Vaalien jälkeinen kysely 2009

Transkriptio

1 Eurobarometrierityistutkimus EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan komissio 2009 Raportti Tutkimus tehty kesä-heinäkuussa 2009 Julkaistaan marraskuussa 2009 Special Eurobarometer 320/ Wave 71.3 TNS opinion & social Tämä kysely on laadittu Euroopan parlamentin pyynnöstä ja se on Euroopan komission viestinnän pääosaston tilaama. Tämä asiakirja ei vastaa Euroopan parlamentin kantaa. Asiakirjassa esitetyt tulkinnat ja mielipiteet ovat yksinomaan asiakirjan laatijoiden tulkintoja ja mielipiteitä. DV\795510FI.doc

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 JOHDANTO Kokonaisäänestysprosentti on laskussa mutta tulokset vaihtelevat valtioittain Jäsenvaltioiden väliset erot...7 Valtiot, joissa äänestysprosentti kasvoi Valtiot, joissa äänestysprosentti pysyi ennallaan (muutos alle prosenttiyksikön verran kumpaankin suuntaan) Valtiot, joissa äänestysprosentti laski Keitä ovat äänestämättä jättäneet? a. Äänestämättä jättäneiden sosiodemografinen profiili b. Äänestämättä jättämisen yleisyys Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksenteon ajankohta Äänestämättä jättämisen syyt Haastateltavien poliittinen sitoutuminen Äänestämisen edellyttämä tiedonsaanti Kokemukset Euroopan parlamentin vaaleista Muistikuvat vaalikampanjasta EU-asioiden merkitys äänestyksen kannalta Päätöksenteon hetki Äänestämisen syyt Tärkeimmät äänestysperusteet Suhtautuminen yhteisöön ja euroskeptisyyden vaikutus PÄÄTELMÄ...72 TEKNISET ERITELMÄT KYSELY TAULUKOT. 87

3 JOHDANTO Euroopan parlamentin vaaleissa, jotka järjestettiin kesäkuuta 2009 ja joissa valittiin 736 parlamentin jäsentä, oli äänioikeutettuina yli 386 miljoonaa kansalaista EU:n 27 jäsenvaltiosta. Äänestystuloksesta käy ilmi useita merkittäviä seikkoja: Äänestämättä jättäneiden osuus oli 57 prosenttia (+2,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2004 nähden), mutta äänestämättä jättäneiden osuuden lasku on hidastumassa. Äänestyskäyttäytyminen on hyvin vaihtelevaa eri jäsenvaltioissa. Äänestysprosentti on edelleen alhainen, joskin selvässä noususuunnassa valtioissa, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004 ja Äänestysprosentti laskee jäsenvaltioissa, joiden kansalaiset ovat osallistuneet eri vaaleihin vuodesta 1979 alkaen. Nämä tärkeät seikat huomioon ottaen Euroopan parlamentti päätti laatia laajan yleiseurooppalaisen vaalien jälkeisen kyselyn, jotta voitaisiin erityisesti tarkastella seuraavia tekijöitä: äänestämättä jättämisen syitä, äänestäjien ja äänestämättä jättäneiden mielipiteitä yhteisöstä sekä yhteisön kannalta myönteisen suhtautumistavan kehittymistä analyyseja, joissa pyritään määrittelemään, miten jatkuva laskusuuntaus voidaan kääntää päinvastaiseksi. Tarkoituksena ei siis ole salata analyysista ilmeneviä kielteisiä seikkoja, jotka saattavat olla huolestuttavia, vaan myös tuoda esiin toivoa herättäviä myönteisiä asioita. Tällainen on tämän laajan vaalien jälkeisen kyselyn tavoite; kysely toteutettiin kaikissa Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa Euroopan parlamentin (viestinnän pääosasto) aloitteesta Euroopan komission (DG COMM) Standardi-Eurobarometrin tutkimuksien kehyksessä.

4 Kyselyn tulokset osoittavat erityisesti, että Tunne yhteenkuuluvuudesta Euroopan unioniin ja yhteisön kansalaisuudesta on yleisesti kasvamassa. Kasvusuuntausta on havaittavissa valtioissa, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004, ja suuntaus on tasoittumassa muissa jäsenvaltioissa. Luottamus EU:n toimielimiä kohtaan on hieman kasvamassa, mutta se on kaikkein huomattavinta EU:n uusimmissa jäsenvaltioissa. Tärkeä syy äänestää on kansalaisvelvollisuuden täyttäminen, ei niinkään EU:n kannatus. Tärkein syy jättää äänestämättä on ilmaista luottamuksen puutetta yleensä politiikkaa kohtaan, ei niinkään EU:n vastustaminen. Näitä eri kohtia tarkastellaan yksityiskohtaisesti tässä tutkimusraportissa. Haastattelut suoritettiin 15. kesäkuuta - 7. heinäkuuta 2009 välisenä aikana 7. kesäkuuta 2009 järjestettyjen vaalien jälkeen, jotta minimoitiin haastateltujen henkilöiden muistikuvien unohtamismahdollisuus. Haastateltavina oli henkilöä, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta 1. Vaaleja koskevan Eurobarometri-tutkimuksen laati TNS Opinion & Social. Käytetty tutkimusmenetelmä on sama kuin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) Standardi-Eurobarometrin tutkimuksissa käyttämä. Raportin liitteenä on tekninen huomautus, joka koskee TNS Opinion & Social -verkostoon kuuluvien laitoksien suorittamia haastatteluja. Huomautuksessa täsmennetään, mitä menetelmää haastatteluissa käytettiin, sekä luotettavuusvälit. Tämän vaalien jälkeisen kyselyn tutkimuskriteerejä ovat sukupuoli, ikä, asuinalue sekä äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa, äänestäminen ja äänestäminen viimeisimmissä kussakin jäsenvaltiossa järjestetyissä yleisissä vaaleissa. 1 Itävallassa 16 vuotta täyttäneet. Tässä raportissa tarkoitetaan kuitenkin vuotiaita nuoria.

5 Raportissa analysoidaan kyselyn tuloksia kolmen pääkohdan perusteella: Äänestämättä jättäneiden profiili ja perustelut Vaalikampanjan näkyvyys EU-asioiden merkitys äänestyksen kannalta Sen lisäksi, että tarkastelemme tuloksia Euroopan unionin (EU 27) tasolla, pyrimme tuomaan esiin eroavuudet, jotka voivat olla merkittäviä ja jotka vallitsevat jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioista koostuvien ryhmien välillä. Eroavuudet voivat olla sosiodemografisia tai aiheutua muista muuttujista, jotka koskevat mielipiteitä äänestyspäivänä (äänestäjät tai äänestämättä jättäneet), mutta myös Euroopan unionia koskevaa mielipidettä. Voidaksemme vertailla kahta viimeisintä parlamentin vaalia vertaamme tämän kyselyn tuloksia ja TNS Opinion -verkoston (aiemmin EOS Gallup Europe) kesäkuussa 2004 heti edellisten parlamentin vaalien jälkeen tekemän vaalien jälkeisen kyselyn tuloksia. Vaikka vertailevassa analyysissa on otettava huomioon jotkin eroavuudet 2, se tarjoaa kuitenkin äänestystuloksen ymmärtämisen kannalta erittäin hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa. 2 Flash-Eurobarometri 162. Eroavuudet liittyvät käytettyyn tiedonkeruumenetelmään (tutkimus tehtiin pääasiassa puhelinhaastatteluin) sekä kyselyn kattavuuteen (EU 25, koska Romania ja Bulgaria liittyivät yhteisöön vasta vuonna 2007). Vuoden 2004 vaalien jälkeisen kyselyn täydellinen raportti on saatavilla osoitteessa:

6 Huomautus Tämä Eurobarometri-tutkimus toteutettiin 12. kesäkuuta - 7. heinäkuuta 2009 välisenä aikana ja se on osa edellistä Eurobarometri-tutkimusta 71. Valtioista käytetään tässä raportissa niiden virallista lyhennettä. LYHENTEET EU27 EOS BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Euroopan unioni 27 jäsenvaltiota Ei osaa sanoa Belgia Tšekki Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kyproksen tasavalta Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta

7 1. Kokonaisäänestysprosentti on laskussa mutta tulokset vaihtelevat valtioittain Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti jatkaa laskemistaan. Laskusuuntaus ei tosin ole yhtä jyrkkä kuin vuosina Pyrimme tässä analysoimaan ja erittelemään äänestämättä jättämisen syitä ja laatimaan Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämättä jättäneiden sosiodemografisen profiilin. 1.1 Jäsenvaltioiden väliset erot - Äänestysprosentti jatkaa laskemistaan - Laajentuneessa Euroopan unionissa 43 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä 3. Luku on 2,5 prosenttiyksikköä 4 alempi kuin vuoden 2004 parlamentin vaaleissa, jolloin äänestämättä jättäneitä oli jo ennätysmäisen paljon. Evolution of turnout in the European elections (in %) Äänestysprosentti on laskenut jatkuvasti vuodesta 1979 alkaen, jolloin järjestettiin ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit (Euroopan unionissa oli tuolloin yhdeksän jäsenvaltiota). Tällä kertaa laskusuuntaus ei kuitenkaan ole yhtä jyrkkä: vaikka demokratia onkin kokenut todella karvaan tappion, on syytä pitää myönteisenä ja painottaa, että 3 QK1: Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin (TÄHÄN MERKITÄÄN PÄIVÄMÄÄRÄ, JOLLOIN VAALIT JÄRJESTETTIIN KYSEISESSÄ VALTIOSSA). Kaikki äänioikeutetut eivät osallistuneet äänestykseen (VALTIOSSA) eri syistä. Äänestittekö te äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? 4 Analyysin lukemisen yksinkertaistamiseksi äänestysprosentit esitetään vain yhden desimaaliluvun tarkkuudella. Joissakin taulukoissa ja kuvioissa tulokset esitetään kuitenkin kahden desimaalin tarkkuudella.

8 äänestysprosentin lasku, joka on pysynyt muuttumattomana ensimmäisistä, vuonna 1979 toimitetuista vaaleista alkaen, on loiventunut vuosina vuosina (-7,2 prosenttiyksikköä) ja vuosina (-4 prosenttiyksikköä) havaitun jyrkän laskun jälkeen. Jäsenvaltioiden välinen vertailu Ennen kuin tarkastelemme lähemmin äänestysprosentin muuttumista edellisiin vaaleihin nähden, ilmoitamme aluksi äänestysprosentit jäsenvaltioittain. Äänestysprosentti on erityisen korkea kolmessa valtiossa: Luxemburgissa (90,76 prosenttia), Belgiassa (90,39 prosenttia) ja Maltassa (78,79 prosenttia). On syytä muistuttaa, että kahdessa ensiksi mainitussa valtiossa äänestäminen on sakon uhalla pakollista. Enemmän kuin kolme neljästä äänioikeutetusta äänesti Maltassa (78,79 prosenttia), vaikka äänestäminen ei siellä olekaan pakollista. Äänestysprosentti oli yhteisön keskiarvoa korkeampi 11 valtiossa: Italiassa, Tanskassa, Kyproksessa, Irlannissa, Latviassa, Kreikassa, Itävallassa, Ruotsissa, Espanjassa, Virossa ja Saksassa. Äänestysprosentti vaihteli 43,27 prosentista Saksassa 65,05 prosenttiin Italiassa. On syytä muistuttaa, että äänestäminen on pakollista Kyproksessa (59,4 prosenttia) ja Kreikassa (52,61 prosenttia), mutta äänestämättä jättäneille ei määrätä sakkoja. Italiassa äänestäminen oli pakollista vuoteen 1993 asti. Äänestysprosentti oli yhteisön keskiarvoa, 43:a prosenttia, alempi seitsemässä valtiossa: Ranskassa, Suomessa, Bulgariassa, Portugalissa, Alankomaissa, Unkarissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa kolmasosa äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Äänestysprosentti vaihteli näissä valtioissa 40,63 prosentista Ranskassa 34,7 prosenttiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Todettakoon lopuksi, että äänestysprosentti jäi alle 30 prosentin viimeisessä kuuden valtion ryhmässä: Sloveniassa, Tšekin tasavallassa, Romaniassa, Puolassa, Liettuassa ja Slovakiassa, joissa äänesti harvempi kuin yksi viidestä äänioikeutetusta (19,64 prosenttia). On syytä panna merkille, että kaikki tähän viimeiseen ryhmään, jossa äänestysprosentti jäi selvästi alle yhteisön keskiarvon, kuuluvat jäsenvaltiot ovat Keski- tai Itä-Euroopan valtioita.

9 Äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuuta 2009 EU:n 27 jäsenvaltiossa vertailua edellisiin vaaleihin LU BE MT IT DK CY IE LV EL AT SE ES EE DE FR FI BG PT NL HU UK SI CZ RO PL LT SK /

10 Äänestysprosentin muuttuminen edellisiin vaaleihin nähden Näiden viime parlamentin vaalien tuloksien ohella on erityisen kiinnostavaa tarkastella, miten äänestysprosentti on muuttunut verrattuna niihin parlamentin vaaleihin, jotka järjestettiin vuonna 2004 (silloisten 25 jäsenvaltion kohdalla) ja vuonna 2007 (Romanian ja Bulgarian kohdalla). Tältä osin on siis tehtävä ero kolmen valtioiden ryhmän välillä: ne valtiot, joissa äänestysprosentti kasvoi, ne, joissa se pysyi ennallaan ja ne, joissa se sitä vastoin laski. Valtiot, joissa äänestysprosentti kasvoi Näitä valtioita on kahdeksan. Äänestysprosentti kasvoi erityisen voimakkaasti Virossa (43,9 prosenttia, +17,1 prosenttiyksikköä) mutta myös Latviassa (53,7 prosenttia, +12,4), Tanskassa (59,5 prosenttia, +11,7) ja Bulgariassa (39 prosenttia, +9,8). Äänestysprosentti kasvoi yli viisi prosenttiyksikköä Ruotsissa (45,5 prosenttia, +7,7) kasvun ollessa lievempää Puolassa (24,5 prosenttia, +3,7), Itävallassa (46 prosenttia, +3,5) ja Slovakiassa (19,6 prosenttia, +2,7), joissa äänestysprosentti on kuitenkin edelleen hyvin selvästi yhteisön keskiarvoa korkeampi. Näihin valtioihin kuuluu siis kaksi Baltian maata, kaksi Pohjoismaata, kaksi Keski- ja Itä-Euroopan maata ja yksi Välimeren maa. Vaikuttaa siltä, että äänestysprosentti on kasvanut eniten unionin itäisissä valtioissa. Valtiot, joissa äänestysprosentti pysyi ennallaan (muutos alle prosenttiyksikön verran kumpaankin suuntaan) Äänestysprosentti muuttui vain vähän kahdeksassa jäsenvaltiossa. Se on kuitenkin lievässä nousussa Sloveniassa (+0,02), Irlannissa (+0,06) ja Saksassa (+0,3). Se on hyvin lievässä laskussa Tšekin tasavallassa (-0,08), Espanjassa (-0,3), Belgiassa (-0,4), Luxemburgissa (-0,6) ja Suomessa (-0,8). Belgia ja Luxemburg ovat sikäli epätyypillisiä valtioita, että kuten on jo edellä mainittu äänestäminen on niissä pakollista ja äänestysprosentti erityisen korkea.

11 Valtiot, joissa äänestysprosentti laski Uurnilla kävi 11 jäsenvaltiossa vähemmän äänestäjiä kesäkuussa 2009 kuin edellisissä parlamentin vaaleissa. Näin kävi Romaniassa, Portugalissa, Ranskassa, Unkarissa, Alankomaissa, Maltassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa äänestysprosentti laski, tosin vain alle neljä prosenttiyksikköä. Italiassa lasku on vielä selvempää: -6,7 prosenttiyksikköä vuoden 2004 parlamentin vaaleista. Todettakoon vielä, että laskusuuntaus oli huomattavin Kreikassa, Kyproksessa ja erityisesti Liettuassa, joissa äänestysprosentti romahti vastaavasti -10,6, -13,1 ja -27,4 prosenttiyksikköä. - Äänestyskäyttäytyminen Euroopan parlamentin vaaleissa on tiiviisti sidoksissa äänestyskäyttäytymiseen kansallisissa parlamentin vaaleissa - On kiinnostavaa tarkastella valtioittain eroavuuksia, jotka liittyvät kansallisten parlamentin vaalien ja Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentteihin. Siten on nimittäin mahdollista selittää, mistä johtuu, että entistä useampi jättää äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa: onko kyse ilmiöstä, joka liittyy ennen kaikkea EUasioiden mielenkiinnottomuuteen, vai johtuuko se yleisemmin yhteisön kansalaisten tuntemasta vastenmielisyydestä politiikkaa kohtaan? Analysoitaessa eroavuuksia äänestysprosenttien välillä molemmissa vaaleissa (Euroopan parlamentin ja kansallisissa vaaleissa) käy ilmi, että valtioiden välillä vallitsee merkittäviä eroja: ero on suuruudeltaan yli 40 prosenttiyksikköä Alankomaissa (43,7) ja yli 35 prosenttiyksikköä Ruotsissa (36,5), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (36,3) ja Maltassa (35), kun se on alle prosenttiyksikön Belgiassa ja Luxemburgissa. Näiden eroavuuksien taustalla on yleisesti havaittavissa, että äänestysprosentti oli kesäkuussa 2009 järjestetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa kaikissa valtioissa alhaisempi kuin viimeisimmissä kansallisissa parlamenttivaaleissa. Vertailtaessa kansallisten parlamenttivaalien ja Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosenttia käy ilmi, että tilanne on säilynyt kutakuinkin samanlaisena kuin vuonna Ero on

12 pysynyt suhteellisen vakaana ja on jopa hieman kaventumassa (25,4 prosenttiyksikköä vuonna 2004, kun se oli 24,6 prosenttiyksikköä vuonna 2009). Tämä tarkoittaisi, että äänestysprosentti laskee hitaammin Euroopan parlamentin vaaleissa kuin kansallisissa parlamenttivaaleissa ja että syynä ei siis olisi se, että eurooppalaiset eivät tunne kiinnostusta unionia kohtaan, vaan pikemminkin eurooppalaisten kyllästyminen vaaleihin, jopa yleisesti politiikkaan. On myös havaittavissa, että kahden sarjan (äänestäminen kansallisissa vaaleissa / Euroopan parlamentin vaaleissa) välillä vallitsee selvä yhteys: 0,78 prosenttiyksikön suuruinen positiivinen korrelaatio osoittaa, että äänestyskäyttäytyminen ainakin kun on kyse äänestämään menemisestä toistuu uusissa jäsenvaltioissa samanlaisena äänestyksestä toiseen. On kuitenkin syytä panna merkille, että Latviassa, jossa äänestysprosentti kansallisissa vaaleissa on muita valtioita alhaisempi, äänestettiin erityisen vilkkaasti näissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

13 Äänestysprosentti kansallisissa vaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa Euroopan unionissa vuosina , 2009 Valtio Äänestysprosentti kansallisissa parlamenttivaaleissa (ennen kesäkuuta 2004) Äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa (2004 tai 2007) (BG & RO) Eur. parl. vaalien ja kansallisten parl. vaalien välinen ero Äänestysprosentti kansallisissa parlamenttivaaleissa (ennen kesäkuuta 2009) Äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Eur. parl. vaalien ja kansallisten parl. vaalien välinen ero LU BE MT IT DK CY IE LV EL AT SE ES EE DE FR FI BG PT NL HU UK SI CZ RO PL LT SK Viimeisimpien ennen kesäkuuta 2009 järjestettyjen kansallisten vaalien äänestysprosentin ja vuonna 2009 järjestettyjen Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentin välinen korrelaatio: 0,78

14 Taulukkoa analysoitaessa voidaan tehdä useita päätelmiä: 1. Äänestysprosentti on kansallisissa vaaleissa järjestelmällisesti korkeampi kuin Euroopan parlamentin vaaleissa. 2. Kansallisten ja Euroopan parlamentin vaalien välinen ero vaikuttaa kuitenkin kaventuvan huomattavasti. 3. Maakohtaisen äänestysprosentin kehitys ei näytä noudattavan yleistä suuntausta tutkimuksen kohteena olleissa valtioissa. Tilanne vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. On käytännössä mahdotonta määritellä yleisiä suuntauksia, koska tilanne vaihtelee valtiosta toiseen. Tästä olojen monimuotoisuudesta ovat osoituksena Virossa ja Liettuassa vallitsevat vastakkaiset tilanteet: Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentin lähes kaksinkertaistuttua Virossa viimeisimpien vaalien jälkeen (26,8 prosentista 43,9 prosenttiin) tilanne on täysin päinvastainen naapurivaltiossa Liettuassa, jossa äänestysprosentti on kirjaimellisesti romahtanut 48,4 prosentista 21 prosenttiin. Äänestysprosentin kehitystä koskevassa analyysissa on myös otettava huomioon, järjestetäänkö samana päivänä muita vaaleja, kuten 10 jäsenvaltiossa tehtiin. Vaikka yleisesti näyttääkin siltä, että paikallisten tai alueellisten vaalien, parlamentin vaalien tai kansanäänestyksien järjestäminen vaikuttaa myönteisesti Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosenttiin, vaikutus jää vähäiseksi eikä ole laadultaan järjestelmällistä. Siirrymme nyt tarkastelemaan äänestämättä jättäneiden sosiologista profiilia.

15 1.2 Keitä ovat äänestämättä jättäneet? a. Äänestämättä jättäneiden sosiodemografinen profiili - Äänestämättä jättämiseen liittyvät suuret suuntaukset ovat samankaltaisia kuin vuonna 2004: se on erityisen yleistä nuorten ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien parissa - Äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Ei Äänesti äänestänyt Total UE27 43% 57% Sukupuoli Mies 44 % 56 % Nainen 42 % 58 % Ikä % 71 % % 64 % % 56 % % 50 % Opintojen päättämisajankohta % 57 % % 60 % % 48 % Opiskelee edelleen 34 % 66 % Poliittinen kanta Vasemmisto 55 % 45 % Keskusta 41 % 59 % Oikeisto 61 % 39 % Ammatti Itsenäiset ammatinharjoittajat 51 % 49 % Johtavassa asemassa olevat 53 % 47 % Muut toimihenkilöt 44 % 56 % Ruumiillisen työn tekijät 36 % 64 % Kotiäidit ja -isät 42 % 58 % Työttömät 28 % 72 % Eläkeläiset 49 % 51 % Opiskelijat 34 % 66 % Vaikeuksia laskujen maksamisessa Lähes aina 34 % 66 % Toisinaan 41 % 59 % Ei juuri koskaan 46 % 54 % Tuntee yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin Kyllä 49 % 34 % Ei 41 % 66 %

16 Euroopan unionissa jättävät todennäköisimmin äänestämättä alle 25-vuotiaat nuoret: 71 prosenttia ei käynyt äänestyspaikalla, kun taas 55 vuotta täyttäneistä 50 prosenttia jätti käymättä äänestyspaikalla. ne, jotka ovat päättäneet opintonsa alle 16-vuotiaina: 57 prosenttia jätti äänestämättä, kun taas yli 20-vuotiaiksi opintoja jatkaneista jätti äänestämättä 48 prosenttia. Tämä on erityisen huomionarvoista, koska iäkkäimpiä vastaajia joita kävi kyselyn mukaan enemmän äänestyspaikoilla kuin nuorempia vastaajia on yleisesti ottaen enemmän sellaisten vastaajien joukossa, jotka ovat päättäneet opintonsa alle 16-vuotiaina. poliittisesti sitoutumattomat: ne unionin kansalaiset, jotka sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselin keskivaiheille (59 prosenttia) jättivät selvästi useammin äänestämättä kuin ne, jotka kannattavat selvästi joko vasemmistoa (45 prosenttia) tai oikeistoa (39 prosenttia). Tältä osin on täsmennettävä, että poliittisen kentän keskivaiheille sijoittuvat vastaajat ovat vähemmän kantaa ottavia ja sitoutuneita ja siis loogisesti vähemmän kiinnostuneita vaaleista. ruumiillisen työn tekijät tai työttömät: ammattialoihin liittyen voidaan todeta, että ruumiillisen työn tekijät ja työttömät kävivät muita vähemmän äänestämässä; äänestämättä jättämistä koskevat prosenttiluvut ovat vastaavasti 68 ja 72 prosenttia. Äänestämättä jättäminen oli sitä vastoin vähäistä johtoasemassa olevien, toimihenkilöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien parissa. Nämä tulokset korreloivat koulutustasosta tehtyjen havaintojen kanssa. taloudellisissa vaikeuksissa olevat: mitä enemmän on taloudellisia vaikeuksia, sitä yleisempää on jättää äänestämättä. Äänestämättä jätti 66 prosenttia niistä, joilla on "usein" vaikeuksia maksaa laskunsa kuun lopussa, kun taas äänestämättä jätti 54 prosenttia niistä, jotka eivät omien sanojensa mukaan koskaan joudu tällaiseen tilanteeseen. Tämä saattaisi merkitä sitä, että Euroopan unioni ja sen toimielimet eivät ole onnistuneet vakuuttamaan unionin kansalaisia siitä, että ne voivat suojella heitä tämänhetkiseltä taloudelliselta myllerrykseltä.

17 Vaikka onkin havaittavissa, että naiset jättivät hieman useammin äänestämättä kuin miehet (+2 prosenttiyksikköä), sukupuoli ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä eroavuuksia. Tämä ilmiö on jo havaittu Euroopan parlamenttia varten laaditussa erityisanalyysissa 5 : naiset äänestävät lähes yhtä usein kuin miehet huolimatta siitä, että naiset ilmaisevat harvemmin kiinnostusta yleisesti politiikkaa sekä EU:n asioita ja erityisesti Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan. Mikä vielä tärkeämpää, naiset äänestivät miehiä useammin kahdeksassa valtiossa. Toisaalta äänestyksen havainnointi sen perusteella, tunteeko vastaaja yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin, vie pohjan yhteisön vastustajien korkeaa äänestysprosenttia koskevalta teorialta: viimeksi mainitut nimittäin äänestivät muita harvemmin. Eurooppalaisuuden tunne lujittaa sitä vastoin halua osallistua unionin toimintaan täyttämällä äänestämistä koskevan velvollisuuden. Äänestämättä jättämisen sosiologinen kehitys vuosina Gender Male Female 56% 54% 58% 55% Age % 67% 64% 63% % 50% 56% 54% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Did not vote in 2004 Did not vote in Eurooppalaisten naisten asenteet ja mielipiteet vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien alla (Attitudes et opinions des européennes avant les élections européennes de 2009) tutkimus perustuu Eurobarometritutkimuksiin EB68, EB69 ja EB70.

18 Kun verrataan vuoden 2009 vaaleissa äänestämättä jättäneiden profiilia viisi vuotta sitten järjestettyihin edellisiin Euroopan parlamentin vaaleihin, todellinen jatkuva suuntaus paljastuu. Kuten vuonna 2004, naiset jättivät hieman useammin äänestämättä kuin miehet. Äänestämättä jättämistä koskeva jatkumo haastateltavien iästä riippuen on myös sama kuin edellisten vaalien kohdalla: nuoret jättävät selvästi useimmin äänestämättä. Äänestämättä jättäminen yleistyy kaikissa luokissa, mutta eroavuuksiakin on, erityisesti haastateltavien ikään liittyen: vaikka äänestämättä jättäneiden määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena niin sanotuissa väli-ikäluokissa (25 39-vuotiaat, 64 prosenttia, +1 prosenttiyksikkö, ja vuotiaat, 56 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä), nuorten parissa kasvu on hieman voimakkaampaa (71 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä). Iäkkäimpien vastaajien (55 vuotta täyttäneet) parissa ero on selvin edellisiin vaaleihin nähden. Kun vain murto-osa iäkkäimmistä vastaajista jätti äänestämättä vuonna 2004, näissä vaaleissa samoin teki joka toinen eläkeikäinen, eli kasvu oli suuruudeltaan 9 prosenttiyksikköä. Iäkkäimmät vastaajat äänestävät edelleen ahkerimmin, mutta he muodostavat myös ryhmän, jossa äänestysprosentti on laskenut voimakkaimmin. Vaikuttaa siis olevan tarpeen huolehtia erityisesti eläkeikäisten aktivoimisesta äänestämään, jotta estetään Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentin laskeminen.

19 b. Äänestämättä jättämisen yleisyys - Äänestämättä jättäminen on pääasiassa satunnaista - Kuten on jo aiemmin korostettu, äänestäminen kansallisissa vaaleissa on kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisempää kuin Euroopan parlamentin vaaleissa. Ennen kuin selvitämme, miksi jotkut äänestäjät jättävät äänestämättä, olemme jakaneet äänioikeutetun äänestäjäkunnan useampaan luokkaan 6 riippuen äänestyskäyttäytymisestä edellisissä kansallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa. Seuraavassa on eritelty näitä äänestäjien luokkia. Säännölliset äänestäjät: ne, jotka äänestivät samalla kertaa kotimaassaan järjestetyissä edellisissä yleisissä vaaleissa ja jotka äänestivät myös Euroopan parlamentin vaaleissa. He muodostavat haastateltujen suhteellisen enemmistön, koska heitä on Euroopan unionissa 39 prosenttia. Vain kansallisissa vaaleissa äänestävät: he äänestivät kotimaassaan järjestetyissä edellisissä yleisissä vaaleissa mutta eivät Euroopan parlamentin vaaleissa. Heitä on 33 prosenttia 27 jäsenvaltion unionissa. Säännöllisesti äänestämättä jättävät: he eivät äänestäneet kotimaassaan järjestetyissä edellisissä yleisissä vaaleissa eivätkä Euroopan parlamentin vaaleissa. Heitä on lähes neljäsosa (22 prosenttia) Euroopan unionissa. Vain Euroopan parlamentin vaaleissa äänestävät: he erottuvat varsin selvästi kolmesta muusta luokasta, koska he äänestivät vain viimeisimmissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Heitä on vain kolme prosenttia otannasta. 6 Luokat on määritetty vertailemalla kysymystä, joka koskee Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämistä (QK1) ja kysymystä, joka koskee edellisissä yleisissä vaaleissa äänestämistä (QK9).

20 Äänestää kansallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa Säännölliset äänestäjät Äänestää kansallisissa vaaleissa mutta ei Euroopan parlamentin vaaleissa Vain kansallisissa vaaleissa äänestävät Ei äänestä kansallisissa eikä Euroopan parlamentin vaaleissa Säännöllisesti äänestämättä jättävät Ei äänestä kansallisissa vaaleissa mutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa Vain Euroopan parlamentin vaaleissa äänestävät EU27 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004/2007 alkaen: % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Yllä olevasta taulukosta käy siis ilmi, että selvä ero äänestysprosentissa niiden jäsenvaltioiden, jotka liittyivät unioniin vuosina 2004/2007, ja muiden jäsenvaltioiden välillä ei johdu siitä, että ensiksi mainituissa jäsenvaltioissa tunnettaisiin mielenkiinnottomuutta tai jopa vihamielisyyttä Euroopan unionia kohtaan, vaan siitä, että äänestysprosentti on niissä yleensäkin alhaisempi vaaleista riippumatta. Niinpä vaikka 26 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä vuoteen 2004 nähden) haastatelluista niissä 12 jäsenvaltiossa, jotka ovat liittyneet yhteisöön vuosina 2004/2007, kuuluu niin sanottuihin "säännöllisesti äänestäviin", heitä on 43 prosenttia (-1 prosenttiyksikkö) 15 muussa jäsenvaltiossa. Säännöllisesti äänestämättä jättäviä on vastaavasti suhteellisesti ottaen paljon enemmän niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet yhteisöön vuosina 2004/2007, kuin 15 muussa jäsenvaltiossa (33 prosenttia, -6 prosenttiyksikköä, vs. 19 prosenttia, -1 prosenttiyksikköä). Näiden kahden jäsenvaltioryhmän äänestysprosenttiin liittyvä ero on siis kaventumassa, vaikka se onkin edelleen merkittävä. Näyttää siis siltä, että vaikka äänestysprosentti niin kansallisissa kuin Euroopan parlamentin vaaleissa laskee väistämättä 15 jäsenvaltiossa, jotka liittyivät Euroopan unioniin ennen vuotta 2004, suuntaus on pikemminkin kohentumassa 12 muussa jäsenvaltiossa.

21 Näin ollen on syytä pohtia, olisiko parempi kiinnittää erityisesti huomiota näihin 33 prosenttiin yhteisön kansalaisista, jotka äänestivät edellisissä kansallisissa vaaleissa mutta päättivät olla äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Ei voida siis katsoa, että nämä viimeksi mainitut kannattaisivat ehdottomasti äänestämättä jättämistä ja vastustaisivat äänestämisvelvollisuutta järkkymättä. He eivät jätä äänestämättä järjestelmällisesti, vaan heillä on todistetusti kokemusta äänestämisestä. Kyse on "potentiaalisesta" äänestäjäkunnasta, ja yhteisön toimielimien on suunnattava viestintänsä ensisijaisesti heille. On syytä määritellä syyt, joiden vuoksi he päättivät jättää äänestämättä: EU:n asioiden mielenkiinnottomuus? Suoranainen vihamielisyys unionia kohtaan? Halu vastustaa yhteisön toimielimiä? Vaiko yksinkertaisemmin halu vastustaa kansallista hallitusta? Tähän pyrimme vastaamaan myöhemmin luvussa, jossa tarkastellaan äänestämättä jättämisen syitä.

22 1.3 Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksenteon ajankohta - Useampi kuin yksi äänestämättä jättänyt teki päätöksensä vaalipäivänä - Jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi äänestäjät päättävät jättää äänestämättä, on syytä tarkastella aluksi ajankohtaa, jolloin äänestämättä jättäneet Euroopan kansalaiset (57 prosenttia) tekivät kyseisen päätöksen 7 : oliko kyse impulsiivisesta päätöksestä vai harkitusta ja etukäteen valmistellusta valinnasta? Tältä osin voidaan tehdä ero kolmen ryhmän välillä: "Ehdottomasti" äänestämättä jättävät: 22 prosenttia unionin kansalaisista, jotka jättivät äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa, ilmoitti, etteivät he äänestä koskaan. "Harkitusti" äänestämättä jättävät: 33 prosenttia teki päätöksensä muutamaa viikkoa tai jopa muutamaa kuukautta ennen vaaleja. "Impulsiivisesti" äänestämättä jättävät: tähän ryhmään kuuluu 32 prosenttia äänestämättä jättävistä. He tekivät päätöksensä vain muutamaa päivää ennen vaaleja tai jopa vaalipäivänä. 7 QK3b: Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?

23 Alla olevassa taulukossa esitetään kaikkien 27 jäsenvaltion tulokset. QK3b: Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Ei äänestä koskaan Perusta: äänestämättä jättäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 (57 % kokonaisotannasta) Päätöksenteon ajankohta (muutama kuukausi tai viikko) Päätöksenteon ajankohta (muutama päivä tai vaalipäivänä) Äänestämättä jättämistä koskeva prosentti EU % 33 % 32 % 57 % BE 50 % 30 % 9 % 9.6 % BG 14 % 41 % 30 % 61.0 % CZ 29 % 34 % 32 % 71.8 % DK 14 % 29 % 42 % 40.5 % DE 21 % 40 % 30 % 56.7 % EE 23 % 33 % 27 % 56.2 % IE 23 % 28 % 20 % 41.4 % EL 8 % 59 % 30 % 47.4 % ES 34 % 30 % 25 % 55.1 % FR 12 % 29 % 40 % 59.4 % IT 16 % 45 % 34 % 35.0 % CY 11 % 49 % 34 % 40.6 % LV 21 % 38 % 34 % 46.3 % LT 16 % 35 % 40 % 79.0 % LU 57 % 12 % 10 % 9.2 % HU 20 % 46 % 27 % 63.7 % MT 23 % 50 % 13 % 21.2 % NL 19 % 24 % 44 % 63.2 % AT 19 % 41 % 31 % 54.0 % PL 20 % 34 % 30 % 75.5 % PT 15 % 49 % 27 % 63.2 % RO 6 % 35 % 43 % 72.3 % SI 24 % 29 % 40 % 71.6 % SK 11 % 34 % 46 % 80.4 % FI 22 % 33 % 39 % 61.4 % SE 17 % 30 % 44 % 54.5 % UK 39 % 20 % 24 % 65.2 % Analysoitaessa kysymystä maantieteelliseltä kannalta käy ilmi, että päätös olla äänestämättä on tehty aiemmassa vaiheessa Etelä-Euroopan valtioissa. Kreikassa (59 prosenttia), Maltassa (50 prosenttia), Portugalissa ja Kyproksessa (49 prosenttia) on nimittäin eniten äänestämättä jättäneitä, jotka tekivät päätöksensä useita viikkoja, jopa useita kuukausia ennen vaaleja. Äänestämättä jättäneitä on

24 runsaasti myös Italiassa (45 prosenttia, ryhmä, joka teki päätöksensä muutama päivä ennen vaaleja), kun taas Espanja muodostaa poikkeuksen (30 prosenttia). Äänestämättä jättäneet näyttävät sitä vastoin tehneen päätöksensä vähän ennen vaaleja suurimmassa osassa Pohjoismaita tai Keski-Euroopan valtioita, kuten erityisesti Ruotsissa (44 prosenttia), Alankomaissa (44 prosenttia), Tanskassa (42 prosenttia) ja Suomessa (39 prosenttia). Merkittävä positiivinen korrelaatio on havaittavissa äänestämättä jättäneiden osuuden ja niiden äänestämättä jättäneiden välillä, jotka tekivät päätöksensä viimeisten päivien aikana (0,69). Tämä osoittaa, että ne valtiot, joissa äänestysprosentti oli alhaisin, ovat myös niitä valtioita, joissa äänestämättä jättäneet tekivät päätöksensä lyhyimmässä ajassa ennen vaaleja. Tämä pätee erityisesti Slovakiaan (80,4 prosenttia äänestämättä jättäneitä, joista 46 prosenttia teki päätöksensä viime hetkellä), Liettuaan (jossa vastaavat luvut ovat 79 ja 40 prosenttia) ja Romaniaan (72,3 ja 43 prosenttia). Tilanne on sama joissakin EU15:n jäsenvaltioissa, erityisesti Alankomaissa (63,2 prosenttia äänestämättä jättäneitä, joista 44 prosenttia teki päätöksensä viimeisinä päivinä ennen vaaleja). Tulos on tietyllä tavalla rohkaiseva tulevien äänestyksien kannalta, koska sen perusteella voidaan ajatella, että on mahdollista nostaa äänestysprosenttia valtioissa, joissa se on alhaisin. Nämä suuret äänestäjäryhmät, jotka vastasivat päättäneensä viime hetkinä ennen äänestystä (muutamia päiviä ennen äänestystä tai jopa itse vaalipäivänä) olla lähtemättä vaaliuurnille, eivät harkinneet päätöstään pitkään. Päätös oli pikemminkin spontaani. Heidät saadaan todennäköisesti mobilisoitua, kunhan heille selvitetään, mitä äänestyksessä on panoksena ja mikä sen merkitys on. Näin ollen on kiinnitettävä huomiota näiden "viimeisten päivien" äänestämättä jättävien profiiliin (koska he vaikuttavat olevan helpoimmin mobilisoitavissa). Profiilin laatimisesta voi olla hyötyä pyrittäessä nostamaan äänestysprosenttia seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

25 QK3b: Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Perusta: Päätöksenteon äänestämättä Teki Teki Päätöksenteon Teki jättäminen päätöksesen päätök- ajankohta päätök- Teki päätöksen ajankohta Euroopan Ei muutama parlamentin äänestä muutama muutama sen [EOS] (muutama kuukausi (muutama päivä vaaleissa 2009 koskaan viikko päivä vaalipäivänä kuukausi ennen (57 % ennen ennen vaaleja tai vaalipäivänä) kokonaisotannasta) vaaleja vaaleja tai viikko) EU % 18 % 15 % 16 % 16 % 13 % 33 % 32 % SUKUPUOLI Mies 23 % 19 % 14 % 16 % 15 % 13 % 33 % 31 % Nainen 21 % 17 % 15 % 17 % 17 % 13 % 32 % 34 % IKÄ % 11 % 8 % 17 % 14 % 17 % 19 % 31 % % 14 % 12 % 14 % 18 % 14 % 26 % 32 % % 20 % 18 % 16 % 18 % 10 % 38 % 34 % % 23 % 18 % 18 % 13 % 12 % 41 % 31 % OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA % 20 % 18 % 15 % 12 % 10 % 38 % 27 % % 19 % 14 % 16 % 16 % 12 % 33 % 32 % % 18 % 14 % 18 % 22 % 14 % 32 % 40 % Opiskelee edelleen AMMATTI Itsenäiset ammatinharjoittajat Johtavassa asemassa olevat Muut toimihenkilöt Ruumiillisen työn tekijät 26 % 9 % 8 % 21 % 16 % 20 % 18 % 19 % 14 % 18 % 20 % 11 % 9 % 15 % 15 % 18 % 28 % 15 % 19 % 18 % 13 % 17 % 20 % 13 % 24 % 18 % 15 % 15 % 15 % 13 % 17 % 37 % 33 % 38 % 30 % 46 % 31 % 37 % 33 % 30 % Koti-isät ja -äidit 25 % 16 % 16 % 14 % 16 % 13 % 32 % 30 % Työttömät 38 % 17 % 12 % 12 % 11 % 10 % 29 % 23 % Eläkeläiset 15 % 23 % 18 % 18 % 13 % 13 % 41 % 31 % Opiskelijat 26 % 9 % 8 % 21 % 16 % 20 % 17 % 37 % ÄÄNESTI KANSALLISISSA VAALEISSA Kyllä 6 % 19 % 18 % 21 % 22 % 14 % 37 % 43 % Ei 41 % 17 % 11 % 11 % 9 % 11 % 28 % 20 %

26 Tuloksien sosiodemografinen analyysi ei paljasta suuria eroja haastateltujen sukupuolesta tai iästä riippuen, vaikka vaikuttaakin siltä, että naiset ja vuotiaat vastaajat (34 prosenttia molemmissa ryhmissä) ovat olleet hieman runsaammin edustettuina niiden parissa, jotka ovat päättäneet viimeisten päivien aikana olla äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Koulutustaso ja ammatti kaksi keskenään voimakkaasti korreloivaa kriteeriä ovat sitä vastoin varsin paljastavia tekijöitä. Äänestämättä jättäneistä pitkään opiskelleet (40 prosenttia) tai toimihenkilöt (46 prosenttia) ovat nimittäin useammin tehneet päätöksensä viime hetkellä. Ne, jotka äänestivät edellisissä kansallisissa vaaleissa mutta jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa, tekivät myös useimmiten päätöksensä viimeisinä päivinä ennen vaaleja. Voidaan siis todeta, että äänestämättä jättäneiden joukosta ne vastaajat, jotka kuuluvat yleensä eniten äänestävien luokkaan ja luokkaan, joka äänesti eniten erityisesti vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa tekivät useimmiten viimeisten päivien aikana päätöksen olla äänestämättä yleiseurooppalaisissa vaaleissa kesäkuuta Tulosta voidaan jälleen pitää kannustavana merkkinä siitä, että äänestämättä jättäneet saattaa olla helpompi "mobilisoida uudelleen" tulevissa vaaleissa.

27 1.4 Äänestämättä jättämisen syyt - Äänestämättä jättämisen syynä on ennen kaikkea luottamuksen puute politiikkaan yleisesti - On monta syytä, joiden vuoksi on tärkeää ymmärtää, miksi äänestäjät jättävät äänestämättä: yhtäältä kyse on äänestystuloksen ymmärtämisen kannalta keskeisestä seikasta, josta saattaa toisaalta olla hyötyä tulevissa äänestyksissä. Jatkossa on pyrittävä muuttamaan suuntausta, jonka mukaan Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti alenee väistämättä. Kysyimme äänestämättä jättäneiltä syitä jotka voivat olla moninaisia ja henkilökohtaisia, ammatillisia tai ideologisia joiden vuoksi he eivät olleet lähteneet vaaliuurnille 8. Vastaajat saivat esittää kolme perustetta päätökselleen. Äänestämättä jättämisen syyt Perusta: äänestämättä jättäneet vastaajat (57 prosenttia kokonaisotannasta) Lack of trust in/ dissatisfaction with politics generally 28% Not interested in politics as such Vote has no consequences/ vote does not change anything 17% 17% On holiday/ away from home Too busy/ no time/ work Do not know much about the EU/ EP or the EP elections Rarely or never vote 10% 10% 10% 10% Not interested in European matters 9% Not really satisfied with the European Parliament as an institution 8% Sick/ health problem at the time 7% Lack of public debate/ lack of electoral campaign 6% Involved in a family/ leisure activity 5% Opposed to the EU 4% Registration or voting card problems 3% Did not know there were elections 2% Other (SPONTANEOUS) 6% DK 3% 8 QK4b: Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätöksellenne olla äänestämättä äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?

28 Äänestämättä jättäneet mainitsivat useimmin vastauksissaan luottamuksen puutteen tai tyytymättömyyden politiikkaan yleensä (28 prosenttia). Toiseksi joskin huomattavasti vähäisempinä syinä vastaajat toivat esille kiinnostuksen puutteen politiikkaa kohtaan mutta myös sen, että he pitivät äänestämistä yleensä turhana (molemmat syyt yhtä tärkeitä, 17 prosenttia vastaajista). On siis syytä panna merkille, ettei yksikään edellä mainituista kolmesta tärkeimmästä syystä jättää äänestämättä liity välittömästi Euroopan unioniin ja sen toimielimiin. Ainoastaan 10 prosenttia haastatelluista mainitsee syyksi EU:ta ja Euroopan parlamenttia koskevan tiedon puutteen ja ainoastaan kahdeksan prosenttia ilmoittaa olevansa tyytymätön Euroopan parlamenttiin. Tämän jälkeen seuraa kolme syytä, jotka 10 prosenttia 57 prosentista äänestämättä jättäneistä unionin kansalaisista mainitsi: aineellinen mahdottomuus päästä äänestyspaikalle joko lomien, ajanpuutteen tai yksinkertaisesti sen takia, ettei vastaaja äänestä kuin harvoin tai ei koskaan vaaleissa. Alle 10 prosenttia 57 prosentista äänestämättä jättäneistä unionin kansalaisista mainitsi vielä muita syitä. Jäsenvaltioiden välinen vertailu On siis havaittavissa eri aihealueita äänestämättä jättäneiden esittämissä syissä, joiden vuoksi he eivät lähteneet vaaliuurnille. 1/ Kiinnostuksen puute ja kriittinen suhtautuminen politiikkaan yleensä. Suurin osa vastauksista liittyi tähän aihealueeseen, kuten erityisesti seuraavat kohdat: Luottamuksen puute tai tyytymättömyys politiikkaan yleensä (28 prosenttia): tämä syy mainittiin usein Kreikassa (51 prosenttia), Bulgariassa (45 prosenttia), Kyproksessa ja Romaniassa (molemmissa 44 prosenttia).

29 Ajatus siitä, että äänestäminen ei vaikuta mihinkään (17 prosenttia): tämä syy mainittiin erityisesti Latviassa (38 prosenttia), Itävallassa (35 prosenttia) ja Bulgariassa (31 prosenttia). Kiinnostuksen puute politiikkaan yleensä (17 prosenttia): tämä oli äänestämättä jättämisen syynä useimmin Unkarissa ja Maltassa (molemmissa 29 prosenttia) ja Espanjassa (26 prosenttia). Kieltäytyminen äänestysvelvollisuudesta yleensä (10 prosenttia): syy mainittiin usein Sloveniassa (23 prosenttia). Tätä politiikan ja äänestämättä jättäneiden välistä eroa tarkastellaan muualla tutkimuksessa, tällä kertaa kaikkien vastaajien keskuudessa. Ainoastaan 39 prosenttia yhteisön kansalaisista ilmoittaa olevansa hyvin kiinnostunut politiikasta 9, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Alla olevasta kartasta näkyvät "luottamuksen puutteeseen / tyytymättömyyteen politiikkaa kohtaan yleensä" liittyvät kansalliset tulokset; 28 prosenttia äänestämättä jättäneistä mainitsi kyseiset syyt. 9 QK7.10: Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne: olette erittäin kiinnostunut politiikasta. Vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä tarkka sanamuoto kuului: olette erittäin kiinnostunut politiikasta ja yleisistä asioista.

30 Perusta: äänestämättä jättäneet yhteisön kansalaiset (57 prosenttia kokonaisotannasta)

31 2/ Äänestämättä jättäminen syistä, jotka liittyvät välittömästi Euroopan unioniin. Vastaajat mainitsevat harvemmin syyt, jotka liittyvät välittömästi Euroopan unioniin ja joita ovat tiedon puute toimielimistä ja niiden toiminnasta, kiinnostuksen puute ja jopa vihamielinen suhtautuminen niitä kohtaan. Riittämätön tiedonsaanti Euroopan unionista, Euroopan parlamentista tai Euroopan parlamentin vaaleista (10 prosenttia): syyn mainitsi 20 prosenttia äänestämättä jättäneistä Ruotsissa, 17 prosenttia Itävallassa ja 16 prosenttia Ranskassa. Kiinnostuksen puute EU:n asioihin (9 prosenttia): syyn mainitsi 17 prosenttia Itävallassa äänestämättä jättäneistä. Tyytymättömyys Euroopan parlamenttia kohtaan (8 prosenttia): tämän syyn mainitsivat useimmiten itävaltalaiset (24 prosenttia) ja ruotsalaiset (16 prosenttia) äänestämättä jättäneet. Vaaleja koskevan julkisen keskustelun ja vaalikampanjan puute (6 prosenttia): jotkut yhteisön kansalaiset, jotka päättivät olla äänestämättä, katsoivat, että vaalikampanja käynnistettiin liian myöhään. Vihamielisyys unionia kohtaan (4 prosenttia): tämän syyn mainitsevat vain harvat, mutta heidän osuutensa on jopa 13 prosenttia Ruotsissa ja 11 prosenttia Itävallassa. Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi valtiota, jotka luokitellaan toisinaan euroskeptikkojen leiriin kuuluviksi äänestämättä jättäneiden välillä on mielenkiintoinen ero. Itävaltalaiset perustelevat äänestämättä jättämistä keskimääräistä useammin syillä, jotka liittyvät välittömästi Euroopan unioniin, kun taas Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ilmoittavat ennen kaikkea suhtautuvansa epäluuloisesti politiikkaan yleensä ja esittävät asiapitoisempia syitä, joita tarkastellaan jäljempänä lähemmin.

32 3/ Äänestämättä jättäminen henkilökohtaisista syistä Poissaolo tai kiire (molemmat 10 prosenttia), terveysongelmat (7 prosenttia), perhesyyt (5 prosenttia) tai ongelmat, jotka liittyvät vaaliluetteloihin merkitsemiseen (3 prosenttia), ovat kolmas syiden ryhmä, jolla äänestämättä jättäneet perustelevat, miksi he eivät äänestäneet viimeisimmissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Nämä asiasyyt, jotka ovat siis ensisijaisesti olosuhteista riippuvia, eivät liity politiikkaan yleensä eivätkä Euroopan unioniin. Nämä syyt maininneet äänestämättä jättäneet saattavat kenties äänestää seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa. Kyse ei nimittäin ole kiinnostuksen puutteesta eikä vihamielisestä suhtautumisesta politiikkaan tai EU:n asioihin, vaan pikemminkin epäsuotuisista yhteensattumista. Tältä osin, koska 10 prosenttia äänestämättä jättäneistä ilmoittaa jättäneensä äänestämättä poissaolon tai loman vuoksi, on syytä miettiä, vaikuttaako Euroopan parlamentin vaalien ajankohta kielteisesti äänestysprosenttiin. Jos ne järjestettäisiin syksyllä tai maaliskuussa, äänestysprosentti saattaisi epäilemättä olla korkeampi. Seuraavat tekijät ovat havaittavissa kussakin jäsenvaltiossa 10 : Mitä yleisempää äänestämättä jättäminen on jossakin valtiossa, sitä voimakkaammin äänestämättä jättäneet arvostelevat poliittista järjestelmää yleensä. Tilanne on tämä erityisesti Slovakiassa (37 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (39 prosenttia) sekä vielä selvemmin Romaniassa (44 prosenttia). Äänestämättä jättäneiden kriittisyys EU:n asioita kohtaan tai heidän tietämättömyytensä niistä on erityisen voimakasta Ruotsissa ja varsinkin Itävallassa. Niinpä 24 prosenttia itävaltalaisista ja 16 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa, etteivät he ole täysin tyytyväisiä Euroopan parlamenttiin toimielimenä. Vertailunomaisesti voidaan todeta, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa äänestämättä jättäneet sijoittuvat tältä osin yhteisön keskiarvon tuntumaan (9 prosenttia, 8 prosenttia koko unionissa). 10 Lisätietoja saatavilla raportin liitteenä olevista kokonaistuloksista.

33 Lopuksi on syytä pohtia, onko tarkoituksenmukaista, että joissakin valtioissa äänestetään arkipäivänä sunnuntain sijaan (kuten Slovakiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Näiden valtioiden, joissa äänestämättä jättäminen on yleisempää kuin yhteisössä keskimäärin, kansalaiset mainitsevat äänestämiseen liittyvät ongelmat muita useammin. Niinpä 15 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisista, 19 prosenttia alankomaalaisista ja 20 prosenttia slovakeista ilmoittaa, etteivät he ehtineet äänestää kiireen vuoksi. Voidaan toisin sanoen ajatella, että Euroopan parlamentin vaalien järjestäminen joissakin valtioissa arkipäivänä vaikuttaa kielteisesti lopulliseen äänestysprosenttiin.

34 1.5 Haastateltavien poliittinen sitoutuminen - Useampi kuin joka toinen yhteisön kansalainen ei tunne mitään poliittista puoluetta läheiseksi - Kuten olemme havainneet, niiden yhteisön kansalaisten, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa, esittämät syyt jättää äänestämättä liittyvät ennen kaikkea yleiseen mielenkiinnon puutteeseen ja jopa suoranaiseen epäluuloisuuteen politiikkaa kohtaan. Analysoitaessa yhteisön kansalaisten tuntemaa läheisyyttä puolueisiin käy ilmi, että yhteisön kansalaiset etääntyvät vaiheittain politiikasta. Harvempi kuin joka toinen vastaaja ilmoittaa jonkin poliittisen puolueen läheiseksi (43 prosenttia, kun taas 54 prosenttia ilmoittaa olevansa päinvastaista mieltä ja tuntevansa olonsa jopa "ei lainkaan läheiseksi") K10: Tunnetteko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? Kyllä, hyvin läheiseksi; kyllä, jokseenkin läheiseksi; ei kovinkaan läheiseksi; ei lainkaan läheiseksi.

35 Jäsenvaltioiden välinen vertailu Sitoutuminen johonkin poliittiseen puolueeseen oli erityisen selvää Maltassa, jossa 78 prosenttia haastateltavista ilmoitti tuntevansa jonkin poliittisen puolueen "hyvin" tai "jokseenkin" läheiseksi. Sitoutuminen oli yleistä myös Alankomaissa (62 prosenttia), Kyproksessa (60 prosenttia) sekä Italiassa ja Ruotsissa (molemmissa 59 prosenttia). Luxemburgissa, Kreikassa, Itävallassa, Belgiassa ja Espanjassa 50 prosenttia vastaajista tai useampi ilmoitti myös tuntevansa jonkin poliittisen puolueen läheiseksi. Vähiten läheisyyttä tunnettiin sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (22 prosenttia), Romaniassa (26 prosenttia) ja Puolassa (31 prosenttia). Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että sitoutuminen poliittiseen puolueeseen on vähäisempää Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa. Unkarissa, Bulgariassa, Liettuassa, Latviassa, Sloveniassa, Tšekin tasavallassa, Puolassa ja Romaniassa jonkin poliittisen ryhmittymän tukeminen on nimittäin harvinaisempaa kuin koko Euroopan unionissa, jossa tällä kannalla on 43 prosenttia yhteisön kansalaisista. Äänestäneiden / äänestämättä jättäneiden välinen vertailu Vallitseeko poliittisiin puolueisiin sitoutumisen ja Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen välillä selvä yhteys? Se vaikuttaa loogiselta, ja asia voidaan tarkistaa maantieteellisestä analyysista. Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentin ja poliittisiin puolueisiin sitoutumisen välillä on nimittäin havaittavissa positiivinen korrelaatio (0,56) huolimatta Alankomaiden kaltaisista poikkeuksista. Alankomaalaiset vastaajat ilmoittavat nimittäin tuntevansa voimakasta ideologista läheisyyttä johonkin poliittiseen puolueeseen mutta eivät silti äänestäneet vilkkaasti. Analysoitaessa poliittista sitoutumista kesäkuussa 2009 järjestettyjen Euroopan parlamentin vaalien äänestäjien keskuudessa käy myös välittömästi ilmi, että poliittisen sitoutumisen ja äänestysprosentin välillä vallitsee yhteys. Vaikka Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneiden vastaajien suuri enemmistö ilmoittaa olevansa lähellä jotakin poliittista ryhmittymää (63 prosenttia 36 prosentin ollessa eri mieltä), tilanne on päinvastainen äänestämättä jättäneiden vastaajien parissa. Vain neljäsosa ilmoittaa, että heillä on yhteyksiä johonkin poliittiseen ryhmittymään, kun 72 prosentilla ei tällaisia yhteyksiä ole.

36 Tämä vahvistaa entisestään teoriaa, jonka mukaan äänestämättä jättäminen niin Euroopan parlamentin vaaleissa kuin muissa, kansallisissa vaaleissa liittyy ennen kaikkea vähäiseen poliittiseen sitoutumiseen, jopa epäluuloiseen suhtautumiseen politiikkaan. Sosiodemografinen analyysi Tuloksien analyysi sosiodemografisen profiilin perusteella osoittaa, että Miehet tuntevat puolueet hieman läheisemmiksi kuin naiset. Haastateltavien poliittinen sitoutuminen noudattaa haastateltavien iän mukana kasvavaa suuntausta: 30 prosenttia vuotiaista vastaajista ilmoittaa tuntevansa jonkin poliittisen puolueen läheiseksi, samoin kuin puolestaan 36 prosenttia vuotiaista, 42 prosenttia vuotiaista ja 52 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä haastateltavista. Tämä tekijä selittää epäilemättä osaltaan, miksi nuoret jättävät niin usein äänestämättä. Pisimpään opiskelleet vastaajat olivat poliittisesti sitoutuneempia (50 prosenttia) kuin ne, jotka päättivät opintonsa vuotiaina (40 prosenttia). Sellaisten yhteisön kansalaisten poliittinen sitoutuminen, jotka ovat päättäneet opintonsa kaikkein varhaisimmassa vaiheessa, sijoittuu kyseisten prosenttilukujen väliin (45 prosenttia), mutta kyseessä saattaa olla iän vaikutus, koska ikäihmisiä on erityisen paljon opintonsa ennen 16 vuoden ikää päättäneiden yhteisön kansalaisten joukossa. Lähes puolet vastaajista, jotka ilmoittavat tuntevansa yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin, toteavat tuntevansa läheisyyttä jotakin poliittista puoluetta kohtaan (49 prosenttia), kun ainoastaan kolmasosa ilmoittaa, etteivät he tunne yhteenkuuluvuutta unionia kohtaan (33 prosenttia).

37 QK10 Tunnetteko olevanne lähellä jotakin poliittista puoluetta? Kyllä Ei EOS EU27 43% 54% 3% Sukupuoli Mies 45% 52% 3% Nainen 41% 57% 2% Ikä % 68% 2% % 61% 3% % 55% 3% % 46% 2% Opintojen päättämisajankohta 15-45% 53% 2% % 57% 3% % 48% 2% Opiskelee edelleen 36% 61% 3% Tuntee yhteenkuuluvuutta euroopan unioniin Kyllä 49% 49% 2% Ei 33% 65% 2% Äänesti edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Kyllä 63% 36% 1% Ei 25% 72% 3% Poliittisesti sitoutuneimmat luokat iäkkäät, pitempään opiskelleet ja yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin tuntevat - äänestivät myös vilkkaimmin viime vaaleissa. Tarkastelemme nyt vastaajien ilmoittamaa tiedonsaannin tasoa.

38 1.6 Äänestämisen edellyttämä tiedonsaanti - Tietovajetta koskeva käsitys ei ole vielä levinnyt laajalle mutta on saanut hieman enemmän kannattajia Euroopan parlamentin viimeisimpien vaalien jälkeen - Kuten on havaittu, yhteisön kansalaisten koulutustaso ja poliittinen sitoutumisaste vaikuttivat äänestysprosenttiin kesäkuuta 2009 järjestetyissä vaaleissa. On todennäköistä, että tiedonsaanti vaikuttaa myös asiaan. Haastateltujen koko ehdoton enemmistö (53 prosenttia) ilmoitti saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tästä yleisesti myönteisestä kokonaistuloksesta huolimatta on syytä panna merkille, että tunne tiedonsaannin riittävyydestä on vähentynyt merkittävästi vuoden 2004 vaaleista, jolloin vastaava luku oli 59 prosenttia (53 prosenttia vuonna 2009). Sitä vastoin 42 prosenttia haastatelluista ilmoittaa, etteivät he olleet saaneet kaikkea tarvitsemaansa tietoa valitakseen ehdokkaansa. Osuus ei ole merkityksetön mutta jää kuitenkin vähemmistöön, vaikka osuus onkin kasvanut vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleihin nähden (42 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä). Vaikka vuoden 2004 vaaleissa oli havaittavissa todellinen informaatiokuilu, joka erotti entisen, 15 jäsenvaltion unionin valtiot ja muutamaa viikkoa aiemmin Euroopan unioniin liittyneet 10 uutta jäsenvaltiota, 42 prosenttia 10 uudesta jäsenvaltiosta kotoisin olleista äänestäjistä ilmoitti tuolloin, vuonna 2004, saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa Euroopan parlamentin vaaleissa, kun vastaava osuus oli 62 prosenttia 15 muussa jäsenvaltiossa. Viidessä vuodessa näiden äänestäjien osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä kaikissa vuoden 2004 jälkeen liittyneissä 12 jäsenvaltiossa, joissa osuus on nyt enemmistönä, vaikka se onkin vähentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä 15 muussa jäsenvaltiossa. Tältä osin näyttää siltä, että entisen, 15 jäsenvaltion unionin valtioiden ja vuoden 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden välinen ero on nyt selvästi umpeutunut.

39 Tiedonsaanti kahdessa edellisessä Euroopan parlamentin vaalissa EP:n vaalit 2004 EP:n vaalit 2009 EU EU jäsenvaltiotvaltiotvaltiotvaltiota jäsen- jäsen- jäsen- ennen vuodesta ennen vuodesta vuotta 2004 vuotta alkaen 2004 alkaen % "Kyllä, jonkin verran" - vastauksista Olitte saanut kaiken tarvitsemanne tiedon valitaksenne ehdokkaanne äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Muutos tilanteessa: 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 Muutos tilanteessa: 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta % 62 % 42 % % 54 % 49 % +5 Jäsenvaltioiden välinen vertailu Analysoitaessa tuloksia valtioittain käy ilmi, että äänestysprosentin ja sen välillä, että vastaaja tunsi saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa, vallitsee selvä korrelaatio 12. Mainittakoon kaksi ääriesimerkkiä: yhtäältä 90 prosenttia maltalaisista ilmoitti saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon valitakseen ehdokkaansa, mikä näkyi osallistumisprosentissa: se oli 78,8 prosenttia eli korkein luku Euroopan unionissa niissä valtioista, joissa äänestäminen ei ole pakollista. Vastaavasti vain 42 prosenttia puolalaisista ilmoitti saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon äänestääkseen viime kesäkuussa järjestetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa (osuus, joka on selvästi alempi kuin koko Euroopan unionin kattava luku, 53 prosenttia), ja lopulta 24,5 prosenttia heistä kävi äänestämässä (unionin kolmanneksi alin äänestysprosentti). 12 Korrelaatio: 0,66.

40 Äänestysprosentti EP:n vaaleissa 2009 tiedonsaantitason perusteella Oli saanut kaiken tarvitsemansa tiedon voidakseen äänestää % "Kyllä, jonkin verran" -vastauksista Äänesti Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 EU27 53 % 43.0 % MT 90 % 78.8 % CY 79 % 59.4 % LU 75 % 90.8 % EE 71 % 43.8 % FI 70 % 38.6 % BE 69 % 90.4 % EL 68 % 52.6 % IE 67 % 58.6 % LV 66 % 53.7 % SK 63 % 19.6 % AT 62 % 46.0 % DK 60 % 59.5 % IT 60 % 65.0 % SI 60 % 28.4 % HU 59 % 36.3 % SE 58 % 45.5 % LT 57 % 21.0 % DE 56 % 43.3 % ES 54 % 44.9 % NL 53 % 36.8 % BG 49 % 39.0 % CZ 49 % 28.2 % FR 49 % 40.6 % RO 49 % 27.7 % PT 44 % 36.8 % PL 42 % 24.5 % UK 42 % 34.8 %

41 Sosiodemografinen analyysi Tiedonsaannin tason ja äänestysprosentin välinen yhteys näkyy suoraan seuraavassa taulukossa. Pääasiassa ne henkilöt äänestivät, joista tuntui, että he olivat saaneet kaiken tarvitsemansa tiedon. Ne, jotka olivat toista mieltä, jättivät äänestämättä. Olitte saanut kaiken tarvitsemanne tiedon valitaksenne ehdokkaanne äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Kyllä, jonkin Ei oikeastaan EOS verran EU27 53 % 42 % 5 % Sukupuoli Mies 57 % 38 % 5 % Nainen 50 % 45 % 5 % Ikä % 50 % 6 % % 45 % 6 % % 39 % 4 % % 40 % 5 % Opintojen päättämisajankohta % 47 % 6 % % 42 % 5 % % 36 % 3 % Opiskelee edelleen 51 % 43 % 6 % Äänesti edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Kyllä 69 % 29 % 2 % Ei 37 % 56 % 7 % Kokemuksia vaalikampanjasta Kyllä 63 % 34 % 3 % Ei 35 % 59 % 6 % Tuloksien sosiodemografinen analyysi vahvistaa sitä paitsi tämän päätelmän. Ne luokat äänestivät vilkkaimmin, jotka olivat saaneet eniten tietoa. Luokkaan kuuluvat erityisesti 40 vuotta täyttäneet ja ne, jotka ovat jatkaneet opintojaan pisimpään mutta

42 myös ne, joilla on kokemuksia vaalikampanjasta. Analysoimme seuraavassa luvussa yksityiskohtaisemmin vaalikampanjan vaikutuksia. 2. Kokemukset Euroopan parlamentin vaaleista Analysoituamme äänestämättä jättämistä ja pyrittyämme selvittämään sen syitä, tässä toisessa osassa tarkastellaan yhteisön kansalaisten kokemuksia vaaleihin liittyvistä tiedotuskampanjoista. Vaikuttivatko nämä yhteisön tai kansalliset vaalikampanjat kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen? Vaikuttivatko ne myönteisesti heidän äänestämistä koskevaan päätökseensä? Tuottiko yhteisön toimielimien ja jäsenvaltioiden välittämä viesti tuloksia? Voidaanko siitä ottaa opiksi, jotta parannetaan jatkossa yhteisön toimielimien ja erityisesti Euroopan parlamentin viestintää? 2.1 Muistikuvat vaalikampanjasta - Hyviä yleisiä muistikuvia, selvää edistystä vuoteen 2004 verrattuna, mutta ei todellista vaikutusta äänestämiseen - Useampi kuin kaksi kolmesta yhteisön kansalaisesta (67 prosenttia) muistaa nähneensä, kuulleensa tai lukeneensa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa 13. Kun tilannetta verrataan vuoteen 2004, jolloin esitetty kysymys oli selvästi erilainen 14, lisäystä on tullut 30 prosenttiyksikköä! 13 Muistatteko nähneenne televisiossa, Internetissä tai julisteissa, lukeneenne lehdistä tai kuulleenne radiossa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? 14 Oletteko tutustunut johonkin kampanjaan, joka ei ole poliittisen puolueen laatima ja jossa kehotetaan äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? Kyllä; ei.

43 Jäsenvaltioiden välinen vertailu Muistikuvat vaalikampanjasta äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Äänestysprosentti Muistikuvat vaalikampanjasta Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 EU27 67 % 43.0 % MT 89 % 78.8 % SE 86 % 45.5 % SK 82 % 19.6 % EE 80 % 43.8 % DK 79 % 59.5 % HU 79 % 36.3 % CY 78 % 59.4 % NL 78 % 36.8 % ES 76 % 44.9 % CZ 75 % 28.2 % SI 75 % 28.4 % LU 74 % 90.8 % IE 72 % 58.6 % LT 72 % 21.0 % AT 72 % 46.0 % FI 71 % 38.6 % DE 69 % 43.3 % PT 67 % 36.8 % EL 66 % 52.6 % FR 66 % 40.6 % LV 66 % 53.7 % PL 66 % 24.5 % RO 62 % 27.7 % IT 60 % 65.0 % UK 54 % 34.8 % BE 53 % 90.4 % BG 45 % 39.0 % Muistikuvat vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen: muistikuvat vaalikampanjasta olivat yleisimpiä Maltassa (89 prosenttia, korkean äänestysprosentin ollessa 78,8) ja Ruotsissa (86 prosenttia, äänestysprosentti 45,5), mutta myös Slovakiassa, jossa äänestysprosentti oli yhteisön alin (82 prosenttia, 19,6 prosenttia). On siis

44 havaittavissa, että muistikuvien yleisyys ei tarkoita välttämättä sitä, että äänestysprosentti olisi korkea. Vastaavasti niissä valtioissa, joissa muistikuvat eivät ole yhtä yleisiä, äänestysprosentti vaihtelee suuresti, kuten esimerkiksi Bulgariassa (muistikuvien yleisyys 45 prosenttia, äänestysprosentti 39), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (54 prosenttia, 34,7 prosenttia) ja Italiassa (60 prosenttia, 65 prosenttia). Taulukon perusteella voidaan todeta, että muistikuvat ovat yhtä yleisiä niissä valtioissa, jotka ovat hiljattain liittyneet Euroopan unioniin (vuosina 2004 ja 2007), kuin muissa jäsenvaltioissa. Äänestysprosentti oli tosin selvästi alempi ensiksi mainituissa kuin jälkimmäisissä valtioissa. Sosiodemografinen analyysi Vastaajien sosiodemografisen profiilin analyysi paljastaa joitakin eroja, mutta vaihtelu ei ole merkittävää. Tulokset ovat paremmat miehillä (69 prosenttia) kuin naisilla (64 prosenttia), vastaajilla, jotka ovat jatkaneet opintojaan 19 ikävuoden jälkeen (73 prosenttia), kuin niillä, jotka ovat päättäneet opintonsa alle 16-vuotiaina (60 prosenttia), poliittisesti sitoutuneimmilla vastaajilla, jotka sijoittuvat vasemmalle tai oikealle politiikan akselilla (molemmilla 72 prosenttia), kuin itsensä akselin keskelle sijoittavilla (66 prosenttia), eurooppalaisiksi itsensä tuntevilla vastaajilla (74 prosenttia) kuin niillä, jotka eivät tunne samoin (55 prosenttia). Tämä merkittävä ero (19 prosenttiyksikköä) johtuu epäilemättä siitä, että eurooppalaisiksi itsensä tuntevat vastaajat seuraavat tarkemmin EU:n asioita.

45 Äänestäneillä vastaajilla oli yleisesti hieman keskiarvoa useammin muistikuvia vaalikampanjasta. Äänestäneiden vastaajien kohdalla prosenttiluku oli 73, äänestämättä jättäneillä 61. EU 27 Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 Ei Äänesti äänestänyt Muistikuvia kampanjasta, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa 67 % 73 % 61 % Ei muistikuvia kampanjasta, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa 30 % 25 % 36 % EOS/ei vastausta 3 % 2 % 3 % Vastaavasti vaikka ainoastaan neljäsosalla Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneistä ei ole muistikuvia vaalikampanjasta, enemmän kuin kolmasosa äänestämättä jättäneistä ilmoittaa, ettei heillä ole muistikuvia kampanjasta, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (36 prosenttia). Äänestäjien sosiodemografista profiilia on analysoitu raportin ensimmäisessä osassa.

46 3. EU-asioiden merkitys äänestyksen kannalta Tässä analyysin viimeisessä osassa tarkastellaan lähemmin Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneitä yhteisön kansalaisia, jotka muodostavat 43 prosenttia kokonaisotannasta. Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: milloin he tekivät päätöksensä? Entä millä perusteella he tekivät päätöksensä? Näiden tietojen avulla voidaan myös selittää, miksi äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Analysoitaessa syitä, joilla äänioikeutetut perustelivat päätöstään mennä äänestämään, saatetaan nimittäin saada välillisesti tietoa siitä, miksi äänestämättä jättäneet eivät lähteneet äänestyspaikoille. 3.1 Päätöksenteon hetki - Valtaosa äänioikeutetuista äänestää aina samalla tavalla tai tekee päätöksensä kauan ennen vaalipäivää - Joka toinen äänestäjä ilmoittaa äänestävänsä aina samalla tavalla 15. Äänestäjät ovat useimmin uskollisia omalle puolueelleen tai ehdokkaalleen äänestystyypistä riippumatta. Hieman yli kolmasosa tekee päätöksensä muutamia kuukausia tai viikkoja ennen vaalipäivää. Onkin syytä pohtia, missä määrin vaalikampanja, joka alkaa usein viimeisten viikkojen aikana, vaikuttaa todella heidän valintoihinsa. Ainoastaan 15 prosenttia äänestäjistä teki päätöksensä viimeisinä päivinä tai jopa vaalipäivänä. 15 QK3a: Milloin teitte päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestätte äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?

47 Kokonaistulos on suhteellisen tasainen verrattuna vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleihin. Voidaan yksinkertaisesti todeta, että vaikka niiden uskollisten äänestäjien osuus, jotka äänestävät aina samalla tavalla, on olennaisesti vähentynyt (-2 prosenttiyksikköä), niiden osuus, jotka valitsevat ehdokkaansa kauan etukäteen (muutamia viikkoja tai jopa kuukausia ennen h-hetkeä), on kasvanut 34 prosenttiin (+6 prosenttiyksikköä). Vastaavasti niitä vastaajia, jotka tekivät päätöksensä juuri ennen vaaleja, on hieman vähemmän kuin vuonna 2004 (15 prosenttia, -4 prosenttiyksikköä).

48 Jäsenvaltioiden välinen vertailu QK3a: Milloin teitte päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestätte äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Perusta: äänestä neitä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 (43 % kokonais otannasta) Äänestää aina samoin Päätöksenteon ajankohta (muutama kuukausi tai viikko) Päätöksenteon ajankohta (muutama päivä tai vaalipäivänä) % "Äänes ti"- vastauksista EU % 34 % 15 % 43.0 % LV 17 % 51 % 32 % 53.7 % FR 41 % 28 % 30 % 40.6 % SE 26 % 46 % 27 % 45.5 % NL 40 % 34 % 26 % 36.8 % DK 40 % 34 % 25 % 59.5 % FI 38 % 37 % 25 % 38.6 % CZ 50 % 28 % 22 % 28.2 % UK 41 % 36 % 22 % 34.8 % LT 50 % 31 % 19 % 21.0 % BE 53 % 29 % 18 % 90.4 % EE 40 % 41 % 18 % 43.8 % AT 49 % 33 % 18 % 46.0 % SI 54 % 28 % 18 % 28.4 % RO 48 % 33 % 17 % 27.7 % LU 42 % 41 % 16 % 90.8 % SK 50 % 34 % 16 % 19.6 % IE 41 % 46 % 13 % 58.6 % EL 63 % 24 % 13 % 52.6 % DE 51 % 36 % 12 % 43.3 % MT 66 % 22 % 12 % 78.8 % CY 76 % 13 % 11 % 59.4 % BG 46 % 42 % 11 % 39.0 % ES 60 % 28 % 11 % 44.9 % PL 49 % 36 % 10 % 24.5 % PT 58 % 32 % 8 % 36.8 % IT 58 % 35 % 6 % 65.0 % HU 54 % 41 % 5 % 36.3 % Taulukosta käy ilmi, että tänä vuonna, toisin kuin vuonna 2004, oli hyvin vähän eroja niiden 12 jäsenvaltion, joissa on äänestetty Euroopan parlamentin vaaleissa vuodesta 2004 alkaen, sekä muiden jäsenvaltioiden välillä.

49 Tuloksien analysointi valtioittain paljastaa suhteellisen selviä eroja äänestyskäyttäytymisessä: lähes kolmasosa äänestäjistä päätti mennä äänestämään vain muutama päivä ennen äänestystä tai vasta vaalipäivänä Latviassa (32 prosenttia), Ranskassa (30 prosenttia), Ruotsissa (27 prosenttia) ja Alankomaissa (26 prosenttia). Vastaavasti "uskollisia" äänestäjiä, jotka ilmoittavat äänestäneensä kuten yleensäkin, on näissä valtioissa vähemmän. Tämä pätee erityisesti Latviaan, jossa vain 17 prosenttia ilmoitti äänestävänsä aina samalla tavalla. Pohjoisen ja etelän välinen ero näyttää yleisesti liittyvän päätöksenteon ajankohtaan. Etelä-Euroopan valtioiden asukkaat tekevät päätöksensä useimmin etukäteen; he joko äänestävät aina samalla tavalla tai tekevät päätöksensä useita viikkoja, jopa kuukausia etukäteen, kun taas pohjoiseurooppalaiset eivät ole yhtä päättäväisiä ja vaikuttavat epäröivän aivan viime hetkiin asti. Niistä, jotka ilmoittivat tehneensä päätöksensä muutamaa päivää ennen vaaleja tai vaalipäivänä, yhteisön keskiarvon (15 prosenttia) alittivat kreikkalaiset (13 prosenttia), maltalaiset (12 prosenttia), kyproslaiset ja espanjalaiset (molemmissa 11 prosenttia), portugalilaiset (8 prosenttia) sekä italialaiset (6 prosenttia). Sitä vastoin joka neljäs tai useampi kuin joka neljäs latvialainen, ruotsalainen, hollantilainen, tanskalainen ja suomalainen teki päätöksensä viimeisinä päivinä tai jopa vaalipäivänä. Kuten on jo käynyt ilmi, niissä valtioissa, joissa äänestysprosentti oli alhainen, äänestämättä jättäneet henkilöt tekivät usein päätöksensä viimeisinä päivinä ennen vaaleja. Tässä on päinvastoin havaittavissa, ettei päätöksenteon ajankohdan ja äänestysprosentin välillä vallitse yhteyttä: valtioissa, joiden kansalaiset tekevät päätöksensä kauan ennen vaaleja, ei äänestetä vilkkaammin kuin muissa valtioissa 16. Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografiselta kannalta on syytä panna merkille, että erityisesti nuoret äänestäjät tekevät päätöksensä vasta viime hetkillä verrattuna vanhempiin ikäluokkiin (25 prosenttia vuotiaista äänestäjistä 17, 17 prosenttia vuotiaista ja 12 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä). Koska heidän kokemuksensa äänestämisestä on vähäisempää, he tuntuvat epäröivän pitempään ennen päätöksentekoa. 16 Äänestysprosentin ja kauan ennen vaaleja tehdyn äänestyspäätöksen (joko siten, että äänestetään aina samalla tavalla, tai että päätös on tehty useita viikkoja tai jopa useita kuukausia etukäteen) välinen korrelaatio: 0,1 17 Itävallassa 16 vuotta täyttäneet.

50 3.2 Äänestämisen syyt - Äänestämisen syynä ennen kaikkea kansalaisvelvollisuus - Kuten on jo aiemmin käynyt ilmi, Euroopan unioniin liittyvät syyt eivät ole tärkeimpiä syitä, joilla äänestämättä jättäneet ovat perustelleet päätöstään. Vastaavasti ne äänestäjät, jotka äänestivät Euroopan parlamentin vaaleissa, äänestivät ensisijaisesti täyttääkseen kansalaisvelvollisuutensa ja vasta sen jälkeen puhtaasti poliittisista ja yhteisöllisistä syistä. Lähes puolet äänestäjistä, 47 prosenttia, ilmoittaa äänestäneensä täyttääkseen kansalaisvelvollisuutensa ja 40 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä aina 18. Toiseksi, vasta paljon vähäisempänä perusteena, hieman alle neljäsosa äänestäjistä ilmoitti äänestäneensä tukeakseen läheiseksi koettua puoluetta (24 prosenttia). Alle 20 prosenttia äänestäjistä mainitsi muita syitä. Jäsenvaltioiden välinen vertailu Äänestämisen syyt voidaan järjestää yksityiskohtaisesti tarkasteltuina aihealueittain: 1/ "Kansalaisäänestys" Valtaosa äänestäjien vastauksista kuuluu tähän aihealueeseen. 47 prosenttia äänestäjistä ilmoittaa äänestäneensä, koska se on kansalaisvelvollisuus. Tämä peruste mainittiin useimmin tärkeimpänä Kyproksessa, jossa äänestäminen on pakollista (78 prosenttia), Maltassa (74 prosenttia), Romaniassa (73 prosenttia) ja Ruotsissa (71 prosenttia). Peruste mainittiin selvästi harvemmin Unkarissa (30 prosenttia) ja Tšekin tasavallassa (29 prosenttia). 40 prosenttia äänestäjistä ilmoittaa äänestäneensä, koska he äänestävät aina. Peruste mainittiin erityisesti Suomessa (59 prosenttia) ja Tanskassa (54 prosenttia). Luxemburgissa, jossa äänestäminen on pakollista, peruste mainitaan kaikkein harvimmin (19 prosenttia). 18 QK4d: Mitkä olivat tärkeimmät perusteet päätökseenne äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?

51 Perusta: äänestäneet yhteisön kansalaiset (43 prosenttia kokonaisotannasta) 2/ Tukiäänestys Jotkut yhteisön kansalaiset katsovat, että äänestys on keino tukea läheiseksi koettua puoluetta tai hallitusta, joskin vähemmässä määrin. 24 prosenttia yhteisön kansalaisista äänesti Euroopan parlamentin vaaleissa tukeakseen jotakin poliittista puoluetta. Tämä peruste mainittiin useimmin tärkeimpänä Bulgariassa (45 prosenttia), Kyproksessa (42 prosenttia) ja Slovakiassa (41 prosenttia), valtioissa, joiden äänestysprosentit eroavat toisistaan voimakkaasti.

52 9 prosenttia äänestäjistä äänesti tukeakseen hallitusta. Perusta: äänestäneet yhteisön kansalaiset (43 prosenttia kokonaisotannasta)

53 3/ Yhteisölle annetut äänet Ensimmäinen syy, joka liittyy välittömästi EU:n asioihin eli se, että äänestämällä voi vaikuttaa asioihin ja jonka 19 prosenttia ilmoittaa perusteeksi, on vasta neljännellä sijalla. Se on kuitenkin hyvin tärkeä, erityisesti siksi, että on kyse vaalikampanjojen pääteemoista 19 : yhteisön politiikka vaikuttaa välittömästi kansalaisten elämään, ja he voivat äänestämällä vaikuttaa Euroopan parlamentin poliittisiin valintoihin. Ensimmäisenä näistä yhteisöön liittyvistä perusteista 19 prosenttia katsoo siis, että he voivat vaikuttaa asioihin äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tätä ajatusta kannatetaan erityisen voimakkaasti Ruotsissa, jossa se on toinen mainittu peruste. Toiseksi 16 prosenttia yhteisön kansalaisista äänesti siitä syystä, että he "kannattavat Euroopan unionia". Kyse on siis "tukiäänestyksestä". On syytä korostaa, että tämä peruste mainittiin useimmin Romaniassa ja Slovakiassa (molemmissa 27 prosenttia), joissa äänestysprosentti oli alhainen. 13 prosenttia äänestäjistä mainitsee perusteeksi sen, että he "tuntevat olevansa EU:n kansalaisia". Tätä mieltä oltiin hieman useammin unionin perustajavaltioissa Luxemburgissa (24 prosenttia), Saksassa ja Ranskassa (molemmissa 23 prosenttia) sekä Alankomaissa (18 prosenttia). Pienemmät äänestäjäryhmät mainitsivat vielä muita EU:hun liittyviä perusteita. Kuusi prosenttia ilmoitti äänestäneensä siitä syystä, että Euroopan unioni on tärkeässä asemassa heidän elämässään, viisi prosenttia siitä syystä, että he ovat kiinnostuneita EU:n asioista ja toiset viisi prosenttia kampanjan aikana saamiensa tietojen vuoksi. 19 Vaalikampanja: "Äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa 7. kesäkuuta."

54 4/ Tyytymättömyysäänet Tuloksia analysoitaessa käy ilmi, että Euroopan parlamentin vaaleissa annettiin vain vähän tyytymättömyysääniä. Tyytymättömyys voi ilmetä eri tavoin. Se voi olla yleisluontoista: ainoastaan 11 prosenttia äänestäjistä ilmaisi tyytymättömyyttään, toisin kuin silloin, kun perustuslakisopimus torjuttiin Ranskassa ja Alankomaissa järjestetyissä kansanäänestyksissä 20 ja Lissabonin sopimus torjuttiin Irlannissa 21. Valtioiden välillä on havaittavissa selviä eroja. Tyytymättömyysääniä annettiin Unkarissa 28 prosenttia ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 22 prosenttia. Se saattaa kohdistua hallitukseen. Tällaisia ääniä annettiin ainoastaan viisi prosenttia, mutta vaihtelu on merkittävää. Tällaisten äänien osuus oli 19 prosenttia Kreikassa, 12 prosenttia Unkarissa ja 11 prosenttia Ranskassa, kun taas Ruotsissa ja Sloveniassa osuus oli ainoastaan yhden prosentin verran ja Romaniassa kaksi prosenttia. Se saattaa kohdistua Euroopan unioniin. Tällaisten äänien osuus oli Euroopan unionissa ainoastaan kaksi prosenttia. 20 Kansanäänestys perustuslakisopimuksesta vuonna Kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta vuonna 2008.

55 QK4d What are the main reasons why you decided to go to vote on the European elections? (ROTATION - MAX. 3 ANSWERS) This is your duty as citizen You always vote To support the political party you feel close to You can make things change in voting on the European elections You are in favour of the EU You feel European/ citizen of the EU To express your disagreement To support your Government The EU plays an important role in your everyday life EU27 47% 40% 24% 19% 16% 13% 11% 9% 6% BE 37% 31% 24% 10% 11% 13% 6% 7% 6% BG 63% 43% 45% 18% 23% 10% 3% 6% 3% CZ 29% 48% 23% 17% 12% 15% 16% 7% 5% DK 64% 59% 21% 24% 14% 17% 11% 6% 9% DE 40% 42% 34% 23% 26% 23% 7% 10% 7% EE 55% 46% 18% 13% 10% 15% 9% 10% 3% IE 68% 47% 19% 19% 20% 5% 14% 8% 8% EL 60% 29% 31% 13% 7% 8% 19% 13% 6% ES 57% 27% 17% 21% 19% 6% 11% 12% 6% FR 65% 44% 18% 20% 17% 23% 14% 8% 4% IT 35% 39% 22% 19% 13% 10% 7% 10% 8% CY 78% 53% 42% 17% 11% 5% 8% 13% 10% LV 61% 34% 20% 15% 6% 8% 20% 6% 2% LT 62% 51% 23% 12% 7% 10% 3% 10% 3% LU 60% 19% 17% 21% 18% 24% 8% 8% 9% HU 30% 44% 30% 23% 11% 9% 28% 6% 5% MT 74% 34% 36% 22% 23% 11% 11% 9% 10% NL 43% 49% 31% 22% 25% 18% 11% 6% 6% AT 35% 30% 31% 26% 16% 16% 18% 14% 7% PL 44% 34% 14% 10% 7% 13% 3% 6% 3% PT 43% 43% 10% 15% 6% 6% 6% 4% 5% RO 73% 33% 31% 18% 27% 7% 4% 4% 8% SI 63% 47% 26% 15% 9% 11% 10% 11% 5% SK 63% 34% 41% 22% 27% 13% 7% 9% 6% FI 54% 54% 20% 18% 11% 16% 6% 9% 5% SE 71% 39% 29% 42% 15% 14% 9% 5% 5% UK 41% 51% 21% 12% 7% 4% 22% 8% 4% Highest percentage by item Highest percentage by country *The other items have been chosen by 5% of the respondents or less. Base: Europeans who did vote (43% of total sample) Lowest percentage by item Lowest percentage by country

56 Sosiodemografinen analyysi Analysoitaessa äänestämisen syitä vastaajien sosiodemografisen profiilin perusteella käy ilmi, ettei suuria eroavuuksia juurikaan ole. On kuitenkin syytä korostaa tiettyjä syitä, kuten vastaajien ikää, koulutustasoa ja luonnollisesti suhtautumista unioniin. Vaikka kansalaisvelvollisuutta koskevassa kohdassa on havaittavissa vain vähän eroja, "aina" äänestämistä korostavat iäkkäimmät vastaajat (43 prosenttia), joilla on enemmän kokemusta äänestämisestä, toisin kuin kaikkein nuorimmat (28 prosenttia vuotiaista). Tunne siitä, että asioihin voi vaikuttaa äänestämällä, on hieman voimakkaampi koulutetuimpien äänestäjien parissa (21 prosenttia niistä, jotka ovat päättäneet opintonsa 19 vuotta täytettyään ja 16 prosenttia opintonsa alle 16-vuotiaina päättäneistä). On myös kiinnostavaa havaita, että ne äänestäjät, joilla oli muistikuvia vaalikampanjasta, mainitsivat tämän syyn hieman useammin. Se saattaisi todistaa, että näillä tiedotustoimilla on kaikesta huolimatta vaikutusta, vaikkakin vähäistä. Lopuksi on syytä huomauttaa, että 18 prosenttia äänestäjistä, jotka eivät tunne olevansa EU:n kansalaisia, äänesti ilmaistakseen tyytymättömyyttään (muistutamme, että kaikista äänestäjistä 11 prosenttia antoi tyytymättömyysäänen).

57 3.3 Tärkeimmät äänestysperusteet - Talouskriisi ja työttömyys tärkeimpiä äänestysperusteita - Ei ollut yllätys, että talouskriisi vaikutti koko painollaan Euroopan parlamentin vaaleihin. Tästä oli saatu viitteitä erilaisista vaaleja edeltäneistä kyselyistä 22. Kysyttäessä äänestäjiltä, minkä asian perusteella he päättivät äänestää 23, he mainitsevat aivan ensisijaisesti taloudelliset syyt (41 prosenttia) ja työttömyyden (37 prosenttia). Unionin toimielimien valtuuksiin liittyvät aiheet (19 prosenttia) sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat eivät ole sitä vastoin yhtä merkittäviä. Toisaalta on mielenkiintoista havaita, että suhteellisen suuri osa äänestäjistä sijoitti EU:hun liittyvät eri asiat välittömästi taloudellisten seikkojen jälkeen: niinpä Euroopan unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä (22 prosenttia) pidetään tärkeämpänä kuin rikollisuutta (18 prosenttia), maahanmuuttoa (16 prosenttia) ja ilmastonmuutoksen torjuntaa (16 prosenttia). Vertailu valtioryhmittäin Vaikka Euroopan parlamentin vaaleihin ennen vuotta 2004 osallistuneiden 15 valtion ja niiden 12 valtion välillä, jotka ovat osallistuneet parlamentin vaaleihin vuodesta 2004/2007 alkaen, ei vallinnut äänestysperusteisiin liittyviä suuria eroja, ne ovat kuitenkin suhteellisen merkittäviä, kun on kyse panoksista, jotka vaikuttivat niiden valintaan. Talouskasvu (52 prosenttia 12 uudessa jäsenvaltiossa ja 39 prosenttia 15 muussa jäsenvaltiossa), eläkkeiden tulevaisuus (36 prosenttia ja 19 prosenttia) ja maatalous (23 prosenttia ja 9 prosenttia) ovat olleet merkittävämmässä asemassa uusimpien jäsenvaltioiden äänestäjien kannalta. Unionin valta ja toimivaltuudet (20 prosenttia ja 13 prosenttia), maahanmuutto (18 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:ssa ja 6 prosenttia 12 uusimmassa jäsenvaltiossa) ja ilmastonmuutoksen torjunta (17 prosenttia ja 11 prosenttia) ovat vastaavasti tärkeämpiä aihealueita niiden äänestäjien kannalta, jotka ovat kotoisin Euroopan parlamentin vaaleihin ennen vuotta 2004 osallistuneista jäsenvaltioista. 22 Eurobarometri-erityistutkimus: Euroopan parlamentin vaalit 2009 (The 2009 European elections), julkaistu huhtikuussa Eurobarometri-erityistutkimus: Euroopan parlamentin vaalit 2009: kansalaisten odotukset (The 2009 European elections: expectations of the Europeans) 23 QK5T: Minkä asian perusteella päätitte äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa?

58 Työttömyys vaikutti sitä vastoin yhtä paljon molemmissa valtioryhmissä (38 prosenttia 12 uudessa jäsenvaltiossa, 37 prosenttia 15 muussa valtiossa). QK5T: Minkä asian perusteella päätitte äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? Mikä on ensimmäinen peruste? Entä toinen? Perusta: äänestäneet yhteisön kansalaiset (43 % kokonaisotannasta) EU27 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 Muutos tilanteessa: 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 Talouskasvu 41 % 39 % 52 % +13 Työttömyys 37 % 37 % 38 % +1 EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä 22 % 23 % 18 % -5 Eläkkeiden tulevaisuus 22 % 19 % 36 % +17 EU:n toimielimien valta ja toimivaltuudet 19 % 20 % 13 % -7 Rikollisuus 18 % 18 % 19 % +1 Inflaatio ja ostovoima 18 % 18 % 20 % +2 Ilmastonmuutoksen torjunta 16 % 18 % 6 % -12 Maahanmuutto 16 % 17 % 11 % -6 Eurooppalaiset arvot ja identiteetti 16 % 16 % 14 % -2 Energia 13 % 12 % 17 % +5 Yhtenäisvaluutta euro 12 % 12 % 14 % +2 Terrorismi 11 % 12 % 8 % -4 Maatalous 11 % 9 % 23 % +14

59 Vertailu jäsenvaltioittain Analysoimme nyt tarkemmin tuloksia jäsenvaltioittain ja luokittelemme panokset kolmen pääaiheen mukaan: taloudelliset, yhteisöön liittyvät sekä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset panokset. 1/ Taloudelliset panokset Kasvu mainitaan tietysti selvästi useammin valtioissa, joihin talouskriisi vaikuttaa, kuten Bulgariassa (63 prosenttia), Irlannissa (62 prosenttia), Unkarissa (59 prosenttia) ja Latviassa (57 prosenttia). Kyseinen peruste mainitaan hieman harvemmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (23 prosenttia), Ranskassa (29 prosenttia) sekä Suomessa ja Alankomaissa (molemmissa 31 prosenttia). Kuten on jo käynyt ilmi, uusien jäsenvaltioiden ja unionin vanhempien jäsenvaltioiden äänestäjät mainitsevat työttömyyden yhtä usein. On kuitenkin havaittavissa tärkeitä valtiokohtaisia eroavuuksia. Espanjassa, jonka työllisyystilanne on kärsinyt voimakkaasti kriisistä, lähes kaksi kolmasosaa äänestäjistä mainitsee työttömyyden (65 prosenttia). Sama pätee 64 prosenttiin irlantilaisista ja 60 prosenttiin kreikkalaisista. Hollantilaiset eroavat tältä osin merkittävästi: työttömyyden mainitsee heistä vain 11 prosenttia. Inflaatio täydentää tämän talousongelmista muodostuvan kolmiosaisen kokonaisuuden, ja sen mainitsee 18 prosenttia vastaajista.

60 Perusta: äänestäneet yhteisön kansalaiset (43 prosenttia kokonaisotannasta)

61 2/ Unioniin välittömästi liittyvät panokset Ne ovat loppujen lopuksi päässeet kunnioitettavalle sijalle talousongelmien jälkeen, jotka keräävät suuren osan äänistä. Ennen vuotta 2004 vaaleihin osallistuneiden valtioiden äänestäjät mainitsevat useimmin nämä panokset. EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä vaikutti lähes joka neljännen äänestäjän päätökseen yhteisössä (22 prosenttia). Aihealue on erityisen tärkeä saksalaisille (33 prosenttia) ja itävaltalaisille (29 prosenttia), kun sen mainitsee ainoastaan 11 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sekä 10 prosenttia Espanjassa ja Latviassa. EU:n toimielimien valtaa ja valtuuksia koskevan kysymyksen mainitsee 19 prosenttia äänestäneistä yhteisön kansalaisista mutta 36 prosenttia itävaltalaisista ja 33 prosenttia tanskalaisista. Aihealueen mainitsee toisaalta ainoastaan kahdeksan prosenttia latvialaisista ja 10 prosenttia puolalaisista. Eurooppalaiset arvot ja identiteetti vaikuttivat unionin äänestäjien päätöksentekoon 16 prosentissa tapauksista. Äänestäneistä itävaltalaisista tämän syyn mainitsi 33 prosenttia. Seuraavina oli neljä valtiota, joissa sen mainitsi lähes neljäsosa äänestäjistä: Tanska, Kypros, Slovakia ja Suomi (kaikissa 24 prosenttia). Aihealueen mainitsi sitä vastoin ainoastaan kuusi prosenttia latvialaisista, seitsemän prosenttia espanjalaisista ja yhdeksän prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisista.

62 3/ Sosiaaliset tai yhteiskunnalliset panokset Ne liittyvät ennen kaikkea eläkkeitä koskevaan kysymykseen, joka on erityisen merkittävä vuoden 2004 jälkeen liittyneissä 12 jäsenvaltiossa. On syytä panna merkille jäsenvaltioiden väliset tärkeät erot, jotka liittyvät seuraaviin seikkoihin: Eläkkeiden tulevaisuus (22 prosenttia) huolestuttaa erityisesti unkarilaisia (49 prosenttia), romanialaisia (48 prosenttia) ja bulgarialaisia (43 prosenttia). Se ei sitä vastoin vaikuta huolestuttavan juurikaan ruotsalaisia ja tanskalaisia (molemmissa kahdeksan prosenttia) eikä hollantilaisia (kuusi prosenttia). Rikollisuuden (18 prosenttia) mainitsevat erityisesti itävaltalaiset (45 prosenttia), kreikkalaiset (40 prosenttia) ja tanskalaiset (36 prosenttia). Aihealueen mainitsee toisaalta ainoastaan viisi prosenttia Maltassa, seitsemän prosenttia Virossa ja yhdeksän prosenttia Latviassa ja Suomessa. Muut syyt aiheuttavat myös huomattavia valtiokohtaisia eroja Lisätietoja saatavilla raportin liitteenä olevista tulostaulukoista.

63 Sosiodemografinen analyysi Äänestämispäätöksen kannalta ratkaisevina pidetyt syyt vaihtelevat loogisesti sosiodemografisten luokkien perusteella. On syytä huomauttaa, että työttömyys on peruste, joka vaikutti erityisesti kaikkein varhaisimmassa vaiheessa opintonsa päättäneiden vastaajien päätöksentekoon (41 prosenttia, ja 30 prosenttia niistä, jotka jatkoivat opintojaan vähintään 20-vuotiaiksi). Vastaajan ammattiala on kuitenkin tekijä, joka aiheuttaa tältä osin suurimmat eroavuudet: ruumiillisen työn tekijät (45 prosenttia), joiden asemaa kriisi on usein horjuttanut, ja työttömät (62 prosenttia) mainitsevat useimmin työttömyyden. Toinen eroavuuksia aiheuttava peruste ovat taloudelliset vaikeudet. Työttömyyden mainitsee 57 prosenttia niistä, joilla on usein toimeentulovaikeuksia, kun taas saman perusteen mainitsee 30 prosenttia niistä, jotka eivät käytännössä koskaan joudu vastaavaan tilanteeseen. Toisaalta eläkkeiden tulevaisuus on kysymys, joka on vaikuttanut enemmän iäkkäimpien vastaajien päätöksentekoon (26 prosenttia 55 vuotta täyttäneistä) kuin nuorempien kohdalla (11 prosenttia vuotiaista). On selvää, ettei se ole heidän ensisijainen huolenaiheensa. EU:n aseman kansainvälisissä yhteyksissä mainitsee Euroopan unionissa 22 prosenttia, peruste, jota erityisesti nuoret vastaajat painottavat. Sen mainitsee 32 prosenttia opiskelijoista ja ylemmistä toimihenkilöistä.

64 QK5T Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? Vastaajilta, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa, kysyttiin tämä kysymys (43% kaikista vastaajista) Talouskasvu Työttömyys Eläkkeiden tulevaisuus EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä EU27 41% 37% 22% 22% Sukupuoli Mies 44% 36% 21% 23% Nainen 38% 38% 23% 22% Ikä % 41% 11% 23% % 43% 14% 25% % 40% 21% 24% % 32% 26% 21% Opintojen päättämisajankohta 15-37% 41% 29% 14% % 39% 23% 22% % 30% 15% 30% Opiskelee edelleen 46% 37% 10% 32% Ammatti itsenäinen ammatinharjoittaja 46% 34% 16% 27% Johtavassa asemassa olevat 44% 27% 14% 32% Muut toimihenkilöt 44% 38% 20% 23% Ruumiillisen työn tekijät 45% 45% 22% 21% Kotiäidit ja -isät 43% 42% 22% 20% Työttömät 42% 62% 15% 17% Eläkeläiset 64% 31% 29% 19% Opiskelijat 46% 37% 10% 32% Vaikeudet laskujen maksamisessa Lähes aina 40% 57% 28% 15% Toisinaan 45% 46% 26% 20% Ei juuri koskaan 40% 30% 19% 25%

65 3.4 Suhtautuminen yhteisöön ja euroskeptisyyden vaikutus - Yhteisöä kohtaan tunnetaan edelleen yhteenkuuluvuutta, joskin vähäisemmässä määrin. Luottamus yhteisön toimielimiin kasvaa huomattavasti - Vuodesta 2004 on ollut havaittavissa, että lähes kaksi kolmasosaa Euroopan unionin kansalaisista suhtautuu unioniin myönteisesti. Yleisesti ottaen ja kaikkien kyselyyn liittyvien väittämien kohdalla 25 kannatusluvut ovat enimmäkseen myönteisiä, mutta joissakin ulottuvuuksissa on havaittavissa lievää laskua. QK7 For each of the following propositions, please tell me if rather corresponds Or rather does not correspond to you attitude or opinion. - % EE2004 UE25 EE2009 UE27 Vous vous sentez 91% 93% The membership of (OUR COUNTRY) in the EU is a good thing 69% 70% You feel attached to Europe 64% 69% You feel you are a citizen of the EU 64% 66% You trust the European institutions 46% 50% The European Parliament takes account of the Concerns of citizens 46% 45% 25 Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne?

66 Vertailu jäsenvaltioittain Vuosien 2004 ja 2009 välillä on havaittavissa useita eroavuuksia: Ensinnäkin yhteenkuuluvuuden tunne Euroopan unionia kohtaan on menettänyt jalansijaa. Se on laskenut koko Euroopan unionissa 64 prosenttiin oltuaan 69 prosenttia vuonna Vaikka luku on laskenut vain 2 prosenttiyksikköä 12 uudessa jäsenvaltiossa (66 prosenttia, -2 prosenttiyksikköä), se on laskenut selvemmin muissa jäsenvaltioissa (63 prosenttia, -7 prosenttiyksikköä). Unionin jäsenyydestä aiheutuvat edut (69 prosenttia, -1 prosenttiyksikkö) osoittavat myös, että Euroopan unionin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä vallitsee seurannaisvaikutus. Luku on nimittäin laskenut 4 prosenttiyksikköä 15 jäsenvaltion EU:ssa ja kasvanut 13 prosenttiyksikköä unionin uusimmissa jäsenvaltioissa. Tunne EU:n kansalaisuudesta: tämäkin peruste mainitaan hieman harvemmin (64 prosenttia, -2 prosenttiyksikköä) mutta kuitenkin edelleen tärkeänä perusteena kaikissa jäsenvaltioissa. Luku on kasvanut 11 prosenttiyksikköä Euroopan unioniin viimeksi liittyneissä jäsenvaltioissa. Luottamus EU:n toimielimiin kasvoi vuonna 2009 (50 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä) ja erityisesti niissä 12 jäsenvaltiossa, jotka liittyivät unioniin vuosina 2004 ja 2007 (+18 prosenttiyksikköä). Tunne siitä, että Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet jakaa yhteisön julkisen mielipiteen. Tällä kannalla on 46 prosenttia yhteisön kansalaisista (+1 prosenttiyksikkö vuoteen 2005 verrattuna), kun taas 40 prosenttia on päinvastaista mieltä. Samalla kannalla on 45 prosenttia vastaajista 15 jäsenvaltion EU:ssa (luku pysyy ennallaan) ja 48 prosenttia vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneissä 12 jäsenvaltiossa (+3 prosenttiyksikköä).

67 Yleisesti voidaan havaita erojen kaventuneen uusien jäsenvaltioiden ja 15 jäsenvaltion EU:n välillä, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi. "Kyllä, jonkin verran" - vastaukset Tuntee yhteenkuuluvuutta (OMAAN MAAHANSA) Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne? EP:n vaalit 2004 EP:n vaalit 2009 EU25 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 Muutos tilanteessa: 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 EU27 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta 2004 Muutos tilanteessa: 15 jäsenvaltiota ennen vuotta jäsenvaltiota vuodesta % 93 % 94 % % 91 % 92 % -1 (OMAN MAAN) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia Tuntee yhteenkuuluvuutta Eurooppaan Tuntee olevansa EU:n kansalainen Luottaa EU:n toimielimiin Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet 70 % 73 % 55 % % 69 % 68 % % 70 % 68 % % 63 % 66 % % 69 % 52 % % 64 % 63 % % 48 % 36 % % 50 % 54 % % 45 % 45 % - 46 % 45 % 48 % -3 Nämä tulokset osoittavat, että "eurooppalainen yhteishenki" leviää Euroopan unioniin viimeisimpinä liittyneissä 12 valtiossa, vaikka tunne menettääkin sitä vastoin jalansijaa 15 muussa jäsenvaltiossa. Ilmiö saattaa selittää osittain äänestysprosenttiin liittyvää ilmiötä. Se on edelleen voimakkaampi 15 jäsenvaltion EU:ssa mutta heikkenee heikkenemistään, kun taas uusimmissa jäsenvaltioissa ilmiö on heikompi, joskin voimistumassa.

68 Lopuksi voidaan siis todeta, että myönteiset tunteet unionia kohtaan ovat suhteellisen vakiintuneet kaikkialla Euroopan unionissa. Tämän näennäisen vakauden takana on kuitenkin havaittavissa myönteistä suhtautumista EU:hun 12 uusimmassa jäsenvaltiossa, kun taas sama suuntaus on laskusuunnassa 15 muussa jäsenvaltiossa. Äänestäneiden / äänestämättä jättäneiden välinen vertailu Toisenlaisen analyysimenetelmän avulla on helpompi tarkastella lähemmin Euroopan parlamentin vaaleissa äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden ajatusmaailmaa. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa 2009 "Kyllä, jonkin verran" -vastaukset EU 27 Äänesti Ei äänestänyt Tuntee yhteenkuuluvuutta (OMAAN MAAHANSA) 91 % 94 % 90 % (OMAN MAAN) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia 69 % 77 % 61 % Tuntee yhteenkuuluvuutta Eurooppaan 64 % 72 % 56 % Tuntee olevansa EU:n kansalainen 64 % 73 % 55 % Luottaa EU:n toimielimiin 50 % 62 % 39 % Euroopan parlamentti ottaa huomioon Euroopan kansalaisten huolenaiheet 46 % 56 % 37 % Ei ole yllättävää, että kesäkuuta 2009 äänestäneet suhtautuvat myönteisemmin EU:hun kuin äänestämättä jättäneet, vaikkei heitäkään voida sentään euroskeptikkoina pitää.

69 Sosiodemografinen analyysi Tuloksien sosiodemografinen analyysi paljastaa, että myönteinen suhtautuminen EU:hun on yleisempää nuorimmilla vastaajilla mutta myös koulutetuilla ja niillä vastaajilla, jotka äänestivät edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa, kuten juuri pantiin merkille. Seuraava eurooppalaista identiteettiä koskeva taulukko havainnollistaa tätä suuntausta, joka on havaittavissa valtaosassa muista kyselyn ulottuvuuksista. QK7.3 Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistanne tai mielipidettänne?. Tunneteko olevanne EU:n kansalainen Kyllä, jonkinverran Ei oikeastaan EOS EU27 64% 32% 4% sukupuoli Mies 66% 30% 4% Nainen 61% 34% 5% Ikä % 28% 4% % 31% 4% % 31% 4% % 35% 4% Opintojen päättämisajankohta 15-54% 41% 5% % 34% 4% % 22% 3% Opiskelee edelleen 77% 19% 4% Tuntee yhteenkuuluvuutta Eurooppaan Kyllä 88% 10% 2% Ei 21% 76% 3% Äänesti edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa Kyllä 73% 25% 2% Ei 55% 40% 5%