatalousmaksulla kerättävillä varoilla. 4 Evijärven kunta Evijärven kunnan lausunnossa todetaan, että Kivijärven kylätoimikunta on rakentanut Kivijärven pohjoispäähän kyläläisten, Evijärven kunnan ja Etelä-Pohjanmaan TEkeskuksen yhteistyönä EU-rahoitteisena hankkeena uimarannan. Sen vesi on erinomaista. Evijärven kunta toteaa, että turvetuotantoalueelta Kivijärven kautta johdettavaksi suunnittelut kuivatusvedet tulee johtaa haitallisina siten, etteivät ne pääse rakennetulle uimarannalle. Lappajärven kunta Lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa olevien soiden luonnontilaisuus on jo suuresti muuttunut tehtyjen ojitusten vuoksi. Linnustossa tavattiin sekä silmälläpidettäviä että Suomen eritysvastuulajeja. Vesiensuojelussa tulisi kuivatusvesien käsittelyssä käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli turvetuotantoalueet otetaan käyttöön. YHTEYSVIRANOMAISEN KANTA Yhteysviranomainen toteaa, että hankkeesta vastaava on järjestänyt ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arviointiin osallistumisen riittävällä tavalla. Arvioinnin kohteena olevat suot ovat jo osittain olleet tuotannossa ja loputkin ovat jo menettäneet kuivatusten vuoksi luonnontilansa. Yhteysviranomaisen on lain (267/1999) 12 :n perusteella annettava lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Asetuksen (268/1999) mukaan arviointiselos-

5 tuksessa on esitettävä jo arviointiohjelmavaiheessa esitettäväksi velvoitetut (11 ) asiat tarkistettuina. Arviointiselostuksessa tulee olla mukana myös yhteysviranomaisen tarkistettavaksi esittämät asiat. Antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen edellytti tarkistuksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä seuraaviin asioihin. Vaikutukset vesistöihin, vaikutukset kalastoon ja kalastukseen, seurantaohjelmaa käsittelevään kohtaan, toteutuksen edellytyksenä olevat luvat ja vaihtoehtojen tarkastelun laajentamista, jolloin vaihtoehtoja olisivat myös erilaisten ympäristönsuojelutoimien käyttö. Arviointiselostuksessa on riittävästi otettu huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto. Eräitä seuraavassa esiin tulevia puutteita kuitenkin ilmenee. Hankkeen suhdetta muihin suunnitelmiin olisi tullut lisätä Kruunupyynjoen yleissuunnitelma hankealueen alapuolella Kruunupyyn kunnassa, sillä siinä on esitetty laajasti joen nykytilaa ja tarvittavia toimia tilan parantamiseksi. Arviointiselostuksessa hankkeesta on tarkasteltu toteuttamatta jättämistä ja toisaalta toteuttamista alueellisesti yhtenä vaihtoehtona lisättynä erilaisiin vesiensuojeluratkaisuihin perustuvilla osavaihtoehdoilla. Tässäkin arviointiselostuksessa todetaan kuitenkin jo vaikutuksia arvioitaessa, että pintavalutukseen tai kuivatusvesien kemialliseen käsittelyyn perustuvat vaihtoehtoiset ratkaisut eivät ole hankkeesta vastaavan mielestä toteuttamiskelpoisia. Tästä on seurannut, ettei näiden vaikutusten arviointiin ole paneuduttu yhtä perusteellisesti kuin lupahakemuksen mukaiseen ratkaisuun. Yhteysviranomaisen käsityksen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee tarkastella eri vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi ja arvioida riittävän laajasti kaikkien vaihtoehtojen vaikutukset. Tarkasteltavina vaihtoehtoina tulee pitää arviointiohjelmassa esitettyä täydennettynä yhteysviranomaisen siitä antamaan lausuntoon sisältyneillä lisillä. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta tulisi tehdä arvio erikseen arviointiaineiston valmistuttua. Tällöin myös muut kun hankkeesta vastaavat voisivat täysimääräisesti muodostaa käsityksensä eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudestakin. Tähän työskentelytapaan voi löytää myös tukea asetuksen 12 :n kohtia tarkastelemalla, sillä siinä kuvatut arviointiselostuksen sisältövaatimukset etenevät myös näin. Hankkeesta vastaavan käsitys vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta ei ole kuitenkaan vaikuttanut niin pahasti, että arviointi olisi jätetty kokonaan tekemättä. Arviointiselostukseen sisältyy tietoja myös muiden kuin vesien käsittelyn perusratkaisun vaikutuksista. Ympäristölupakäsittelyn kannalta olisi kuitenkin ollut parempi saada vaikutuksista enemmän tietoja. Arviointiselostuksessa olisi tullut paneutua tehtyä tarkemmin hankkeen vaikutuksiin vastaanottavan vesistön kalakantoihin kohdistuviin vaikutuksiin ja liettymisasioihin. Lausunnoissa on esitelty joitakin merkityksellisiä seikkoja otettavaksi huomioon hankkeen lupakäsittelyn yhteydessä. Yhteysviranomainen toteaa, että lausunnoissa esitelty otettaisiin käsittelyssä huomioon. Yhteysviranomainen pitää edellä olevasta huolimatta arviointiselostusta riittävänä lain 12 :n tarkoittamassa mielessä. 5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO

6 Tämä yhteysviranomaisen lausunto asetetaan nähtäville kuukauden ajaksi seuraavissa paikoissa: Evijärven kunnanvirasto Lappajärven kunnanvirasto ja näiden kuntien pääkirjastot 6 ARVIOINTIMENETTELYN PÄÄTTYMINEN Yhteysviranomainen toimittaa arviointiselostuksesta antamansa lausunnon hankkeesta vastaavalle. Samoin hankkeesta vastaava saa jäljennöksen arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset säilytetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa hankkeen lupaasioita käsittelevälle viranomaiselle. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen toimitettua lausuntonsa hankkeesta vastaavalle eikä asiassa ole muutoksenhakua tai jatkokäsittelyä. Ympäristökeskuksen johtajan sijainen Ympäristöneuvos Esko Räsänen Insinööri Eero Takamaa Maksu: mk Maksun peruste: Oikaisuvaatimus: JAKELU: Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 ja ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (245/2001) Valtion maksuperustelain 11 b :n mukaan (961/92) maksua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi sen sijaan vaatia siihen kirjallisesti oikaisua Länsi-Suomen ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Vapo Oy Kalevankatu SEINÄJOKI TIEDOKSI: Lausunnon antajat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus + 2 kpl arviointiselostusta

7 7 LSU/Tutkimusosasto LSU/Ympäristönsuojeluosasto LSU/Alueidenkäyttö- ja luonnonsuojeluosasto LSU/ympäristönhoidon osasto