Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus
|
|
- Ville Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EUROOPAN PARLAMENTTI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus Raportti Tutkimusajankohta: huhti-toukokuu 2011 Julkaisu: lokakuu 2011 Erityiseurobarometri 75.2 TNS Opinion & Social Tutkimus on Euroopan parlamentin tilaama ja viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) koordinoima. Tämä asiakirja ei edusta Euroopan parlamentin kantaa. Siinä esitetyt tulkinnat ja mielipiteet ovat yksinomaan asiakirjan laatijoiden tulkintoja ja mielipiteitä
2 EUROBAROMETRI 75.2 VAPAAEHTOISTYÖ JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin pyynnöstä Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40, Avenue Herrmann Debroux 1160 Bryssel Belgia - 2 -
3 Sisältö Johdanto...4 YHTEENVETO VAPAAEHTOISTYÖ Eurooppalaisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön Vapaaehtoistyön tyyppi Alat, joilla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa Edut, joita vapaaehtoistyöstä katsotaan aiheutuvan Vapaaehtoistyön alaa koskevaan toimintakehykseen liittyvät mieltymykset Alueellisten vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle annettu tuki SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS...21 PÄÄTELMÄT...23 LIITTEET Tekniset eritelmät - 3 -
4 Johdanto Vuosi 2011 on nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Sen tavoitteena on osoittaa kunnioitusta miljoonien vapaaehtoisten kaikkialla Euroopassa tekemälle työlle ja kannustaa niitä kansalaisia, jotka eivät tällä hetkellä tee vapaaehtoistyötä, osallistumaan toimintaan. Samalla vahvistetaan myös uudelleen yhdistyksien keskeistä asemaa Euroopan unionin toiminnan kannalta. Kesäkuun alussa, Unkarin toimiessa Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona, Unkarin tasavallan presidentti Pál Schmitt kiinnitti huomion siihen, että Lissabonin sopimuksessa kannustetaan hallituksia toimimaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuonna 2012 painopistealana ovat iäkkäämmät kansalaiset ja sukupolvien väliset suhteet, kun vietämme aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaista teemavuotta. Aiheet on valittu sen perusteella, että väestö ikääntyy Euroopassa ja työikäisen väestön osuus laskee odotetusti: väestöjakaumaan liittyvien Eurostatin arvioiden mukaan työikäisen väestön osuus pienenee 6,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan kaksi työikäistä henkilöä tukee yhden eläkeläisen tarpeita, kun suhdeluku on tällä hetkellä neljän suhde yhteen. Iäkkäämpien ihmisten elinvoiman ylläpitäminen, yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen edistäminen ja sukupolvien välisten esteiden poistaminen ovat näin ollen teemavuoden 2012 tärkeimpiä tavoitteita. Tätä taustaa vasten toteutettiin Erityiseurobarometri 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 välisenä aikana Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) pyynnöstä. Tätä tutkimusta varten TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ta vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (haastattelija esitti kysymykset kysymyslomakkeen avulla haastateltavan kotona). Menetelmänä käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikkö) standardoiduissa Eurobarometri-tutkimuksissa käyttämää menetelmää. TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä 1. Liitteeseen sisältyvät myös käytetyt haastattelumenetelmät ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja on osa Eurobarometri tutkimusta. Ensimmäisessä luvussa analysoidaan vapaaehtoistyötä Euroopan unionissa, sen laajuutta ja aloja, joilla sitä tehdään. Sen jälkeen tarkastellaan vapaaehtoistyötä koskevaa unionin yleistä mielipidettä, aloja, joilla sen katsotaan olevan keskeisessä asemassa, ja tärkeimpinä pidettyjä etuja. Lopuksi tarkastellaan unionin kansalaisten tärkeimpiä odotuksia vapaaehtoistyöhön nähden. Toisessa luvussa analysoidaan unionin mielipidettä eri toimista, joilla on tarkoitus edistää sukupolvien välistä solidaarisuutta. 1 Tulostaulukot sisältyvät liitteeseen. On syytä huomata, että taulukkojen yhteenlasketut prosenttiluvut saattavat ylittää 100 prosenttia, mikäli vastaajien oli mahdollista antaa useita vastauksia
5 Huomautus Tässä raportissa valtioihin viitataan niiden virallisilla lyhenteillä. LYHENTEET EU27 EOS Euroopan unioni (27 jäsenvaltiota) Ei osaa sanoa BE CZ BG DK DE EE EL ES FR IE IT CY LT LV LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK Belgia Tšekin tasavalta Bulgaria Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kyproksen tasavalta Liettua Latvia Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Eurobarometri-verkkosivu on osoitteessa Kiitämme kaikkia vastaajia, jotka osallistuivat tutkimukseen kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa ilman heidän aktiivista osallisuuttaan
6 YHTEENVETO Seuraavassa esitellään tutkimuksen tärkeimmät tulokset: Lähes neljäsosa vastaajista tekee vapaaehtoistyötä (joko säännöllisesti tai satunnaisesti). Tämä vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Vapaaehtoistyötä tehdään eniten urheiluseuroissa ja kulttuuriyhdistyksissä. Vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa lukuisilla aloilla, joita ovat luonnollisesti solidaarisuus ja humanitaarinen apu, mutta myös sosiaaliala, terveydenhoito, opetus ja ympäristö. Vapaaehtoistyöhön katsotaan liittyvän monenlaisia etuja: se hyödyttää sekä koko yhteiskuntaa (vahvistaen sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edistäen solidaarisuuteen liittyviä arvoja EU:ssa) että yksittäisiä ihmisiä (vapaaehtoistyöntekijöiden henkilökohtainen kehitys ja tyydytys, ammatillinen kehitys). Vastaajat suhtautuivat hyvin myönteisesti ajatukseen siitä, että luodaan alueellisia vapaaehtoisia pelastusryhmiä luonnonkatastrofien torjumiseksi. Vastaajat olivat kuitenkin selvemmin eri mieltä kysymyksestä, joka koskee toimintakehyksen määrittelyä vapaaehtoistyön alaa varten. Vaikka 47 prosenttia kannattaa sitä, että jäsenvaltiot ja EU määrittelevät asian yhteisesti eurooppalaisessa vapaaehtoistyön peruskirjassa, 45 prosenttia puoltaa kehyksen määrittelemistä yksilöllisesti kussakin jäsenvaltiossa. Kannat vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Sukupolvien välisen solidaarisuuden vahvistamiseksi suunniteltuihin toimiin nähden vastaajien enemmistö kannattaa työpaikkojen luomista nuorille vanhustenhoidon alalla sekä yhtäläisen pääsyn takaamista työmarkkinoille ja kaikenikäisten ihmisten kouluttamista. Ehdotuksesta, joka koskee yli 60-vuotiaiden henkilöiden kannustamista pysymään työmarkkinoilla, vallitsee kuitenkin paljon vähäisempi yhteisymmärrys. -6-
7 1. VAPAAEHTOISTYÖ 1.1 Eurooppalaisten osallistuminen vapaaehtoistyöhön Yksi Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden tavoitteista on osoittaa kunnioitusta miljoonien eurooppalaisten, jotka omistavat osan vapaa-ajastaan vapaaehtoistyöhön, tekemälle työlle. Lähes neljäsosa vastaajista tekee tällä hetkellä vapaaehtoistyötä (24 prosenttia vs. 75 prosenttia). Vastaajista 11 prosenttia tekee vapaaehtoistyötä säännöllisesti ja 13 prosenttia satunnaisesti. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Osallistuminen vapaaehtoistyöhön vaihtelee merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen: niiden valtioiden, joissa se on pisimmälle kehittynyttä ja vastaavasti vähiten kehittynyttä, välinen ero on suuruudeltaan 48 prosenttiyksikköä. - Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on hyvin yleistä Alankomaissa, jossa yli puolet vastaajista tekee vapaaehtoistyötä (57 prosenttia) ja heistä 31 prosenttia säännöllisesti. Sama pätee Tanskaan (43 prosenttia, joista 21 prosenttia säännöllisesti). Useampi kuin kolmasosa vastaajista tekee vapaaehtoistyötä Suomessa (39 prosenttia), Itävallassa (37 prosenttia), Luxemburgissa (35 prosenttia), Saksassa (34 prosenttia) ja Sloveniassa (34 prosenttia). - Sitä vastoin Maltassa (16 prosenttia), Espanjassa (15 prosenttia), Kreikassa (14 prosenttia), Romaniassa (14 prosenttia), Bulgariassa (12 prosenttia), Portugalissa (12 prosenttia) ja Puolassa (9 prosenttia) on jääty selvästi alle EU:n keskiarvon. -7-
8 -8-
9 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisia muuttujia analysoitaessa ilmenee, että sukupuoli tai ikä eivät vaikuta vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Osallistuminen on kuitenkin hieman yleisempää koulutetumpien (32 prosenttia niiden vastaajien keskuudessa, jotka jatkoivat opiskelua vähintään 20-vuotiaiksi, mutta 16 prosenttia niiden keskuudessa, jotka lopettivat koulunkäynnin alle 16-vuotiaina), johtavassa asemassa työskentelevien (34 prosenttia verrattuna 22 prosenttiin ruumiillista työtä tekevistä) sekä maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa asuvien (25 prosenttia verrattuna 20 prosenttiin suurissa asustuskeskuksista asuvista) vastaajien keskuudessa. Eläkkeellä olevien vastaajien osallisuus on juuri alle keskiarvon (22 prosenttia), kun työttömien vastaajien osuus on jonkin verran alhaisempi (17 prosenttia). Lopuksi vastaajien poliittinen suuntautuminen ei vaikuta olevan merkittävä tekijä, koska 27 prosenttia vapaaehtoistyötä tekevistä vastaajista toteaa kannattavansa vasemmistoa, 25 prosenttia keskustaa ja 24 prosenttia oikeistoa. -9-
10 1.2 Vapaaehtoistyön tyyppi Eurooppalaisten vapaaehtoistyötä tekevien enemmistö (24 prosenttia) tekee vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa tai seuroissa, joissa harrastetaan ulkoilulajeja. Tämän jälkeen seuraavat kulttuuri- tai taideyhdistykset (20 prosenttia), hyväntekeväisyysjärjestöt tai sosiaalitukea antavat järjestöt (16 prosenttia), yhteisölliset yhdistykset tai naapuriyhdistykset (13 prosenttia) sekä uskonnolliset järjestöt (12 prosenttia). Seuraavina ovat ympäristönsuojelua, eläinten oikeuksia ynnä muita edistävät järjestöt (7 prosenttia), ikäihmisten (7 prosenttia) ja nuorten (7 prosenttia) yhdistykset tai kerhot sekä yhdistykset, jotka puolustavat potilaiden ja/tai vammaisten henkilöiden etuja (6 prosenttia). Ammatilliset yhdistykset, ammattijärjestöt ja poliittiset puolueet saavat vähiten mainintoja (5 prosenttia tai alle). Basis: Europeans with a voluntary activity (24% of the total sample) -10-
11 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Tämän kysymyksen kohdalla jäsenvaltioiden väliset eroavuudet ovat merkittäviä. Keskitymme tarkastelemaan järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka yli 10 prosenttia eurooppalaisista vapaaehtoistyötä tekevistä mainitsee: - Urheiluseurat mainittiin useimmin Irlannissa (37 prosenttia), Tanskassa (35 prosenttia) ja Saksassa (34 prosenttia). - Kulttuuriyhdistykset mainittiin useimmin Italiassa (31 prosenttia), Kreikassa (29 prosenttia), Ranskassa (28 prosenttia), Itävallassa (27 prosenttia) ja Portugalissa (27 prosenttia); Itävaltaa lukuun ottamatta vapaaehtoistyön määrä on näissä valtioissa lähellä Euroopan unionin keskiarvoa (Italia ja Ranska) tai jää merkittävästi sen alle (Kreikka ja Portugali). - Yli neljäsosa vapaaehtoistyötä tekevistä vastaajista mainitsi hyväntekeväisyysjärjestöt Espanjassa (34 prosenttia), Luxemburgissa (28 prosenttia) ja Puolassa (28 prosenttia). - Yhteisölliset yhdistykset tai naapuriyhdistykset saivat enemmän mainintoja Sloveniassa (26 prosenttia), Bulgariassa (25 prosenttia), Tanskassa (22 prosenttia) ja Irlannissa (21 prosenttia). - Uskonnolliset järjestöt mainittiin useimmin Romaniassa (27 prosenttia), Maltassa (24 prosenttia) ja Slovakiassa (22 prosenttia). Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten muuttujien analyysista ei ilmene merkittäviä eroja. Koulutetummat vastaajat, jotka, kuten on käynyt ilmi, osallistuvat enemmän vapaaehtoistyöhön, mainitsevat todennäköisemmin kulttuuriyhdistykset (24 prosenttia verrattuna keskiarvoon eli 20 prosenttiin), kun taas alle 16-vuotiaina koulunkäynnin lopettaneet vastaajat mainitsevat useammin ikäihmisten yhdistykset (13 prosenttia verrattuna keskiarvoon eli 7 prosenttiin). -11-
12 1.3 Alat, joilla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa Kun vastaajilta kysyttiin, millä aloilla he katsoivat vapaaehtoistyön olevan tärkeässä asemassa, ensimmäiseksi sijoitettiin solidaarisuus ja humanitaarinen apu (37 prosenttia), minkä jälkeen seurasivat terveydenhoito (32 prosenttia), opetus ja koulutus (22 prosenttia), ympäristö (22 prosenttia), ihmisoikeuksien suojelu (21 prosenttia), epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten sosiaalinen osallistaminen (21 prosenttia) sekä aktiivinen ikääntyminen, työllisyys ja liikunta (kukin 15 prosenttia). Kulttuuri (10 prosenttia), kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (9 prosenttia), sukupolvien välinen vuoropuhelu (9 prosenttia) ja kuluttajien suojelu (9 prosenttia) määritellään myös aloiksi, joilla vapaaehtoistyö voi olla tärkeässä asemassa. Luettelon alemmilla sijoilla ovat demokraattinen toiminta (7 prosenttia) ja eurooppalaisen identiteetin luominen (3 prosenttia). -12-
13 Vapaaehtoistyön merkitystä koskevat näkemykset ovat muuttuneet merkittävästi edellisestä standardoidusta Eurobarometristä (EB73, kevät 2010). Useammat vastaajat katsovat nyt, että terveydenhoito on ala, jolla vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa (+8 prosenttiyksikköä). Sama koskee opetusta (+8), työllisyyttä (+5) ja ympäristöä (+4); nämä kaksi alaa ovat nyt ohittaneet ihmisoikeuksien suojelun ja epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten sosiaalisen osallistamisen, jotka ovat pysyneet vakaalla tasolla EN73-tutkimuksesta alkaen. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Alat, joilla vapaaehtoistyön katsotaan olevan tärkeässä asemassa, vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen: - Vapaaehtoistyön merkitystä solidaarisuuden ja humanitaarisen avun alalla korostetaan erityisesti Kyproksessa (68 prosenttia), Ruotsissa (58 prosenttia) ja Ranskassa (57 prosenttia). Ala mainittiin sitä vastoin paljon harvemmin Irlannissa (14 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (9 prosenttia). - Vapaaehtoistyön merkitys terveydenhoidon alalla mainitaan hyvin usein Puolassa (55 prosenttia), Alankomaissa (47 prosenttia), Portugalissa (47 prosenttia) ja Itävallassa (46 prosenttia). - Opetus mainitaan useimmin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (39 prosenttia), Virossa (31 prosenttia) ja Irlannissa (30 prosenttia). Ala mainitaan itse asiassa ensimmäisenä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. - Vastaajat katsovat Kreikassa (50 prosenttia), Virossa (36 prosenttia) ja Slovakiassa (34 prosenttia), että vapaaehtoistyö on erityisen tärkeässä asemassa ympäristön kannalta. Kuten on käynyt ilmi, niiden alojen, joilla vapaaehtoistyön katsotaan olevan tärkeässä asemassa, järjestys on muuttunut keväällä 2010 toteutetun EB73-tutkimuksen jälkeen. Muutokset ovat erittäin selviä joissakin jäsenvaltioissa: - Terveydenhoitojärjestelmä mainitaan paljon useammin erityisesti Itävallassa (+21 prosenttiyksikköä), Puolassa (+19), Portugalissa (+18) ja Kreikassa (+14). - Opetusala on saavuttanut merkittävästi jalansijaa erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+16), Irlannissa (+14) ja Ruotsissa (+13). -13-
14 Sosiodemografinen analyysi Tulosten sosiodemografisesta analyysista ilmenee merkittäviä suuntauksia. Nuoret eurooppalaiset pitävät vapaaehtoistyötä tärkeänä opetusalalla (26 prosenttia vuotiaista verrattuna 18 prosenttiin 55 vuotta täyttäneistä vastaajista) ja ympäristöalalla (27 prosenttia vs. 19 prosenttia). Vastaajat, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta, korostavat vapaaehtoistyön merkitystä terveydenhoidon alalla (36 prosenttia verrattuna 30 prosenttiin vuotiaista). Lisäksi koulutetummat vastaajat, jotka, kuten on käynyt ilmi, tekevät enemmän vapaaehtoistyötä, pitävät vapaaehtoistyötä keskimääräistä todennäköisemmin tärkeänä solidaarisuuden ja humanitaarisen avun alalla (41 prosenttia), kun taas koulunkäynnin alle 16-vuotiaina lopettaneet vastaajat mainitsevat todennäköisemmin terveydenhoidon (35 prosenttia). * Only those items that were mentioned by more than 20% of the population are included in this table -14-
15 1.4 Edut, joita vapaaehtoistyöstä katsotaan aiheutuvan Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat kaksi tärkeintä vapaaehtoistyöstä aiheutuvaa etua Euroopan unionissa, he mainitsivat ensisijaisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisen ja vahvistamisen (34 prosenttia) ja solidaarisuutta koskevien EU:n perusarvojen lujittamisen (25 prosenttia). Vapaaehtoistyötä tekeville aiheutuu kuitenkin myös merkittäviä etuja: haastatellut henkilöt totesivat, että vapaaehtoistyö mahdollistaa vapaaehtoistyötä tekevien itsensä toteuttamisen ja henkilökohtaisen kehityksen (25 prosenttia) ja helpottaa ammatillista osallisuutta lisäävien tietojen ja taitojen hankkimista (22 prosenttia). Samalla he korostavat, että eurooppalaiset saavat siten tilaisuuden kehittää yhteiskunnallista osallistumistaan (20 prosenttia). Vapaaehtoistyön vaikutus kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun mainitaan hieman harvemmin (18 prosenttia) samoin kuin vapaaehtoistyön merkitys Euroopan unionin taloudessa (12 prosenttia). -15-
16 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Jäsenvaltioiden välillä on useita eroavuuksia, jotka liittyvät siihen, mitä pidetään vapaaehtoistyöstä aiheutuvina tärkeimpinä etuina: - Vapaaehtoistyön merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta korostavat erityisesti vastaajat Saksassa (50 prosenttia), Itävallassa (48 prosenttia) ja Suomessa (47 prosenttia). - Vapaaehtoistyötä tekevien henkilökohtainen tyydytys on erittäin tärkeää Tanskassa (52 prosenttia) ja Alankomaissa (41 prosenttia), jotka ovat kaksi valtiota, joissa vapaaehtoistyötä on kehitetty pisimmälle, samoin kuin Belgiassa (38 prosenttia), Virossa (35 prosenttia) ja Irlannissa (35 prosenttia). - Yli kolmasosa vastaajista Kyproksessa (46 prosenttia), Sloveniassa (38 prosenttia), Maltassa (35 prosenttia) ja Italiassa (34 prosenttia) mainitsi solidaarisuutta koskevien EU:n perusarvojen lujittamisen. - Keskimääräistä useampi vastaaja Ruotsissa (33 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (32 prosenttia) painotti vapaaehtoistyön merkitystä vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen ja ammatillisen osallisuuden kannalta. - Keskimääräistä useampi vastaaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa tunnustaa vapaaehtoistyön tärkeän merkityksen EU:n taloudessa (20 prosenttia kummassakin valtiossa). -16-
17 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten luokkien välillä on hyvin vähän vaihtelua tämän kysymyksen kohdalla. On syytä panna merkille, että vapaaehtoistyöstä aiheutuvia etuja koskevat näkemykset eivät eroa suuresti vapaaehtoistyöhön osallistuvien vastaajien ja niiden vastaajien välillä, jotka eivät siihen osallistu. Vastaajat, joilla on kokemusta vapaaehtoistyöstä, tunnustavat kuitenkin todennäköisemmin sen merkityksen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta (39 prosenttia, ja 42 prosenttia niistä, jotka tekevät säännöllisesti vapaaehtoistyötä). Sosiodemografisesta analyysista ilmenee myös, että johtavassa asemassa työskentelevät, jotka, kuten on havaittu, osallistuvat enemmän vapaaehtoistyöhön, mainitsevat keskimääräistä todennäköisemmin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen (41 prosenttia). -17-
18 1.5 Vapaaehtoistyön alaa koskevaan toimintakehykseen liittyvät mieltymykset Vapaaehtoistyöhön liittyvät käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä jäsenvaltiosta toiseen. Sama pätee toisinaan myös vapaaehtoistyön alaa koskevaan kehykseen ja tapaan, jolla se toimii. Vastaajat ovat erimielisiä vapaaehtoistyön alaa koskevan toimintakehyksen luomisesta: 47 prosenttia kannattaa sitä, että jäsenvaltiot ja EU määrittelevät asian yhteisesti eurooppalaisessa vapaaehtoistyön peruskirjassa, kun taas 45 prosenttia haluaa, että kukin valtio laatii oman yksilöllisen kehyksen. Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Jäsenvaltioiden enemmistö (yhteensä 16 jäsenvaltiosta) kannattaa ajatusta unionissa tehtävästä yhteistyöstä. Kysymystä koskevat mielipiteet vaihtelevat kuitenkin suuresti ja eurooppalaisen peruskirjan saamien korkeimpien ja alhaisimpien kannatuslukujen välillä vallitsee 62 prosenttiyksikön ero. - Valtiot, joissa kannatetaan voimakkaimmin vapaaehtoistyön alaa koskevan kansallisen toimintakehyksen luomista, ovat Tanska (84 prosenttia) ja Itävalta (65 prosenttia); ne kuuluvat Alankomaiden ohella valtioihin, joissa vapaaehtoistyö on pisimmälle kehittynyttä. Vastaajien enemmistö on myös Alankomaissa (59 prosenttia) tämän vaihtoehdon kannalla. Tilanne on tosin sama myös Latviassa (60 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (60 prosenttia), missä alle neljäsosa vastaajista osallistuu vapaaehtoistyöhön. - Valtiot, joissa kannatetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteisesti määrittelemää eurooppalaista vapaaehtoistyön peruskirjaa, ovat Espanja (68 prosenttia), Kypros (65 prosenttia), Belgia (60 prosenttia), Kreikka (58 prosenttia), Italia (57 prosenttia) ja Portugali (56 prosenttia). Belgiaa ja Italiaa lukuun ottamatta kyse on valtioista, joissa vapaaehtoistyö ei ole kovin laajalle levinnyttä (12 15 prosentin välillä). -18-
19 Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisesta analyysista ilmenee luokkien välisiä kiinnostavia eroavuuksia: vuotiaat vastaajat kannattavat vapaaehtoistyötä koskevan eurooppalaisen toimintakehyksen luomista (55 prosenttia, verrattuna 38 prosenttiin kansallisella tasolla), kun taas 55 vuotta täyttäneet kannattavat hieman enemmän kansallisesti määriteltäviä toimintakehyksiä (46 prosenttia, verrattuna unionissa määriteltävää kehystä kannattaviin 44 prosenttiin). Vastaukset vaihtelevat hieman myös vastaajien ammatista riippuen. Johtavassa asemassa työskentelevät kannattavat kansallisesti määriteltäviä toimintakehyksiä (50 prosenttia vs. 43 prosenttia), kun muiden toimihenkilöiden ja ruumiillista työtä tekevien mielipiteet jakautuvat tasaisemmin (vastaavasti 46/48 prosenttia ja 47/47 prosenttia). Lopuksi vastaajat, jotka ilmoittavat tekevänsä vapaaehtoistyötä, pitävät todennäköisemmin parempana vapaaehtoistyötä koskevaa kansallisesti määriteltävää kehitystä, joskin vain vähäisin eroin (49 prosenttia, verrattuna unionin kehystä kannattaviin 45 prosenttiin). Ero on selvempi säännöllisesti vapaaehtoistyötä tekevien keskuudessa (53 prosenttia vs. 41 prosenttia). -19-
20 1.6 Alueellisten vapaaehtoisten pelastusryhmien luomiselle annettu tuki Euroopan parlamentti pitää suotavana, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden paikallis- ja alueviranomaiset perustavat vapaaehtoisia pelastusryhmiä jokaista aluetta varten luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien torjumiseksi. Vastaajat suhtautuivat ehdotukseen hyvin myönteisesti: 88 prosenttia piti sitä hyödyllisenä (verrattuna yhdeksään prosenttiin, joka ei pitänyt sitä hyödyllisenä) ja lähes puolet piti sitä "hyvin hyödyllisenä" (48 prosenttia). Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Vastaajien enemmistö Kyproksessa (79 prosenttia), Maltassa (70 prosenttia), Unkarissa (65 prosenttia), Kreikassa (62 prosenttia) ja Sloveniassa (62 prosenttia) katsoi, että toimi olisi "hyvin hyödyllinen". Sen saama tuki on kuitenkin vähäisempää Suomessa (37 prosenttia), Portugalissa ja Alankomaissa (40 prosenttia). Ajatusta ei varsinaisesti vastustettu missään valtiossa. Alankomaissa kannatus on alhaisinta, mutta sielläkin 78 prosenttia vastaajista totesi, että ehdotus oli "hyödyllinen". Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten luokkien välillä on vain vähäistä vaihtelua tämän kysymyksen kohdalla. Kaikki luokat kannattavat laajalti vapaaehtoisten pelastusryhmien luomista jokaista aluetta varten luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien torjumiseksi. -20-
21 2. SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS Koska vuosi 2012 on nimetty aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, vastaajia pyydettiin arvioimaan niiden kolmen toimen tehokkuutta, joilla pyritään vahvistamaan sukupolvien välistä solidaarisuutta (erityisesti nuorten ja iäkkäämpien ihmisten välillä). Vastaajien enemmistö kannattaa sen toimen toteuttamista, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten auttamisen alalla: 89 prosenttia arvioi toimea tehokkaaksi ja 45 prosenttia "hyvin tehokkaaksi". Sen varmistamiseen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin, suhtauduttiin myös hyvin myönteisesti. Vastaajista 83 prosenttia piti toimea tehokkaana ja 38 prosenttia "hyvin tehokkaana". Viimeisestä ehdotuksesta, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä olisi kannustettava pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville, ei vallinnut yhtä suurta yhteisymmärrystä. Vaikka vastaajien enemmistö kannatti toimenpidettä (59 prosenttia arvioi sitä tehokkaaksi ja 23 prosenttia "hyvin tehokkaaksi"), yli kolmasosa torjui sen (37 prosenttia ei pitänyt sitä tehokkaana ja 13 prosenttia katsoi, ettei se ole "lainkaan tehokas"). -21-
22 Vaihtelu jäsenvaltioiden välillä Ennen kuin analysoimme vaihtelua jäsenvaltioiden välillä, on syytä huomata, että kolmatta toimenpidettä kannatettiin laajemmin ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa (63 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä jäsenvaltioissa (51 prosenttia). Kahden ensimmäisen ehdotuksen kohdalla ei ollut huomattavia eroja. - Ehdotus, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten hoitamisen alalla, otettiin varsin hyvin vastaan kaikissa jäsenvaltioissa kannatuksen vaihdellessa 76 prosentista 95 prosenttiin. Kahdeksassa valtiossa yli puolet vastaajista arvioi toimenpidettä hyvin tehokkaaksi. Niitä ovat Slovenia (63 prosenttia), Espanja (60 prosenttia), Bulgaria (58 prosenttia), Kypros (58 prosenttia), Malta (55 prosenttia), Romania (55 prosenttia), Saksa (53 prosenttia) ja Luxemburg (52 prosenttia). Kaikissa jäsenvaltioissa suhtauduttiin myös myönteisesti siihen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin. Kannatus vaihteli 73 prosentista 93 prosenttiin. Toimea kannatettiin eniten Espanjassa (93 prosenttia), Bulgariassa (89 prosenttia) ja Maltassa (89 prosenttia), missä yli puolet vastaajista arvioi sitä "hyvin tehokkaaksi" (vastaavasti 54 prosenttia, 55 prosenttia ja 51 prosenttia), sekä Slovakiassa (91 prosenttia). Myös Belgiassa, Virossa ja Ranskassa suhtauduttiin toimeen hyvin myönteisesti (87 prosenttia myönteisiä mielipiteitä). - Viimeinen ehdotus, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä olisi kannustettava pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville, jakoi mielipiteet selvemmin. Toimea eniten ja vähiten kannattaneiden valtioiden välinen ero on suuruudeltaan 43 prosenttiyksikköä. Toimea kannatetaan erityisesti Alankomaissa (76 prosenttia), Tanskassa (75 prosenttia), Virossa (70 prosenttia) ja Ruotsissa (70 prosenttia). Ehdotusta kannattaa sitä vastoin hädin tuskin kolmasosa vastaajista kolmessa jäsenvaltiossa, joita ovat Slovenia (37 prosenttia), Unkari (34 prosenttia) ja Kypros (33 prosenttia). Näissä valtioissa noin neljäsosa vastaajista toteaa, että ehdotus ei olisi "lainkaan tehokas". Sosiodemografinen analyysi Sosiodemografisten muuttujien analyysista ilmenee vain vähäisiä eroja kahden ensimmäisen toimen kohdalla, joista vallitsee laajalti yhteisymmärrys. Viimeistä ehdotusta, jonka mukaan eurooppalaisia olisi kannustettava jatkamaan työntekoa vielä 60 vuotta täytettyään, kannattivat enemmän 55 vuotta täyttäneet (64 prosenttia) kuin nuoret (58 prosenttia vuotiaista) ja johtavassa asemassa työskentelevät (66 prosenttia) kuin ruumiillista työtä tekevät (54 prosenttia). -22-
23 PÄÄTELMÄT Tämän 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 välisenä aikana toteutetun erityiseurobarometrin avulla oli mahdollista tarkastella EU:n kansalaisten näkemyksiä ja odotuksia kahteen kysymykseen nähden, jotka sijaitsevat unionin ajankohtaisten asioiden ytimessä ja joita ovat vapaaehtoistyö Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden 2011 yhteydessä ja sukupolvien välinen solidaarisuus aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 yhteydessä. Seuraavassa esitellään tutkimuksen tärkeimmät tulokset: - Lähes neljäsosa EU:n kansalaisista tekee vapaaehtoistyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. - EU:n kansalaiset tekevät edelleen eniten vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa, kulttuuri- ja taideyhdistyksissä ja hyväntekeväisyysjärjestöissä. Valtiosta riippuen naapuriyhdistyksissä ja uskonnollisissa järjestöissä tehdään myös enemmän vapaaehtoistyötä. - EU:n kansalaiset katsovat, että vapaaehtoistyö on tärkeässä asemassa monella alalla, joista ensimmäisinä ovat yhä solidaarisuus ja humanitaarinen apu (37 prosenttia). Terveydenhoito (32 prosenttia, +8), opetus (22 prosenttia, +8) ja ympäristö (22 prosenttia, +6) ovat saavuttaneet merkittävän jalansijan vuodesta 2010 alkaen, mikä osoittaa, että vapaaehtoistyötä tekevät ovat huolestuneet asioista, jotka vaikuttavat useimpien EU:n kansalaisten arkeen. - EU:n kansalaiset ovat erimielisiä vapaaehtoistyön alaa koskevan toimintakehyksen määrittelystä: 47 prosenttia kannattaa jäsenvaltioiden ja EU:n yhteisesti laatimaa eurooppalaista vapaaehtoistyön peruskirjaa, kun taas 45 prosenttia pitäisi parempana, että valtioissa laaditaan omat kansalliset kehykset. Mielipiteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä, joskaan vaihtelu ei vaikuta liittyvän siihen, missä määrin vastaajat ovat tehneet vapaaehtoistyötä tai millaisia kokemuksia he ovat siitä saaneet. - EU:n kansalaisten hyvin laaja enemmistö pitää tehokkaina kahta kolmesta toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on edistää sukupolvien välistä solidaarisuutta. Niitä ovat ehdotus, jolla kannustetaan työpaikkojen luomista nuorille iäkkäämpien ja hoidosta riippuvaisten ihmisten hoitamisen alalla (89 prosenttia) ja sen varmistaminen, että kaikenikäisille eurooppalaisille taataan yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja koulutusmahdollisuuksiin (83 prosenttia). -23-
24 - EU:n kansalaiset eivät kuitenkaan suhtaudu yhtä innostuneesti viimeisen toimenpiteen tehokkuuteen; sen tavoitteena on kannustaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä pysymään työmarkkinoilla, jotta he voivat siirtää tietonsa ja kokemuksensa nuoremmille sukupolville (59 prosenttia). Tähän toimenpiteeseen on reagoitu jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin ja siten, että kannatus on suurempaa ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa (63 prosenttia) kuin vuosina 2004/2007 liittyneissä jäsenvaltioissa (51 prosenttia). -24-
25 TEKNISET ERITELMÄT -25-
26 solidaarisuus" "Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen EUROOPAN PARLAMENTTI ERITYISEUROBAROMETRI Vapaaehtoistyö ja sukupolvien välinen solidaarisuus TEKNINEN ERITELMÄ TNS plc:n ja TNS opinionin yhteenliittymä TNS Opinion & Social toteutti 13. huhtikuuta toukokuuta 2011 EUROBAROMETRI tutkimuksen EUROOPAN PARLAMENTIN viestinnän pääosaston yleisen mielipiteen seurantayksikön pyynnöstä. ERITYISEUROBAROMETRI on osa 75.2-tutkimusta ja kattaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisuudet eli kussakin jäsenvaltiossa asuvan vähintään 15 vuotta täyttäneen väestön. Kaikissa jäsenvaltioissa perusotanta-asetelmana käytettiin moniasteista satunnaisotantaa. Jokaisessa maassa arvottiin joukko otantapisteitä väestön määrään (valtion kokonaiskattavuuden vuoksi) ja asukastiheyteen perustuvana otantana. Otantapisteet arvottiin järjestelmällisesti jokaisesta "hallinnollisesta alueyksiköstä", kun ne oli ensin ositettu yksittäisen yksikön ja aluetyypin mukaan. Siten ne edustavat tutkittujen maiden koko aluetta EUROSTAT NUTS II -luokituksen (tai vastaavan) mukaan sekä kunkin valtion vakinaisen väestön jakautumisen mukaan suurkaupunkialueittain, kaupunkialueittain ja maaseutualueittain. Jokaisessa valitussa otantapisteessä arvottiin sattumanvaraisesti aloitusosoite. Muut osoitteet (joka n:nnes osoite) valittiin tavallisilla "random route" -menetelmillä aloitusosoitteesta. Jokaisessa kotitaloudessa vastaaja arvottiin sattumanvaraisesti (noudattamalla "lähin syntymäpäivä" -sääntöä). Kaikki haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ihmisten kotona asianmukaisella kansallisella kielellä. Tietojen tallentamiseen käytettiin tietokoneavusteista henkilöhaastattelua niissä valtioissa, joissa kyseistä tekniikkaa oli saatavilla. -26-
27 EUROOPAN PARLAMENTTI LYHENTEET VALTIOT TUTKIMUSLAITOKSET HAASTATTELUJ EN MÄÄRÄ TUTKIMUSAJANKOHTA YLI 15- VUOTIAS VÄESTÖ BE Belgia TNS Dimarso /4/2011 3/5/ BG Bulgaria TNS BBSS /4/ /4/ CZ Tšekin tasavalta TNS Aisa /4/ /4/ DK Tanska TNS Gallup DK /4/2011 3/5/ DE Saksa TNS Infratest /4/2011 1/5/ EE Viro Emor /4/2011 1/5/ IE Irlanti Ipsos MRBI /4/ /4/ EL Kreikka TNS ICAP /4/2011 1/5/ ES Espanja TNS Demoscopia /4/2011 3/5/ FR Ranska TNS Sofres /4/2011 2/5/ IT Italia TNS Infratest /4/2011 2/5/ CY Kyproksen tasavalta Synovate /4/2011 2/5/ LV Latvia TNS Latvia /4/2011 1/5/ LT Liettua TNS Gallup Lithuania /4/2011 1/5/ LU Luxemburg TNS ILReS /4/ /4/ HU Unkari TNS Hungary /4/2011 1/5/ MT Malta MISCO /4/ /4/ NL Alankomaat TNS NIPO /4/2011 2/5/ AT Itävalta Österreichisches Gallup-Institut /4/2011 1/5/ PL Puola TNS OBOP /4/2011 4/5/ PT Portugali TNS EUROTESTE /4/2011 3/5/ RO Romania TNS CSOP /4/ /4/ SI Slovenia RM PLUS /4/2011 1/5/ SK Slovakia TNS Slovakia /4/2011 1/5/ FI Suomi TNS Gallup Oy /4/2011 8/5/ SE Ruotsi TNS GALLUP /4/2011 1/5/ UK Yhdistynyt kuningaskunta TNS UK /4/2011 1/5/ EU27 YHTEENSÄ /4/2011 8/5/
28 EUROOPAN PARLAMENTTI Jokaisessa maassa verrattiin otosta ja perusjoukkoa. Perusjoukon kuvaus saatiin Eurostatin väestötiedoista tai kansalliselta tilastokeskukselta. Kaikissa tutkituissa valtioissa suoritettiin tähän perusjoukon kuvaukseen perustuva kansallinen painotusmenettely käyttäen marginaalista ja solujen välistä painotusta. Kaikissa valtioissa sukupuoli, ikä, alue ja paikkakunnan koko otettiin mukaan iterointimenettelyyn. Kansainväliseen painotukseen (EU:n keskiarvot) TNS Opinion & Social soveltaa virallisia Eurostatin tai kansallisten tilastokeskusten toimittamia väestömääriä. Väestön kokonaismäärät tämän painotuksen jälkeisen menettelyn tietojen syöttöä varten on esitetty edellä. Lukijoita muistutetaan siitä, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, kun kaikki ovat samanarvoisia, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset ovat noin haastattelua, todelliset prosenttiosuudet vaihtelevat seuraavien luottamusvälien puitteissa: Noudatetut prosenttiosuudet Luotettavuusvälit 10% tai 90% 20% tai 80% 30% tai 70% 40% tai 60% 50% ± 1,9 %- yksikköä ± 2,5 %- yksikköä ± 2,7 %- yksikköä ± 3,0 %- yksikköä ± 3,1 %- yksikköä -28-
EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotPaneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely
Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
Lisätiedot15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta
Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen
LisätiedotEuroopan parlamentin erityisbarometri 75.2. Vapaaehtoistyö
Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteista vastaava osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin erityisbarometri Vapaaehtoistyö Bryssel 27. kesäkuuta 2011 YHTEENVETO Kattavuus: EU27 (26
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEurobarometri 76.3 Parlametri
Eurobarometri 76.3 Parlametri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 YHTEENVETO...5 I. TIEDOT EUROOPAN
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Brysselissä 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 I osa EU:ta, maahanmuuttoa sekä taloudellista ja
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Lisätiedot8. maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan unionissa
Viestinnän pääosasto Kansalaissuhteiden osasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 7 maaliskuuta 2012 8 maaliskuuta 2012: Kansainvälinen naistenpäivä Sukupuolten välinen epätasa-arvo Euroopan
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG
LisätiedotUlkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito
Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotLaajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee
IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
LisätiedotTilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65
Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotViestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009
LisätiedotI. VAALITEEMAT... 2 II. TIETOISUUS VAALEISTA... 3
hk Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 25. maaliskuuta 2009 Eurobarometri (EB 71): tammi helmikuu 2009 Alustavat tulokset:
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotALV-yhteenvetoilmoitus
OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ Eurooppalaiset ja energiansäästö Henkilökohtaiset toimintatavat... 7
Eurobaromètre Spécial SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 TIIVISTELMÄ... 5 1. Eurooppalaiset ja energiansäästö... 7 1.1 Henkilökohtaiset toimintatavat... 7 1.2 Energialaskujen pienentämiseksi toteutettavia
LisätiedotOikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet
Euroopan oikeusasiamies Oikeusasiamiehen yhteenveto Euroopan oikeusasiamies ja kansalaisten oikeudet Erityiseurobarometri Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.
EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotParlametri marraskuu 2012 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri marraskuu Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko: Menetelmä:
LisätiedotAnalyyttinen yhteenveto
Viestinnän pääosasto Osasto C - Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 24. maaliskuuta 2009 EUROOPPALAISET JA TALOUSKRIISI Eurobarometri-standardi (EB 71) Perusjoukko: EU 15+ Otos: EU
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotEB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 27/10/2009 EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotTUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto
Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri 300 kevät 2008 Ensimmäiset kokonaistulokset: EU:n keskiarvo ja yleiset kansalliset
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotEUROOPPALAISET JA KRIISI
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel, 21. lokakuuta 2011 EUROOPPALAISET JA KRIISI Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB-parlametri 76.1)
LisätiedotSidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla
Sidosryhmien kuuleminen pienyrityksiä koskevan politiikan muotoilussa kansallisella ja alueellisella tasolla 01/06/2004-30/09/2004 Osa I. Taustatiedot Valtio AT - Itävalta 9 (4.5) BE - Belgia 13 (6.5)
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan
ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotKRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V
Viestinnän pääosasto Osasto C Kansalaissuhteet YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Brysselissä 21. toukokuuta 2012 KRIISI JA TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA V Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB 77.2) Tiivistelmä
LisätiedotPysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotEurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA. Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta
1 Eurobarometri 74.3 EUROOPAN UNIONI JA ENERGIA Toteuttanut TNS Opinion & Social -verkosto Euroopan parlamentin puolesta Tiedotuksen pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social 40 Hermann Debroux
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
Lisätiedot24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia
2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston
LisätiedotEUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA
EUROBAROMETRI 75.2 KRIISI JA ELINTARVIKETURVA Toteuttanut TNS Opinion & Social Euroopan parlamentin pyynnöstä Viestinnän pääosaston koordinoima tutkimus TNS Opinion & Social Avenue Herrmann Debroux, 40
LisätiedotEurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:
Lisätiedot443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte
Lisätiedot