Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus Raportti Tutkimusajankohta: huhti-toukokuu 2011 Julkaisu: lokakuu 2011 Erityiseurobarometri 75.2 TNS Opinion & Social Tutkimus on Euroopan parlamentin tilaama ja viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) koordinoima. Tämä asiakirja ei edusta Euroopan parlamentin kantaa. Siinä esitetyt tulkinnat ja mielipiteet ovat yksinomaan asiakirjan laatijoiden tulkintoja ja mielipiteitä

2 EUROBAROMETRI 75.2 VAPAAEHTOISTYÖ JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin pyynnöstä Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40, Avenue Herrmann Debroux 1160 Bryssel Belgia - 2 -

3 Sisältö Johdanto...4 YHTEENVETO VAPAAEHTOISTYÖ Eurooppalaisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön Vapaaehtoistyön tyyppi Alat, joilla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa Edut, joita vapaaehtoistyöstä katsotaan aiheutuvan Vapaaehtoistyön alaa koskevaan toimintakehykseen liittyvät mieltymykset Alueellisten vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle annettu tuki SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS...21 PÄÄTELMÄT...23 LIITTEET Tekniset eritelmät - 3 -

4 Johdanto Vuosi 2011 on nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Sen tavoitteena on osoittaa kunnioitusta miljoonien vapaaehtoisten kaikkialla Euroopassa tekemälle työlle ja kannustaa niitä kansalaisia, jotka eivät tällä hetkellä tee vapaaehtoistyötä, osallistumaan toimintaan. Samalla vahvistetaan myös uudelleen yhdistyksien keskeistä asemaa Euroopan unionin toiminnan kannalta. Kesäkuun alussa, Unkarin toimiessa Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona, Unkarin tasavallan presidentti Pál Schmitt kiinnitti huomion siihen, että Lissabonin sopimuksessa kannustetaan hallituksia toimimaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuonna 2012 painopistealana ovat iäkkäämmät kansalaiset ja sukupolvien väliset suhteet, kun vietämme aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta. Aiheet on valittu sen perusteella, että väestö ikääntyy Euroopassa ja työikäisen väestön osuus laskee odotetusti: väestöjakaumaan liittyvien Eurostatin arvioiden mukaan työikäisen väestön osuus pienenee 6,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan kaksi työikäistä henkilöä tukee yhden eläkeläisen tarpeita, kun suhdeluku on tällä hetkellä neljän suhde yhteen. Iäkkäämpien ihmisten elinvoiman ylläpitäminen, yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen edistäminen ja sukupolvien välisten esteiden poistaminen ovat näin ollen teemavuoden 2012 tärkeimpiä tavoitteita. Tätä taustaa vasten toteutettiin Erityiseurobarometri 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 välisenä aikana Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) pyynnöstä. Tätä tutkimusta varten TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ta vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (haastattelija esitti kysymykset kysymyslomakkeen avulla haastateltavan kotona). Menetelmänä käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) standardoiduissa Eurobarometri-tutkimuksissa käyttämää menetelmää. TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä 1. Liitteeseen sisältyvät myös käytetyt haastattelumenetelmät ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja on osa Eurobarometri tutkimusta. Ensimmäisessä luvussa analysoidaan vapaaehtoistyötä Euroopan unionissa, sen laajuutta ja aloja, joilla sitä tehdään. Sen jälkeen tarkastellaan vapaaehtoistyötä koskevaa unionin yleistä mielipidettä, aloja, joilla sen katsotaan olevan keskeisessä asemassa, ja tärkeimpinä pidettyjä etuja. Lopuksi tarkastellaan unionin kansalaisten tärkeimpiä odotuksia vapaaehtoistyöhön nähden. Toisessa luvussa analysoidaan unionin mielipidettä eri toimista, joilla on tarkoitus edistää sukupolvien välistä solidaarisuutta. 1 Tulostaulukot sisältyvät liitteeseen. On syytä huomata, että taulukkojen yhteenlasketut prosenttiluvut saattavat ylittää 100 prosenttia, mikäli vastaajien oli mahdollista antaa useita vastauksia

5 Huomautus Tässä raportissa valtioihin viitataan niiden virallisilla lyhenteillä. LYHENTEET EU27 EOS Euroopan unioni (27 jäsenvaltiota) Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekin tasavalta Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kyproksen tasavalta Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Eurobarometri-verkkosivu on osoitteessa Kiitämme kaikkia vastaajia, jotka osallistuivat tutkimukseen kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa ilman heidän aktiivista osallisuuttaan

6 YHTEENVETO Seuraavassa esitellään tutkimuksen tärkeimmät tulokset: Lähes neljäsosa vastaajista tekee vapaaehtoistyötä (joko säännöllisesti tai satunnaisesti). Tämä vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Vapaaehtoistyötä tehdään eniten urheiluseuroissa ja kulttuuriyhdistyksissä. Vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa lukuisilla aloilla, joita ovat luonnollisesti solidaarisuus ja humanitaarinen apu, mutta myös sosiaaliala, terveydenhoito, opetus ja ympäristö. Vapaaehtoistyöhön katsotaan liittyvän monenlaisia etuja: se hyödyttää sekä koko yhteiskuntaa (vahvistaen sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edistäen solidaarisuuteen liittyviä arvoja EU:ssa) että yksittäisiä ihmisiä (vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtainen kehitys ja tyydytys, ammatillinen kehitys). Vastaajat suhtautuivat hyvin myönteisesti ajatukseen siitä, että luodaan alueellisia vapaaehtoisia pelastusryhmiä luonnonkatastrofien torjumiseksi. Vastaajat olivat kuitenkin selvemmin eri mieltä kysymyksestä, joka koskee toimintakehyksen määrittelyä vapaaehtoistyön alaa varten. Vaikka 47 prosenttia kannattaa sitä, että jäsenvaltiot ja EU määrittelevät asian yhteisesti eurooppalaisessa vapaaehtoistyön peruskirjassa, 45 prosenttia puoltaa kehyksen määrittelemistä yksilöllisesti kussakin jäsenvaltiossa. Kannat vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Sukupolvien välisen solidaarisuuden vahvistamiseksi suunniteltuihin toimiin nähden vastaajien enemmistö kannattaa työpaikkojen luomista nuorille vanhustenhoidon alalla sekä yhtäläisen pääsyn takaamista työmarkkinoille ja kaikenikäisten ihmisten kouluttamista. Ehdotuksesta, joka koskee yli 60-vuotiaiden henkilöiden kannustamista pysymään työmarkkinoilla, vallitsee kuitenkin paljon vähäisempi yhteisymmärrys. -6-

7 1. VAPAAEHTOISTYÖ 1.1 Eurooppalaisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön Yksi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden tavoitteista on osoittaa kunnioitusta miljoonien eurooppalaisten, jotka omistavat osan vapaa-ajastaan vapaaehtoistyöhön, tekemälle työlle. Lähes neljäsosa vastaajista tekee tällä hetkellä vapaaehtoistyötä (24 prosenttia vs. 75 prosenttia). Vastaajista 11 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä säännöllisesti ja 13 prosenttia satunnaisesti. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Osallistuminen vapaaehtoistyöhön vaihtelee merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen: niiden valtioiden, joissa se on pisimmälle kehittynyttä ja vastaavasti vähiten kehittynyttä, välinen ero on suuruudeltaan 48 prosenttiyksikköä. - Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on hyvin yleistä Alankomaissa, jossa yli puolet vastaajista tekee vapaaehtoistyötä (57 prosenttia) ja heistä 31 prosenttia säännöllisesti. Sama pätee Tanskaan (43 prosenttia, joista 21 prosenttia säännöllisesti). Useampi kuin kolmasosa vastaajista tekee vapaaehtoistyötä Suomessa (39 prosenttia), Itävallassa (37 prosenttia), Luxemburgissa (35 prosenttia), Saksassa (34 prosenttia) ja Sloveniassa (34 prosenttia). - Sitä vastoin Maltassa (16 prosenttia), Espanjassa (15 prosenttia), Kreikassa (14 prosenttia), Romaniassa (14 prosenttia), Bulgariassa (12 prosenttia), Portugalissa (12 prosenttia) ja Puolassa (9 prosenttia) on jääty selvästi alle EU:n keskiarvon. -7-

8 -8-

9 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisia muuttujia analysoitaessa ilmenee, että sukupuoli tai ikä eivät vaikuta vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Osallistuminen on kuitenkin hieman yleisempää koulutetumpien (32 prosenttia niiden vastaajien keskuudessa, jotka jatkoivat opiskelua vähintään 20-vuotiaiksi, mutta 16 prosenttia niiden keskuudessa, jotka lopettivat koulunkäynnin alle 16-vuotiaina), johtavassa asemassa työskentelevien (34 prosenttia verrattuna 22 prosenttiin ruumiillista työtä tekevistä) sekä maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa asuvien (25 prosenttia verrattuna 20 prosenttiin suurissa asustuskeskuksista asuvista) vastaajien keskuudessa. Eläkkeellä olevien vastaajien osallisuus on juuri alle keskiarvon (22 prosenttia), kun työttömien vastaajien osuus on jonkin verran alhaisempi (17 prosenttia). Lopuksi vastaajien poliittinen suuntautuminen ei vaikuta olevan merkittävä tekijä, koska 27 prosenttia vapaaehtoistyötä tekevistä vastaajista toteaa kannattavansa vasemmistoa, 25 prosenttia keskustaa ja 24 prosenttia oikeistoa. -9-

10 1.2 Vapaaehtoistyön tyyppi Eurooppalaisten vapaaehtoistyötä tekevien enemmistö (24 prosenttia) tekee vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa tai seuroissa, joissa harrastetaan ulkoilulajeja. Tämän jälkeen seuraavat kulttuuri- tai taideyhdistykset (20 prosenttia), hyväntekeväisyysjärjestöt tai sosiaalitukea antavat järjestöt (16 prosenttia), yhteisölliset yhdistykset tai naapuriyhdistykset (13 prosenttia) sekä uskonnolliset järjestöt (12 prosenttia). Seuraavina ovat ympäristönsuojelua, eläinten oikeuksia ynnä muita edistävät järjestöt (7 prosenttia), ikäihmisten (7 prosenttia) ja nuorten (7 prosenttia) yhdistykset tai kerhot sekä yhdistykset, jotka puolustavat potilaiden ja/tai vammaisten henkilöiden etuja (6 prosenttia). Ammatilliset yhdistykset, ammattijärjestöt ja poliittiset puolueet saavat vähiten mainintoja (5 prosenttia tai alle). Basis: Europeans with a voluntary activity (24% of the total sample) -10-

11 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Tämän kysymyksen kohdalla jäsenvaltioiden väliset eroavuudet ovat merkittäviä. Keskitymme tarkastelemaan järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka yli 10 prosenttia eurooppalaisista vapaaehtoistyötä tekevistä mainitsee: - Urheiluseurat mainittiin useimmin Irlannissa (37 prosenttia), Tanskassa (35 prosenttia) ja Saksassa (34 prosenttia). - Kulttuuriyhdistykset mainittiin useimmin Italiassa (31 prosenttia), Kreikassa (29 prosenttia), Ranskassa (28 prosenttia), Itävallassa (27 prosenttia) ja Portugalissa (27 prosenttia); Itävaltaa lukuun ottamatta vapaaehtoistyön määrä on näissä valtioissa lähellä Euroopan unionin keskiarvoa (Italia ja Ranska) tai jää merkittävästi sen alle (Kreikka ja Portugali). - Yli neljäsosa vapaaehtoistyötä tekevistä vastaajista mainitsi hyväntekeväisyysjärjestöt Espanjassa (34 prosenttia), Luxemburgissa (28 prosenttia) ja Puolassa (28 prosenttia). - Yhteisölliset yhdistykset tai naapuriyhdistykset saivat enemmän mainintoja Sloveniassa (26 prosenttia), Bulgariassa (25 prosenttia), Tanskassa (22 prosenttia) ja Irlannissa (21 prosenttia). - Uskonnolliset järjestöt mainittiin useimmin Romaniassa (27 prosenttia), Maltassa (24 prosenttia) ja Slovakiassa (22 prosenttia). Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten muuttujien analyysista ei ilmene merkittäviä eroja. Koulutetummat vastaajat, jotka, kuten on käynyt ilmi, osallistuvat enemmän vapaaehtoistyöhön, mainitsevat todennäköisemmin kulttuuriyhdistykset (24 prosenttia verrattuna keskiarvoon eli 20 prosenttiin), kun taas alle 16-vuotiaina koulunkäynnin lopettaneet vastaajat mainitsevat useammin ikäihmisten yhdistykset (13 prosenttia verrattuna keskiarvoon eli 7 prosenttiin). -11-

12 1.3 Alat, joilla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa Kun vastaajilta kysyttiin, millä aloilla he katsoivat vapaaehtoistyön olevan tärkeässä asemassa, ensimmäiseksi sijoitettiin solidaarisuus ja humanitaarinen apu (37 prosenttia), minkä jälkeen seurasivat terveydenhoito (32 prosenttia), opetus ja koulutus (22 prosenttia), ympäristö (22 prosenttia), ihmisoikeuksien suojelu (21 prosenttia), epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten sosiaalinen osallistaminen (21 prosenttia) sekä aktiivinen ikääntyminen, työllisyys ja liikunta (kukin 15 prosenttia). Kulttuuri (10 prosenttia), kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (9 prosenttia), sukupolvien välinen vuoropuhelu (9 prosenttia) ja kuluttajien suojelu (9 prosenttia) määritellään myös aloiksi, joilla vapaaehtoistyö voi olla tärkeässä asemassa. Luettelon alemmilla sijoilla ovat demokraattinen toiminta (7 prosenttia) ja eurooppalaisen identiteetin luominen (3 prosenttia). -12-

13 Vapaaehtoistyön merkitystä koskevat näkemykset ovat muuttuneet merkittävästi edellisestä standardoidusta Eurobarometristä (EB73, kevät 2010). Useammat vastaajat katsovat nyt, että terveydenhoito on ala, jolla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa (+8 prosenttiyksikköä). Sama koskee opetusta (+8), työllisyyttä (+5) ja ympäristöä (+4); nämä kaksi alaa ovat nyt ohittaneet ihmisoikeuksien suojelun ja epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten sosiaalisen osallistamisen, jotka ovat pysyneet vakaalla tasolla EN73-tutkimuksesta alkaen. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Alat, joilla vapaaehtoistyön katsotaan olevan tärkeässä asemassa, vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen: - Vapaaehtoistyön merkitystä solidaarisuuden ja humanitaarisen avun alalla korostetaan erityisesti Kyproksessa (68 prosenttia), Ruotsissa (58 prosenttia) ja Ranskassa (57 prosenttia). Ala mainittiin sitä vastoin paljon harvemmin Irlannissa (14 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (9 prosenttia). - Vapaaehtoistyön merkitys terveydenhoidon alalla mainitaan hyvin usein Puolassa (55 prosenttia), Alankomaissa (47 prosenttia), Portugalissa (47 prosenttia) ja Itävallassa (46 prosenttia). - Opetus mainitaan useimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (39 prosenttia), Virossa (31 prosenttia) ja Irlannissa (30 prosenttia). Ala mainitaan itse asiassa ensimmäisenä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. - Vastaajat katsovat Kreikassa (50 prosenttia), Virossa (36 prosenttia) ja Slovakiassa (34 prosenttia), että vapaaehtoistyö on erityisen tärkeässä asemassa ympäristön kannalta. Kuten on käynyt ilmi, niiden alojen, joilla vapaaehtoistyön katsotaan olevan tärkeässä asemassa, järjestys on muuttunut keväällä 2010 toteutetun EB73-tutkimuksen jälkeen. Muutokset ovat erittäin selviä joissakin jäsenvaltioissa: - Terveydenhoitojärjestelmä mainitaan paljon useammin erityisesti Itävallassa (+21 prosenttiyksikköä), Puolassa (+19), Portugalissa (+18) ja Kreikassa (+14). - Opetusala on saavuttanut merkittävästi jalansijaa erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+16), Irlannissa (+14) ja Ruotsissa (+13). -13-

14 Sosiodemografinen analyysi Tulosten sosiodemografisesta analyysista ilmenee merkittäviä suuntauksia. Nuoret eurooppalaiset pitävät vapaaehtoistyötä tärkeänä opetusalalla (26 prosenttia vuotiaista verrattuna 18 prosenttiin 55 vuotta täyttäneistä vastaajista) ja ympäristöalalla (27 prosenttia vs. 19 prosenttia). Vastaajat, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta, korostavat vapaaehtoistyön merkitystä terveydenhoidon alalla (36 prosenttia verrattuna 30 prosenttiin vuotiaista). Lisäksi koulutetummat vastaajat, jotka, kuten on käynyt ilmi, tekevät enemmän vapaaehtoistyötä, pitävät vapaaehtoistyötä keskimääräistä todennäköisemmin tärkeänä solidaarisuuden ja humanitaarisen avun alalla (41 prosenttia), kun taas koulunkäynnin alle 16-vuotiaina lopettaneet vastaajat mainitsevat todennäköisemmin terveydenhoidon (35 prosenttia). * Only those items that were mentioned by more than 20% of the population are included in this table -14-

15 1.4 Edut, joita vapaaehtoistyöstä katsotaan aiheutuvan Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat kaksi tärkeintä vapaaehtoistyöstä aiheutuvaa etua Euroopan unionissa, he mainitsivat ensisijaisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisen ja vahvistamisen (34 prosenttia) ja solidaarisuutta koskevien EU:n perusarvojen lujittamisen (25 prosenttia). Vapaaehtoistyötä tekeville aiheutuu kuitenkin myös merkittäviä etuja: haastatellut henkilöt totesivat, että vapaaehtoistyö mahdollistaa vapaaehtoistyötä tekevien itsensä toteuttamisen ja henkilökohtaisen kehityksen (25 prosenttia) ja helpottaa ammatillista osallisuutta lisäävien tietojen ja taitojen hankkimista (22 prosenttia). Samalla he korostavat, että eurooppalaiset saavat siten tilaisuuden kehittää yhteiskunnallista osallistumistaan (20 prosenttia). Vapaaehtoistyön vaikutus kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun mainitaan hieman harvemmin (18 prosenttia) samoin kuin vapaaehtoistyön merkitys Euroopan unionin taloudessa (12 prosenttia). -15-

16 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Jäsenvaltioiden välillä on useita eroavuuksia, jotka liittyvät siihen, mitä pidetään vapaaehtoistyöstä aiheutuvina tärkeimpinä etuina: - Vapaaehtoistyön merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta korostavat erityisesti vastaajat Saksassa (50 prosenttia), Itävallassa (48 prosenttia) ja Suomessa (47 prosenttia). - Vapaaehtoistyötä tekevien henkilökohtainen tyydytys on erittäin tärkeää Tanskassa (52 prosenttia) ja Alankomaissa (41 prosenttia), jotka ovat kaksi valtiota, joissa vapaaehtoistyötä on kehitetty pisimmälle, samoin kuin Belgiassa (38 prosenttia), Virossa (35 prosenttia) ja Irlannissa (35 prosenttia). - Yli kolmasosa vastaajista Kyproksessa (46 prosenttia), Sloveniassa (38 prosenttia), Maltassa (35 prosenttia) ja Italiassa (34 prosenttia) mainitsi solidaarisuutta koskevien EU:n perusarvojen lujittamisen. - Keskimääräistä useampi vastaaja Ruotsissa (33 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (32 prosenttia) painotti vapaaehtoistyön merkitystä vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen ja ammatillisen osallisuuden kannalta. - Keskimääräistä useampi vastaaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa tunnustaa vapaaehtoistyön tärkeän merkityksen EU:n taloudessa (20 prosenttia kummassakin valtiossa). -16-

17 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten luokkien välillä on hyvin vähän vaihtelua tämän kysymyksen kohdalla. On syytä panna merkille, että vapaaehtoistyöstä aiheutuvia etuja koskevat näkemykset eivät eroa suuresti vapaaehtoistyöhön osallistuvien vastaajien ja niiden vastaajien välillä, jotka eivät siihen osallistu. Vastaajat, joilla on kokemusta vapaaehtoistyöstä, tunnustavat kuitenkin todennäköisemmin sen merkityksen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta (39 prosenttia, ja 42 prosenttia niistä, jotka tekevät säännöllisesti vapaaehtoistyötä). Sosiodemografisesta analyysista ilmenee myös, että johtavassa asemassa työskentelevät, jotka, kuten on havaittu, osallistuvat enemmän vapaaehtoistyöhön, mainitsevat keskimääräistä todennäköisemmin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen (41 prosenttia). -17-

18 1.5 Vapaaehtoistyön alaa koskevaan toimintakehykseen liittyvät mieltymykset Vapaaehtoistyöhön liittyvät käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä jäsenvaltiosta toiseen. Sama pätee toisinaan myös vapaaehtoistyön alaa koskevaan kehykseen ja tapaan, jolla se toimii. Vastaajat ovat erimielisiä vapaaehtoistyön alaa koskevan toimintakehyksen luomisesta: 47 prosenttia kannattaa sitä, että jäsenvaltiot ja EU määrittelevät asian yhteisesti eurooppalaisessa vapaaehtoistyön peruskirjassa, kun taas 45 prosenttia haluaa, että kukin valtio laatii oman yksilöllisen kehyksen. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Jäsenvaltioiden enemmistö (yhteensä 16 jäsenvaltiosta) kannattaa ajatusta unionissa tehtävästä yhteistyöstä. Kysymystä koskevat mielipiteet vaihtelevat kuitenkin suuresti ja eurooppalaisen peruskirjan saamien korkeimpien ja alhaisimpien kannatuslukujen välillä vallitsee 62 prosenttiyksikön ero. - Valtiot, joissa kannatetaan voimakkaimmin vapaaehtoistyön alaa koskevan kansallisen toimintakehyksen luomista, ovat Tanska (84 prosenttia) ja Itävalta (65 prosenttia); ne kuuluvat Alankomaiden ohella valtioihin, joissa vapaaehtoistyö on pisimmälle kehittynyttä. Vastaajien enemmistö on myös Alankomaissa (59 prosenttia) tämän vaihtoehdon kannalla. Tilanne on tosin sama myös Latviassa (60 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (60 prosenttia), missä alle neljäsosa vastaajista osallistuu vapaaehtoistyöhön. - Valtiot, joissa kannatetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteisesti määrittelemää eurooppalaista vapaaehtoistyön peruskirjaa, ovat Espanja (68 prosenttia), Kypros (65 prosenttia), Belgia (60 prosenttia), Kreikka (58 prosenttia), Italia (57 prosenttia) ja Portugali (56 prosenttia). Belgiaa ja Italiaa lukuun ottamatta kyse on valtioista, joissa vapaaehtoistyö ei ole kovin laajalle levinnyttä (12 15 prosentin välillä). -18-

19 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisesta analyysista ilmenee luokkien välisiä kiinnostavia eroavuuksia: vuotiaat vastaajat kannattavat vapaaehtoistyötä koskevan eurooppalaisen toimintakehyksen luomista (55 prosenttia, verrattuna 38 prosenttiin kansallisella tasolla), kun taas 55 vuotta täyttäneet kannattavat hieman enemmän kansallisesti määriteltäviä toimintakehyksiä (46 prosenttia, verrattuna unionissa määriteltävää kehystä kannattaviin 44 prosenttiin). Vastaukset vaihtelevat hieman myös vastaajien ammatista riippuen. Johtavassa asemassa työskentelevät kannattavat kansallisesti määriteltäviä toimintakehyksiä (50 prosenttia vs. 43 prosenttia), kun muiden toimihenkilöiden ja ruumiillista työtä tekevien mielipiteet jakautuvat tasaisemmin (vastaavasti 46/48 prosenttia ja 47/47 prosenttia). Lopuksi vastaajat, jotka ilmoittavat tekevänsä vapaaehtoistyötä, pitävät todennäköisemmin parempana vapaaehtoistyötä koskevaa kansallisesti määriteltävää kehitystä, joskin vain vähäisin eroin (49 prosenttia, verrattuna unionin kehystä kannattaviin 45 prosenttiin). Ero on selvempi säännöllisesti vapaaehtoistyötä tekevien keskuudessa (53 prosenttia vs. 41 prosenttia). -19-

20 1.6 Alueellisten vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle annettu tuki Euroopan parlamentti pitää suotavana, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden paikallis- ja alueviranomaiset perustavat vapaaehtoisia pelastusryhmiä jokaista aluetta varten luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien torjumiseksi. Vastaajat suhtautuivat ehdotukseen hyvin myönteisesti: 88 prosenttia piti sitä hyödyllisenä (verrattuna yhdeksään prosenttiin, joka ei pitänyt sitä hyödyllisenä) ja lähes puolet piti sitä "hyvin hyödyllisenä" (48 prosenttia). Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Vastaajien enemmistö Kyproksessa (79 prosenttia), Maltassa (70 prosenttia), Unkarissa (65 prosenttia), Kreikassa (62 prosenttia) ja Sloveniassa (62 prosenttia) katsoi, että toimi olisi "hyvin hyödyllinen". Sen saama tuki on kuitenkin vähäisempää Suomessa (37 prosenttia), Portugalissa ja Alankomaissa (40 prosenttia). Ajatusta ei varsinaisesti vastustettu missään valtiossa. Alankomaissa kannatus on alhaisinta, mutta sielläkin 78 prosenttia vastaajista totesi, että ehdotus oli "hyödyllinen". Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten luokkien välillä on vain vähäistä vaihtelua tämän kysymyksen kohdalla. Kaikki luokat kannattavat laajalti vapaaehtoisten pelastusryhmien luomista jokaista aluetta varten luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien torjumiseksi. -20-

21 2. SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Koska vuosi 2012 on nimetty aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, vastaajia pyydettiin arvioimaan niiden kolmen toimen tehokkuutta, joilla pyritään vahvistamaan sukupolvien välistä solidaarisuutta (erityisesti nuorten ja iäkkäämpien ihmisten välillä). Vastaajien enemmistö kannattaa sen toimen toteuttamista, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten auttamisen alalla: 89 prosenttia arvioi toimea tehokkaaksi ja 45 prosenttia "hyvin tehokkaaksi". Sen varmistamiseen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin, suhtauduttiin myös hyvin myönteisesti. Vastaajista 83 prosenttia piti toimea tehokkaana ja 38 prosenttia "hyvin tehokkaana". Viimeisestä ehdotuksesta, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä olisi kannustettava pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville, ei vallinnut yhtä suurta yhteisymmärrystä. Vaikka vastaajien enemmistö kannatti toimenpidettä (59 prosenttia arvioi sitä tehokkaaksi ja 23 prosenttia "hyvin tehokkaaksi"), yli kolmasosa torjui sen (37 prosenttia ei pitänyt sitä tehokkaana ja 13 prosenttia katsoi, ettei se ole "lainkaan tehokas"). -21-

22 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Ennen kuin analysoimme vaihtelua jäsenvaltioiden välillä, on syytä huomata, että kolmatta toimenpidettä kannatettiin laajemmin ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa (63 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä jäsenvaltioissa (51 prosenttia). Kahden ensimmäisen ehdotuksen kohdalla ei ollut huomattavia eroja. - Ehdotus, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten hoitamisen alalla, otettiin varsin hyvin vastaan kaikissa jäsenvaltioissa kannatuksen vaihdellessa 76 prosentista 95 prosenttiin. Kahdeksassa valtiossa yli puolet vastaajista arvioi toimenpidettä hyvin tehokkaaksi. Niitä ovat Slovenia (63 prosenttia), Espanja (60 prosenttia), Bulgaria (58 prosenttia), Kypros (58 prosenttia), Malta (55 prosenttia), Romania (55 prosenttia), Saksa (53 prosenttia) ja Luxemburg (52 prosenttia). Kaikissa jäsenvaltioissa suhtauduttiin myös myönteisesti siihen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin. Kannatus vaihteli 73 prosentista 93 prosenttiin. Toimea kannatettiin eniten Espanjassa (93 prosenttia), Bulgariassa (89 prosenttia) ja Maltassa (89 prosenttia), missä yli puolet vastaajista arvioi sitä "hyvin tehokkaaksi" (vastaavasti 54 prosenttia, 55 prosenttia ja 51 prosenttia), sekä Slovakiassa (91 prosenttia). Myös Belgiassa, Virossa ja Ranskassa suhtauduttiin toimeen hyvin myönteisesti (87 prosenttia myönteisiä mielipiteitä). - Viimeinen ehdotus, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä olisi kannustettava pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville, jakoi mielipiteet selvemmin. Toimea eniten ja vähiten kannattaneiden valtioiden välinen ero on suuruudeltaan 43 prosenttiyksikköä. Toimea kannatetaan erityisesti Alankomaissa (76 prosenttia), Tanskassa (75 prosenttia), Virossa (70 prosenttia) ja Ruotsissa (70 prosenttia). Ehdotusta kannattaa sitä vastoin hädin tuskin kolmasosa vastaajista kolmessa jäsenvaltiossa, joita ovat Slovenia (37 prosenttia), Unkari (34 prosenttia) ja Kypros (33 prosenttia). Näissä valtioissa noin neljäsosa vastaajista toteaa, että ehdotus ei olisi "lainkaan tehokas". Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten muuttujien analyysista ilmenee vain vähäisiä eroja kahden ensimmäisen toimen kohdalla, joista vallitsee laajalti yhteisymmärrys. Viimeistä ehdotusta, jonka mukaan eurooppalaisia olisi kannustettava jatkamaan työntekoa vielä 60 vuotta täytettyään, kannattivat enemmän 55 vuotta täyttäneet (64 prosenttia) kuin nuoret (58 prosenttia vuotiaista) ja johtavassa asemassa työskentelevät (66 prosenttia) kuin ruumiillista työtä tekevät (54 prosenttia). -22-

23 PÄÄTELMÄT Tämän 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 välisenä aikana toteutetun erityiseurobarometrin avulla oli mahdollista tarkastella EU:n kansalaisten näkemyksiä ja odotuksia kahteen kysymykseen nähden, jotka sijaitsevat unionin ajankohtaisten asioiden ytimessä ja joita ovat vapaaehtoistyö Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden 2011 yhteydessä ja sukupolvien välinen solidaarisuus aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 yhteydessä. Seuraavassa esitellään tutkimuksen tärkeimmät tulokset: - Lähes neljäsosa EU:n kansalaisista tekee vapaaehtoistyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. - EU:n kansalaiset tekevät edelleen eniten vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa, kulttuuri- ja taideyhdistyksissä ja hyväntekeväisyysjärjestöissä. Valtiosta riippuen naapuriyhdistyksissä ja uskonnollisissa järjestöissä tehdään myös enemmän vapaaehtoistyötä. - EU:n kansalaiset katsovat, että vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa monella alalla, joista ensimmäisinä ovat yhä solidaarisuus ja humanitaarinen apu (37 prosenttia). Terveydenhoito (32 prosenttia, +8), opetus (22 prosenttia, +8) ja ympäristö (22 prosenttia, +6) ovat saavuttaneet merkittävän jalansijan vuodesta 2010 alkaen, mikä osoittaa, että vapaaehtoistyötä tekevät ovat huolestuneet asioista, jotka vaikuttavat useimpien EU:n kansalaisten arkeen. - EU:n kansalaiset ovat erimielisiä vapaaehtoistyön alaa koskevan toimintakehyksen määrittelystä: 47 prosenttia kannattaa jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisesti laatimaa eurooppalaista vapaaehtoistyön peruskirjaa, kun taas 45 prosenttia pitäisi parempana, että valtioissa laaditaan omat kansalliset kehykset. Mielipiteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä, joskaan vaihtelu ei vaikuta liittyvän siihen, missä määrin vastaajat ovat tehneet vapaaehtoistyötä tai millaisia kokemuksia he ovat siitä saaneet. - EU:n kansalaisten hyvin laaja enemmistö pitää tehokkaina kahta kolmesta toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on edistää sukupolvien välistä solidaarisuutta. Niitä ovat ehdotus, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten hoitamisen alalla (89 prosenttia) ja sen varmistaminen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin (83 prosenttia). -23-

24 - EU:n kansalaiset eivät kuitenkaan suhtaudu yhtä innostuneesti viimeisen toimenpiteen tehokkuuteen; sen tavoitteena on kannustaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville (59 prosenttia). Tähän toimenpiteeseen on reagoitu jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin ja siten, että kannatus on suurempaa ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa (63 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä jäsenvaltioissa (51 prosenttia). -24-

25 TEKNISET ERITELMÄT -25-

26 solidaarisuus" "Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen EUROOPAN PARLAMENTTI ERITYISEUROBAROMETRI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus TEKNINEN ERITELMÄ TNS plc:n ja TNS opinionin yhteenliittymä TNS Opinion & Social toteutti 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 EUROBAROMETRI tutkimuksen EUROOPAN PARLAMENTIN viestinnän pääosaston yleisen mielipiteen seurantayksikön pyynnöstä. ERITYISEUROBAROMETRI on osa 75.2-tutkimusta ja kattaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisuudet eli kussakin jäsenvaltiossa asuvan vähintään 15 vuotta täyttäneen väestön. Kaikissa jäsenvaltioissa perusotanta-asetelmana käytettiin moniasteista satunnaisotantaa. Jokaisessa maassa arvottiin joukko otantapisteitä väestön määrään (valtion kokonaiskattavuuden vuoksi) ja asukastiheyteen perustuvana otantana. Otantapisteet arvottiin järjestelmällisesti jokaisesta "hallinnollisesta alueyksiköstä", kun ne oli ensin ositettu yksittäisen yksikön ja aluetyypin mukaan. Siten ne edustavat tutkittujen maiden koko aluetta EUROSTAT NUTS II -luokituksen (tai vastaavan) mukaan sekä kunkin valtion vakinaisen väestön jakautumisen mukaan suurkaupunkialueittain, kaupunkialueittain ja maaseutualueittain. Jokaisessa valitussa otantapisteessä arvottiin sattumanvaraisesti aloitusosoite. Muut osoitteet (joka n:nnes osoite) valittiin tavallisilla "random route" -menetelmillä aloitusosoitteesta. Jokaisessa kotitaloudessa vastaaja arvottiin sattumanvaraisesti (noudattamalla "lähin syntymäpäivä" -sääntöä). Kaikki haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ihmisten kotona asianmukaisella kansallisella kielellä. Tietojen tallentamiseen käytettiin tietokoneavusteista henkilöhaastattelua niissä valtioissa, joissa kyseistä tekniikkaa oli saatavilla. -26-

27 EUROOPAN PARLAMENTTI LYHENTEET VALTIOT TUTKIMUSLAITOKSET HAASTATTELUJ EN MÄÄRÄ TUTKIMUSAJANKOHTA YLI 15- VUOTIAS VÄESTÖ BE Belgia TNS Dimarso /4/2011 3/5/ BG Bulgaria TNS BBSS /4/ /4/ CZ Tšekin tasavalta TNS Aisa /4/ /4/ DK Tanska TNS Gallup DK /4/2011 3/5/ DE Saksa TNS Infratest /4/2011 1/5/ EE Viro Emor /4/2011 1/5/ IE Irlanti Ipsos MRBI /4/ /4/ EL Kreikka TNS ICAP /4/2011 1/5/ ES Espanja TNS Demoscopia /4/2011 3/5/ FR Ranska TNS Sofres /4/2011 2/5/ IT Italia TNS Infratest /4/2011 2/5/ CY Kyproksen tasavalta Synovate /4/2011 2/5/ LV Latvia TNS Latvia /4/2011 1/5/ LT Liettua TNS Gallup Lithuania /4/2011 1/5/ LU Luxemburg TNS ILReS /4/ /4/ HU Unkari TNS Hungary /4/2011 1/5/ MT Malta MISCO /4/ /4/ NL Alankomaat TNS NIPO /4/2011 2/5/ AT Itävalta Österreichisches Gallup-Institut /4/2011 1/5/ PL Puola TNS OBOP /4/2011 4/5/ PT Portugali TNS EUROTESTE /4/2011 3/5/ RO Romania TNS CSOP /4/ /4/ SI Slovenia RM PLUS /4/2011 1/5/ SK Slovakia TNS Slovakia /4/2011 1/5/ FI Suomi TNS Gallup Oy /4/2011 8/5/ SE Ruotsi TNS GALLUP /4/2011 1/5/ UK Yhdistynyt kuningaskunta TNS UK /4/2011 1/5/ EU27 YHTEENSÄ /4/2011 8/5/

28 EUROOPAN PARLAMENTTI Jokaisessa maassa verrattiin otosta ja perusjoukkoa. Perusjoukon kuvaus saatiin Eurostatin väestötiedoista tai kansalliselta tilastokeskukselta. Kaikissa tutkituissa valtioissa suoritettiin tähän perusjoukon kuvaukseen perustuva kansallinen painotusmenettely käyttäen marginaalista ja solujen välistä painotusta. Kaikissa valtioissa sukupuoli, ikä, alue ja paikkakunnan koko otettiin mukaan iterointimenettelyyn. Kansainväliseen painotukseen (EU:n keskiarvot) TNS Opinion & Social soveltaa virallisia Eurostatin tai kansallisten tilastokeskusten toimittamia väestömääriä. Väestön kokonaismäärät tämän painotuksen jälkeisen menettelyn tietojen syöttöä varten on esitetty edellä. Lukijoita muistutetaan siitä, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, kun kaikki ovat samanarvoisia, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset ovat noin haastattelua, todelliset prosenttiosuudet vaihtelevat seuraavien luottamusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Luotettavuusvälit 10% tai 90% 20% tai 80% 30% tai 70% 40% tai 60% 50% ± 1,9 %- yksikköä ± 2,5 %- yksikköä ± 2,7 %- yksikköä ± 3,0 %- yksikköä ± 3,1 %- yksikköä -28-