KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Brysselissä 21. toukokuuta 2012 KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB 77.2) Tiivistelmä Otos: Perusjoukko: Menetelmä: EU-27 ( EU:n kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: maaliskuuta 2012, tekijä TNS Opinion JOHDANTO...3 I. Jäsenvaltioiden vastaukset kriisiin...8 A. Onko asetettava etusijalle julkisten menojen vähentäminen, toimenpiteet talouden vahvistamiseksi vai molemmat yhtä aikaa?...8 B. Miten jäsenvaltioiden pitäisi toimia eurooppalaisten mielestä?...10 II. Kriisistä selviytyminen...12 A. Toimenpiteet kriisistä selviytymiseksi...12 B. Kohti budjettipolitiikkojen lähentämistä...16 C. Yhteisten sääntöjen noudattaminen...18 D. Velan jakaminen jäsenvaltioiden kesken...19 E. Rahansiirtovero...20 F. Eurobondit: tietoisuus ja mielipide...24 III. Luottoluokituslaitokset...27 A. Tietoisuus luottoluokituslaitoksista...27 B. Luottoluokituslaitosten rooli...30 LIITTEET...35 Eurostatin tilastot

2 Jäljempänä olevat taulukot on otettu seuraavista Eurobarometri-tutkimuksista: EB 77 Tutkimusajankohta: maaliskuuta 2012 Otos: henkilöä (haastateltu kasvotusten) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille EB 76 Tutkimusajankohta: syyskuuta 2011 Otos: henkilöä (haastateltu kasvotusten) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille EB 75 Tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta 2. toukokuuta 2011 Otos: henkilöä (haastateltu kasvotusten) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset TNS Opinion -tutkimuskeskuksen tekemä tutkimus Euroopan parlamentille Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus muiden asioiden pysyessä muuttumattomina riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet (jotka olisi saatu haastattelemalla koko väestöä) vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosentti -yksikköä ± 2,5 prosentti -yksikköä ± 2,7 prosentti -yksikköä ± 3,0 prosentti -yksikköä ± 3,1 prosentti -yksikköä 2

3 JOHDANTO Tämä on viides 1 Euroopan parlamentin teettämä Eurobarometri-tutkimus aiheesta "Kriisi ja talouden ohjaus ja hallinta Euroopassa". TNS Opinion toteutti tutkimuksen maaliskuuta 2012 haastattelemalla henkilökohtaisesti :a vähintään 15- vuotiasta eurooppalaista. Edellisten kuuden kuukauden aikana tapahtui huomattavan paljon poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia, jotka ovat epäilemättä vaikuttaneet ihmisten vastauksiin. Kuuden kuukauden aikana järjestettiin kuudet parlamenttivaalit ja kolmet presidentinvaalit. Luottoluokituslaitokset laskivat 13 valtion luokitusta suurinta osaa laskettiin useaan kertaan. Samaan aikaan Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot jatkoivat kriisin torjumista. Syyskuussa vuonna 2011 komissio esitti Euroopan parlamentin pyynnöstä ehdotuksen rahansiirtoverosta. Jäsenvaltiot sopivat 21. heinäkuuta 2011 vahvistavansa Euroopan rahoitusvakausvälinettä, ja 17 euroalueen jäsenvaltiota vahvisti päätöksen myöhemmin. Eurooppa-neuvosto kokoontui kolmasti tutkimusajankohtana. Kolmannessa, 2. maaliskuuta 2012 pidetyssä kokouksessa 25 jäsenvaltiota hyväksyi sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Kuten kaikissa Eurobarometri-tutkimuksissa on syytä muistuttaa, että EU:n keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus EU:n keskiarvosta on noin 70 prosenttia. Ennen yksityiskohtaista analyysiä tarkastellaan tutkimuksessa paljastuneita keskeisimpiä suuntauksia. 1 Neljä edellistä tutkimusta tehtiin tammi helmikuussa 2009, syyskuussa 2010, huhti toukokuussa 2011 ja syyskuussa

4 Pääsuuntaukset - Ennen valtion ja hallitusten päämiesten kriisiä koskevia tärkeimpiä kokouksia useimpien eurooppalaisten mielestä EU:n olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla vähennetään julkisia menoja ja vahvistetaan taloutta yhtä aikaa. - Tutkimuksen tulokset vahvistavat tiedossa olevan suuntauksen, jossa yleinen mielipide on polarisoitunut. Niiden ihmisten määrä, joilla ei ole mielipidettä asiasta, vähenee tutkimuksesta toiseen. Kriisin vaikutuksilla eurooppalaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään on varmasti ollut suuri merkitys tässä kehityssuunnassa. - Vaikka nykyinen jäsenvaltioiden välinen keskustelu keskittyy ensisijaisesti siihen, pitäisikö niiden ryhtyä toimiin yhdessä, suurin osa eurooppalaisista kannattaa yhteisiä koordinoituja toimia. Kun on kyse keinoista puuttua kriisiin, mielipiteet eroavat selvästi euroalueen vastaajien ja euroalueen ulkopuolisten vastaajien välillä. Euroalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaiset kannattavat yhteisiä toimia selvästi enemmän kuin euroalueen ulkopuolisten valtioiden kansalaiset. Sen vuoksi on varottava, etteivät näillä kahdella alueella asuvien Euroopan kansalaisten käsitykset EU:sta erkane enempää toisistaan. - Vaikka suurin osa eurooppalaisista kannattaa solidaarisuutta, heidän mielestään taloudellisissa vaikeuksissa tai rahoitusvaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettavan taloudellisen tuen ehtona on oltava yhteisten sääntöjen noudattaminen. Heidän mielestään on myös määrättävä seuraamuksia, jos kyseisiä sääntöjä rikotaan. - Tietoisuus eurobondeista, rahansiirtoverosta ja luottoluokituslaitoksista kasvoi jatkuvasti kuusi kuukautta kestäneen tutkimuksen aikana. - Sosiodemografisesta analyysistä voidaan tehdä useita havaintoja: Merkittävimmät mielipide-erot liittyvät vastaajien ikään ja koulutustasoon: nuorimmat ja vähintään 20-vuotiaaksi asti opiskelleet vastaajat kannattivat eniten yhteisiä ja solidaarisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden yhdistämisen osalta on havaittavissa todellisia eroavaisuuksia esimiesten (63 %) ja työttömien (51 %) välillä. Työttömät ja ruumiillisen työn tekijät kannattavat enemmän sitä, että jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin itsenäisesti. Naisten ja miesten vastaukset eivät eronneet paljon toisistaan lukuun ottamatta tiettyihin puolueetonta tietoa koskeviin kysymyksiin annettuja vastauksia, joiden mukaan miehillä oli naisia enemmän tietoa. 4

5 Selviytyminen kriisistä vähentämällä julkisia menoja ja vahvistamalla taloutta yhtä aikaa - Vastaukset kriisistä selviytymisen keinoista olivat erittäin selvät: 47 % on sitä mieltä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava julkisten menojen vähentämiseksi ja talouden vahvistamiseksi yhtä aikaa. Enemmistö 27 jäsenvaltion vastaajista on tätä mieltä. - Kuitenkin 25 % eurooppalaisista katsoo, että taloutta vahvistavat toimenpiteet on asetettava etusijalle, ja 23 % kannattaa toimenpiteitä julkisten menojen vähentämiseksi. Kriisin edessä suurin osa eurooppalaisista kannattaa yhteisiä toimenpiteitä - Nykyisessä kriisissä 55 % eurooppalaisista (=) tuntisi olevansa paremmin suojassa, jos toimenpiteisiin ryhdyttäisiin yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Toisaalta niiden vastaajien osuus, joiden mielestä he olisivat paremmin suojassa, jos heidän jäsenvaltionsa ottaisi käyttöön toimenpiteitä ja soveltaisi niitä yksin, on hieman kasvanut (38 %, +3). - On syytä huomata, että taipumus suosia yhteisiä toimenpiteitä on suurempi euroalueella (61 %) kuin sen ulkopuolella (43 %). Selvä kannatus EU:n ja jäsenvaltioiden välisille kansallisia budjetteja koskeville neuvotteluille Kuten vastaukset kaikkiin muihinkin kysymyksiin osoittavat, selvä enemmistö kannattaa yhteisiä toimia, mutta kyseisiä toimia vastustavien vastaajien määrä on kasvanut hieman. - Noin 65 % (-2) vastaajista kannattaa eurooppalaisten ja kansallisten instituutioiden välisiä alustavia neuvotteluja kansallisten budjettien luonnosteluvaiheessa. - Euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten vastaajien välillä on jälleen erittäin suuri ero. Noin 70 % euroalueen vastaajista kannattaa alustavia neuvotteluja, kun taas euroalueen ulkopuolisten vastaajien osuus on 56 %. 5

6 Rahoitus- tai taloudellisissa vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden tuen ehtona on oltava yhteisten sääntöjen noudattaminen Euroopan rahoitusvakausväline hyväksyttiin toukokuussa 2010, ja kaksi vuotta sen jälkeen keskustelujen keskeisenä aiheena on edelleen se, pitäisikö taloudelliselle tuelle asettaa ehtoja. - Eurooppalaisista 80 % on sitä mieltä, että taloudellisen tuen ehtona on oltava yhteisten sääntöjen noudattaminen. Kymmenen prosenttiyksikköä erottaa euroalueen (83 %) ja euroalueen ulkopuoliset (73 %) vastaajat toisistaan tässä asiassa. - Eurooppalaisista 72 % (+4) hyväksyy ajatuksen, että lisäkeinona sääntöjen noudattamisen takaamiseksi sovellettaisiin automaattisia, asteittain nousevia taloudellisia pakotteita. Euroalueen (76 %) ja euroalueen ulkopuolisten (66 %) vastaajien välillä on jälleen kymmenen prosenttiyksikön ero. Julkisen velan osittaista jakamista kannatetaan, mutta sen vaikutuksista on erilaisia näkemyksiä - 66 % (=) eurooppalaisista on sitä mieltä, että julkisen velan osittainen jakaminen hyödyttäisi vain pahimmissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita - 64 % (+3) katsoo, että se olisi välttämätöntä jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden nimissä - 61 % (+4) uskoo, että velan osittainen jakaminen lujittaisi jäsenvaltioiden taloudellista vakautta - 61 % (-1) arvelee sen rankaisevan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vaikeuksissa - 57 % (+7) katsoo, että se mahdollistaisi kriisin kustannusten pienentämisen. Eurooppalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita rahansiirtoveron periaatteesta - Eurooppalaisista 66 % (+5) kannattaa periaatetta rahansiirtoveron luomisesta. - Tässä asiassa euroalueen (73 %) ja euroalueen ulkopuoliset (53 %) vastaajat jakaantuvat jälleen heidän välillään on 20 prosenttiyksikön ero. - Kansalliset tulokset eroavat toisistaan jopa 46 prosenttiyksiköllä. Tällaista veroa kannatetaan eniten maissa, joihin kriisi on iskenyt ankarimmin (Kreikka, Kypros, Italia, Portugali ja Espanja). 6

7 Parempi tietämys eurobondeista Nyt lähes joka toinen eurooppalainen (49 %, +7) on kuullut eurobondeista. Eurobondeista on kuultu enemmän euroalueella (53 %) kuin sen ulkopuolella (42 %). Noin 53 prosentilta euroalueen vastaajista, jotka olivat kuulleet eurobondeista, kysyttiin, kannattavatko he eurobondeja: 44 % (+6) kannattaa ja 25 % (-8) vastustaa niitä. Tietoisuus luottoluokituslaitoksista on lisääntynyt huomattavasti, ja riippumattoman eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamista kannatetaan - Kuten edellä todettiin, luottoluokituslaitokset olivat laskeneet 13 valtion luokitusta kuuden kuukauden aikana edellisen tutkimuksen jälkeen. - Sen vuoksi ei ole yllättävää, että 61 % (+11) eurooppalaisista on kuullut luottoluokituslaitoksista. Heistä 32 % sanoo tietävänsä, mitä luottoluokituslaitokset ovat, ja 29 % kertoo, etteivät oikeastaan tiedä, mitä ne ovat. - Esimerkiksi eniten kasvua on tapahtunut Unkarissa, Sloveniassa (+22) ja Italiassa (+20): kolmessa valtiossa, joiden luokitusta luottoluokituslaitokset laskivat vuoden 2012 alussa. - Kun kysyttiin, pitäisikö perustaa eurooppalainen luottoluokituslaitos tasapainottamaan nykyisten laitosten valtaa, 67 % (+2) eurooppalaisista kannatti tätä ajatusta. - Lisäksi 54 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että vakavassa kriisissä luottoluokituslaitosten ei pitäisi arvioida EU:n jäsenvaltioita, jotka ovat saaneet apua muilta EU:n jäsenvaltioilta. Lisätietoja: Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EPEurobarometer@europarl.europa.eu Jacques Nancy Tutkimus ja kansalliset tiedot ovat saatavilla Euroopan parlamentin Eurobarometri-sivustolla: 7

8 I. Jäsenvaltioiden vastaukset kriisiin A. Onko asetettava etusijalle julkisten menojen vähentäminen, toimenpiteet talouden vahvistamiseksi vai molemmat yhtä aikaa? Q: Sanoisitteko, että selvitäkseen kriisistä nopeasti, EU:n jäsenvaltioiden pitäisi...? 1) EU:n keskiarvo Julkisten menojen vähentäminen Toimenpiteet talouden vahvistamiseksi Molemmat yhtä aikaa EOS EU27 23 % 25 % 47 % 5 % Euroalue 25 % 24 % 47 % 4 % Euroalueen ulkopuolinen alue 18 % 29 % 45 % 8 % * maaliskuu 2012 Julkisten menojen vähentämistä kannattavien vastaajien osuus euroalueella on suunnilleen sama kuin toimenpiteitä talouden vahvistamiseksi kannattavien osuus (25 % ja 24 %). Euroalueen ulkopuolisella alueella on kuitenkin 11 prosenttiyksikön ero (29 % kannattaa toimenpiteitä talouden vahvistamiseksi ja 18 % kannattaa julkisten menojen vähentämistä). 8

9 2) Kansalliset erot Julkisten menojen vähentäminen / talouden vahvistaminen Toimenpiteet talouden vahvistamiseksi: Taloutta vahvistavat toimenpiteet asetettiin julkisten menojen vähentämisen edelle 19 jäsenvaltiossa ja etenkin Liettuassa, Irlannissa, Romaniassa ja Kreikassa. Julkisten menojen vähentäminen: Säästötoimenpiteet asetettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa. Molemmat yhtä aikaa: Kaikissa 27 jäsenvaltiossa kansalaiset kannattavat talouden vahvistamista ja julkisten menojen vähentämistä yhtä aikaa. 9

10 B. Miten jäsenvaltioiden pitäisi toimia eurooppalaisten mielestä? Q: Olisitteko kansalaisena paremmin suojassa tämänhetkisen kriisin vaikutuksilta jos...? 1) EU:n keskiarvo Yhteiset toimenpiteet Yksittäiset toimenpiteet EOS EU27 55 % (=) 38 % (+3) 7 % (-3) Euroalue 61 % (-1) 32 % (+3) 7 % (-2) Euroalueen 43 % (=) 48 % (+2) 9 % (-2) ulkopuolinen alue *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä Huom. Euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten valtioiden välillä on 18 prosenttiyksikön ero. 10

11 2) Kansalliset erot Yhteiset toimenpiteet / yksittäiset toimenpiteet Valtaosassa maita (22) kansalaiset tuntisivat olevansa "paremmin suojassa", jos heidän kotivaltionsa "ottaisi käyttöön toimenpiteitä, ja soveltaisi niitä yhteistyössä muiden Euroopan unionin valtioiden kanssa". Valtioissa, joihin kriisi on iskenyt ankarimmin, kannatetaan useammin jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Vastaajat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Itävallassa, Latviassa ja Kyproksessa kannattavat yksin toteutettavia toimenpiteitä. 11

12 II. Kriisistä selviytyminen A. Toimenpiteet kriisistä selviytymiseksi Q: Euroopan parlamentti tukee Euroopan unionin selviämistä kriisistä eri tavoin (parantamalla työllistymistä ja tukemalla kestävää kasvua). Mikä seuraavista keinoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? (enintään 4 vastausta) 1) EU:n keskiarvo Pk-yritysten tukeminen Koulutus ja tutkimus Nuorisotyöttömyyde n torjunta EU27 49 % 47 % 44 % Euroalue 51 % 49 % 44 % Euroalueen ulkopuolinen alue 45 % 42 % 46 % * maaliskuu 2012 Kuusi prosenttiyksikköä erottaa euroalueen valtiot (51 %) euroalueen ulkopuolisista valtioista (47 %), kun on kyse pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tukemisesta. Molempien alueiden valtioiden välillä on lisäksi seitsemän prosenttiyksikön ero, kun on kyse investoinneista koulutukseen ja tutkimukseen (49 % euroalueella ja 42 % sen ulkopuolella). 12

13 2) Kansalliset erot Seitsemän jäsenvaltion vastaajat valitsivat ensimmäiseksi vaihtoehdoksi pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen: CY (63 %), ES (62 %), FR (60 %), PT (49 %), BE (47 %), IT (47 %, RO (46 %), AT (45 %). Kahdeksan jäsenvaltion vastaajat valitsivat ensimmäiseksi vaihtoehdoksi investoimisen koulutukseen ja tutkimukseen: DE (69 %), IE (62 %), MT (61 %), LU (58 %), NL (57 %), DK (57 %), UK (56 %), EE (49 %). Kahdeksassa jäsenvaltiossa vastaajat valitsivat ensimmäiseksi vaihtoehdoksi "rohkaista taistelua nuorisotyöttömyyttä vastaan": EL (64 %), HU (64 %), BG (59 %), SI (56 %), LT (55 %), SK (55 %), PL (54 %), FI (50 %). Itävallassa vaihtoehdot pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen ja investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen saivat molemmat 45 % vastauksista. Tšekin tasavalta oli ainoa maa, jossa byrokratian vähentämistä kannatettiin eniten (53 %). Latviassa kannatetaan kannustamista yrittäjyyteen (55 %), ja Ruotsissa etusijalla ovat investoinnit uudistuksiin, tutkimukseen ja kehitykseen (48 %). 13

14 Taistelu nuorisotyöttömyyttä vastaan: tilastojen ristiinanalyysi (Eurostat) Measures to be promoted by the EP: encourage the fight against youth unemployment EB/EP % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% DE AT NL MT DK SI LU BE Youth Unemployment FR FI CZ SE UE27 UK RO EE HU CY PL LV BG SK LT 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Unemployment rate- less than 25 years (Eurostat) IE PT IT EL ES Eurostatin tiedot ovat maaliskuulta 2012 kaikkien jäsenvaltioiden osalta lukuun ottamatta seuraavia valtioita: EL, UK (tammikuu 2012), RO, EE, LV, LT (Q4:n tiedot vuonna 2011) Maissa, joissa on suhteellisen pieni nuorisotyöttömyysaste (alle 10 % Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa), vastaajat valitsivat epätodennäköisemmin taistelun nuorisotyöttömyyttä vastaan toimenpiteeksi, jota Euroopan parlamentin pitää ensisijaisesti tukea. Toisaalta Kreikassa, jossa nuorisotyöttömyysaste on yli 50 %, ihmiset tuntevat ongelman erittäin hyvin ja 64 % valitsi nuorisotyöttömyyden torjumisen toimenpiteeksi, jota Euroopan parlamentin pitää ensisijaisesti tukea. 14

15 Nuoriso keskipisteessä: nuorten (15 24-vuotiaiden) kolme suosituinta vastausta Q: Euroopan parlamentti tukee Euroopan unionin selviämistä kriisistä eri tavoin (parantamalla työllistymistä ja tukemalla kestävää kasvua). Mikä seuraavista keinoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? (enintään 4 vastausta) Invest in education, training, and research Encourage the fight against youth unemployment Support small and mediumsized businesses (SMEs) MT 85% 26% 17% DE 78% 37% 29% NL 72% 45% 31% DK 63% 48% 33% EE 63% 42% 32% UK 62% 43% 38% LU 58% 54% 38% IE 57% 47% 46% EL 55% 70% 36% EU27 52% 49% 41% CY 52% 75% 48% PT 52% 55% 49% SE 52% 50% 38% LT 51% 55% 35% FR 50% 64% 51% BG 49% 65% 40% LV 49% 53% 36% ES 48% 49% 65% AT 48% 43% 44% BE 46% 46% 34% CZ 46% 45% 35% RO 43% 43% 44% SK 39% 62% 33% FI 36% 54% 43% IT 35% 37% 44% HU 33% 70% 49% SI 33% 63% 42% PL 28% 56% 36% Yhteensä 12 maassa vaihtoehto "Rohkaista taistelua nuorisotyöttömyyttä vastaan" sai eniten vastauksia vuotiailta: CY, EL, HU, BG, FR, SI, SK, PL, LT, PT, FI ja LV. Kymmenessä maassa nuorten eniten suosima vastaus oli "Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen": LU, SE, DK, IE, NL, AT, UK, EE, DE ja MT. Belgian nuorten keskuudessa kyseinen toimenpide oli samalla sijalla kuin vaihtoehto "Rohkaista taistelua nuorisotyöttömyyttä vastaan" (46 %). Nuoret Espanjassa, Italiassa ja Romaniassa olivat sitä mieltä, että Euroopan parlamentin pitää edistää ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemista. Tšekin tasavalta oli ainoa maa, jossa nuorison suosituin vastaus oli byrokratian vähentäminen. 15

16 B. Kohti budjettipolitiikkojen lähentämistä 1) EU:n keskiarvo Q: Kun tarkoituksena on lähentää EU:n jäsenvaltioiden budjettipolitiikkoja, niin kannatatteko vai vastustatteko eurooppalaisten ja kansallisten poliittisten instituutioiden välisiä alustavia neuvotteluja kansallisten budjettien luonnosteluvaiheessa? Total Opposed : 21% (+3) Total In favour : 65% (-2) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä Kannatanvastauksia yhteensä Vastustanvastauksia yhteensä EOS EU27 65 % (-2) 21 % (+3) 14 % (-1) Euroalue 70 % (-2) 17 % (+2) 13 % (=) Euroalueen ulkopuolinen alue 56 % (-2) 28 % (+5) 16 % (-3) Euroalueen (70 %) ja euroalueen ulkopuolisten (56 %) vastaajien välillä on erittäin selvä ero: 16 prosenttiyksikköä. 16

17 2) Kansalliset erot EB76.1 Sep 2011 Total 'In Favour' Total 'Opposed' DK EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 BE 74% 81% +7 22% 15% -7 4% 4% = DE 78% 78% = 17% 16% -1 5% 6% +1 SK 73% 75% +2 17% 16% -1 10% 9% -1 HU 73% 74% +1 16% 17% +1 11% 9% -2 EL 70% 72% +2 17% 16% -1 13% 12% -1 IT 75% 72% -3 9% 11% +2 16% 17% +1 BG 66% 71% +5 12% 12% = 22% 17% -5 CY 80% 71% -9 8% 16% +8 12% 13% +1 NL 82% 70% % 23% +10 5% 7% +2 PT 73% 69% -4 12% 12% 0 15% 19% +4 LU 66% 67% +1 19% 24% +5 15% 9% -6 FI 74% 66% -8 20% 26% +6 6% 8% +2 EU27 67% 65% -2 18% 21% +3 15% 14% -1 MT 51% 65% +14 7% 17% % 18% -24 AT 67% 65% -2 25% 26% +1 8% 9% +1 SE 61% 65% +4 33% 30% -3 6% 5% -1 ES 64% 64% = 14% 17% +3 22% 19% -3 LT 66% 64% -2 15% 14% -1 19% 22% +3 SI 77% 63% % 28% % 9% -2 CZ 65% 62% -3 27% 31% +4 8% 7% -1 DK 58% 61% +3 35% 33% -2 7% 6% -1 FR 65% 61% -4 18% 21% +3 17% 18% +1 PL 62% 60% -2 15% 22% +7 23% 18% -5 EE 56% 59% +3 19% 21% +2 25% 20% -5 LV 57% 52% -5 28% 29% +1 15% 19% +4 RO 66% 52% -14 9% 23% % 25% = IE 49% 47% -2 19% 29% % 24% -8 UK 46% 47% +1 33% 36% +3 21% 17% -4 Romaniassa (-14), Sloveniassa (-14) ja Alankomaissa (-12) on selvästi vähemmän vastaajia, jotka kannattavat alustavia neuvotteluja, kun taas Maltassa (+14) tilanne on päinvastainen. Neuvotteluja eniten kannattavan jäsenvaltion (Belgia, 81 %) ja vähiten kannattavan jäsenvaltion (Yhdistynyt kuningaskunta, 47 %) välillä on 34 prosenttiyksikön ero. 17

18 C. Yhteisten sääntöjen noudattaminen Q: Kun ajatellaan yhteisten sääntöjen toimeenpanoa valtioiden veloille ja alijäämille, niin kannatatteko vai vastustatteko seuraavia toimenpiteitä. 1) EU:n keskiarvo Taloudellisissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita tuetaan vain, jos ne noudattavat yhteisiä sääntöjä EOS EU27 80 % 12 % 8 % Euroalue 83 % 11 % 6 % Euroalueen ulkopuolinen alue 73 % 16 % 11 % *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä Euroalueen (83 %) ja euroalueen ulkopuolisten (73 %) vastaajien välillä on kymmenen prosenttiyksikön ero. Automaattiset, asteittain nousevat taloudelliset pakotteet niille EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja, velkaa ja alijäämää koskevia sääntöjä Kannatanvastauksia yhteensä Vastustanvastauksia yhteensä Kannatanvastauksia yhteensä Vastustanvastauksia yhteensä EOS 72 % (+4) 19 % (=) 9 % (- EU27 4) Euroalue 76 % (+4) 17 % (-1) 7 % (-3) Euroalueen ulkopuolinen alue 66 % (+5) 21 % (=) 13 % (-5) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä Euroalueen (76 %) ja euroalueen ulkopuolisten (66 %) vastaajien välillä on jälleen kymmenen prosenttiyksikön ero. 18

19 D. Velan jakaminen jäsenvaltioiden kesken Q: Kertokaa kuinka samaa tai eri mieltä olette seuraavista tätä aihetta koskevista väittämistä. Kaikkien EU-jäsenvaltioiden julkisen velan osittainen muuntaminen yhteiseksi velaksi Euroopan kansalaisten mielipiteet ovat jakautuneet: heidän mielestään velan jakaminen voisi olla keino selviytyä kriisistä mutta samalla he tietävät mahdollisten seurausten eduista ja haitoista. 19

20 E. Rahansiirtovero Rahansiirtoveron kannatus? Q: Missä määrin kannatatte tai vastustatte seuraavia tähän veroon liittyviä asioita. Rahansiirtoveron periaate 1) EU:n keskiarvo Total Opposed : 22% (-4) Total In favour : 66% (+5) Kannatanvastauksia yhteensä Vastustanvastauksia yhteensä EOS EU27 66 % (+5) 22 % (-4) 12 % (-1) Euroalue 73 % (+10) 18 % (-7) 9 % (-3) Euroalueen ulkopuolinen alue 53 % (-1) 30 % (=) 17 % (+1) * Ero vuoden 2011 huhti toukokuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä Euroalueen jäsenvaltioiden vastaajat kannattavat selvästi enemmän (73 %) rahansiirtoveron periaatetta kuin euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajat (53 %): heidän välillään on 20 prosenttiyksikön ero. 20

21 2) Kansalliset erot Q: Rahansiirtoveron periaate EB75.2 April-May 2011 Total 'In Favour' Total 'Opposed' DK EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 75,2 EB75.2 April-May 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 75,2 EB75.2 April-May 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 75,2 EL 61% 81% % 14% -19 6% 5% -1 FR 69% 79% % 13% -9 9% 8% -1 DE 71% 78% +7 20% 15% -5 9% 7% -2 SK 69% 78% +9 24% 16% -8 7% 6% -1 AT 80% 74% -6 17% 22% +5 3% 4% +1 CY 54% 73% % 21% % 6% -6 LU 65% 73% +8 26% 20% -6 9% 7% -2 BE 67% 72% +5 30% 25% -5 3% 3% = IT 61% 72% % 17% -5 17% 11% -6 HU 66% 70% +4 28% 26% -2 6% 4% -2 SE 67% 70% +3 27% 25% -2 6% 5% -1 PT 66% 68% +2 17% 16% -1 17% 16% -1 EU27 61% 66% +5 26% 22% -4 13% 12% -1 ES 50% 66% % 20% % 14% -4 CZ 60% 64% +4 33% 29% -4 7% 7% = FI 63% 64% +1 28% 25% -3 9% 11% +2 DK 63% 63% = 31% 29% -2 6% 8% +2 LT 49% 62% % 18% % 20% -2 SI 44% 61% % 30% -9 17% 9% -8 NL 58% 60% +2 35% 33% -2 7% 7% = EE 47% 53% +6 33% 28% -5 20% 19% -1 LV 56% 53% -3 34% 33% -1 10% 14% +4 UK 65% 53% % 31% +6 10% 16% +6 BG 34% 52% % 18% -5 43% 30% -13 PL 45% 52% +7 36% 31% -5 19% 17% -2 IE 55% 47% -8 19% 33% % 20% -6 RO 38% 35% -3 32% 32% = 30% 33% +3 MT 30% 33% +3 44% 47% +3 26% 20% -6 Eniten ja vähiten rahansiirtoveroa kannattavien jäsenvaltioiden välinen ero on lähes 50 prosenttiyksikköä: kannattajia on 81 % (+20) Espanjassa ja 33 % (+3) Maltassa. Kolmessa maassa (Irlannissa, Maltassa ja Romaniassa) rahansiirtovero ei saa 50 prosentin enemmistön kannatusta. Malta on ainoa maa, jossa enemmistö vastaajista vastustaa rahansiirtoveroa (47 %). Mielipiteen muutosten osalta rahansiirtoveron kannatus on lisääntynyt selvästi Kreikassa (+20), Kyproksessa (+19), Bulgariassa (+18), Sloveniassa (+17) ja Espanjassa (+16). 21

22 1) EU:n keskiarvo Syyt rahansiirtoveron tukemiselle Perusta: Rahansiirtoveroa kannattaville vastaajille (66 %) esitetty kysymys Q: Mikä on tärkein syy sille, että kannatatte rahansiirtoveron periaatetta? Rahansiirtoverolla 1) EU:n keskiarvo 22

23 Syyt rahansiirtoveron vastustamiselle Perusta: Rahansiirtoveron käyttöönottoa EU:ssa vastustaville vastaajille (22 %) esitetty kysymys Q: Mikä on tärkein syy sille, että vastustatte rahansiirtoveroa EU:ssa? Rahansiirtovero EU:ssa 1) EU:n keskiarvo Rahansiirtoveron periaatetta vastustavat vastaajat (22 %) ovat erittäin jakaantuneita eikä heillä ole selkeää käsitystä mielipiteensä perusteista. 23

24 F. Eurobondit: tietoisuus ja mielipide Q: Oletteko kuullut eurobondeista? 1) EU:n keskiarvo Total YES': 49% (+7) No: (-7) Eurobondit Kyllä, ja tiedätte mitä ne ovat Kyllä, mutta ette oikeastaan tiedä mitä ne ovat Ei EOS EU27 15 % (=) 34 % (+7) 50 % (-7) 1 % (=) Euroalue 17 % (=) 36 % (+7) 46 % (-7) 1 % (=) Euroalueen ulkopuolinen alue 13 % (=) 29 % (+7) 57 % (-7) 1 % (=) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä 24

25 2) Kansalliset erot Q: Oletteko kuullut eurobondeista? EB76.1 Sep 2011 NO Total 'Yes' DK EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 March 2012 Diff. EB77,2 - EB 76,1 DK 80% 77% -3 20% 22% +2 0% 1% +1 FR 73% 69% -4 27% 31% +4 0% 0% = LV 68% 69% +1 32% 31% -1 0% 0% = PT 75% 69% -6 24% 30% +6 1% 1% = RO 77% 68% -9 19% 27% +8 4% 5% +1 SE 68% 63% -5 31% 36% +5 1% 1% = LT 68% 58% % 41% +9 0% 1% +1 UK 62% 58% -4 38% 42% +4 0% 0% = HU 66% 57% -9 33% 42% +9 1% 1% = PL 63% 54% -9 36% 44% +8 1% 2% +1 LU 49% 53% +4 50% 46% -4 1% 1% = MT 58% 53% -5 42% 46% +4 0% 1% +1 BE 62% 52% % 48% +10 0% 0% = EU27 57% 50% -7 42% 49% +7 1% 1% = ES 57% 50% -7 42% 48% +6 1% 2% +1 EE 57% 49% -8 43% 51% +8 0% 0% = CY 59% 47% % 52% +11 0% 1% +1 SI 51% 45% -6 49% 55% +6 0% 0% = IT 55% 43% % 55% +12 2% 2% = FI 52% 42% % 58% +10 0% 0% = BG 61% 40% % 59% +21 1% 1% = AT 55% 39% % 60% +17 2% 1% -1 SK 56% 39% % 60% +16 0% 1% +1 NL 36% 38% +2 64% 61% -3 0% 1% +1 IE 42% 34% -8 57% 64% +7 1% 2% +1 CZ 46% 33% % 67% +14 1% 0% -1 DE 37% 32% -5 62% 67% +5 1% 1% = EL 28% 19% -9 72% 81% +9 0% 0% = Kreikkalaiset (81 %) ovat todennäköisimmin kuulleet eurobondeista, ja heidän jälkeensä ovat tšekkiläiset ja saksalaiset (67 %) ja irlantilaiset (64 %). Tanskalaiset (77 %) vastasivat todennäköisimmin, etteivät ole koskaan kuulleet eurobondeista, ja heidän jälkeensä näin vastasivat ranskalaiset, latvialaiset ja portugalilaiset (kaikki 69 %) sekä romanialaiset (68 %). Tietämys eurobondeista lisääntyi 24:ssä 27 jäsenvaltiosta. Suurimmat kasvut tapahtuivat Bulgariassa (+21 prosenttiyksikköä), Itävallassa (+17) ja Slovakiassa (+16). Vain kolmessa jäsenvaltiossa tietämys väheni: Latvia (-1), Alankomaat (-3) ja Luxembourg (-4). 25

26 3) Sosiodemografiset erot Sosiodemografisella tasolla miehet olivat kuulleet paljon useammin eurobondeista kuin naiset: 57 % verrattuna 42 %:iin. Myös ikä, jolloin opiskelu on lopetettu, on erittäin tärkeä vertailuperuste (eurobondit ovat tuttuja 62 prosentille vastaajista, jotka olivat opiskelleet vähintään 20 ikävuoteen asti, mutta alle 15-vuotiaina koulunsa lopettaneiden vastaajien osalta vastaava osuus on vain 37 %). Sama ilmiö koskee ihmisten ammattitasoa (68 % johtajista ja 65 % itsensä työllistävistä vastaajista ovat kuulleet eurobondeista, kun taas työttömistä vain 38 % on kuullut niistä.) Eurobondi-järjestelmän luomisen kannatus 1) EU:n keskiarvo Q: Kannatatteko vai vastustatteko eurobondi-järjestelmän luomista aiheesta tietämänne perusteella? Perusta: Vain eurobondeista kuulleille, euroalueella haastatelluille esitetty kysymys Yli kolmasosalla vastaajista ei ole mielipidettä eurobondi-järjestelmän luomisesta (31 %, +2). 2) Sosiodemografiset erot Useampi mies (48 %) kuin nainen (39 %) kannattaa eurobondi-järjestelmän luomista. Sama koskee vastaajia, jotka lopettivat opiskelun yli 20-vuotiaina (50 %) verrattuna koulunkäynnin alle 15-vuotiaina lopettaneisiin vastaajiin (38 %). 26

27 III. Luottoluokituslaitokset A. Tietoisuus luottoluokituslaitoksista Q: Oletteko kuullut luottoluokittajista? 1) EU:n keskiarvo (=) (+5) (+5) (-11) Total Yes : 61% (+11) (+6) Toisin kuin tietoisuutta eurobondeista koskevissa vastauksissa, todellinen tietämys luottoluokituslaitoksista ("Kyllä, ja tiedätte mitä ne ovat") on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä (27 prosentista 32 prosenttiin). Luottoluokituslaitokset Kyllä, ja tiedätte mitä ne ovat Kyllä, mutta ette oikeastaan tiedä mitä ne ovat Ei EOS EU27 32 % (+5) 29 % (+6) 38 % (-11) 1 % (=) Euroalue 32 % (+7) 31 % (+7) 36 % (-14) 1 % (=) Euroalueen ulkopuolinen alue 31 % (+2) 26 % (+5) 41 % (-8) 2 % (+1) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä 27

28 2) Kansalliset erot Q: Oletteko kuullut luottoluokittajista? Total 'YES' NO DK EB76.1 Sep 2011 EB77.2 Diff. EB77.2 March EB 76.1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 Diff. EB77.2 March EB 76.1 EB76.1 Sep 2011 EB77.2 Diff. EB77.2 March EB 76.1 HU 47% 69% % 30% -22 1% 1% = SI 38% 60% % 39% -23 0% 1% +1 AT 55% 76% % 23% -21 1% 1% = IT 36% 56% % 41% -20 3% 3% = FR 40% 60% % 40% -20 0% 0% = SK 46% 64% % 35% -19 0% 1% +1 CY 33% 50% % 49% -17 1% 1% = DE 63% 79% % 21% -16 0% 0% = BE 41% 55% % 44% -15 0% 1% +1 EL 49% 63% % 36% -15 0% 1% +1 BG 34% 48% % 48% -15 3% 4% +1 FI 62% 73% % 27% -11 0% 0% = UE27 50% 61% % 38% -11 1% 1% = MT 27% 38% % 60% -12 1% 2% +1 RO 27% 36% +9 69% 59% -10 4% 5% +1 PL 26% 35% +9 73% 63% -10 1% 2% +1 LU 47% 54% +7 52% 45% -7 1% 1% = CZ 42% 49% +7 58% 51% -7 0% 0% = LT 22% 27% +5 78% 72% -6 0% 1% +1 UK 74% 78% +4 26% 22% -4 0% 0% = DK 68% 72% +4 32% 27% -5 0% 1% +1 EE 28% 31% +3 72% 69% -3 0% 0% = SE 77% 79% +2 23% 21% -2 0% 0% = NL 77% 78% +1 22% 22% = 1% 0% -1 PT 51% 52% +1 48% 47% -1 1% 1% = ES 45% 46% +1 54% 52% -2 1% 2% +1 LV 44% 44% = 56% 55% -1 0% 1% +1 IE 69% 68% -1 30% 30% = 1% 2% +1 Kansalaisten osuus, joka on jo kuullut eurobondeista, on kasvanut 25:ssä 27 jäsenvaltiosta. Ruotsi, Saksa (79 %), Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat (78 %) ja Itävalta (76 %) ovat maita, joissa on kuultu eniten luottoluokituslaitoksista. Latvia (27 %), Viro (31 %) ja Puola (35 %) ovat maita, joissa on kuultu vähiten luottoluokituslaitoksista. Tuntuvin lisäys on 22 prosenttiyksikköä Unkarissa ja Sloveniassa, joissa luottoluokituksista kuulleiden osuus oli 69 % ja 60 %. Itävallassa (76 %) osuus kasvoi 21 prosenttiyksikköä ja Italiassa (56 %) ja Ranskassa (60 %) 20 prosenttiyksikköä. Luottoluokituslaitoksista kuulleiden osuus pieneni vain yhdellä prosenttiyksiköllä ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa (Irlannissa) (69 prosentista 68 prosenttiin). 28

29 3) Sosiodemografiset erot Kuten eurobondien tapauksessa, myös luottoluokituslaitoksia koskevan tietämyksen osalta sosiodemografiset erot ovat erittäin merkittäviä. Miehet ovat kuulleet paljon useammin luottoluokituslaitoksista kuin naiset: 68 % verrattuna 55 %:iin. Ikä, jolloin opinnot on saatu päätökseen, vaikuttaa myös vastaajien vastauksiin: 76 % vähintään 20-vuotiaiksi asti opiskelleista vastaajista on kuullut luottoluokituslaitoksista, kun taas alle 15-vuotiaana koulun lopettaneista vastaajilla vastaava osuus on vain 44 %. Vastaukset vaihtelivat lisäksi vastaajien ammattitason mukaan: (85 % esimiehistä ja 75 % itsensä työllistävistä vastaajista ovat kuulleet luottoluokituslaitoksista verrattuna työttömien 52 %:n osuuteen). 29

30 B. Luottoluokituslaitosten rooli 1) EU:n keskiarvo Q: Kertokaa kuinka samaa tai eri mieltä olette luottoluokittajista tietämänne perusteella. Perusta: Luottoluokituslaitoksista kuulleille vastaajille (61 %) esitetty kysymys Epävarmuus luottoluokituslaitosten roolista ja tarkoituksesta Vastaajat ovat ristiriitaisia luottoluokituslaitosten osalta sekä laitosten roolista kriisin kehittymisessä että tavassa, jolla laitosten tarkoitus mielletään. 30

31 Q: Kertokaa kuinka samaa tai eri mieltä olette luottoluokittajista tietämänne perusteella. Perusta: Luottoluokituslaitoksista kuulleille vastaajille (61 %) esitetty kysymys Luottoluokituslaitosten rooli Luottoluokittajilla on ollut merkittävä rooli talouskriisin kehittymisessä Samaa mieltä -vastauksia yhteensä EURO- ALUEEN EURO- ULKOPUO- ALUE LINEN ALUE Eri mieltä -vastauksia yhteensä EURO- ALUEEN EURO- ULKOPUO- ALUE LINEN ALUE EURO- ALUE EOS EURO- ALUEEN ULKOPUO- LINEN ALUE 70 % (-1) 58 % (+1) 17 % (=) 19 % (-3) 13 % (-1) 23 % (+2) Luottoluokittajien tarjoamat tiedot hyödyttävät taloudellisten toimijoiden päätöksentekoa 61 % (-1) 63 % (-3) 26 % (+2) 18 % (+4) 13 % (-1) 19 % (+1) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä 31

32 1) EU:n keskiarvo Q: Vakavassa kriisissä luottoluokittajien ei pitäisi arvioida EU-jäsenvaltioita, jotka saavat taloudellista tukea muilta jäsenvaltioilta Perusta: Luottoluokituslaitoksista kuulleille vastaajille (61 %) esitetty kysymys Total Agree : 54% Total Disagree : 29% Luottoluokituslaitosten rooli Samaa mieltä -vastauksia yhteensä Eri mieltä -vastauksia yhteensä EOS EU27 54 % 29 % 17 % Euroalue 58 % 27 % 15 % Euroalueen ulkopuolinen alue 45 % 33 % 22 % 32

33 2) Kansalliset erot Q: Vakavassa kriisissä luottoluokittajien ei pitäisi arvioida EU-jäsenvaltioita, jotka saavat taloudellista tukea muilta jäsenvaltioilta Perusta: Luottoluokituslaitoksista kuulleille vastaajille (61 %) esitetty kysymys Kaikista 27 jäsenvaltiosta 24 jäsenvaltiossa suurin osa vastaajista, jotka olivat kuulleet luottoluokituslaitoksista, olivat sitä mieltä, että luottoluokituslaitosten ei pitäisi arvioida EU:n jäsenvaltioita, jotka saavat taloudellista apua muilta jäsenvaltioilta. Eniten tätä toimenpidettä kannattavat eurooppalaiset, joihin kriisi on iskenyt ankarimmin, eli Kreikan (76 %), Kyproksen (74 %) ja Portugalin (66 %) sekä Espanjan ja Italian (62 % molemmissa) kansalaiset. 33

34 1) EU:n keskiarvo Q: Riippumattoman eurooppalaisen luottoluokittajan perustaminen tasapainottaisi nykyisten luottoluokittajien valtaa Perusta: Luottoluokituslaitoksista kuulleille vastaajille (61 %) esitetty kysymys Total Agree : 67% (+2) Total Disagree : 17% (=) Luottoluokituslaitosten rooli Riippumattoman eurooppalaisen luottoluokittajan perustaminen tasapainottaisi nykyisten luottoluokittajien valtaa Samaa mieltä -vastauksia yhteensä EURO- ALUEEN EURO- ULKOPUO- ALUE LINEN ALUE Eri mieltä -vastauksia yhteensä EURO- ALUEEN EURO- ULKOPUO- ALUE LINEN ALUE EURO- ALUE EOS EURO- ALUEEN ULKOPUO- LINEN ALUE 72 % (+1) 56 % (+2) 15 % (+1) 22 % (-3) 13 % (-2) 22 % (+1) *( ) Ero vuoden 2011 syyskuun ja vuoden 2012 maaliskuun välillä 34

35 LIITTEET Eurostatin tilastot Seuraavissa kolmessa taulukossa esitetään erilaisten keskeisten, EU:n taloudelliseen ja sosiaaliseen asiayhteyteen liittyvien lukujen ajallinen kehitys. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö on saanut tiedot Eurostatin päivitetyistä tiedoista, ja se on myös piirtänyt taulukot. Ensimmäinen taulukko: Julkisen velan, julkisen talouden alijäämän ja bruttokansantuotteen kehitys Toinen taulukko: Työttömyysasteen kehitys Kolmas taulukko: Ikäryhmien mukaisen työttömyysasteen kehitys 35

36 Julkisen velan, julkisen talouden alijäämän ja bruttokansantuotteen kehitys Evolution of the public debt Evolution of the budgetary deficit Gross Domestic Product (GDP) Forecast* Public debt (% of the GDP) Difference of the public debt (% of the GDP) Budgetary deficit (% of the GDP) Difference of the budgetary deficit (% of the GDP) Percentage change compared with the previous year Countries 2011 variation in percentage points ( ) 2011 variation in percentage points ( ) variation % ( ) variation % ( ) European Union 82,5 +2,5 4,5-2,00-0,03% +1,27% Belgium 98,2 +2,30 3,7-0,10-0,02% +1,24% Bulgaria 16,3 = 2,1-1,00 +0,50% : Czech Republic 41,2 +3,10 3,1-1,70 +2,81% -0,46% Denmark 46,5 +3,60 1,8-0,70 +1,09% +1,62% Germany 81,2-1,8 1,0-3,30 +0,68% +1,67% Estonia 6-0,7-1 +0,8 +1,62% +3,79% Ireland 108,2 +15,70 13,1-18,10 +0,53% +1,91% Greece 165,3 +20,30 9,1-1,20-4,74% = Spain 68,5 +7,30 8,5-0,80-1,76% -0,33% France 86,4 +3,90 5,2-1,90 +0,47% +1,34% Italy 120,1 +1,50 3,9-0,70-1,41% +0,44% Cyprus 71,6 +10,10 6,3-1,00 : : Latvia 42,6-2,1 3,5-4,70 +2,59% +4,74% Lithuania 38,5 +0,50-5,5-1,70 +2,40% +3,51% Luxembourg 18,2-0,9 0,6-0,30 +1,06% +2,10% Hungary 80,6-0,8-4,3-8,50-1,66% -3,41% Malta 72 +2,60 2,7-1,00 +1,22% +1,90% Netherlands 65,2 +2,30 4,7-0,40-0,89% +0,71% Austria 72,2 +0,30 2,6-1,90 +0,78% +1,67% Poland 56,3 +1,50 5,1-2,70-0,41% +0,65% Portugal 107,8 +14,50 4,2-5,60-3,26% +0,25% Romania 33,3 +2,80 5,2-1,60 +0,72% +0,24% Slovenia 47,6 +8,80 6,4 +0,4-1,40% +0,66% Slovakia 43,3 +2,20 4,8-2,90 +1,81% +2,87% Finland 48,6 +0,20 0,5-2,00 +0,76% +1,60% Sweden 38,4-1 -0,3 = +5,92% +4,49% United Kingdom 85,7 +6,10 8,3-1,90-0,66% +5,55% EUROSTATIN tilastot, keräyspäivä: 16. toukokuuta 2012; = ei saatavilla; * ennuste 36

37 Työttömyysasteen kehitys Evolution of the unemployment Unemployment rate Percentage change compared with the previous quarter Percentage change compared with the same quarter of the previous year Countries March 2012 variation in percentage points (2011 Q Q1) variation in percentage points (2011 Q Q1) European Union 10,20% +0,20 +0,70 Euro area 10,90% +0,30 +0,90 Belgium 7,30% +0,10 +0,20 Bulgaria 12,60% +0,80 +1,20 Czech Republic 6,70% +0,10-0,20 Denmark 8,10% +0,10 +0,40 Germany 5,60% = -0,40 Estonia : : : Ireland 14,50% -0,1 +0,40 Greece : : : Spain 24,10% +0,80 +2,80 France 10,00% +0,20 +0,40 Italy 9,80% : : Cyprus 10,00% +0,50 +2,50 Latvia : : : Lithuania : : : Luxembourg 5,20% +0,30 +0,40 Hungary 11,20% +0,30 +0,30 Malta 6,80% +0,20 +0,10 Netherlands 5,00% +0,10 +0,80 Austria 4,00% : : Poland 10,10% +0,10 +0,50 Portugal 15,30% +0,90 +2,40 Romania 7,50% -0,2-0,20 Slovenia 8,50% -0,1 +0,60 Slovakia 13,90% = +0,70 Finland 7,50% -0,1-0,30 Sweden 7,30% = = United Kingdom : : : EUROSTATIN tilastot, keräyspäivä: 10. toukokuuta 2012; : = ei saatavilla 37

38 Ikäryhmien mukaisen työttömyysasteen kehitys Less than 25 years old Total Population COUNTRIES Dec-11 Jan-12 Feb-12 Mar-12 Dec-11 Jan-12 Feb-12 Mar-12 Greece 47,0 51,2 : : 19,7 21,7 : : Spain 48,4 50,3 50,9 51,1 22,7 23,5 23,8 24,1 Portugal 32,9 35,1 35,4 36,1 13,6 14,8 15,0 15,3 Italy 30,6 32,9 33,9 35,9 8,8 9,5 9,6 9,8 Lithuania 34,3 : : : 14,3 : : : Slovakia 33,8 34,0 34,1 33,9 13,9 14,0 14,0 13,9 Bulgaria 26,9 31,1 32,3 32,8 11,3 12,2 12,5 12,6 Ireland 30,0 31,4 31,3 30,3 14,7 14,7 14,7 14,5 Chyprus 26,9 28,8 28,8 28,8 9,0 9,6 9,8 10,0 Hungary 26,6 28,4 28,1 28,4 10,9 11,3 11,1 11,2 Latvia 27,3 : : : 14,6 : : : Poland 26,7 27,2 27,2 26,7 9,9 10,1 10,1 10,1 Estonia 24,9 : : : 11,7 : : : Romania 24,8 : : : 7,3 7,2 7,1 7,5 Sweden 22,3 22,4 23,5 22,8 7,5 7,6 7,5 7,3 European Union 22,0 22,4 22,5 22,6 9,9 10,1 10,2 10,2 United Kingdom 22,0 21,9 : : 8,3 8,2 : : France 22,8 22,2 21,9 21,8 9,8 10,0 10,0 10,0 Finland 19,9 19,7 19,6 19,4 7,6 7,5 7,5 7,5 Czech Republic 18,1 18,8 19,1 19,0 6,5 6,7 6,8 6,7 Luxembourg 15,7 16,6 16,9 17,4 4,9 5,1 5,2 5,2 Belgium 18,2 17,0 17,0 17,1 7,2 7,3 7,3 7,3 Slovania 16,4 16,5 16,5 16,5 8,6 8,7 8,7 8,5 Denmark 14,4 14,6 14,7 15,1 7,7 7,9 7,9 8,1 Malta 13,8 14,7 14,4 13,6 6,4 6,8 6,8 6,8 Netherlands 8,2 9,0 9,4 9,3 4,8 5,0 4,9 5,0 Austria 9,0 8,9 8,7 8,6 4,3 4,1 4,1 4,0 Germany 8,4 8,1 8,0 7,9 5,7 5,6 5,6 5,6 EUROSTATIN tilastot,keräyspäivä:10. toukokuuta 2012;= ei saatavilla 38