TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

Transkriptio

1 Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Julkaisija: EPRS Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu PE Marraskuu

2 European Union, For further information : public.opinion.monitoring@europarl.europa.eu 2

3 SISÄLLYS I. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. EUROOPAN UNIONIN JÄSENYYS JA JÄSENYYDEN HYÖDYT Euroopan unionin jäsenyys Jäsenyyden hyödyt Maan hyötymisen syyt Mihin suuntaan EU on menossa? C. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA KANSALAISUUS Identiteetti Eurooppalaisia yhdistävät/erottavat tekijät Eurooppalaisen identiteetin rakennuselementit Kansalaisuus Tunnetta Euroopan kansalaisuudesta vahvistavat tekijät II. EUROOPAN PARLAMENTTI A. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT Muistikuvat media-altistuksesta Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta...46 B. EUROOPAN PARLAMENTIN IMAGO JA ROOLI SEKÄ LUOTTAMUS EUROOPAN PARLAMENTTIIN Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista Euroopan parlamentin rooli tulevaisuudessa C. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA Euroopan parlamentin toimintatapa Euroopan parlamentin päätöksentekomenettely D. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT Etusijalle asetettavat politiikat Euroopan parlamentin arvot

4 Tekniset tiedot Kohdealue: EU28 Perusjoukko: EU:n kansalaista (15 vuotta täyttäneitä) Menetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: 24. syyskuuta 3. lokakuuta 2016, tutkimuksen toteuttaja Kantar Public Huomautus Lukijoiden on syytä muistaa, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus määräytyy otoksen koon ja prosenttiosuuden suuruuden mukaan muiden tekijöiden pysyessä samoina. Noin tuhannen haastattelun otoksessa (jäsenvaltioissa yleensä käytetty otoskoko) todelliset prosenttiosuudet eli prosenttiosuudet, jotka saataisiin, jos koko väestö olisi haastateltu vaihtelevat seuraavissa luottamusväleissä: Prosenttiosuudet 10% or 90% 20% or 80% 30% or 70% 40% or 60% 50% +/- 1,9 +/- 2,5 +/- 2,7 +/- 3,0 +/- 3,1 Virhemarginaali yksikköä yksikköä yksikköä yksikköä yksikköä 4

5 JOHDANTO Euroopan parlamentin vuoden 2016 parlametrin toteutti Kantar Public (aikaisemmin TNS opinion) Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa 24. syyskuuta 3. lokakuuta Kuten joka vuosi, tutkimus käsittelee eurooppalaisten näkemystä Euroopan parlamentista, parlamenttia koskevasta mielikuvasta ja sen roolista sekä kansalaisten tietämystä parlamentista ja lisäksi kysymyksiä, jotka liittyvät Euroopan unionin jäsenyyteen, identiteettiin, kansalaisuuteen, ensisijaisiin politiikan aloihin ja arvoihin. Kuten kaikissa tällaisissa tutkimuksissa, tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon jäsenvaltion, Euroopan unionin ja kansainvälinen tilanne, jossa haastattelut tehtiin. Jäsenvaltioissa järjestettiin vaaleja ja kansanäänestyksiä joko tutkimusajankohtaa edeltävänä tai sitä seuraavana vuonna. Kroatiassa pidettiin syyskuussa 2016 parlamenttivaalit. Aluevaaleja pidettiin myös joissakin osavaltioissa Saksassa ja kahdella alueella Espanjassa. Virossa parlamentti valitsi lokakuussa ensimmäisen kerran naisen tasavallan presidentiksi. Unkarissa järjestettiin pakolaiskiintiöistä kansanäänestys, jonka tuloksia on arvosteltu laajalti. Lokakuussa myös Liettuassa järjestettiin parlamenttivaalit ja Tšekin tasavallassa alue- ja senaatinvaalit. Bulgariassa valmistauduttiin pitämään 25. lokakuuta perustuslakia koskeva kansanäänestys, marraskuussa näköpiirissä olivat presidentinvaalit ja joulukuussa parlamenttivaalit. Italiassa on tarkoitus järjestää perustuslakia koskeva kansanäänestys 4. joulukuuta eli samana päivänä kuin Itävallan presidentinvaalit, joita on siirretty toistamiseen. Hieman kauempana siintävät vaalit ovat jo uutisaihe Ranskassa, jossa toukokuussa 2017 järjestetään presidentinvaalit ja kesäkuussa 2017 parlamenttivaalit. Myös Saksassa uutisoidaan jo syyskuussa 2017 pidettävistä parlamenttivaaleista. Espanjassa hallituksen muodostaminen kesäkuun uusien vaalien jälkeen on ollut pitkällinen prosessi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kyseessä on ensimmäinen parlametri sitten 23. kesäkuuta 2016 järjestetyn brexit-kansanäänestyksen. EU:n tasolla tätä tutkimusta edeltäneiden viikkojen aikana on keskusteltu unionin tilasta mutta myös Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron seurauksista. On syytä korostaa myös muuttoliikeaallon jatkumista ja sen inhimillisiä ja poliittisia seurauksia. 5

6 Kansainvälisellä näyttämöllä merkittävimpiä uutisaiheita ovat edelleen Syyrian konflikti ja muuttoliikekriisi. Myös Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat rytmittäneet ajankohtaista keskustelua tämän tutkimuksen aikana, sillä ehdokkaiden ensimmäinen väittely käytiin 26. syyskuuta. On syytä korostaa myös Bahama-papereihin liittyvää tapausta, jota koskevat ensimmäiset artikkelit julkaistiin 21. syyskuuta Tämän Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tulosten analysointi osoittaa joidenkin näiden tapahtumien erittäin merkittävän vaikutuksen haastateltujen henkilöiden vastauksiin. On pantava merkille, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion (Saksa, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Espanja ja Puola) osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. 6

7 Tärkeimmät tulokset Tämän vuosittaisen tutkimuksen tärkeimmät tulokset on esitetty yhteenvetona tässä analyysissä ja niiden jälkeen on tämän asiakirjan toisessa osassa esitetty kattavat tulokset, joihin sisältyy grafiikkaa ja yksityiskohtaisia jäsenvaltiokohtaisia taulukoita. Kuten edellä on todettu, ajankohtaiset kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset tapahtumat ovat jokaisen tutkimuksen tavoin vaikuttaneet haastateltujen henkilöiden vastauksiin. Näin ollen voidaan todeta seuraavaa: Vuoden 2012 parlametristä alkaen on yksilön vapauksia kunnioittava terrorismin torjunta tullut yhä tärkeämmäksi Euroopan parlamentin harjoittamista politiikan aloista ja on tällä hetkellä toisella sijalla. Toisaalta osa indikaattoreista on pysynyt samalla tasolla. Ehdoton enemmistö eurooppalaisista katsoo yhä, että Euroopan unioniin kuuluminen on hyvä asia ja että heidän maansa hyötyy jäsenyydestä. Samoin noin seitsemän vastaajaa kymmenestä katsoi, että eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat pohjimmiltaan tärkeämpiä kuin heitä erottavat. Lähes puolet eurooppalaisista katsoo myös, että yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä lujittaisi tunnetta Euroopan kansalaisuudesta. Lisäksi voidaan todeta, että eurooppalaisten neutraali mielikuva Euroopan parlamentista ja se, että he toivovat sille entistä merkittävämpää roolia, ovat samalla tasolla kuin aiemmin. Lisäksi eurooppalaisilla on edelleen hyvät tiedot Euroopan parlamentista. Jotkut tulokset kyselytutkimuksessa ovat kuitenkin kehittyneet huonompaan suuntaan. Unionin kansalaisista tuntuu, että he saavat yhä heikommin äänensä kuuluviin sekä kansallisella että unionin tasolla. Kuitenkin 26 jäsenvaltiossa 28:sta kansalaisista tuntuu, että heidän äänellään on enemmän merkitystä heidän maassaan kuin EU:n tasolla. Kun unionin kansalaisilta kysytään tilanteen kehittymisestä omassa maassaan tai EU:ssa, he suhtautuvat suuntaukseen yhä pessimistisemmin. Eurooppalaisen identiteetin perusosatekijöistä voidaan todeta myös yhtenäisvaluutan merkityksen heikkeneminen etenkin euroalueella. 7

8 Unionia ja jäsenvaltioita koskevat tärkeimmät tulokset Keskimäärin hieman yli puolet unionin kansalaisista katsoo, että EU:hun kuuluminen on hyvä asia, mutta jäsenvaltioiden välillä erot ovat yhä suurempia 53 prosenttia eurooppalaisista (-2 syyskuuhun 2015 verrattuna) katsoo, että EU-jäsenyys on hyvä asia. 29 prosenttia heistä (+1) on sitä mieltä, että jäsenyys ei ole hyvä eikä huono asia ja 16 prosenttia (+1) katsoo, että jäsenyys on huono asia. Kansallisella tasolla jäsenyyden saama tuki joko kasvaa tai on vakiintunut samalle tasolle 14 jäsenvaltiossa. Sen sijaan vastaus, jonka mukaan jäsenyys on hyvä asia ei saa ehdotonta enemmistöä 13 jäsenvaltiossa ja vastaukset eroavat jopa 50 prosenttiyksikköä (81 prosenttia vastaajista Luxemburgissa pitää jäsenyyttä hyvänä asiana ja 31 prosenttia Kreikassa). EU:hun kuulumista kannatetaan yhä vähemmän juuri Kreikassa, jossa ero syyskuuhun 2015 on -14 prosenttiyksikköä. Sama kehitys on nähtävissä myös 13 muussa jäsenvaltiossa mutta vähemmässä määrin. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 16 EU-jäsenyyttä pitää hyödyllisenä kuusi eurooppalaista kymmenestä Kuten syyskuussa 2015, keskimäärin 60 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että heidän maansa on hyötynyt EU:hun kuulumisesta, kun taas kolmasosa on sitä mieltä, ettei näin ole (31 prosenttia, tilanne ennallaan). Maakohtaisesti tarkasteltuna 23 jäsenvaltiossa vastaajista ehdoton enemmistö ajattelee, että heidän kotimaansa hyötyy EU-jäsenyydestä. Viidessä maassa määrä jää kuitenkin alle 50 prosentin: Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Itävallassa ja Bulgariassa. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 19 8

9 Mistä syistä kotimaani on hyötynyt EU:n jäsenyydestä? Vastaajista 60 prosenttia on edellisen kysymyksen perusteella sitä mieltä, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tärkeimmät mainitut syyt on esitetty seuraavassa: 35 prosenttia (sama tilanne kuin vuonna 2015) katsoo EU:n edistävän heidän kotimaansa talouskasvua. Parhaimmat tulokset saatiin Alankomaissa (62 prosenttia, +8), Saksassa (48 prosenttia, +2), Irlannissa (48 prosenttia, -3) ja Liettuassa (46 prosenttia, tilanne ennallaan). Luokittelussa nousi EU antaa kansalaisille uusia työllisyysmahdollisuuksia tuloksen ollessa 30 prosenttia (+2). Korkeimmat tulokset olivat Bulgariassa (53 prosenttia, tilanne ennallaan), Virossa (50 prosenttia, +3) sekä Unkarissa (49 prosenttia, +5) ja Suomessa (49 prosenttia, +8). Myös rauhansäilyttäminen ja turvallisuuden lujittaminen saivat 30 prosentin kannatuksen (-2) korkeimpien tulosten ollessa Kyproksella (52 prosenttia, +2), Kreikassa (44 prosenttia, -7) ja Saksassa (42 prosenttia, +2). Vastaajista 29 prosenttia (-2) kannatti oman maansa ja muiden EU:n maiden välistä yhteistyötä. Korkeimmat lukemat saatiin Alankomaissa (58 prosenttia, - 2),Ruotsissa (53 prosenttia, -6) ja Suomessa (50 prosenttia, +1). Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 22 Suurimmalle osalle vastaajista asiat menevät huonoon suuntaan Kun eurooppalaisilta kysytään kehityksen suunnasta omassa maassaan ja EU:ssa, vastaukset jakaantuvat. Yhä suurempi osa ajattelee edelleen asioiden menevän huonoon suuntaan. Myös niiden vastaajien osuus, joiden mielestä asiat menevät EU:ssa parempaan suuntaan, kasvaa mutta vähemmässä määrin. Itse asiassa tänä vuonna harvempi vastaaja vastasi spontaanisti, ettei kehitys kulje kumpaankaan suuntaan. 1. Asioiden suunta maassani Syyskuuhun 2015 verrattuna keskimäärin 58 prosenttia vastaajista (+14) katsoo asioiden menevän huonoon suuntaan 27 prosenttia (-1) katsoo asioiden menevän hyvään suuntaan 9 prosenttia (-14) katsoo, ettei kehitys kulje kumpaankaan suuntaan. 9

10 2. Mihin suuntaan asiat menevät EU:n tasolla? Syyskuuhun 2015 verrattuna keskimäärin 54 prosenttia (+13) katsoi, että asiat menevät huonoon suuntaan 25 prosenttia (+3) katsoi, että asiat menevät hyvään suuntaan; ja 11 prosenttia (-14) katsoi, ettei kehitys kulje kumpaankaan suuntaan. Heidän arvionsa tilanteen kehityksestä jakaa jäsenvaltiot kahteen ryhmään: Osa katsoo, että asiat menevät huonoon suuntaan ennemminkin heidän kotimaassaan kuin EU:ssa. Tämä on tilanne 13 jäsenvaltiossa, joissa joko vaalit tai kansanäänestys ovat ajankohtaisia (Liettua, Bulgaria, Romania, Espanja, Kroatia ja Italia) tai joissa on poliittisesti monimutkainen tilanne (Kreikka, Ranska, Puola, Belgia, Latvia, Slovenia ja Slovakia). Osa puolestaan katsoo, että asiat menevät huonoon suuntaan pikemminkin unionin tasolla kuin heidän kotimaassaan. Tämä on tilanne 15 jäsenvaltiossa: Luxemburgissa, Tšekin tasavallassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Irlannissa, Suomessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Itävallassa, Unkarissa, Saksassa, Maltassa, Virossa, Portugalissa, Kyproksella ja Tanskassa. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 25 Tunne, että he saavat yhä heikommin äänensä kuuluviin sekä kansallisella että unionin tasolla 1. Onko äänelläni merkitystä omassa maassani? Edelleen suurin osa eurooppalaisista (53 prosenttia, -10) katsoo, että heidän äänensä merkitys heidän kotimaassaan on huomattavasti vähäisempi kuin syyskuussa Sen sijaan kasvava määrä vastaajista arvelee, että heidän äänellään ei ole merkitystä (44 prosenttia, +9). 2. Onko äänelläni merkitystä EU:ssa? Vastaajista 37 prosenttia (-2 vuoteen 2015 verrattuna) katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Sen sijaan suurin osa eurooppalaisista arvelee, että heidän äänellään ei ole merkitystä EU:ssa (59 prosenttia, +3) eli suurempi määrä kuin edellisenä vuotena. Kansallisella tasolla voidaan havaita lisääntyviä eroja jäsenvaltioiden välillä, kuten 57 prosenttiyksikköä Tanskan ja Kreikan välillä. Tanskassa 70 prosenttia (+8 vuoden aikana) katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa, kun taas Kreikassa ainoastaan 13 prosenttia (-10) katsoo asioiden olevan näin. 10

11 Tutkimuksen mukaan 26 jäsenvaltiossa 28:sta kansalaisista tuntuu, että heidän äänellään on enemmän merkitystä heidän maassaan kuin EU:n tasolla. Tästä toteamuksesta on kaksi poikkeusta: Liettua ja Romania. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 28 Eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät Euroopan tasolla 71 prosenttia vastaajista yhtyy tähän väitteeseen (-3 verrattuna huhtikuuhun 2016). Tähän keskiarvoon sisältyy yhä suurempia kansallisia eroja, mutta ehdoton enemmistö vastaajista 28 jäsenvaltiossa katsoo kuitenkin, että yhdistävät tekijät ovat erottavia tekijöitä tärkeämpiä. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 34 Yhtenäisvaluutan merkityksen heikkeneminen eurooppalaisen identiteetin perusosatekijänä Euroopan tasolla eurooppalaisen identiteetin rakennuselementtien järjestys säilyi samana eli kärjessä ovat demokratian ja vapauden arvot, joita vastaajista suurin osa piti eurooppalaisen identiteetin perusosatekijöinä (50 prosenttia, +1 verrattuna vuoteen 2015). Yhtenäisvaluutan merkitys identiteetin perusosatekijänä sen sijaan heikkeni huomattavasti vuodesta 2015 (33 prosenttia, -6). Euroalueella heikkeneminen oli jopa -12 prosenttiyksikköä eli Virossa (43 prosenttia), Alankomaissa (43 prosenttia) ja Portugalissa (33 prosenttia). Tämä tulos heikkeni -11 prosenttiyksikköä myös Liettuassa (28 prosenttia), joka on viimeisimpänä liittynyt euroalueeseen ja -10 prosenttiyksikköä Kyproksella (37 prosenttia). Sen sijaan kulttuuri nousi kolmannelle sijalle (32 prosenttia, +2), samoin historian (28 prosenttia, +1), Euroopan talouden merkityksen (22 prosenttia, +3) ja maantiedon (20 prosenttia, +1) sijoitus luokituksessa kasvoi. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 37 11

12 Unionin kansalaisuuden tärkein tekijä: yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä Euroopan tasolla jäsenvaltioiden yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (terveydenhuolto, koulutus, eläkkeet jne.) ei ole lähelläkään eurooppalaisten ensisijaista vastausvaihtoehtoa (46 prosenttia, +1). Toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmiksi mainitut osatekijät ovat eurooppalainen hätäapupalvelu eri puolilla maailmaa tapahtuvien luonnonkatastrofien varalta (27 prosenttia, -1) ja mahdollisuus muuttaa eläkkeelle jäämisen jälkeen mihin tahansa EU-maahan ja saada eläke mukaansa (27 prosenttia, +1). Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten suoralla vaalilla valitsema Euroopan unionin presidentti -vastauksen osuus lisääntyi ja oli 22 prosenttia vuonna 2016 eli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin syyskuussa 2015 ja kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 40 Eurooppalaisten mielikuva Euroopan parlamentista on vakiintunut Euroopan tasolla vallitsevana on neutraali mielikuva, jonka osuus on 44 prosenttia (-2 verrattuna vuoteen 2015). Vastaajista 25 prosentilla (+1) on myönteinen mielikuva Euroopan parlamentista. Sen sijaan 28 prosentilla (+1) on kielteinen mielikuva Euroopan parlamentista. Kansallisella tasolla myönteinen mielikuva on lisääntynyt 14 jäsenvaltiossa kasvun ollessa voimakkainta syyskuussa 2016 unionin puheenjohtajavaltiona toimineessa Slovakiassa (28 prosenttia, +9) ja Ruotsissa (31 prosenttia, +6). Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 50 Suurin osa eurooppalaisista toivoo edelleen suurempaa roolia Euroopan parlamentille tulevaisuudessa Kysyttäessä, millaisen roolin vastaajat haluaisivat Euroopan parlamentille tulevaisuudessa, enemmistö eurooppalaisista kannatti vieläkin tärkeämpää roolia (46 prosenttia, +2 verrattuna kesäkuuhun 2015). Suurempaa roolia kannattavat voimakkaasti Slovakia (47 prosenttia) 17 prosenttiyksikön kasvulla, Liettua (62 prosenttia) 12 prosenttiyksikön kasvulla sekä Slovenia (54 prosenttia) ja Ruotsi (42 prosenttia) 11 prosenttiyksikön kasvulla. 12

13 Myös niiden, jotka haluavat parlamentin roolin pienenevän, osuus on kasvanut merkittävästi ollen 28 prosenttia (+7). Kansallisella tasolla kasvu on ollut jopa 16 prosenttiyksikköä Tšekin tasavallassa (53 prosenttia), 15 prosenttiyksikköä Puolassa (31 prosenttia), 13 prosenttiyksikköä Alankomaissa (42 prosenttia) ja Irlannissa (30 prosenttia). Spontaanisti samanlaista roolia kannattavien määrä väheni voimakkaasti ollen 13 prosenttia (-12). Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 53 Parlamentin esilläolo tiedotusvälineissä väheni vuonna 2016 sen lisäännyttyä merkittävästi vuonna 2015 Kaikista EU:n vastaajista 60 prosenttia on hiljattain kuullut puhuttavan Euroopan parlamentista (-6 prosenttiyksikköä vuodesta 2015). Niiden eurooppalaisten, jotka eivät muista äskettäin kuulleensa puhuttavan Euroopan parlamentista, määrä oli 39 prosenttia (+6). Tämä lasku selittyy erityisesti sillä, että kyselyn aikaan vuonna 2015 Euroopan parlamentti kävi juuri voimakasta keskustelua Jean-Claude Junckerin ehdotuksista siitä, millä tavoin EU:n on vastattava muuttoliikekriisin haasteisiin. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 43 Tiedonpuute Euroopan parlamentin toiminnasta Niiden eurooppalaisten osuus, jotka katsovat olevansa hyvin selvillä Euroopan parlamentin toiminnasta, on vähentynyt hieman ja on nyt 32 prosenttia (-3 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna). Vastaavasti 66 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) ilmoittaa olevansa huonosti tietoinen sen toiminnasta. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 46 Eurooppalaisilla on edelleen hyvät tiedot Euroopan parlamentista 47 prosenttia (-1 vuoden aikana) vastaajista tietää, että europarlamentaarikot istuvat parlamentin istuntosalissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti. Vastaajista 35 prosenttia ( 3) uskoo, että he istuvat kansalaisuutensa mukaisesti. Niiden vastaajien osuus, jotka eivät osaa sanoa, miten parlamentin jäsenet istuvat, on noussut 18 prosenttiin (+4 prosenttiyksikköä). 13

14 Eurooppalaisista 43 prosenttia (+5) on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin päätökset tehdään sen jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan. Tämä osuus kasvaa 23 jäsenvaltiossa. Kasvua on myös siinä, että 35 prosenttia (+3) katsoo, että parlamentin päätökset tehdään niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat. Kyselyyn vastanneista 9 prosenttia (-11) antoi spontaanin vastauksen, jonka mukaan päätökset tehdään sekä europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen että kansallisten etujen mukaan. Tämä vastaus oli siten laskussa 26 jäsenvaltiossa, ja Virossa se laski jopa 27 prosenttiyksikköä. Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 56 Terrorismin torjunta Euroopan parlamentin politiikan painopisteenä nosti asemaansa huolenaiheena Yksilön vapauksia kunnioittava terrorismin torjunta on kasvattanut merkitystään jo useana vuonna ja sen osuus vuonna 2016 oli 42 prosenttia (+8 vuodesta 2015) heti sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumisen jälkeen (50 prosenttia, -1). Terrorismin torjunnan merkityksen kasvu koskee 25 jäsenvaltiota, joista suurin kasvu on Unkarissa (50 prosenttia, +14) ja Espanjassa (38 prosenttia, +14) sekä Itävallassa (42 prosenttia, +13), Portugalissa (45 prosenttia, +12), Bulgariassa (43 prosenttia, +12) ja Ruotsissa (42 prosenttia, +12). Lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen on vähentänyt merkitystään 21 jäsenvaltiossa ja on nyt 33 prosentilla kolmannella sijalla (-5 yksikköä vuoden aikana). Tämä aihe on voimakkaassa nousussa ainoastaan Bulgariassa (42 prosenttia, +10) ja on menettänyt eniten asemaansa Luxemburgissa (18 prosenttia, -12), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (30 prosenttia, -11) ja Slovakiassa (25 prosenttia, -11). Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 62 Ihmisoikeuksia pidetään keskeisenä arvona, jota Euroopan parlamentin olisi ensisijaisesti suojeltava Ihmisoikeuksien suojelu (57 prosenttia, -2 vuodesta 2015) on merkittävin eurooppalaisista arvoista. Toisella sijalla on sananvapaus (edelleen 34 prosenttia). Miesten ja naisten välisen tasa-arvon osuus on 33 prosenttia (+1) ja EU:n jäsenmaiden välisen solidaarisuuden osuus 30 prosenttia (-2). 14

15 Sen jälkeen tulevat EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus (23 prosenttia, tilanne ennallaan), kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (23 prosenttia, +2), vähemmistöjen suojeleminen (18 prosenttia, tilanne ennallaan) ja kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa (12 prosenttia, +1). Taulukot (napsauta sivun numeroa): sivu 67 15

16 I. EUROOPPALAISET JA EUROOPAN UNIONI A. EUROOPAN UNIONIN JÄSENYYS JA JÄSENYYDEN HYÖDYT 1. Euroopan unionin jäsenyys 1) EU-keskiarvo Q12 Yleisesti ottaen, onko (MAAMME) jäsenyys EU:ssa mielestänne? (%) Hyvä asia Huono asia Ei hyvä eikä huono asia Ei osaa sanoa 70% 60% 50% % 30% % % % lok.-marras 2007 EB68.1 Kesäkuu 2009 EB71.3 lok.-marras 2009 EB72.4 Toukokuu 2010 EB73.4 Toukokuu 2011 EB75.3 Kesäkuu 2012 EB77.4 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

17 2) Kansalliset tulokset Q12 Yleisesti ottaen, onko (MAAMME) jäsenyys EU:ssa mielestänne? Hyvä asia (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 17

18 3) Kansalliset kehityssuunnat Q12 Yleisesti ottaen, onko (MAAMME) jäsenyys EU:ssa mielestänne? (%) Hyvä asia Huono asia Ei hyvä eikä huono asia Ei osaa sanoa EU = EUROALUE = = EI-EUROALUE = 2-1 SK = SE FI IE = NL = 0-1 BG = 4 = SI EE = 28 = 2-1 HU = AT = DE 71 = 9 = LT 67 = = LV 48 = = UK 47 = LU PL PT HR = 36 = 2 +2 CY CZ = BE = DK = = ES = FR = MT = IT RO EL (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 18

19 2. Jäsenyyden hyödyt 1) EU-keskiarvo Q13 Kaikki näkökohdat huomioon ottaen sanoisitteko, että (MAAMME) on hyötynyt vai ei ole hyötynyt EU-jäsenyydestä? (%) 80% Hyötynyt Ei ole hyötynyt Ei osaa sanoa 70% 60% % 40% 30% % 10% % lok.-marras 2007 EB68.1 Kesäkuu 2009 EB71.3 lok.-marras 2009 EB72.4 Toukokuu 2010 EB73.4 Toukokuu 2011 EB75.3 Kesäkuu 2013 EB79.5 Syys EB84.1 Syys.-lok

20 2) Kansalliset tulokset Q13 Kaikki näkökohdat huomioon ottaen sanoisitteko, että (MAAMME) on hyötynyt vai ei ole hyötynyt EU-jäsenyydestä? (%) Hyötynyt (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 20

21 3) Kansalliset kehityssuunnat Q13 Kaikki näkökohdat huomioon ottaen sanoisitteko, että (MAAMME) on hyötynyt vai ei ole hyötynyt EU-jäsenyydestä? (%) Hyötynyt Ei ole hyötynyt Ei osaa sanoa EU28 60 = 31 = 9 = EUROALUE EI-EUROALUE = CY = NL SK FI SI UK BE = 2-4 DE = SE = IE DK BG LT = EE = 7-1 HU CZ AT = LU 85 = MT 84 = 8 = 8 = PL LV PT FR HR IT RO = ES EL (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 21

22 3. Maan hyötymisen syyt 1) EU-keskiarvo Q14 Mitkä seuraavista ovat tärkeimmät syyt, joiden vuoksi ajattelette (MAAMME) hyötyneen EUjäsenyydestä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) (%) Vastaajat, joiden mielestä heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä 22

23 2) Kansalliset tulokset Q14 Mitkä seuraavista ovat tärkeimmät syyt, joiden vuoksi ajattelette (MAAMME) hyötyneen EUjäsenyydestä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) EU edistää talouskasvua (MAASSAMME) (%) Vastaajat, joiden mielestä heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 23

24 Syys.-Lok Syys.-Lok Syys.-Lok Syys.-Lok Syys.-Lok Syys.-Lok ) Kansalliset kehityssuunnat Q14 Mitkä seuraavista ovat tärkeimmät syyt, joiden vuoksi ajattelette (MAAMME) hyötyneen EU-jäsenyydestä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) EU edistää talouskasvua (MAASSAMME) EU tarjoaa (MAAMME) kansalaisille uusia työskentelymahdollisuuksia EU osallistuu rauhan ylläpitämiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen EU-jäsenyys parantaa (MAAMME) ja muiden EUjäsenvaltioiden välistä yhteistyötä EU antaa (MAAMME) kansalaisille enemmän sananvaltaa maailmassa EU parantaa (MAAMME) kansalaisten elintasoa EU28 35 = EUROALUE = EI-EUROALUE = 25 = = LU = = 19 = NL = SI = SE = 2-1 EE AT = HR FI = DE PT HU = IT FR LT 46 = = LV 36 = SK 31 = 47 = RO 27 = BG 23 = 53 = DK = PL = IE = ES CY = CZ BE = UK = 21 = EL MT Vastaajat, joiden mielestä heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 24

25 4. Mihin suuntaan EU on menossa? 1) EU-keskiarvo D73.2 Sanoisitteko, että asiat ovat nyt yleisesti ottaen menossa hyvään vai huonoon suuntaan? Euroopan unionissa (%) 25

26 2) Kansalliset tulokset D73.2 Sanoisitteko, että asiat ovat nyt yleisesti ottaen menossa hyvään vai huonoon suuntaan? Euroopan unionissa (%) Asiat ovat menossa hyvään suuntaan (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 26

27 3) Kansalliset kehityssuunnat D73.2 Sanoisitteko, että asiat ovat nyt yleisesti ottaen menossa hyvään vai huonoon suuntaan? Euroopan unionissa (%) Asiat ovat menossa hyvään suuntaan Asiat ovat menossa huonoon suuntaan Ei kumpaankaan (SPONTAANI) Ei osaa sanoa EU EUROALUE EI-EUROALUE SK FI MT HR = CY IE = LU BG DE SI HU LV = CZ AT EE PL BE IT PT = LT NL EL SE 30 = UK 16 = FR ES RO DK (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 27

28 B. EUROOPAN KANSALAISTEN ÄÄNI 1. Äänelläni on merkitystä 1.1. Äänelläni on merkitystä maassamme 1) EU-keskiarvo D72.2 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä (MAASSAMME) (%) 80% Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa 70% 63 60% 50% % 30% % 10% 0% 6 6 Kesäkuu 2009 EB71.3 Toukokuu 2010 EB Kesäkuu 2012 EB77.4 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

29 2) Kansalliset tulokset D72.2 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä (MAASSAMME) Yhteensä Samaa mieltä (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 29

30 3) Kansalliset kehityssuunnat D72.2 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä (MAASSAMME) (%) Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa EU EUROALUE EI-EUROALUE BE NL = FI AT = 2 +1 DK = LU DE SE = CZ IE = SK SI UK HU HR = EE LV = BG CY FR MT IT PT ES = LT PL RO = EL (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 30

31 1.2. Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 1) EU-keskiarvo D72.1 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa (%) Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa 70% 60% % 40% % 20% 10% % Kesäkuu 2009 EB71.3 Toukokuu 2010 EB73.4 Kesäkuu 2012 EB77.4 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

32 2) Kansalliset tulokset D72.1 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa Yhteensä Samaa mieltä (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 32

33 3) Kansalliset kehityssuunnat D72.2 Missä määrin olette samaa tai eri mieltä seuraavista väittämistä? Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa (%) Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa EU EUROALUE = EI-EUROALUE DK NL FI BE AT = SK SE IE = CZ DE = SI = FR 35 = 61 = 4 = UK = CY = 4 +1 LU BG HR PL EE LV = RO PT = IT HU ES = MT = EL LT = (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 33

34 C. EUROOPPALAINEN IDENTITEETTI JA KANSALAISUUS 1. Identiteetti 1.1. Eurooppalaisia yhdistävät/erottavat tekijät 1) EU-keskiarvo Q9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EU-jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. (%) Ei osaa sanoa 7 (=) Yhteensä 'Eri mieltä' 22 (+3) Yhteensä 'Samaa mieltä' 71 (-3) (Kehitys huhtikuu 2016 syys-lokakuu 2016) 34

35 2) Kansalliset tulokset Q9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EU-jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. Yhteensä Samaa mieltä (%) (Kehitys huhtikuu 2016 syys-lokakuu 2016) 35

36 - Huhti Huhti Huhti ) Kansalliset kehityssuunnat Q9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EU-jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. (%) Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa EU = EUROALUE EI-EUROALUE LV FI NL = LU = 3-4 BE = 1-3 UK = 9-3 AT LT EL FR = SI 82 = IE SE = 3 +2 SK = CZ = 6 +2 DE DK PL EE MT CY BG HU RO IT ES PT HR = (Kehitys huhtikuu 2016 syys-lokakuu 2016) 36

37 1.2. Eurooppalaisen identiteetin rakennuselementit 1) EU-keskiarvo Q10 Eurooppalainen identiteetti voi koostua useista osioista. Mitkä seuraavista ovat mielestänne eurooppalaisen identiteetin tärkeimpiä rakennuselementtejä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) (%) 50% 40% 30% 20% 10% 0% Toukokuu 2012 EB Kesäkuu 2012 EB77.4 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB Syys.-lok Demokratian ja vapauden arvot Yhteisvaluutta, euro Kulttuuri Historia Euroopan talouden onnistumiset Maantiede EU:n motto: 'Moninaisuudessaan yhtenäinen' Euroopan lippu Euroopan kansallishymni 37

38 2) Kansalliset tulokset Q10 Eurooppalainen identiteetti voi koostua useista osioista. Mitkä seuraavista ovat mielestänne eurooppalaisen identiteetin tärkeimpiä rakennuselementtejä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) Yhteisvaluutta, euro (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 38

39 3) Kansalliset kehityssuunnat Q10 Eurooppalainen identiteetti voi koostua useista osioista. Mitkä seuraavista ovat mielestänne eurooppalaisen identiteetin tärkeimpiä rakennuselementtejä? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) (%) Demokratian ja vapauden arvot Yhteisvaluutta, euro Kulttuuri Historia EU EUROALUE 51 = EI-EUROALUE PT = 22-1 LU = 28-3 NL BE BG SE FI = AT IE SI EL RO LV = SK MT CZ LT HU UK PL DE 66 = FR CY DK EE IT = 25 = HR ES Ensimmäiset neljä kohtaa (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 39

40 2. Kansalaisuus 2.1 Tunnetta Euroopan kansalaisuudesta vahvistavat tekijät 1) EU-keskiarvo Q11T Mikä seuraavista tekijöistä vahvistaisi parhaiten omaa tunnettanne siitä, että olette Euroopan kansalainen? Ensimmäiseksi? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 40

41 2) Kansalliset tulokset Q11T Mikä seuraavista tekijöistä vahvistaisi parhaiten omaa tunnettanne siitä, että olette Euroopan kansalainen? Ensimmäiseksi? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) Yhdenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (terveydenhoito, koulutus, eläkkeet jne.) eri jäsenvaltioissa (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 41

42 3) Kansalliset kehityssuunnat Q11T Mikä seuraavista tekijöistä vahvistaisi parhaiten omaa tunnettanne siitä, että olette Euroopan kansalainen? Ensimmäiseksi? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) Yhdenmukainen Mahdollisuus muuttaa sosiaaliturvajärjestelmä eläkkeelle jäämisen (terveydenhoito, koulutus, jälkeen mihin tahansa EUmaahan ja saada eläke eläkkeet jne.) eri jäsenvaltioissa mukaansa Eurooppalainen hätäapupalvelu eri puolilla maailmaa tapahtuvien luonnonkatastrofien varalta Kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten suoralla vaalilla valitsema Euroopan unionin presidentti EU EUROALUE = EI-EUROALUE 41 = FI = PT NL HU IE SE = LT = 8-1 DE = SI FR = BE LU IT CZ UK DK 42 = CY BG SK LV = 18 = 12-2 EL ES RO AT = MT = HR = = PL EE Ensimmäiset neljä kohtaa (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 42

43 II. EUROOPAN PARLAMENTTI A. EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT TIEDOT 1. Muistikuvat media-altistuksesta 1) EU-keskiarvo Q1 Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? (%) Kyllä Ei Ei osaa sanoa 80% 70% 60% 50% % 30% % 10% 0% lok.-marras 2007 EB68.1 lok EB70.1 Tammikuu- Tammikuu- Helmikuu 2009 Helmikuu 2010 EB71.1 EB Marras-Joulu 2010 EB74.3 Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

44 2) Kansalliset tulokset Q1 Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? Kyllä (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 44

45 3) Kansalliset kehityssuunnat Q1 Oletteko viime aikoina lukenut lehdistä, nähnyt Internetissä tai televisiossa tai kuullut radiosta jotakin Euroopan parlamentista? (%) Kyllä Ei Ei osaa sanoa EU = EUROALUE = EI-EUROALUE = UK = MT = 0-1 LT = FI = SI = PT = PL = IE = SE DK = EE = LV EL = BG = ES = CZ CY = FR = SK NL = DE BE LU = HR = IT HU AT RO (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 45

46 2. Tietoisuus Euroopan parlamentin toiminnasta 1) EU-keskiarvo Q2 Yleisesti ottaen, oletteko mielestänne erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta? (%) Ei osaa sanoa 2 (=) Yhteensä 'Hyvin tietoinen' 32 (-3) Yhteensä 'Huonosti tietoinen' 66 (+3) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 46

47 2) Kansalliset tulokset Q2 Yleisesti ottaen, oletteko mielestänne erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta? Yhteensä Hyvin tietoinen (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 47

48 Q2 Yleisesti ottaen, oletteko mielestänne erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta? Yhteensä Huonosti tietoinen (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 48

49 3) Kansalliset kehityssuunnat Q2 Yleisesti ottaen, oletteko mielestänne erittäin hyvin, melko hyvin, melko huonosti vai erittäin huonosti tietoinen Euroopan parlamentin toiminnasta? (%) Yhteensä 'Hyvin tietoinen' Yhteensä 'Huonosti tietoinen' Ei osaa sanoa EU = EUROALUE = EI-EUROALUE 38 = UK = MT = IE 41 = AT = SK = RO = CZ = 3 +2 PL SI = BE = LV = NL = ES = FR = DK DE HR = IT FI = BG = EL = PT LT LU CY SE = HU = EE (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 49

50 B. EUROOPAN PARLAMENTIN IMAGO JA ROOLI SEKÄ LUOTTAMUS EUROOPAN PARLAMENTTIIN 1. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista 1) EU-keskiarvo Q3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? (%) Yhteensä 'Positiivisen' Neutraalin Yhteensä 'Negatiivisen' Ei osaa sanoa 60% 50% 40% % 20% % % lok.-marras 2007 EB68.1 lok EB70.1 Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

51 2) Kansalliset tulokset Q3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? Yhteensä Positiivisen (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 51

52 3) Kansalliset kehityssuunnat Q3 Yleisesti ottaen, tuoko Euroopan parlamentti Teille mieleen hyvin positiivisen, melko positiivisen, neutraalin, melko negatiivisen vai hyvin negatiivisen kuvan? (%) Yhteensä 'Positiivisen' Neutraalin Yhteensä 'Negatiivisen' Ei osaa sanoa EU = EUROALUE 23 = EI-EUROALUE = 4 +1 SK SE PT IE CZ DK DE = 3 +1 UK = = RO = NL = BG MT = CY HU = SI 21 = 51 = 26 = 2 = EE 18 = 63 = PL IT BE = AT FI LU ES = FR HR LT EL = LV (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 52

53 2. Euroopan parlamentin rooli tulevaisuudessa 1) EU-keskiarvo Q4 Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? (%) Tärkeämpi Vähemmän tärkeä Sama (SPONTAANI) Ei osaa sanoa 70% 60% 50% % 30% 20% 10% % lok.-marras 2007 EB68.1 lok EB70.1 Tammikuu- Tammikuu- Helmikuu 2009 Helmikuu 2010 EB71.1 EB73.1 Marras-Joulu 2010 EB74.3 Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

54 2) Kansalliset tulokset Q4 Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? Tärkeämpi (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 54

55 3) Kansalliset kehityssuunnat Q4 Haluaisitteko henkilökohtaisesti nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä vai vähemmän tärkeässä roolissa kuin nykyään? Tärkeämpi Vähemmän tärkeä Sama (SPONTAANI) Ei osaa sanoa EU EUROALUE EI-EUROALUE 39 = SK = LT SI SE = LU FI PT LV MT ES = BE BG IE IT NL = EE CY FR CZ = PL DK HR 45 = RO EL UK AT HU DE (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 55

56 C. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Euroopan parlamentin toimintatapa 1) EU-keskiarvo Q5 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän poliittinen suuntauksensa Heidän kansallisuutensa Ei osaa sanoa 60% 50% % 30% % 10% % lok.-marras 2007 EB68.1 Tammikuu- Helmikuu 2009 EB71.1 Tammikuu- Helmikuu 2010 EB73.1 Marras-Joulu 2010 EB74.3 Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok

57 2) Kansalliset tulokset Q5 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän poliittinen suuntauksensa (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 57

58 3) Kansalliset kehityssuunnat Q5 Entä istuvatko europarlamentaarikot mielestänne Euroopan parlamentissa sen mukaan, mikä on...? Heidän poliittinen suuntauksensa Heidän kansallisuutensa Ei osaa sanoa EU EUROALUE EI-EUROALUE PL FI CY PT = LV ES FR UK BE 63 = EL 46 = SK SI = RO DE = CZ NL = 5 +3 IT HR LU HU MT AT SE DK IE EE LT BG (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 58

59 2. Euroopan parlamentin päätöksentekomenettely 1) EU-keskiarvo Q6 Sanoisitteko, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? 50% 40% 30% % % % lok.-marras 2007 EB68.1 lok EB70.1 Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok Europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan Molempien (SPONTAANI) Niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat Ei osaa sanoa 59

60 2) Kansalliset tulokset Q6 Sanoisitteko, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? Europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 60

61 3) Kansalliset kehityssuunnat Q6 Sanoisitteko, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään ennen kaikkea? Europarlamentaarikkojen poliittisen suuntauksen mukaan Niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista europarlamentaarikot tulevat Molempien (SPONTAANI) Ei osaa sanoa EU EUROALUE EI-EUROALUE LV PL CY = MT FI EE FR SI DE ES SE BE RO LU = IE AT CZ = SK NL DK IT EL HR LT 33 = = HU BG PT UK = (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 61

62 D. POLIITTISESTI ENSISIJAISET ASIAT JA ARVOT 1. Etusijalle asetettavat politiikat 1) EU-keskiarvo Q7T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mikä seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 62

63 Q7T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mikä seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 60% 50% 40% 30% 20% % 0% Tammikuu- Helmikuu 2010 EB73.1 Elokuu-Syys EB74.1 Huhtikuu- Toukokuu 2011 EB75.2 Marras 2011 EB76.3 Kesäkuu 2012 EB77.4 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta Yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan Lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä Parantaa kuluttajan ja kansanterveyden suojaa Talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointi Syys EB84.1 Syys.-lok Ensimmäiset kuusi kohtaa 63

64 Q7T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mikä seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 40% 34 30% 20% 10% % Tammikuu- Helmikuu 2010 EB73.1 Elokuu-Syys EB74.1 Huhtikuu- Toukokuu 2011 EB75.2 Marras 2011 EB76.3 Kesäkuu 2012 EB77.4 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Marras-Joulu 2014 EB82.4 Syys EB84.1 Syys.-lok Taistelu ilmastonmuutosta vastaan Ympäristöystävällinen ja maailman ruokatasapainoa edistävä maatalouspolitiikka Ulkopolitiikka, joka mahdollistaa sen, että EU puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä Yhteinen energiapolitiikka, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n energiariippumattomuus Euroopan sosiaalisen mallin vakiinnuttaminen Kilpailukyvyn ja innovaatiot takaava tutkimus- ja tuotekehityspolitiikka (T&K) Viimeiset kuusi kohtaa 64

65 2) Kansalliset tulokset Q7T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mikä seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 65

66 3) Kansalliset kehityssuunnat Q7T Euroopan parlamentti edistää tiettyjen politiikkojen/menettelytapojen kehittämistä EU:n tasolla. Mikä seuraavista politiikoista pitäisi mielestänne asettaa etusijalle? Entä seuraavaksi? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta Yksilön vapauksia kunnioittava kamppailu terrorismia vastaan Lähtömaiden kanssa neuvotellun maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka antaa EU:lle mahdollisuuden käsitellä kansainvälisiä kriisejä Parantaa kuluttajan ja kansanterveyden suojaa Talous-, budjettija veropolitiikan koordinointi EU = EUROALUE 52 = EI-EUROALUE FI PT MT CY = LV LT = 45-3 IT HR SI = SK HU DK = EE = CZ ES 71 = SE 55 = DE 45 = = PL BG IE FR = 24 = 24-5 NL LU AT UK EL = RO BE = Ensimmäiset kuusi kohtaa (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 66

67 2. Euroopan parlamentin arvot 1) EU-keskiarvo Q8 Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) (%) 67

68 Q8 Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) (%) 70% 60% % 40% 30% 20% 10% % lok.-marras 2007 EB68.1 lok EB70.1 Ihmisoikeuksien suojelu Tammikuu- Helmikuu 2009 EB71.1 Miesten ja naisten välinen tasa-arvo Tammikuu- Helmikuu 2010 EB73.1 EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus Vähemmistöjen suojeleminen Marras 2011 EB76.3 Marras-Joulu 2012 EB78.2 Kesäkuu 2013 EB79.5 Sananvapaus Marras-Joulu 2014 EB82.4 EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus Syys EB84.1 Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu Kuolemanrangaistuksen poistaminen kaikkialla maailmassa Syys.-lok

69 2) Kansalliset tulokset Q8 Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) Ihmisoikeuksien suojelu (%) (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 69

70 3) Kansalliset kehityssuunnat Q8 Mitä seuraavista arvoista Euroopan parlamentin tulisi mielestänne ensisijaisesti puolustaa? (ENINTÄÄN 3 VASTAUSTA) Ihmisoikeuksien suojelu Sananvapaus Miesten ja naisten välinen tasa-arvo EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu EU = = EUROALUE = = EI-EUROALUE = PT HR CY = = 11-4 SI FI IE = EE 63 = IT 49 = LT LV EL LU BE SE NL = DE DK ES HU = 21 = 19-1 SK = UK = BG = CZ = 13-2 FR RO = AT = PL = MT Ensimmäiset kuusi kohtaa (Kehitys syyskuu 2015 syys-lokakuu 2016) 70

71 Kantar Public (aiemmin TNS opinion) toteutti tämän Euroopan parlamentin Parlametri tutkimuksen (EP/EB 86.1) Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa 24. syyskuuta 3. lokakuuta Tutkimuksessa selvitetään eurooppalaisten näkemyksiä Euroopan parlamentista, sen imagosta ja roolista sekä heidän tietämystään parlamentin toiminnasta. Lisäksi esitetään keskeisiä kysymyksiä EU:n jäsenyydestä ja kansalaisuudesta, eurooppalaisesta identiteetistä sekä poliittisesti ensisijaisista asioista ja arvoista. Julkaisija: Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Viestinnän pääosasto, Euroopan parlamentti PE ISBN: DOI: /96041 QA EN-N Laatija on yksin vastuussa tämän asiakirjan sisällöstä, eivätkä asiakirjassa ilmaistut kannat välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Asiakirja on tarkoitettu Euroopan parlamentin jäsenille ja heidän avustajilleen parlamentaarista toimintaa varten. Euroopan unioni