Euroopan parlamentin erityisbarometri Vapaaehtoistyö

Transkriptio

1 Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteista vastaava osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin erityisbarometri Vapaaehtoistyö Bryssel 27. kesäkuuta 2011 YHTEENVETO Kattavuus: EU27 ( EU:n kansalaista) Perusjoukko: Yli 15-vuotiaat eurooppalaiset Menetelmä: Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta 2. toukokuuta 2011, toteuttajana TNS Opinion Johdanto...2 I. KOKEMUS VAPAAEHTOISTYÖSTÄ Tekevätkö eurooppalaiset vapaaehtoistyötä? Millä aloilla eurooppalaiset tekevät vapaaehtoistyötä?...9 III. ODOTUKSET Pitäisikö vapaaehtoistyön toimintakehys määritellä kansallisella tasolla vai EU:n tasolla? Mitä tukea kullakin alueella on vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle?...19 IV. EUROOPPALAISET JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Mitä yhteyksiä voidaan muodostaa iäkkäämpien ja nuorten ihmisten välille?...20

2 Johdanto Vuosi 2011 on julistettu Euroopan parlamentin aloitteesta "vapaaehtoistyön teemavuodeksi" ja vuosi 2012 on "sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi". Siinä on kaksi hyvää syytä Euroopan parlamentille toteuttaa Eurobarometri-tutkimus, jossa selvitetään, mitä eurooppalaiset ajattelevat näistä kahdesta käsitteestä, ja ymmärretään aiempaa paremmin, miten he kokevat ne tai toteuttavat niitä käytännössä. TNS Opinion teki tämän Eurobarometri-tutkimuksen toukokuuta 2011 kaikkiin eurooppalaisen yhteiskunnan osiin vaikuttavan rahoitus-, talous- ja yhteiskuntakriisin puitteissa. Ennen eurooppalaisten antamien vastausten analysoimista on tarpeen korostaa joitakin tärkeitä kohtia, jotka tästä tutkimuksesta voidaan havaita. Yleisten päätelmien tekeminen on hyvin vaikeaa, koska vapaaehtoistyöllä on eri jäsenvaltioissa erilainen asema. Koska Eurostatin tilastoja tai muita yleisiä tilastoja ei ole, vapaaehtoistyötä tekevien eurooppalaisten määrää ei voida ilmoittaa varmasti. Vapaaehtoistyön osuutta EU:n ja sen jäsenvaltioiden BKT:stä on erittäin vaikeaa arvioida. EU:n laajuisia tilastoja ei ole saatavilla. Kansallisia tietoja on saatavilla vain muutamassa maassa. Solidaarisuuden arvoihin perustuvan vapaaehtoistyön merkittävästä asemasta yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys. Sillä edistetään kansalaisuutta, erityisesti siten, että se on vakiintunut paikallisella tasolla ja henkilökohtaisen tyydytyksen ja kehityksen tekijänä. Kuten esittelijä Marian Harkin sanoi: Ihmiset eivät tee vapaaehtoistyötä taloudellisen edun takia: se on palkatonta. Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistyöhön omasta tahdostaan. Vapaaehtoistyö tuo perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolisia etuja. Vapaaehtoistyö on avointa kaikille prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistyöhön Tässä tutkimuksessa haastatelluista :stä yli 15-vuotiaasta eurooppalaisesta sanoi, että he olivat vapaaehtoistyössä mukana joko säännöllisesti tai toisinaan. Se on 24 prosenttia vastanneista. Komission helmikuussa 2007 tekemässä Eurobarometri-tutkimuksessa todetaan, että "luotettavien arvioiden mukaan yli sata miljoonaa kansalaista tekee vapaaehtoistyötä". Näissä kahdessa tutkimuksessa on siis saatu samanlaisia tuloksia. Vapaaehtoistyön EU:n keskiarvoa on tasoitettava tarkastelemalla kansallisia tuloksia (katso taulukko sivulla 8). 48 prosenttiyksikköä erottaa Alankomaat (57 %), jossa vapaaehtoistyö on laajinta, ja Puolan (9 %), jossa se on vähiten yleistä. 2

3 EU:n keskiarvon yläpuolella on 12 maata ja sen alapuolella 15. Seitsemässä niistä vapaaehtoistyön osuus on alle 20 prosenttia. Eurooppalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden yhteiskunnallis-demografinen profiili Todennäköisimmin vapaaehtoistyötä tekivät yli 20-vuotiaat vastaajat (32 %) ja sen jälkeen opiskelijat (26 %). Ammatin mukaan jaoteltuna 34 prosenttia johtajista sanoi tekevänsä vapaaehtoistyötä verrattuna 17 prosenttiin työttömistä. Urheilu ja kulttuuri: vapaaehtoistyön keskeiset alat Niiltä 24 prosentilta vastaajista, jotka sanoivat tekevänsä vapaaehtoistyötä, kysyttiin, minkälaista heidän vapaaehtoistyönsä oli. o 24 prosenttia sanoi, että he tekivät vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa tai ulkoilukerhoissa. o 20 prosenttia vastasi "kulttuuri-, koulutus- tai taidejärjestössä". o 16 prosenttia sanoi tekevänsä vapaaehtoistyötä "hyväntekeväisyysjärjestössä tai sosiaalisessa järjestössä, kansalaisjärjestössä, humanitaarisessa yhdistyksessä tai kehitysavussa". Solidaarisuus ja humanitaarinen apu: ala, jolla vapaaehtoissektorilla on merkittävin asema Kaikilta vastaajilta kysyttiin, millä alalla heidän mielestään vapaaehtoissektorilla oli merkittävä asema. Kolme neljästä ensin mainitusta alasta liittyi suoraan solidaarisuuteen ja integroitumiseen. o "Solidaarisuus ja humanitaarinen apu" olivat kaksi vastausten kärjessä oleva alaa 37 prosentilla. On kiinnostavaa panna merkille erittäin selkeä ero kyseistä alaa koskevan kaikkien eurooppalaisten yleisen näkemyksen ja vapaaehtoistyössä todella mukana olevan 24 prosentin tekemän vapaaehtoistyön välillä. Urheilu on esimerkiksi johtavaa vapaaehtoistoimintaa, vaikka vain 15 prosenttia vastaajista sanoi, että sillä on merkittävä asema. o Terveydenhoitojärjestelmä on toisella sijalla 32 prosentilla. o Sitä seuraa koulutus ja ympäristö, molemmat 22 prosentilla. o Neljäs ala, jossa eurooppalaisten mielestä vapaaehtoissektorilla on merkittävä asema, on "heikossa asemassa olevien kansalaisten sosiaalinen osallisuus", 21 prosentilla. 3

4 Sama kysymys kysyttiin edellisenä vuonna komission tekemässä Eurobarometritutkimuksessa. Näiden kahden tutkimuksen välillä ensimmäisessä kolmessa alassa oli tapahtunut 2 8 prosenttiyksikön lisäys. Vapaaehtoistyön merkitys "eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa" mainittiin viimeisenä vain kolmella prosentilla. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen, vapaaehtoistyön ensimmäinen etu EU:ssa Tämä vastaus osoittaa jälleen kerran, että solidaarisuus on vapaaehtoistyötä koskevien eurooppalaisten näkemysten ytimessä. o Vastaajista 34 prosenttia mainitsi "sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen" ja 25 prosenttia "solidaarisuuden perusarvojen vahvistamisen". o Vastaajien seuraavaksi mainitsemat kaksi asiaa liittyvät suoraan etuihin, joita vapaaehtoiset voivat itse saada. Siten vapaaehtoistyön tekeminen vapaaehtoistyöntekijän henkilökohtaisen tyydytyksen ja kehityksen saavuttamiseksi sai vastauksista 25 prosenttia, ja asema tiedon hankinnassa ja integroitumisessa työelämään sai 22 prosenttia. o Vain 12 prosenttia mainitsi vapaaehtoissektorin taloudellisen arvon EU:lle. Vapaaehtoissektorin toimintakehyksen määrittäminen kansallisella tai EU:n tasolla: jakautunut vastaus. Kuten edellisissä vastauksissa on nähty, eurooppalaisten näkemysten mukaan vapaaehtoissektorin asema tai sen taloudellinen merkitys EU:n tasolla on rajallinen. Siksi ei ole yllättävää havaita, että eurooppalaisten mielipide on jakaantunut sen kehyksen osalta, jossa vapaaehtoissektorin pitäisi toimia. Eurooppalaisista 47 prosenttia katsoo, että kehys pitäisi määritellä "Euroopan vapaaehtoisten peruskirjaksi", kun taas 45 prosenttia sanoo, että jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava kansallinen kehys. On tärkeää panna merkille, että "Euroopan vapaaehtoisten peruskirjan" mahdollista lisäarvoa ei tunnusteta maissa, joissa vapaaehtoistyö on yleisintä. Alankomaat, Tanska, Suomi ja Itävalta ovat siten maita, joissa vastaajat ovat vähiten innostuneita peruskirjasta. Sitä vastoin eurooppalainen kehys katsotaan halutuimmaksi maissa, joissa vapaaehtoistyö on vähiten yleistä, eli Espanjassa, Kyproksessa ja Kreikassa. Valtava tuki vapaaehtoisille pelastusryhmille jokaisella alueella Vastauksena luonnonkatastrofeihin ja -onnettomuuksiin Euroopan parlamentti haluaisi, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden alue- ja paikallisviranomaiset perustaisivat joka alueelle vapaaehtoisia pelastusryhmiä. Kun eurooppalaisilta kysyttiin, olisivatko kyseiset ryhmät hyödyllisiä, 88 prosenttia heistä katsoi, että olisi. 4

5 Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen Vuosi 2012 on sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vastaajille esitettiin kolme väitettä. Heidän vastauksissaan ilmeni hyvin selkeä arvojärjestys: o työpaikkojen luominen nuorille ihmisille iäkkäiden ja huollettavien henkilöiden auttamisen alalla sai vastauksista 45 prosenttia Huom.: o samanlaisen pääsyn takaaminen työpaikkoihin ja koulutukseen kaikenikäisille eurooppalaisille oli seuraava 38 prosentilla o yli 60-vuotiaiden ihmisten kannustaminen pysymään työmarkkinoilla heidän kokemuksensa välittämiseksi seuraavalle sukupolvelle sai 23 prosenttia. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Noudatettu prosenttiosuus Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosenttiyks ikköä ± 2,5 prosenttiy ksikköä ± 2,7 prosenttiy ksikköä ± 3,0 prosenttiy ksikköä ± 3,1 prosenttiy ksikköä 5

6 I. KOKEMUS VAPAAEHTOISTYÖSTÄ 1. Tekevätkö eurooppalaiset vapaaehtoistyötä? Q15 Teetkö tällä hetkellä vapaaehtoistyötä säännöllisesti tai toisinaan? 1) EU:n keskiarvo Total Yes : 24% 1 1 Yes, on a regular basis Yes, on an occasional basis No 75% DK Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti 24 prosenttia eurooppalaisista tekee tällä hetkellä jotakin vapaaehtoistyötä säännöllisesti tai toisinaan, ja naisten ja miesten osuudet ovat täysin samanlaisia. 6

7 2) Kansalliset erot Total 'Yes' No DK NL DK FI AT LU DE SI IE EE SK BE IT EU27 FR LT CZ CY UK LV HU SE MT ES EL RO BG PT PL 4 39% 3 35% 34% 34% 3 30% 29% 26% 26% 24% 24% 24% % 15% 14% 14% 1 1 9% % 65% 66% 6 70% 70% 74% 7 75% 76% 76% % 79% 8 85% 86% 85% 85% 8 90% 4 Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Vapaaehtoistyön tekeminen vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen; 48 prosenttiyksikköä erottaa Alankomaat (75 %) ja Puolan (9 %). Maat, joissa vapaaehtoistyön osuudet olivat suurimpia, olivat yleensä Euroopan unionin pohjoisosassa (Alankomaat 57 %, Tanska 43 % ja Suomi 39 %). 7

8 3) Yhteiskunnallis-demografiset erot Ikä opiskelun päättyessä Ammatti Kyllävastauksia yhteensä Ei EOS EU27 24 % 75 % 1 % % 83 % 1 % % 77 % % 67 % 1 % Opiskelee edelleen 26 % 73 % 1 % Itsenäinen ammatinharjoittaja 29 % 70 % 1 % Johtaja 34 % 66 % - Muu toimihenkilö 24 % 76 % - Ruumiillisen työn tekijä 22 % 78 % - Kotona 21 % 78 % 1 % Työttömänä 17 % 83 % - Eläkkeellä 22 % 77 % 1 % Opiskelija 26 % 73 % 1 % Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Yhteiskunnallis-demografisten muuttujien analyysi osoitti, että koulutetuimmat eurooppalaiset sanoivat todennäköisimmin tekevänsä vapaaehtoistyötä (32 prosenttia niistä, jotka olivat opiskelleet vähintään 20 ikävuoteen asti). Lisäksi johtajat ovat luokka, jossa on eniten vapaaehtoistyöntekijöitä (34 %), ja työttömien luokassa vähiten (17 %). 8

9 2. Millä aloilla eurooppalaiset tekevät vapaaehtoistyötä? Kysymys kysyttiin siltä vastaajien 24 prosentilta, joka sanoi tekevänsä tällä hetkellä jotakin vapaaehtoistyötä säännöllisesti tai toisinaan. Q16 Minkä tyyppisissä järjestöissä tai yhdistyksissä teet vapaaehtoistyötäsi? 1) EU:n keskiarvo In a sports club or club for outdoor pursuits (sports, fishing and hunting) 24% In a cultural, educative or artistic association In a charity organisation or social aid organisation, NGO, a humanitarian association, development aid In a community or neighbourhood association In a religious or church organisation 20% 16% 1 1 In an organisation for protection of the environment, animal rights, etc. In a leisure association or club for the elderly In a leisure association or club for the young people (scouts, youth clubs, etc.) In an association defending the interests of patients and/or disabled In a professional organisation In a trade union In an organisation for the defence of the rights of minorities (association against racism, against discrimination of women, or for the rights of homosexuals, etc.) In a consumer organisation In a political party or a political organisation 6% 5% 4% 4% Other (SPONTANEOUS) 1 DK Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Suurin osa eurooppalaisista vapaaehtoistyöntekijöistä teki vapaaehtoistyötään urheiluseurassa tai -järjestössä tai ulkoilukerhossa (24 %). Yksi vapaaehtoistyöntekijä viidestä tekee vapaaehtoistyötä kulttuuri-, koulutus- tai taidejärjestössä (20 %) ja 16 prosenttia hyväntekeväisyysjärjestössä tai sosiaalisessa järjestössä, kansalaisjärjestössä tai kehitysavussa. 9

10 2) Kansalliset erot Irlannissa, Tanskassa ja Saksassa vastaajat tekivät todennäköisimmin vapaaehtoistyötä, johon liittyi urheilu- tai ulkoilutoimintaa. Italiassa ja Ranskassa vastaajat ovat aktiivisimpia kulttuuri-, koulutus- tai taidejärjestöissä. 10

11 II. VAPAAEHTOISTYÖN KUVA 1. Millä aloilla vapaaehtoistyöllä on merkittävä asema? Seuraavat kysymykset esitettiin kaikille vastaajille riippumatta siitä, tekivätkö he vapaaehtoistyötä vai eivät. Q11 Millä seuraavista aloista vapaaehtoistyöllä on mielestäsi merkittävä asema? 1) EU:n keskiarvo Alat, joilla kaikki eurooppalaiset katsoivat, että vapaaehtoistyö on merkittävää, eivät vastaa suoraan vapaaehtoistyötä tekevien eurooppalaisten 24 prosentin toimia. Solidarity and humanitarian aid 34% 3 Health care 24% 3 Education and training 14% 2 Environment 18% 2 Social inclusion of disadvantaged citizens 2 20% Protection of human rights Active ageing Employment Sport 10% 1 15% 15% 15% 16% 2 20% (April-May 2011) (May 2010) Culture 10% 1 Intercultural and interreligious dialogue 9% Intergenerational dialogue 9% 8% Consumer protection 9% Democratic life Construction of European identity None (SPONTANEOUS) Other (SPONTANEOUS) 0% DK 6% Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Eurobarometri / Euroopan komissio Toukokuuhun 2010 verrattuna, vaikka solidaarisuus ja humanitaarinen apu säilyivät johtavina aloina, joilla vapaaehtoissektorilla katsotaan olevan merkittävä asema (+3 prosenttiyksikköä), vapaaehtoistyön merkitys on kasvanut huomattavasti terveydenhoidon (+8) ja koulutuksen (+8) aloilla. Hieman alle vuosi sitten koulutus ei ollut kolmen korkeimmalle määritetyn alan joukossa. 11

12 2) Kansalliset erot ja suuntaukset Solidaarisuus ja humanitaarinen apu * * Ero - Terveydenhoito Ero - Perus- ja ammatillinen koulutus Ero - Ympäristö Ero - Heikossa asemassa olevien kansalaisten sosiaalinen osallisuus Ero - Ihmisoikeuksien suojelu Aktiivinen ikääntyminen Työllisyys Urheilu Kulttuuri EU % 37 % % 32 % % 2 % % 2 % % 21 % % 21 % % 15 % % 15 % % 15 % % 10 % -1 BE 33 % 42 % % 35 % % 24 % % 22 % % 18 % % 23 % % 20 % % 13 % = 18 % 21 % 3 15 % 13 % -2 BG 32 % 42 % % 24 % % 13 % % 24 % % 33 % % 22 % % 19 % % 24 % % 3 % -3 4 % 3 % -1 CZ 44 % 53 % % 31 % +7 9 % 10 % % 30 % % 23 % % 21 % % 19 % % 16 % % 10 % -5 9 % 7 % -2 DK 34 % 38 % % 12 % -1 6 % 11 % % 19 % % 32 % = 16 % 19 % % 23 % -2 5 % 7 % % 47 % % 17 % -2 DE 34 % 36 % % 33 % % 21 % % 32 % % 22 % % 19 % % 13 % -1 7 % 10 % % 32 % = 16 % 16 % = EE 26 % 28 % % 25 % % 31 % % 36 % % 23 % % 18 % +5 9 % 10 % % 12 % % 9 % % 17 % = IE 11 % 14 % % 24 % % 30 % % 10 % % 17 % % 17 % % 25 % % 17 % % 26 % +2 9 % 9 % = EL 37 % 43 % % 36 % % 12 % % 50 % % 12 % % 27 % = 1 % 2 % % 9 % % 26 % % 24 % -2 ES 54 % 48 % % 24 % % 19 % % 22 % % 25 % % 24 % -5 7 % 13 % % 15 % +4 4 % 3 % -1 8 % 7 % -1 FR 47 % 57 % % 22 % % 26 % % 19 % % 21 % % 18 % % 21 % % 18 % % 24 % = 14 % 13 % -1 IT 37 % 40 % % 32 % +2 9 % 13 % % 17 % % 26 % % 27 % % 12 % +1 8 % 11 % +3 2 % 3 % +1 6 % 7 % +1 CY 68 % 68 % = 15 % 20 % % 16 % % 21 % = 18 % 22 % % 40 % = 22 % 15 % % 13 % +3 9 % 12 % % 11 % = LV 20 % 24 % % 40 % % 28 % % 24 % % 17 % % 16 % +4 4 % 5 % % 18 % % 9 % % 14 % +1 LT 22 % 26 % % 43 % % 17 % % 19 % % 16 % % 23 % +5 7 % 10 % % 17 % +5 6 % 7 % % 10 % -3 LU 44 % 49 % % 24 % % 24 % % 19 % % 22 % % 20 % % 20 % % 20 % % 16 % % 12 % -3 HU 32 % 35 % % 37 % % 18 % % 28 % % 27 % % 21 % -1 4 % 9 % % 18 % +8 9 % 11 % % 10 % = MT 35 % 38 % % 35 % % 22 % % 20 % = 24 % 21 % % 19 % % 32 % +2 9 % 13 % % 9 % -5 9 % 10 % +1 NL 28 % 32 % % 47 % % 23 % % 15 % % 23 % % 19 % % 21 % -3 4 % 8 % % 34 % % 21 % +4 AT 26 % 38 % % 46 % % 17 % % 25 % % 23 % = 24 % 22 % % 21 % % 13 % = 16 % 17 % % 10 % = PL 25 % 29 % % 55 % % 19 % % 13 % = 9 % 14 % % 18 % = 17 % 23 % +6 6 % 11 % +5 6 % 4 % -2 8 % 9 % +1 PT 45 % 48 % % 47 % % 11 % +3 5 % 7 % % 24 % % 18 % % 28 % % 9 % +2 3 % 2 % -1 4 % 3 % -1 RO 34 % 40 % % 31 % % 19 % % 29 % % 17 % % 22 % +8 5 % 8 % % 22 % +7 3 % 4 % +1 4 % 3 % -1 SI 56 % 54 % % 18 % +8 9 % 15 % % 29 % % 23 % % 18 % % 21 % % 12 % % 15 % % 11 % -7 SK 39 % 50 % % 30 % +8 7 % 10 % % 34 % % 19 % % 23 % -1 9 % 13 % % 15 % % 14 % % 12 % -3 FI 27 % 33 % % 37 % % 15 % % 23 % % 32 % % 31 % % 16 % % 19 % % 24 % = 12 % 13 % +1 SE 54 % 58 % % 29 % % 23 % % 17 % % 19 % % 38 % +4 9 % 8 % -1 7 % 10 % % 15 % % 11 % -4 UK 8 % 9 % % 28 % % 39 % % 20 % % 17 % % 15 % % 8 % % 22 % % 13 % -5 6 % 7 % +1 Ero - Ero - Ero - Ero - Ero - Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti * : tutkimusajankohta: 13. huhtikuuta 2. toukokuuta : toukokuu

13 Vapaaehtoistyön asema solidaarisuudessa ja humanitaarisessa avussa on kasvanut jäsenvaltioiden suuressa enemmistössä ja erityisesti Itävallassa (+12), Slovakiassa (+11), Ranskassa ja Bulgariassa (+10). Se on vähentynyt vain kahdessa 27 jäsenvaltiosta, Sloveniassa (-2) ja Espanjassa (-6). Vapaaehtoistyön merkitystä terveydenhoidossa koskevat näkemykset ovat vahvistuneet kaikkialla Tanskaa lukuun ottamatta (-1). Erityisen jyrkkää nousu on ollut Itävallassa (+21), Puolassa (+19) ja Portugalissa (+18). Vapaaehtoistyön merkitystä koulutuksessa koskevat näkemykset ovat laskeneet vain Itävallassa (-1), ja ne ovat nousseet huomattavasti Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+16), Irlannissa (+14) ja Ruotsissa (+13). 13

14 2. Mitkä ovat vapaaehtoistyön tärkeimmät edut? Q13 Mitkä seuraavista ovat mielestäsi vapaaehtoistyön suurimmat edut EU:ssa? (enintään kaksi vastausta) 1) EU:n keskiarvo It allows maintaining and reinforcing social cohesion 34% It strengthens fundamental values of solidarity of the EU 25% It contributes to the self-fulfilment and to the personal development of volunteer workers It facilitates acquisition of knowledge and competencies which allow a good professional integration 2 25% It gives Europeans the opportunity to develop their civic participation 20% It plays an important role in the sustainable development and in the protection of the environment 18% It plays an important role in the economy of the EU 1 None (SPONTANEOUS) Other (SPONTANEOUS) DK Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Niitä aloja vastaavasti, joilla vapaaehtoissektorilla oli eurooppalaisten mielestä merkittävä asema, vapaaehtoistyön suurimmiksi eduiksi määritettiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen (34 %), solidaarisuuden perusarvojen vahvistaminen ja henkilökohtainen tyydytys ja kehitys (molemmat 25 %). 14

15 2) Kansalliset erot Se ylläpitää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta Se vahvistaa solidaarisuuden perusarvoja EU:ssa Se edistää vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtaista tyydytystä ja kehitystä Se helpottaa työelämään integroitumista edistävien tietojen ja taitojen hankintaa Se antaa eurooppalaisille mahdollisuuden kehittää osallistumistaan kansalaiselämään Sillä on merkittävä asema kestävässä kehityksessä ja ympäristönsuojelussa Sillä on merkittävä asema EU:n taloudessa Ei mikään (SPONTAANI) Muu syy (SPONTAANI) EOS EU27 34 % 25 % 25 % 22 % 20 % 18 % 12 % 2 % 1 % 7 % BE 35 % 33 % 38 % 19 % 20 % 19 % 15 % 1 % 1 % 1 % BG 40 % 15 % 23 % 24 % 26 % 20 % 15 % 1 % 0 % 8 % CZ 32 % 30 % 28 % 13 % 25 % 24 % 12 % 2 % 0 % 3 % DK 42 % 20 % 52 % 18 % 21 % 20 % 8 % 1 % 0 % 2 % DE 50 % 26 % 27 % 19 % 20 % 17 % 11 % 2 % 1 % 4 % EE 25 % 14 % 35 % 24 % 22 % 20 % 14 % 3 % 0 % 8 % IE 23 % 24 % 35 % 16 % 22 % 13 % 20 % 1 % 1 % 13 % EL 38 % 32 % 22 % 21 % 24 % 27 % 10 % 2 % 1 % 2 % ES 28 % 29 % 24 % 16 % 17 % 16 % 10 % 3 % 1 % 9 % FR 41 % 26 % 31 % 17 % 21 % 18 % 10 % 2 % 1 % 6 % IT 25 % 34 % 14 % 25 % 24 % 22 % 13 % 2 % 1 % 5 % CY 24 % 46 % 29 % 23 % 39 % 16 % 15 % 1 % - 1 % LV 29 % 11 % 29 % 20 % 24 % 16 % 12 % 4 % 0 % 8 % LT 20 % 15 % 22 % 24 % 24 % 14 % 18 % 3 % 1 % 15 % LU 31 % 29 % 24 % 25 % 20 % 24 % 16 % 2 % - 3 % HU 40 % 19 % 21 % 29 % 16 % 27 % 16 % 2 % 0 % 3 % MT 16 % 35 % 19 % 15 % 28 % 18 % 14 % 1 % - 16 % NL 36 % 26 % 41 % 22 % 22 % 11 % 12 % 4 % 1 % 3 % AT 48 % 23 % 28 % 23 % 20 % 21 % 16 % 3 % 2 % 1 % PL 27 % 17 % 26 % 24 % 19 % 14 % 11 % 2 % 0 % 12 % PT 32 % 33 % 21 % 14 % 19 % 9 % 13 % 2 % 1 % 7 % RO 23 % 16 % 18 % 27 % 26 % 21 % 14 % 1 % 1 % 17 % SI 32 % 38 % 28 % 17 % 21 % 19 % 12 % 2 % 2 % 1 % SK 37 % 30 % 24 % 17 % 25 % 24 % 12 % 1 % 1 % 4 % FI 47 % 30 % 27 % 18 % 20 % 30 % 8 % 1 % 0 % 2 % SE 36 % 30 % 29 % 33 % 29 % 21 % 4 % 1 % 0 % 2 % UK 23 % 14 % 24 % 32 % 14 % 15 % 20 % 5 % 1 % 11 % Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti 15

16 Vapaaehtoistyön tärkeimpiin etuihin suhtaudutaan hieman eri tavoin eri maissa. Seuraavassa on useimmin mainitut vastaukset seuraavissa maissa: - Vapaaehtoistyö ylläpitää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta oli yleisin vastaus Saksassa (50 %), Itävallassa (48 %) ja Suomessa (47 %). - Se vahvistaa solidaarisuuden perusarvoja EU:ssa: Kyproksessa (46 %), Sloveniassa (38 %) ja Maltassa (35 %). - Se edistää vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtaista tyydytystä ja kehitystä: Tanskassa (52 %), Alankomaissa (41 %) ja Belgiassa (38 %). - Se helpottaa työelämään integroitumista edistävien tietojen ja taitojen hankintaa: Ruotsissa (33 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (32 %) ja Unkarissa (29 %). - Se antaa eurooppalaisille mahdollisuuden kehittää osallistumistaan kansalaiselämään: Kyproksessa (39 %), Ruotsissa (29 %) ja Maltassa (28 %). - Sillä on merkittävä asema kestävässä kehityksessä ja ympäristönsuojelussa: Suomessa (30 %), Kreikassa ja Unkarissa (molemmissa 27 %), Tšekin tasavallassa, Luxemburgissa ja Slovakiassa (kaikissa 24 %). - Sillä on merkittävä asema EU:n taloudessa: Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 20 %), Liettuassa (18 %), Luxemburgissa, Unkarissa ja Itävallassa (16 %). Voidaan ajatella, että nämä vastaukset kertovat jonkin verran EU:n kansalaisten huolenaiheista ja aloista, joilla he odottava toimintaa. 3) Yhteiskunnallis-demografiset erot Pisimpään opiskelleet vastaajat sanovat todennäköisimmin, että vapaaehtoistyö ylläpitää ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta (40 prosenttia vastaajista, jotka jatkoivat opintojaan 20 ikävuoteen ja kauemmin, verrattuna 28 prosenttiin niistä, jotka lopettivat koulun viimeistään 15-vuotiaana). Tämä sama ryhmä ("koulutetuimmat") katsoo kuitenkin epätodennäköisimmin, että vapaaehtoistyösektori edistää huomattavasti EU:n taloutta (11 prosenttia verrattuna 13 prosenttiin niistä, joiden koulutus päättyi 19 ikävuoteen mennessä ja 14 prosenttia niistä, jotka opiskelevat edelleen). 16

17 III. ODOTUKSET 1. Pitäisikö vapaaehtoistyön toimintakehys määritellä kansallisella tasolla vai EU:n tasolla? Q12 Mitä seuraavista suositte vapaaehtoistyön toimintakehyksen ja -tavan määrittämiseksi? (Vain yksi vastaus) 1) EU:n keskiarvo Vastaajien niukka enemmistö suosi EU:n kehystä vapaaehtoissektorilla, vaikka eurooppalaiset jakautuvat tämän kysymyksen osalta tasan. 8% 4 45% The Member States and the EU should define together the framework and the way volunteering works in an European Charter for volunteer workers (OUR COUNTRY) should define individually the framework and the way volunteering works DK Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti 47 prosenttia vastaajista kannatti Euroopan vapaaehtoisten peruskirjan luomista, kun taas 45 prosenttia katsoo, että kunkin jäsenvaltion pitäisi laatia oma erillinen kehyksensä ja vapaaehtoistyön tapansa oman maansa vapaaehtoissektorille. Euroopan komission tekemä tutkimus koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, Vapaaehtoispalvelut Euroopan unionissa1, joka osuu samaan aikaan Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden kanssa, korostaa EU:n vapaaehtoissektorin moninaista luonnetta ja yhtenäisen oikeudellisen kehyksen puutetta. Vapaaehtoistyötä säädellään jäsenvaltioissa eri tasoilla seuraavasti: 1) Jäsenvaltiot, joissa on vapaaehtoissektoria koskeva oikeudellinen kehys: BE, CY, CZ, HU, IT, LV, LU, MT, PL, PT, RO, ES 2) Jäsenvaltiot, joissa ei ole erityistä oikeudellista kehystä, mutta vapaaehtoissektoria säädellään muiden voimassa olevien yleisten lakien nojalla: AT, DK, EE, FI, FR, DE, GR, IE, LT, NL, SE, UK 1 Euroopan komissio - koulutuksen ja kulttuurin pääosasto, Vapaaehtoispalvelut Euroopan unionissa. Loppuraportti. Lontoo: GHK (s. 110). 17

18 3) Jäsenvaltiot, joissa parhaillaan selvitetään oikeudellista kehystä: BG, SK ja SI 2) Kansalliset erot The Member States and the EU should define together the framework and the way volunteering works in an European Charter for volunteer workers (OUR COUNTRY) should define individually the framework and the way volunteering works DK ES CY BE EL IT PT SK LU BG MT HU SE FR EE UE27 LT RO CZ PL FI DE IE SI LV UK AT NL DK 15% 68% 65% 60% 58% 5 56% 55% 55% 54% 5 50% 50% 50% % 45% % 38% 3 34% % 39% 39% 35% 30% 4 40% 39% 38% % 4 36% 50% 48% 5 54% 3 59% 60% 60% 65% 59% 84% 10% 6% 8% 14% 4% 5% 10% 6% 8% 1 18% 5% 9% 8% 25% 4% 6% 8% 4% 10% Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti Euroopan vapaaehtoisten peruskirja saa eniten kannatusta Espanjassa (68 %), Kyproksessa (65 %) ja Belgiassa (60 %) Vähiten tukea se saa Tanskassa (15 %), Alankomaissa ja Itävallassa (molemmissa 31 %). 18

19 2. Mitä tukea kullakin alueella on vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle? Q14 Euroopan parlamentti haluaisi, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden alue- ja paikallisviranomaiset perustaisivat luonnonkatastrofien ja -onnettomuuksien käsittelemiseksi joka alueelle vapaaehtoisia pelastusryhmiä. Katsotko, että sellainen toimenpide olisi hyödyllinen? 1) EU:n keskiarvo 88 prosenttia eurooppalaisista katsoi, että vapaaehtoisia pelastusryhmiä olisi perustettava luonnonkatastrofien ja -onnettomuuksien käsittelemiseksi. 2) Kansalliset erot Tutkimuksessa ei havaittu suoraa vastaavuutta niihin maihin, joissa on äskettäin ollut luonnonkatastrofeja. Total 'Utile' Ne Sait Pas Total 'Pas utile' CY MT EL HU SI BG EE SK BE AT IT PT PL SE LU IE CZ RO ES LT FI UK UE27 LV DE FR DK NL 9 96% 96% 95% 94% 94% 94% 94% % 90% 90% 90% 89% 89% 89% 89% 88% 88% 8 85% 84% 8 78% 5% 6% 4% 4% 4% 5% 5% 4% 5% 6% 8% 9% 5% 8% 5% 8% 10% 8% 9% % 2 Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti 19

20 IV. EUROOPPALAISET JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS 1. Mitä yhteyksiä voidaan muodostaa iäkkäämpien ja nuorten ihmisten välille? Q17 Kerro kustakin seuraavasta sukupolvien (ja erityisesti nuorten ja iäkkäämpien ihmisten) välisen solidaarisuuden vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, onko se mielestäsi tehokas toimenpide vai ei. 1) EU:n keskiarvo Very efficient Fairly efficient Not very efficient Not at all efficient DK Encouraging jobs creation for young people in the area of help to the elderly and dependent people 45% 44% 2 Ensuring that Europeans of all ages benefit from the same access to the work market and to training possibilities 38% 45% 1 4% Encouraging people aged 60 and more to stay on the working market in order to make the next generations benefit from their knowledge and experience 2 36% 24% 1 4% Lähde: Eurobarometri / Euroopan parlamentti 89 prosenttia vastaajista tukee työpaikkojen luomista nuorille ihmisille iäkkäiden ja huollettavien henkilöiden auttamisen alalla (45 prosenttia sanoi, että se olisi "hyvin tehokasta" ja 44 prosenttia "melko tehokasta"). 83 prosenttia eurooppalaisista katsoi, että kaikenikäisillä kansalaisilla olisi oltava samanlainen pääsy työmarkkinoille ja koulutukseen (38 prosenttia sanoi, että se olisi "hyvin tehokasta" ja 45 prosenttia "melko tehokasta") 59 prosenttia vastaajista katsoi, että olisi tehokasta kannustaa iäkkäämpiä (yli 60-vuotiaita) pysymään työmarkkinoilla, jotta heidän kokemuksensa voitaisiin siirtää nuorille ihmisille (23 prosenttia sanoi, että se olisi "hyvin tehokasta" ja 36 prosenttia "melko tehokasta") 2) Yhteiskunnallis-demografiset erot Yhteiskunnallis-demografiset erot erityisesti iän osalta ovat erittäin vähäisiä näissä kolmessa ehdotuksessa. 20

21 Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy , Defourny Elise , Hallaouy Said , Maggio Luisa , Lefèvre Nathalie , Van de Calseyde Caroline