Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Transkriptio

1 IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi tänään raportin, jonka mukaan levinneisyysaste on noussut 18,2 prosentista (heinäkuu 2007) 21,7 prosenttiin (heinäkuu 2008). Raportista käy ilmi myös, että ero EU-maiden välillä kapenee: se oli 28,4 prosenttiyksikköä heinäkuussa 2007 ja 27,7 prosenttiyksikköä tämän vuoden heinäkuussa. Vuosittain asennetaan 17 miljoonaa kiinteän verkon laajakaistayhteyttä, ja tämänhetkiset luvut osoittavat, että nopeat internetyhteydet ovat EU:ssa aiempaa yleisempiä ja tehokkaampia. Myös matkaviestinnän laajakaistapalvelut alkavat yleistyä; niiden levinneisyys on 6,9 prosenttia. EU:ssa olevista laajakaistayhteyksistä kolmen neljänneksen siirtonopeus on vähintään 2 megabittiä sekunnissa (Mbit/s). Tämä nopeus riittää esimerkiksi television katseluun internetin välityksellä. Laajakaistan käyttö kasvaa edelleen vahvasti ja EU:n suurimmat käyttäjämaat pysyvät selvästi maailman kärjessä", totesi telealasta vastaava EU:n komissaari Vivian Reding. Olen iloinen myös siitä, että muut EU-maat kurovat kiinni suurimpia käyttäjämaita. Komissio esitti tällä viikolla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, jonka puitteissa tarkoituksena on myöntää 1 miljardin lisärahoitus nopean internetinfrastruktuurin rakentamiseen. Tämän toimenpiteen lisäksi politiikassa painotetaan tehokasta kilpailua ja markkinoiden avautumista, ja uskoakseni näin voidaan edistää hankkeita, joissa tavoitteena on saada laajakaista kaikille eurooppalaisille vuoteen 2010 mennessä ja nopea internet kaikille eurooppalaisille vuoteen 2015 mennessä." Euroopan komission tänään julkaisemat uudet luvut osoittavat, että huolimatta talouden huonoista kasvunäkymistä yleensä laajakaistayhteydet yleistyivät viime vuonna edelleen kaikkialla EU:ssa. Heinäkuun 2007 ja heinäkuun 2008 välillä kasvu oli 19,23 prosenttia. Heinäkuun 1. päivänä 2008 EU:ssa oli yli 107 miljoonaa kiinteän verkon laajakaistaliittymää. Näistä 17 miljoonaa liittymää on asennettu heinäkuun 2007 jälkeen. Kasvu oli nopeinta Maltalla (6,7 liittymää 100 asukasta kohti), Saksassa (5,1 liittymää 100 asukasta kohti) ja Kyproksella (4,9 liittymää 100 asukasta kohti) ja hitainta Suomessa (1,9 liittymää 100 asukasta kohti) sekä Portugalissa (1,0 liittymää asukasta kohti). Maailmanlaajuisesti Tanska ja Alankomaat ovat laajakaistan käytössä edelleen koko maailman kärkimaita. Näissä maissa levinneisyysaste on yli 35 prosenttia. Yhdeksässä EU-maassa (Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Ranskassa Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) levinneisyys on suurempi kuin Yhdysvalloissa, jossa se on 25 prosenttia OECD June 2008 statistics

2 Ero laajakaistan käyttäjämaista suurimman (Tanska 37,2 prosenttia) ja pienimmän (Bulgaria 9,5 prosenttia) on edelleen merkittävä, mutta se on ensimmäisen kerran pienentynyt hieman (levinneisyys oli vuoden 2007 heinäkuussa Tanskassa 34,1 prosenttia ja Bulgariassa 5,7 prosenttia). Ero selittyy pääasiassa kilpailun puutteella ja sääntelyongelmilla. Esimerkiksi vaikka kiinteiden laajakaistayhteyksien vakiintuneiden operaattoreiden markkinaosuus alkaa vakiintua noin 45 prosenttiin, joissakin maissa (Bulgaria, Espanja, Irlanti, Itävalta, Liettua, Ranska ja Romania) se on kasvanut heinäkuusta Näihin laajakaistan yleistymisen pääasiallisiin esteisiin tartutaan EU:n telealan sääntöjen uudistuksessa, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto parhaillaan käsittelevät (MEMO/08/739). Komissio on myös julkaissut ensimmäiset luvut kiinteiden laajakaistayhteyksien nopeuksista, jotka ovat osaamisyhteiskunnassa merkittävä indikaattori. EU:ssa 74,8 prosenttia yhteyksistä on nopeudeltaan vähintään 2 megabittiä sekunnissa (Mbit/s): 62 prosenttia 2 10 Mbit/s ja 12,8 prosenttia yli 10 Mbit/s. Suuret tiedonsiirtonopeudet tarjoavat asiakkaille yleensä enemmän valinnanvaraa alhaisemmalla hinnalla megabittiä kohti. Erittäin nopea yhteys (jopa 100 Mbit/s tai sitä nopeampi), joissa tiedonsiirtomateriaalina on esimerkiksi kuitu, on ainoastaan 1,4 prosentilla eurooppalaisista internetin tilaajista. Yleisin laajakaistatekniikka EU:ssa on digitaalinen tilaajayhteys (DSL). Näitä yhteyksiä on miltei 86 miljoonaa. DSL-yhteyksien kasvu pienenee kuitenkin nopeasti. Se hidastui 10,9 prosentilla verrattuna heinäkuuhun Sen sijaan ovat yleistyneet muut kiinteän laajakaistan tekniikat, kuten kaapeliyhteys, FTTH (valokuituyhteys kotiin asti) ja langaton tilaajayhteys (WLL). Esimerkkinä kasvavasta infrastruktuuripohjaisesta kilpailusta voidaan mainita, että eriytetyn tilaajayhteyden tuotteet yleistyvät edelleen nopeasti. Tämä on suuressa määrin tulosta onnistuneesta sääntelystä parin viime vuoden aikana. 65,3 prosenttia kaikista vaihtoehtoisten operaattorien DSL-yhteyksistä (24,7 miljoonaa yhteyttä) on joko täysin tai osittain eriytetty. Heinäkuussa 2007 vastaava määrä oli 45,4 prosenttia. Sitä vastoin vaihtoehtoisten operaattorien tarjoamien tukkupalvelujen osuus bittivirtayhteyksistä (5,9 miljoonaa yhteyttä) ja jälleenmyynnistä (6,9 miljoonaa yhteyttä) pienenee edelleen. Muut ensimmäistä kertaa julkaistavat luvut osoittavat, että matkaviestintekniikoihin (kuten 3G) perustuva laajakaista sekä tietoliikennekorttien kautta tarjottavat tietopalvelut alkavat yleistyä useissa jäsenvaltioissa. Espanja, Italia, Kreikka, Saksa, Slovenia ja Tanska ovat ilmoittaneet matkaviestinnän laajakaistapalvelujen levinneisyyden olevan yli 10 prosenttia. Heinäkuun 1. päivänä 2008 EU:ssa oli 34 miljoonaa matkaviestinnän laajakaistapalvelujen tilaajaa (pois luettuina Alankomaat, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta, joilta ei ole saatu tätä koskevia tietoja). Matkaviestinnän laajakaistapalvelujen levinneisyys, jolla tarkoitetaan näiden palvelujen käyttäjien osuutta koko väestöstä, vaihtelee alle yhdestä prosentista (Belgia ja Kypros) lähes 20 prosenttiin (Espanja). Keskimääräinen levinneisyys EU:ssa on 6,9 prosenttia. Niiden matkaviestinnän laajakaistayhteyksien määrä, joissa käytetään ainoastaan erityisiä tietoliikennekortteja/modeemeja/avaimia (tavallisimmin langattoman internetin käyttämiseksi kannettavissa tietokoneissa), on merkittävästi alhaisempi (noin 2 3 prosenttia). 2

3 Tausta: Laajakaistan saatavuus on yksi tieto- ja viestintäteknologian kehityksen tärkeimpiä indikaattoreita. Komissio laatii jäsenvaltioiden tietojen perusteella kaksi kertaa vuodessa raportin laajakaistamarkkinoiden kehityksestä EU:ssa. Komission tällä viikolla esittämässä Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa (IP/08/1771, MEMO/08/735) esitetään vuosiksi 2009/2010 lisärahoitusta, jotta voitaisiin edistää hanketta, jossa tavoitteena on nopean internetin saaminen kaikille eurooppalaisille. Raportti on saatavissa osoitteesta: 3

4 Liite 4 EU Broadband penetration rate (July 2008) 35% 3 25% 2 15% 5% 9.5% 9.6% 9.6% 10.7% 11.2% 15.7% 15.8% 15.8% % 16.3% 18.1% 19.1% 19.5% 19.8% 20.5% 20.8% 21.7% 23.6% 26.2% 26.3% 26.6% 27.3% 27.5% 30.7% 32.5% 35.8% 37.4% BG SK PL RO EL HU PT CZ CY LT LV IT SI IE ES MT AT EU27 EE FR DE BE LU UK FI SE NL DK Tanskan osalta levinneisyyttä on korjattu tietojen toimittamiselle asetetun määräajan jälkeen. Todellinen levinneisyys on Tanskassa alhaisempi, noin 37,2 %. Fixed broadband lines by speeds - July BE BG CZ DK DE EE EL ES FR IE IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK EU Above 144 Kbps and below 2 Mbps 2 Mbps and above (and below 10 Mbps) 10 Mbps and above 4

5 Mobile BB penetration rate July % 2 15% 16.1% 19.5% 5% 0.3% 0.8% 1.7% 2.1% 2.2% 2.5% 4.4% 4.6% 5.2% 5.3% 5.8% 5.9% % 6.9% 7.3% % 9.4% 10.3% % 12.7% BE CY BG PL HU CZ RO EE IE SK FI SE LV LT EU LU MT PT AT DK EL DE IT SI ES 5