A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie NOORMARKKU

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 206/2017/2 Dnro ESAVI/800/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Haukisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Ulvila HAKIJA A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie NOORMARKKU HAKEMUS A. Ahlström Kiinteistöt Oy on aluehallintovirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristölupaa 53,5 ha:n suuruisen Haukisuon uuden turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Ulvilan kaupungissa. Lisäksi yhtiö on hakenut lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta pintavalutuskentän, laskeutusaltaan ja eristysojien rakentamiseksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin kohdan 7 c) nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueen kaavoitustilanne ja hallinta Tuotantoalueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Satakunnan maakuntakaava eikä Haukisuon hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole merkintöjä. Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan tuulivoimatuotantoalueita käsittelevässä vaihemaakuntakaavassa 1 Haukisuon hankealueen läheisyydessä ei ole merkintöjä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (59) Haukisuon hankealueella ei ole merkintöjä Ulvilan kaupungin alueella hyväksytyissä tai vireillä olevissa yleiskaavoissa. Hankealue sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Fläski ( ). Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Lohkon 1 pinta-ala on 4,8 ha, lohkon 2 pinta-ala on 24,6 ha, josta aumaalueita on 2,0 ha, lohkon 3 pinta-ala on 11,6 ha, josta auma-alueita on 1,0 ha, lohkon 4 pinta-ala on 6,4 ha, josta auma-alueita on 0,7 ha ja lohkon 5 pinta-ala on 6,1 ha, josta auma-alueita on 0,4 ha. Hankealueen pinta-ala on yhteensä 53,5 ha, josta auma-alueita on yhteensä 4,1 ha. Haukisuon tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella aumalle 2 kulkevan tien varrella ja auman 4 itäpuolella. Alueella tuotetaan ensisijaisesti kasvu- ja ympäristöturvetta sekä toissijaisesti jyrsinpolttoturvetta. Vuodessa tuotettavan turpeen määrä on noin tonnia. Tuotannon arvioidaan kestävän 25 vuotta. Haukisuon tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettaviksi talvella 2018/2019, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat ja tuotantoalueelle rakennetaan keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja sen jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta on tarkoitus valmistella vuosien 2018 ja 2019 kesinä. Tuotantoa on toukokuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana. Varsinaista tuotantotoimintaa (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) on kesän poutajaksoilla noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan käyttökohteeseen pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Tuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat alueen soistaminen, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja maa- ja/tai metsätalouskäyttö tai näiden yhdistelmät. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Haukisuon tuotantoalueelle esitetään tehtäväksi seuraavat vesienkäsittelyrakenteet: - Sarkaojissa sarkaoja-altaat (lietesyvennys) ja sihtiputkirakenne (lietteenpidättimet) - Kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - Kaksi laskeutusallasta - Pintavalutuskenttä (ympärivuotinen toiminta, pumppaamo)

3 3 (59) Haukisuon tuotantoalueen vedet johdetaan tuotantoalueen eteläosaan sijoittuville laskeutusaltaille ja edelleen ympärivuotisesti pumppaamalla 3,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan reittiä Haukioja Sääksjärvi Kauvatsanjoki Puurijärvi Kokemäenjoki. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä ja kentällä sijaitsevat metsäojat tukitaan. Kentän turvepaksuus on noin 0,4 1,9 m. Haukisuon pintavalutuskentän mitoitus on 5,0 % sen valuma-alueesta ja 5,7 % Haukisuon turvetuotantoalueen tuotantopinta-alasta. Vedenlaatu- ja kuormitustarkastelun laskelmassa on käytetty Länsi- Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien tarkkailutulosten ominaiskuormituksia. Arvio Haukisuon kuntoonpanovaiheen brutto- ja nettokuormituksesta (kg/a, nettokuormitus sulkeissa), kun vesienkäsittelyä tehostetaan pintavalutuskentällä, on seuraava: Kiintoaine Kok.fosfori Kokonaistyppi COD Mn (1 235) 24 (19) 370 (237) (1 235) Arvio Haukisuon tuotantovaiheen brutto- ja nettokuormituksesta (kg/a, nettokuormitus sulkeissa), kun vesienkäsittelyä tehostetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentällä, on seuraava: Kiintoaine Kok.fosfori Kokonaistyppi COD Mn (840) 10 (8) 320 (210) (200) Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöt ja meluhaitat rajoittuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hengitettävät hiukkaset (PM 10) ovat halkaisijaltaan alle 10 μm:n kokoisia partikkeleita. PM 10-pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä jää alle 50 μg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Esitetyillä haitta-alueilla ei ole asutusta. Haukisuon koillispuolella lähin asutus sijaitsee 470 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölypäästöt tuotantoalueen eri osissa on laskettu toimintojen keston ja niiden määrien perusteella. Eri työvaiheiden toimintatunnin aikaiset PM 10-pölypitoisuudet alittavat tason 50 μg/m³ avoimessa maastossa yli 250 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta pääosassa työvaiheista. Pölyhaitan vaikutusalue ulottuu korkeintaan muutaman sadan metrin etäisyydelle tuotantokentän reunasta. Jyrsinturpeen tuotantovaiheiden ei arvioida aiheuttavan meluhaittoja asutukselle. Suon kunnostuksen työvaiheet (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) kestävät lyhyen aikaa ja tehdään tarvittaessa kerran vuodessa. Turvetuo-

4 Varastointi ja jätteet 4 (59) tantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon kunnostukseen liittyvät työvaiheet voivat avoimessa maastossa ja tuulen suunnan ollessa asutukseen päin aiheuttaa hetkellisesti 55 db:n melutason ylittymisen 350 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Haukisuon lounaispuolelta Välisuontieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 1. Haukisuon länsipuolella olevalta Lapakallion metsätieltä rakennetaan pistotiet tuotantoalueen aumoille 2, 3, 4 ja 5 ja Haukisuon kaakkoispuolella olevalta metsäautotieltä rakennetaan pistotie tuotantoalueen aumalle 6. Tuotantoalueen aumoilta 1 5 turve kuljetetaan Välisuontien ja Lapakallion metsätien kautta Tampereentielle (tie nro 11) ja edelleen käyttökohteeseen. Tuotantoalueen aumalta 6 turve kuljetetaan metsäautotien ja Sääksjärventien (tie nro 12939) kautta Tampereentielle ja edelleen käyttökohteeseen. Hakija on ilmoittanut sopivansa alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. Tuotantoaikana liikenne on pääosin henkilöautoilla tehtävää huolto- ja työmatkaliikennettä (5 10 ajoneuvoa/vrk). Turpeen kuljetus käyttökohteeseen keskittyy talvikauteen. Tuotetun turpeen ajo käyttökohteeseen kestää yhdellä autolla 1,5 2 kk (tuotettu turvemäärä tonnia, 3 4 kuormaa/vrk käyttökohteeseen). Työkoneissa käytetään polttoainetta noin l ja voiteluöljyä noin 67 l. Tuotantokalustoa varten tarvittava polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan päin. Tuotantokalusto tankataan polttoainesäiliöstä. Haukisuon tuotantoalueella syntyy jätteitä lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tehdään tukikohta-alueella, jonne varataan asianmukaiset keräys- ja säilytystilat jätteille. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet, öljyiset jätteet ja romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa asianomaisten jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteiden keräysyritys hakee ongelmajätteet alueelta. Jätehuoltoyhtiö kerää alueelta muun kiinteän jätteen jätehuoltosopimuksen mukaisesti. Haukisuon turvetuotantoalueella syntyy seuraavia jätteitä: - Työkoneiden voiteluaineet kg/v - Suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v - Akkuromua 20 kg kahdessa vuodessa - Teräsromua - Mahdollisesti aumamuovia

5 5 (59) Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Haukisuon hankealue on suurimmaksi osaksi ojitettu. Alueen pohjamaalajit ovat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustietojen mukaan savi, hiekka, moreeni ja sora eikä Haukisuolla havaittu hapanta sulfaattimaata. Haukisuolla on hyvin pieni tai pieni sulfidisedimenttien esiintymisriski. Haukisuon tuotantoalue sijaitsee noin 23 km Ulvilan keskustasta itään. Lähin asutus on Haukisuon koillispuolella 470 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Muu asutus on m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haukisuo rajoittuu moreenimaastoon ja suota ympäröivä lähialue on metsätalouskäytössä. Haukisuon pohjoispuolella hankealueen lohkojen 1 ja 2 läpi kulkee sähkölinja. Sähkölinja kulkee myös Haukisuon hankealueen itäpuolella lähimmillään 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haukisuon länsipuolella kulkee Lapakallion metsätie, lounaispuolella Välisuontie, kaakkoispuolella metsäautotie, itäpuolella Sääksjärventie (tie nro 12939) ja pohjoispuolella Tampereentie (tie nro 11). Luontoselvitykset Vuonna 2014 tehdyssä kasvillisuusselvityksessä Haukisuon tutkimusalueen kasvillisuus todettiin hyvin yksipuoliseksi eikä luonnontilaisia alueita keidasrämettä lukuun ottamatta ollut. Lisäksi läheiset ojitukset olivat heikentäneet keidasrämeen vesitaloutta. Tutkimusalueelta löydettiin vain 80 putkilokasvilajia. Havaittujen kasvilajien joukossa ei ollut yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia. Ainoastaan Haukijärvi rantaluhtineen suositetaan säilytettävän nykytilassa. Muilta osin mahdollinen maankäyttö ei vaaranna arvokkaita luontotyyppejä. Vuonna 2014 tehtiin Haukisuon pesimälinnusto-, viitasammakko-, päiväperhos-, sudenkorento- ja liito-oravaselvitys. Pesimälinnusto selvitettiin kartoituslaskennoin 17.5., 18.5., 1.6. ja Lisäksi viitasammakkokartoitusten aikana 28.4., päiväperhosin-

6 6 (59) ventointien yhteydessä ja ja sudenkorentotutkimusten ohessa kerättiin reviiritietoja. Kartoitukset tehtiin noin klo 4 11 välisenä aikana, jolloin linnut olivat aktiivisesti äänessä. Hyönteisselvitysten aikaiset inventoinnit ajoittuivat noin klo 9 19 väliselle ajalle, jolloin linnut eivät tyypillisesti ole enää yhtä aktiivisesti äänessä. Yölaulajiin keskittyviä inventointeja ei tehty. Selvityksen mukaan Haukisuon tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, joita tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Haukijärvi lähiympäristöineen suositellaan kuitenkin säilytettäväksi ennallaan kosteikkolajiston elinympäristön turvaamiseksi. Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnissa ja käytiin Haukijärven kaikki rantavyöhykkeet läpi. Maastotyöt keskittyivät varhaiseen aamuun ja aamupäivään, yleensä klo väliseen aikaan. Maastotöiden aikana tutkimusalueella ei havaittu viitasammakkoa, tehty siitä soidinhavaintoja eikä rantavyöhykkeillä havaittu viitasammakon kutua. Selvityksen mukaan lajia ei tarvitse erityisesti huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Haukijärvi lähiympäristöineen suositetaan kuitenkin säilytettävän ennallaan kosteikkolajiston elinympäristön turvaamiseksi. Päiväperhosselvityksessä aluerajaus kierrettiin järjestelmällisesti läpi ja noin klo 9 16 välisenä aikana ja kirjattiin kaikki löydetyt päiväperhoslajit. Maastotyöt ajoitettiin mahdollisimman hyville säille, mutta toukokuun lopulla Suomessa oli poikkeuksellisen kylmät olosuhteet eikä erinomaisia inventointikelejä ollut yhtenäkään päivänä. Kokonaisuutta ajatellen maastotyöt saatiin kuitenkin tehtyä riittävän luotettavasti. Aineistoa kerättiin myös sudenkorentoselvityksen yhteydessä 16.6., ja noin klo 9 18 välisenä aikana. Selvityksen mukaan Haukisuon tutkimusalueella ei ole sellaisia päiväperhosiin liittyviä arvoja, joita tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Tutkimusalueen sudenkorentolajisto oli suoalueiden osalta varsin tavanomaista ja niukkaa. Kohdelajeina pidettyjä direktiivin mukaisia lampikorentoja ei havaittu eikä myöskään alueellisesti harvinaisia suolajeja, hoikka- ja aapakiiltokorentoa. Siitä huolimatta Haukijärvi rantavyöhykkeineen suositetaan säilytettävän ennallaan, sillä pienellä alueella esiintyy monipuolinen sudenkorentolajisto. Kattavien maastotutkimusten perusteella tutkimusalueella ei mainittavasti ole liito-oraville soveliaita elinympäristöjä, joten lajia ei tarvitse erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa Suojeltavat kohteet Noin 1 km suunnitellun tuotantoalueen reunasta pohjoiseen on Rimpisuo- Siikelisuo-Särkisuo-Kiimasuon (SSO02005) soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva lähin luonnonsuojelualue. Haukisuon ja suojelualueen välissä kulkee valtatie 11. Haukisuon hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen. Lähin kiinteä muinaismuistokohde on noin 6,4 km Haukisuon tuotantoalueesta länteen sijaitseva Myllymäki muinaismuistojäännös.

7 7 (59) Pohjavesialueet Vesistö Vesistö ja sen tila Haukisuo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Haukisuon länsipuolella noin 7 km:n etäisyydellä on Levanpellon (nro ) pohjavesialue. Haukisuo sijaitsee Kokemäenjoen (35) vesistöalueen Sääksjärven (35.152) valuma-alueella. Vedet purkautuvat Haukisuon turvetuotantoalueelta reittiä Haukioja Sääksjärvi Kauvatsanjoki Puurijärvi Kokemäenjoki. Haukiojan valuma-alueen pinta-ala laskussa Sääksjärveen on 675 ha, ja Sääksjärven valuma-alueen pinta-ala luusuassa on 687,95 km². Virtaama-arviot perustuvat Ikaalisen Katajaluoman (vesistöalue ) seurantatietoihin. Katajaluoman valuma-alueesta (11,2 km²) on peltoa 3 %, suota 43 % ja puustoa keskimäärin 45 m³ ha:lla. Arvioidut virtaamatiedot ovat seuraavat: Haukioja laskussa Sääksjärvi luusua Sääksjärveen Valuma-alue (km 2 ) 6,75 687,95 Keskivirtaama (m³/s) 0,07 7 Kevään keskiylivirtaama (m³/s) 1 96 Kesäkauden keskiylivirtaama (m³/s) 0,3 33 Kesän keskialivirtaama (m³/s) 0,004 0,4 Talven keskialivirtaama (m³/s) 0,01 1 Sääksjärven luusuassa keskiylivirtaama on ollut 20 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,8 m 3 /s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m 3 /s (vuoden 2006 joulukuussa) ja 0,11 m 3 /s (vuoden 1999 syyskuussa). Vuonna 2014 Haukiojan vesi oli hapanta, erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat suovesille tyypillisellä tasolla ja sähkönjohtavuus luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Kiikoisjärvestä Sääksjärveen laskevan Piilijoen vesi on ollut vuosina rehevää tai erittäin rehevää, ruskeaa ja humuspitoista sekä typpipitoisuus hieman korkeampi kuin tyypillisissä humusvesissä. Sääksjärvi on tyypiltään matala humusjärvi. Sääksjärven pinta-ala on ha, keskisyvyys 3,7 m, suurin syvyys 9,1 m ja vesitilavuus 123,5 milj. m³

8 8 (59) Kalasto ja kalastus Sääksjärven havaintopaikan vesi on ollut vuosina hyvin samantyyppistä kuin siihen laskevan Piilijoen vesi. Sääksjärven veden keskimääräisen ravinnepitoisuudet tarkastelujaksolla olivat hieman alhaisemmat kuin Piilijoen veden. Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelmassa vuosille Sääksjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet huomattavasti 2000-luvulla. Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut 52 μg/l ja kokonaistyppi 699 μg/l. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu 2010-luvulla. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta. Järven typpipitoisuuksissa on havaittavissa kasvua erityisesti talvisin. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös kasvanut 2000-luvulla. Mitatut pitoisuudet ovat ominaisia reheville tai erittäin reheville vesille. Sääksjärven veden happipitoisuus on pintavedessä ollut yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen lievä hapen ylikyllästys on merkki runsaasta planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy ajoittain voimakastakin hapen vajausta. Pitkällä aikavälillä veden humuspitoisuus on ollut hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien ja näkösyvyys on alkanut laskea jo 1980-luvulla. Veden ph-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9 7,6 ja talvisin 6,1 6,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut tasaista. Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueella Pirkanmaan ja Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueilla oli vuonna 2013 toiminnassa noin 15 yli 10 ha:n kokoista turvetuotantoaluetta, joista 11 sijaitsi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella. Alueen yhteenlaskettu turvetuotantoala on noin ha. Tuotantoalueet ovat suurimmaksi osaksi alle 100 ha:n kokoisia ja yli 100 ha:n kokoisia tuotantoalueita on neljä. Lisäksi alueella on toiminnassa useita alle 10 ha:n suuruisia turvetuotantoalueita. Yli 10 ha:n suuruisilla tuotantoalueilla on voimassa olevat ympäristöluvat ja vesienkäsittelyä tehostetaan lähes kaikilla tuotantoalueilla pintavalutuksella tai kasvillisuuskentällä. Piilijoen valuma-alueella on toimintaa yhdellä turvetuotantoalueella, jonka tuotantopinta-ala vuonna 2013 oli 13 ha. Sääksjärven saaliskalastoa ovat ahven, lahna ja hauki. Sääksjärvellä harrastetaan runsaasti kalastusta ja järven virkistysarvo on merkittävä. Saalistietojen perusteella Sääksjärvi on tuottoisa ja kalastuksen tehostaminen on mahdollista. Järven arvoa kalavetenä lisää sen sijainti lähellä Satakunnan eri väestökeskuksia. Sääksjärven vedenpinnan nosto vaikuttaa todennäköisesti positiivisesti järven tilaan, mikä ei välttämättä riitä tavoiteltujen tulosten saavuttamiseen. Ahventen elohopeapitoisuuksista johtuen Sääksjärven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonompaan luokkaan.

9 9 (59) Vesistön käyttö Sääksjärvellä on yli 500 loma-asuntoa ja se on Satakunnan suosituimpia kesänviettopaikkoja. Yleisiä uimarantoja on kolme ja lisäksi yhteisöillä ja yrityksillä on omia uimarantoja. Järvellä harrastetaan runsaasti kalastusta ja järven virkistysarvo on merkittävä. Järven vettä käytetään myös järveä ympäröivien mansikkaviljelmien kasteluun. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Haukisuon turvetuotantoalueen aiheuttamia ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksiä alapuolisessa vesistössä on arvioitu valuma- ja kuormitusarvojen perusteella. Haukisuon tuotantoalueen kuivatusvedet purkautuvat alapuoliseen vesistöön 49,4 ha:n tuotantoalalta. Ympäröivältä valumaalueelta tuotantokaudella tulevana keskivalumana on kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä syyskuun jaksolta (8 l/s km²). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. Haukisuon turvetuotannon nettokuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä kunnostusvaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa arvioidaan seuraavaksi: Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine. mg/l COD Mn mg/l Haukioja laskussa ,5 1,3 Sääksjärveen Sääksjärven luusua 0,1 0,9 0,005 0,01 Haukisuon turvetuotannon nettokuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa arvioidaan seuraavaksi: Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine. mg/l COD Mn mg/l Haukioja laskussa 3,5 65 0,4 0,3 Sääksjärveen Sääksjärven luusua 0,04 0,6 0,004 0,003 Haukisuon turvetuotanto nostaa lievästi Haukiojan veden ravinteisuustasoa, joka tuotantovaiheessa jää alhaisemmaksi kuin Sääksjärveen laskevan Piilijoen veden ravinteisuustaso. Turvetuotannon nettovaikutus Haukiojan veden kiintoainepitoisuuteen ja COD Mn-arvoon ja turvetuotannon vaikutukset alapuoliseen Sääksjärveen arvioidaan vähäisiksi.

10 10 (59) Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelman vuosille mukaan Sääksjärven ekologinen tila on luokassa tyydyttävä. Kunnostustoimenpiteenä esitetään ainakin tehokalastusta ja mahdollisia muita tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan turvetuotantoalueilla BAT määritellään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöikä. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat ympärivuotinen pintavalutus, ympärivuotinen kemikalointi tai näiden yhdistelmä. Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaan. Palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 :n suuruiset paloaltaat, joille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Toiminnan tarkkailu Toiminnan alkaessa Haukisuon tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa (käyttötarkkailu). Päiväkirjaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään vesistökuormitukseen. Päiväkirjaan merkitään myös toiminnan poikkeustilanteet sekä mahdollisesti havaitut pöly- ja meluhaitat. Kunnostusajan kuormitustarkkailussa otetaan näytteet touko-, kesä-, eloja lokakuussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta, ph ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikka on pintavalutuskentän alapuoli. Kunnostusajan vesistötarkkailussa otetaan näytteet touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Haukisuon kunnostusaikana näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta ja ph. Näytteenottopaikat sijaitsevan Haukiojan laskukohdan alapuolella. Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän tehon ja pintavalutuskentältä purkautuvan veden laadun tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen yhden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenottopaikkoina

11 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu 11 (59) ovat pintavalutuskentän ylä- ja alapuoli. Samoina ajankohtina tehdään tuotantoajan vesistötarkkailua. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta, ph, kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Tuotantoajan vesistötarkkailussa näytteenottopaikat ja määritykset ovat samat kuin kuntoonpanoajan vesistötarkkailussa. Mikäli päätöksessä edellytetään kalataloushaittojen estämiseksi suoritettavaksi korvausta, hakija on esittänyt kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi esimerkiksi kalaston istutuksiin alapuoliseen vesistöön. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Hakija on hakenut toiminnanaloittamislupaa pintavalutuskentän, laskeutusaltaan ja eristysojien rakentamiseksi. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat suoalueella jo ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnanaloittamislupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta eikä aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä ja on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakijalle voidaan asettaa toiminnanaloittamislupaan liittyvä vakuus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Ulvilan ja Kokemäen kaupungeissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ulvilan Seutu- ja Sydän-Satakunta -nimisissä sanomalehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Kokemäen ja Ulvilan kaupungeilta sekä Kokemäen ja Ulvilan kaupunkien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

12 12 (59) Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt, että vesien virtaamien tasaamiseksi kokoojaojien ja Iaskeutusaltaiden päät tulee varustaa virtaamaa säätelevillä patorakenteilla. Vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ja järjestelyissä tulee ottaa huomioon mahdolliset suuretkin tulvatilanteet ja niitä ennalta ehkäisevät toimenpiteet sekä varmistaa järjestelmien häiriötön toimivuus myös kaikissa poikkeustilanteissa. Lietetaskut, Iaskeutusaltaat ja kokoojaojat tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laskeutusaltaiden mitoitukset tulee tarkistaa ja varautua altaiden laajentamiseen tai lisäaltaiden rakentamiseen, mikäli suunnitelman mukainen allastus osoittautuu riittämättömäksi. Pintavalutuskentältä lähtevän veden laatu on sitä parempi, mitä tehokkaammin kaikki kiintoaine saadaan talteen jo ennen pintavaituskenttäkäsittelyä ja mitä tasaisemmat kentälle saapuvat virtaamat ovat. Haukisuon turvetuotannossa vesienkäsittelyjärjestelmien riittävä teho on erityisen tärkeää, koska aktiivikäytössä olevaan Sääksjärveen johtuvien mahdollisten kiintoainepäästöjen määrä on minimoitava. Pintavalutuskenttien tehoissa ja toimivuudessa on merkittäviä eroja muun muassa niiden sijoituspaikoista ja ominaisuuksista riippuen eikä mitoitusohjeiden mukaisen kentän riittävästä puhdistustehosta voida etukäteen varmistua. On mahdollista, että Haukisuon pintavalutuskenttä ei alkuvuosina toimi täysin optimaalisesti ojatukosten toimimattomuuden vuoksi, jolloin kentällä voi syntyä sisäisiä oikovirtauksia. Pohjaveden suojelemiseksi turvetuotantoalueen ojia ei saa kaivaa pohjamaahan asti eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia puhkaista erityisesti alueilla, joilla pohjaveden purkautuminen on mahdollista. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen asutukselle tulee huomioida lupamenettelyn yhteydessä. Turvetuotannon vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä muut ympäristönäkökohdat ja taloudellisuus. Haukisuo ei kuulu Satakunnan Iuonnonsuojeluselvityksen kohteisiin. Hakemuksen Iuontoselvityksessä suositellaan, että Haukijärvi rantaluhtineen sälytetään nykytilassa Iuontotyyppien, kosteikkolintulajiston ja sudenkorentolajiston elinympäristön turvaamiseksi. Selvityksen perusteella Haukijärven ympärille tulee jättää riittävän leveä käsittelemätön vyöhyke järven ja sitä ympäröivän rantaluhdan vesitalouden säilyttämiseksi. Hankkeen melu- ja pölyvaikutukset tulevat uusina vaikuttimina. Alueen sijainti on suhteellisen syrjäinen ja sen ympäristö suurelta osin asumatonta metsämaata ja peltoalueita. Lähimpien kiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin jää jonkin verran metsäisiä vyöhykkeitä. Hakemuksessa hankkeen melu- ja pölyvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi eikä toiminnasta ennalta arvioiden todennäköisesti aiheudu merkittäviä pysyväisluonteisia

13 13 (59) melu- tai pölyhaittoja lähimmillekään kiinteistöille. Turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyyden tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 m. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä kuten matalahkoa ja tiheää pensaistoa estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Mikäli melu- tai pölyhaittoja alkaa jatkossa esiintyä, tulee suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä mahdollisuuksien mukaan istuttaa kriittisemmille kohdille tai ryhtyä muihin tuotantoteknisiin toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen minimoimiseksi sekä muutettava tuotantoaikoja olosuhteiden mukaan. Auma-alueiden sijoittelussa tulee noudattaa niistä annettuja ohjeita. Haukisuo kuuluu "Turvetuotannon palontorjuntaohjeen" (Sisäasiainministeriön määräyskokoelma) mukaisesti luokkaan 4 (lv). Alueen palokalusto ja palokaivojen määrä määräytyvät sen mukaisesti. Hakija ei ole hakemuksessa esittänyt varsinaista pelastus- ja sammutussuunnitelmaa, mutta on esittänyt, että turvetuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan edellä mainitun palontorjuntaohjeen mukaisesti. Ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla ehtymätön vesilähde, jotta riittävä vedensaanti kuivana aikana mahdollisesti syttyvässä tulipalotilanteessa varmistetaan. Tuotantoalueen palontorjuntakaluston tulee täyttää yleisten palosuojelumääräysten mukaiset vaatimukset. Suunnitelmakarttaan on merkitty joitain paloaltaita sijoitettaviksi eristysojiin eri puolille tuotantoaluetta. Paloaltaiden määrää tai niiden tilavuustietoja ei ole ilmoitettu hakemuksessa. Palavien nesteiden varastoinnissa tulee noudattaa niistä annettuja viranomaismääräyksiä ja voimassaolevaa paloturvallisuussuunnitelmaa. Palontorjuntasuunnitelma tulee erikseen hyväksyttää ja myös ajoittain tarkistuttaa alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Eristysojiin tulee kaivaa riittävä määrä välipaloaltaita, jotka kooltaan ja sijainniltaan täyttävät palontorjunnan edellyttämät vaatimukset. Hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma on pääpiirteissään asianmukainen. Lausunnossa on todettu tarkkailusta lisäksi seuraavaa: Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun tulee olla vuosittaista ja jatkua koko tuotantoajan sekä tarvittaessa toiminnan päättymisen jälkeen. Käyttöpäiväkirjoista tulee selvitä tarkat ajankohdat eri toiminnoille, kuten turpeennostolle ja kuormaukselle, mukaan lukien sää-, tuuli- ja muut tiedot työnaikana vallinneista olosuhteista. Tällöin vertailu ongelmatilanteissa on myöhemmin helposti todennettavissa.

14 14 (59) Päästötarkkailu Kuormitustarkkailun tulee olla vuosittaista ja jatkua koko tuotantokauden ja tarvittaessa toiminnan päättymisen jälkeen. Hakijan esittämä vesinäytteiden määrä (4 krt/a) on liian vähäinen. Näytteitä tulee ottaa vähintään kuukauden välein noudattaen "Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2015", kohdan 7.2 vaatimuksia. Näytteenottoa tulee toteuttaa myös poikkeustilanteiden kuten suurten tulvatilanteiden yhteydessä. Kuntoonpano- ja tuotantoajan näytteenottojen määrän ja ajankohdan on oltava samat. Haukisuolla on erityisen tärkeää jatkuva ja riittävän tiheä näytteenotto, koska alueen vedet laskevat Haukiojan kautta alapuoliseen Sääksjärveen, jonka tila on välttävä ja jolla on tärkeä virkistyskäyttöarvo. Kuormitustarkkailusta tulee esittää seikkaperäinen tarkkailuohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesistötarkkailu Vesistövaikutusten selvittämiseksi tarkkailun on oltava vuosittaista, riittävän laajaa ja asianmukaista. Tarkkailua tulee tehdä myös ylivirtaamatilanteissa marras joulukuussa, koska kuormituksen suuruus riippuu suon valuntaoloista. Tuotantoalueen yläpuolinen havaintopaikka on sijoitettava siten, että se kuvastaa turvetuotantoalueelle tulevan veden laatua ja on tuotantoalueen vaikutusalueen ulkopuolella. Suunnitelmassa esitettyjen määritysten lisäksi vesistössä on tarkkailtava myös epäorgaanisia ravinteita, sähkönjohtavuutta ja sameutta. Vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on lähetettävä hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Haukisuon turvetuotantoalueen käyttöönotto ei todennäköisesti heikennä Sääksjärven vesiensuojelun tavoitteita, jos tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet toimivat tehokkaasti ympäri vuoden myös ylivirtaamatilanteissa ja pintavalutuskenttä rakennetaan riittävän suureksi. Toiminnan alettua vesistövaikutuksia on tarkkailtava riittävillä näytteenotoilla ja analyyseillä. Vesistönäytteissä tulee noudattaa vähintään samaa näytteenottotiheyttä kuin kuormitus-/päästötarkkailussa mukaan lukien edellä mainitut tulvatilanteet. Myös vesistönäytteet tulee ottaa vuosittain toistuvasti koko turvetuotantoalueiden toiminta-aikana ja tarvittaessa toiminnan loputtua. Tarkkailuohjelma on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjavesitarkkailu Erillistä pohjavesitarkkailua ei tarvita, mutta lähimpien kiinteistöjen kaivovesistä on suositeltavaa tehdä kirjallinen kysely esimerkiksi viiden vuoden välein. Mikäli lähialueen kaivojen vedenladussa tai antoisuudessa alkaa

15 15 (59) jatkossa esiintyä muutoksia, tulee käynnistää kaivovesien seikkaperäisempi tarkkailu. Melu- ja pölytarkkailu Hakija ei ole esittänyt melu- ja pölytarkkailua toteutettavaksi erikseen tai käyttötarkkailun yhteydessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan tarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Tarkkailupäiväkirjoissa tulee esittää melu- ja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto kuten koneiden työajat, tuulen suunnat ja voimakkuudet, kuormaus- ja kuljetusliikenteen toiminta-ajat ja mahdolliset erityistilanteet kuten erityisen voimakkaiden tuulten aiheuttamat mahdolliset pölykulkeumat. Mikäli turvetuotannosta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja, tulee niiden perusteella laatia oma tarkkailuohjelma. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on suosittanut jatkuvatoimisen tuuli- ja sääaseman asentamista turvetuotantoalueen yhteyteen, jolloin erilaiset olosuhteisiin liittyvät syy-yhteydet ovat helpommin havaittavissa. Haukisuon turvetuotantoalueesta tulee myöhemmin laatia erillinen jälkihoitosuunnitelma. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi tuotannon loppumisajankohta ja alueella tehtävät jälkitoimet kuten alueen siivoaminen, vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästökuormitus- ja vesistötarkkailu myös tuotannon loputtua. Suunnitelma tulee lähettää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään vuotta ennen tuotannon lopettamista. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -yksikön mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. On tärkeää, että tuotantoalueen päästöjen tarkkailussa todelliset päästöt ja kuormitusvaikutukset käyvät ilmi. Virtaamamittausten on oltava jatkuvatoimisia ja näytteenoton niin tiheää ja luotettavaa, että myös huippuvirtaamien ja ylivalumien aikaiset kuormituspiikit ovat tuloskertymässä mukana ja että tulosten perusteella lasketut kuormitusarviot ovat todellisella tasolla. Veden kulku turvetuotantoalueella ja sieltä pois tulee järjestää siten, että vesiä ei tulvallakaan karkaa Iaskuvesistöön muuten kuin hallitusti mittausaseman kautta. Jos ilmaston ääritilanteet edelleen yleistyvät ja rankkasateita ja tulvia esiintyy yhä useammin, on tärkeää, että vesistökuormitusta pystytään niissäkin tilanteissa hillitsemään. Tuotantoalueella toteutettavista vesiensuojelutoimista huolimatta turvetuotannon aloittaminen kuormittaa varsinkin Sääksjärveä. Hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Kalataloudellisten vahinkojen estämistä ja vähentämistä varten hakijalle tulee määrätä kalatalousvelvoite. Luvan haltijan on istutettava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusalueelle vuosittain kappaletta yksikesäisiä vähintään 8 cm:n pituisia kuhan poikasia. Kalatalousvelvoitteesta on

16 16 (59) laadittava kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma, joka on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. lstutukset tai muut velvoitehoitotoimenpiteet on tehtävä ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi, ellei sinä vuonna ole toteutettu aiemman päätöksen mukaisia velvoitteita. Kalatalousvelvoitteen sisältöä voidaan muuttaa sen rahallista arvoa muuttamatta kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi, mikäli tarkkailun tulokset tai hoitotoimenpiteistä muutoin saadut tiedot antavat siihen aihetta. Kalatalousvelvoitteessa määrättyjä kantoja ja tarvittaessa myös lajeja voidaan muuttaa velvoitteen rahallista arvoa muuttamatta myös, mikäli velvoitteessa määrättyjen kantojen saatavuus on heikkoa. Muutokset on tehtävä luvan haltijan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sopimalla tavalla. Luvan haltijan ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken voidaan sopia myös muista istutuksia korvaavista toimenpiteistä. Kalanhoitotoimenpiteiden muutoksista on kuultava Sääksjärven kalastusaluetta. Mikäli muutoksista ja istutuksia korvaavista toimenpiteistä ei päästä yksimielisyyteen, luvan haltijan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 3) Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että tuotannonaikaisten pöly- ja meluvaikutusten ehkäisemiseksi eristysojien ja tuotantoalueen reunaojien sekä eristysojien ja auma-alueiden välinen puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää. Lisäksi eristysojien ja auma-alueiden väliin tulee jättää riittävä suojakaista, joka estää kuormauksen aikaista turpeen kulkeutumista tuotantoalueen ulkopuolelle. Tuotannon vesistökuormituksen minimoimiseksi on tärkeää, että alueen kunnostustyöt suoritetaan huolellisesti ja että kaivutyöt tehdään talviaikana. Pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi Iaskeutusallas tulee varustaa siten, että laskeutuneen lietteen kulkeutuminen pumpulle estetään. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ympäristöriskiarvio ja siihen liittyvä häiriö- ja poikkeustilanteiden toimintasuunnitelma. Toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä poikkeus- ja häiriötilanteista tulee viipymättä ilmoittaa valvontaviranomaisille. Hakemuksessa ei ole selvitetty turvetuotannon vaikutuksia Haukijärveen eikä esitetty toimenpiteitä Haukijärven suojelemiseksi. Haukijärvi, sen rantavyöhyke ja lähiympäristö on säilytettävä ennallaan monipuolisen sudenkorentolajiston säilyttämiseksi ja kosteikkolajien elinympäristön turvaamiseksi inventoinnissa esitetyllä tavalla. Porin kaupungin talousvesi otetaan pääasiassa Kullaan Tuurujärvestä, joka on kapeiden salmien kautta yhteydessä Joutsijärveen. Haukisuo sijaitsee Joutsijärven valuma-alueella, joten hankkeen vaikutukset Joutsijärven tilaan tulee selvittää. Joutsijärven vesi on nykyisellään hyvin hapanta (ph alimmillaan 4,4) ja suoalueen kuivatusvesien päätyminen metsäojien

17 17 (59) kautta Joutsijärveen voi merkittävästi heikentää järven tilaa. Vaikutuksia Sääksjärven tilaan, kalastoon ja virkistyskäyttöön ei ole arvioitu riittävällä tavalla. Sääksjärven tila on viime vuosina huonontunut ekologiselta tilaltaan ja käyttökelpoisuusluokitukseltaan tyydyttäväksi. Järven tilan heikkeneminen johtuu muun muassa valuma-alueella tehdyistä metsien ja soiden ojituksista. Haukiojan vesi on nykyisellään selvästi happamampaa kuin Piilijoen veden. Arvon laskiessa tason ph 5,5 alle useiden kalalajien lisääntyminen häiriintyy ja ph:n ollessa alle 5 useat lajit taantuvat ja häviävät. Suoalueen kuivatusvesien päätyminen Haukiojan kautta Sääksjärveen voi lisätä järven happamoitumista. Lisäksi turvetuotannossa on riski, että valuntojen kasvaessa happamia metallipitoisia vesiä huuhtoutuu alapuolisiin vesiin. Kiintoaine saattaa kulkeutua Haukiojaa pitkin Sääksjärveen saakka, mutta on todennäköisempää, että kiintoaine kasaantuu Haukiojaan lähelle ojan suuta aiheuttaen paikallisia ongelmia ja korvausvaateita. Hakijan esitys käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi on suppea ja hakemusta tulee täydentää tarkkailusuunnitelman osalta tai ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi tulee esittää hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle niin, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa tarkkailusuunnitelmaehdotuksesta. Tarkkailusuunnitelman tulee sisältää tarkemmat tiedot toiminnanharjoittajan omavalvonnasta kuten vesinäytteenotosta rankkasadetilanteissa ja ulkopuolisen asiantuntijan tekemästä päästötarkkailusta. Pintavalutuskentän tehon tarkkailun lisäksi käyttötarkkailun tulee sisältää säännöllisen eristysojien tarkkailun. Tarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää esityksellä varsinaisesta vaikutustarkkailusta kuten vesistö- ja kalastotarkkailusta tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Tarkkailutulokset tulee vuosittain toimittaa kunnan ympäristöviranomaiselle. Hakemuksessa on esitetty muiden toimijoiden tekemiä pölypäästöjen mittaustuloksia ja arviolaskelmia. Niitä ei voida suoraan soveltaa, koska sääja tuuliolosuhteissa voi olla suuria paikallisia vaihteluita. Kyseisen hankkeen pölyhaittoja ei ole riittävästi arvioitu eikä hakija ole esittänyt suunnitelmia niiden vähentämiseksi. Tuotantoalueen tukikohdassa esitetään varastoitavaksi polttoainetta työkoneiden käyttöä varten. Säiliön ja tankkauspaikan tulee olla tiiviillä pohjalla siten, ettei säilytyksen tai tankkauksen aikana polttoainetta pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai valumaaltaallinen sekä varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. Tukikohta-alueen on oltava tiivispohjainen, jotta tuotantokoneiden huoltotöiden yhteydessä tapahtuvat kemikaalivuodot eivät joudu maaperään. Vaaralliseksi jätteet, kuten ajoneuvojen akut ja öljyiset jätteet, on säilytettävä tiivispohjaisessa sekä katetussa ja lukitussa varastossa tukikohta-alueella.

18 18 (59) Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää, koska suota ei ole syytä ryhtyä kuivattamaan ennen ympäristöluvan Iainvoimaisuutta. Hakemukseen tulee liittää suunnitelma alueen jälkihoitotoimenpiteistä toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan yli 150 ha:n turvetuotantoalueisiin, mutta ympäristölautakunnan mielestä hankkeella saattaa olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja tästä syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee arvioida hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve. Haukisuon läheisyydessä on Natura verkostoon kuuluvia suoalueita, joten myös Natura-arvioinnin tarve on selvitettävä. Ympäristölautakunnan kanta hankkeeseen on kielteinen, kunnes Naturaarvioinnin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve on arvioitu ja hakija on toimittanut edellä mainitut täydennykset hakemukseensa ja on voitu todeta, että hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 4) Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan mukaan hankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Mikäli ympäristölupa myönnetään, ei toiminnan aloittamislupaa tule myöntää ennen luvan lainvoimaisuutta. Suon kuntoonpanovaiheesta aiheutuu alapuoliseen vesistöön nykytilanteeseen nähden kohtuuton kuormitus. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusi turvetuotanto pyritään ohjaamaan alueille, joilla se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Uusia turvetuotantoalueita ei sijoiteta pohjavesialueille eikä vesistöjen tai suojelualueiden vaikutusalueiden välittömään läheisyyteen. Tuotantoalue on lähimmillään noin 100 m:n etäisyydellä Haukijärvestä ja kokonaan noin 800 m:n säteellä järvestä. Turvepölyä laskeutuu järveen ja suon kuivattamisella saattaa olla vaikutuksia veden laadun lisäksi järven vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen. Haukijärven veden laadun ja virtaaman muutoksilla sekä tuotantoalueen kuivatusvesien laadulla on vaikutusta myös Sääksjärveen. Haukisuo on suurelta osin ojitettu, ja se kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut suon vuonna Alueelta ei ole ennen nostettu turvetta ja vanhat kuivatusojat ovat pitkälti tukkeutuneet, joten alueen Iuonnontilaisuus on noussut edellisestä tarkastelusta. Osa alueesta on myös ojittamatonta ja ojitetullakin alueella sarkaleveys on ollut 50 m. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiseen alueella on pieni. Haukisuon alueelta ei ole kairauksiin perustuvaa tietoa sulfaattimaiden esiintymisestä ja niiden aiheuttama riski pintavesien laadulle on turvetuotannossa huomattava, minkä vuoksi sulfaattimaiden esiintyminen alueella tulee luotettavasti selvittää ennen asian ratkaisua.

19 19 (59) Muistutukset ja mielipiteet Turvetuotannosta aiheutuu ylimääräistä kuormitusta Sääksjärveen. Sääksjärven rannoilla ja saarissa on noin 500 vapaa-ajan asuntoa ja noin 100 vakituista asuntoa, joille veden laatu on merkittävä viihtyvyystekijä. Järvellä on myös ammattimaista kalastusta sekä runsaasti vapaa-ajan kalastajia ja järven virkistyskäyttö on hyvin merkityksellistä. Sääksjärven kunnostus on alkanut vuonna 2006 vedenpinnan nostolla. Järven veden laadusta on seurantatietoa hyvin pitkältä ajalta. Jatkossa pyritään selvittämään ja poistamaan haja- ja pistekuormituksen lähteitä. Kuormittuneeseen Sääksjärveen ei tule johtaa lisää kuormitusta. 5) Kokemäen kaupunginhallitus on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli ympäristölupa myönnetään, toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää ennen luvan lainvoimaisuutta. Suon kuntoonpanovaiheesta aiheutuu alapuoliseen vesistöön kohtuuton kuormitus. 6) Satakuntaliitto on todennut, että koko maakuntakaava aluetta koskee seuraava vesien tilaan liittyvä suunnittelumääräys: Koko maakuntakaava alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Haukisuo on osoitettu Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistossa turvetuotantoalueeksi merkinnällä maa ainesten ottoalue EO5, jolla osoitetaan merkittäviä turvetuotantoon soveltuvia alueita, joilla ottamisen edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty. Valmisteluvaiheen aineistossa merkintään EO5 liittyvä suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien säädökset. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa ja ajoittamisessa on otettava huomioon valuma alueen tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma alueiden kokonaiskuormitus ja arkeologisen kulttuuriperinnön selvitystarve. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. 7) 7.1 ja 7.2 (Hupu ja Korpivaara ) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Turvetuotanto ja valumavesien johtaminen Sääksjärveen aiheuttaisi jäljelle jäävän värjäytyneen veden virtaamisen ja ravinteiden kulkeutumisen Sääksjärveen lisäten veden samentumista. Valumavedet on käsiteltävä valuma-altaassa ja kiinteytettävä muilla maa-aineksilla ja kalkilla sekä jäänyt kiinteä aine kuljetettava pois mahdollisiin rakennus-

20 20 (59) kohteisiin. Tällä varmistetaan, että Sääksjärveen ei juoksuteta teollisuusjätettä. 8) 8.1 (Laakio ) on ilmaissut huolensa turpeennoston vaikutuksista Sääksjärveen ja siitä, miten se vaikuttaa järven kalakantaan ja rehevöitymiseen sekä huviloiden ja kiinteistöiden arvoon. Muistuttaja on kysynyt, miten korvaukset hoidetaan, jos negatiiviset vaikutukset osoitetaan myöhemmin todeksi. 9) Kullaan Kotiseutu ja museoyhdistys ry on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Lupahakemus on osittain puutteellinen ja siten myös harhaanjohtava. Hakemuksessa ei ole huomioitu ja kuvattu, että alueelta kulkeutuu vesiä myös pohjoisen suuntaan Joutsijärvelle saakka ja eteenpäin Harjunpäänjoen vesistöön. Vesien kulkeutuminen Joutsijärveen ja sieltä edelleen uhkaa myös Kullaan juomavesivarantoja. Kullaan-Sääksjärven alueella on merkittäviä luontoarvoja. Kalakanta, linnusto ja kasvisto sekä alueen hyvin toimiva luontomatkailu tulevat kärsimään turpeenoton haittavaikutuksista. Toiminta aiheuttaa pölyä, melua ja liikenteen merkittävää kasvua, mitä ei ole riittävästi otettu huomioon. Muistuttajalla on merkittävää retkeily -ja luontotoimintaa erityisesti Joutsijärven alueella, minkä vuoksi yhdistys on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. 10) Yhtymä 10.1 ja 10.2 (Välimäki ) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle, koska hanke aiheuttaisi todennäköisesti Sääksjärven veden laadun heikkenemistä. 11) 11.1 (Rytölä ) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Sääksjärven veden laatua ja kalakantoja on kohennettu eri toimenpiteillä eikä mikään riskinotto parannusten kustannuksella ole perusteltua. 12) 12.1 ja 12.2 ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle veden laadun ja kalakantojen suojelun vuoksi. 13) 31.1 ja 13.2 (Hannunluoto ) ovat vastustaneet valumavesien johtamista Sääksjärveen. Turvetuotanto saastuttaa Sääksjärven, joka on hyvin mutainen ja samea ja jossa viime vuosina on esiintynyt voimakkaasti levää. Valumavedet tuhoavat järven sekä mökkiläisten mökkielämän ja kalastajien kalastusmahdollisuudet lopullisesti. 14) 14.1 (Kesäniemi ) on vastustanut hanketta, koska se huonontaa Sääksjärven veden laatua.

21 21 (59) 15) 15.1 (Tupu ) on vastustanut hanketta, koska hankealueen vedet laskevat Haukiojan kautta Sammakkalahteen rehevöittäen lisää jo rehevöitynyttä lahtea ja Sääksjärveä. 16) 16.1 (Tupu ) on vastustanut hanketta, sillä turvetuotantoalueen vedet laskevat Haukiojaa pitkin aiheuttaen Sammakkalahden lisärehevöitymistä ja sen kautta haittaa koko Sääksjärven vesistölle. 17) 17.1 ja 17.2 (Rukaranta ) ovat vastustaneet ympäristöluvan tai toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle seuraavista syistä: - Turvetuotanto pilaa Sääksjärven ylikuormitettua vesistöä - Veden laadun huonontuminen vaikuttaa merkittävästi kalastukseen - Pölyhaitat uhkaavat ammattimaista mansikanviljelyä - Haukijärvi tuhoutuu turpeenoton yhteydessä - Pohjaveden laskun myötä vaikutusalueen kaivot kuivuvat - Hakemuksen YVA- arviot ja selvitykset eivät ole riittäviä - Ylivirtaamatapauksissa hanke uhkaa Porin kaupungin raakaveden saantia Joutsjärven osalta - Haittavaikutuksia on Sääksjärven lisäksi Kauvatsanjokeen, Puurijärveen sekä Kokemäenjokeen - Sulfiittipitoisuuksien vaikutukset eivät ole tiedossa. Kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, joka on Satakunnan alueen merkittävimpiä järviä ja jonka vesistön laadun parantamiseen on viime vuosikymmeninä panostettu merkittävästi. Hakemuksessa ei ole huomioitu, että hankealueen vedet aiheuttavat lisäkuormitusta myös Harjunpäänjoen vesistöalueelle ja sitä kautta Joutsjärveen, joka kuuluu Porin kaupungin raakavesialueeseen. Turpeenotto aiheuttaa ennakoimattomia tilanteita varsinkin poikkeuksellisissa luonnonolosuhteissa. Hanke on erityinen uhka myös hankealueen välittömässä läheisyydessä olevalle Haukijärvelle, joka tuhoutuu hankkeen toteutuessa. Hakemuksessa on vähätelty ympäröivälle vesistölle aiheutuvia haittoja eikä hakemuksessa ole huomioitu Haukisuon alueelta tulevien muiden kuin Haukiojan mahdollisia päästövaikutuksia vesistöihin. Maininta Ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavasti keskimääräistä suurempi tarkoittaa, että ylivirtaamaa tapahtuu. Hakemuksen virtaama-arviot eivät ole vertailukelpoisia Haukiojan virtaamien kanssa. Haukiojasta on otettu vesinäytteitä ja loppupäätelmä on, että vesi on hapanta, erittäin ruskeaa ja humuspitoista.

22 22 (59) Hakemuksessa on todettu Piilijoen päästöjen ongelmallisuus ja Sääksjärven veden olevan hyvin samantyyppistä kuin siihen laskevan Piilijoen veden. Sääksjärven vedenlaatu on tyydyttävä ja veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään. Muistuttajien mukaan suunniteltu turvetuotanto lisää hajakuormitusta eikä Sääksjärven vedenlaatu kestä esitettyjä lisäpäästöjä. Sääksjärven virkistyskäyttö on merkittävää. Järven rannoilla on uimarantoja ja yli 500 loma-asuntoa. Järvellä harjoitetaan virkistys- ja ammattikalastusta ja raakaveden käyttöä. Hakijalle aiheutuu turvetuotannosta seuraavat korvausvelvollisuudet: - Sääksjärven pohjapadon vaikutuksen mitätöinnistä - Kalastolle sekä ammattikalastukselle ja kotitarvekalastukselle aiheutuvasta haitasta - Tonttien ja virkistyskäytön alenemisesta - Pohjaveden laskusta aiheutuvien kaivojen kuivumisesta - Ammattimaiselle mansikanviljelylle aiheutuvista haitoista - Muista mahdollisista esille tulevista haittavaikutuksista Muistuttajat ovat perustelleet ympäristölupahakemuksen epäämistä koskevaa vaatimustaan muistutuksesta ilmenevillä lainkohdilla. 18) Tuliniemen tiekunta (Markku Vesa) on todennut, että Sääksjärven pohjoisrannalla melko lähellä Haukisuon laskuojaa sijaitsevalla Tuliniemen alueella on paljon loma- ja ympärivuotista asutusta. Yksityistien vaikutuspiirissä on noin 60 rantatontin omistajaa. Tiekunta on ilmaissut huolensa turpeennoston aiheuttaman kuormituksen vaikutuksista järven virkistyskäyttöön. Järvi kalakantoineen on sopeutunut nykyiseen humustasoon ja olennainen muutos nykyiseen tasapainotilaan voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa järven veden laatuun isoja muutoksia. Muutokset ovat mahdollisesti nähtävissä vasta vuosien kuluessa, jolloin niiden korjaaminen on erittäin vaikeaa. 19) 19.1 on ilmoittanut edustavansa Sääksjärvellä aktiivisesti kalastavia virkistyskalastajia ja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Sääksjärven kalakanta ja erityisesti sen kuhakanta on vuosia kestäneiden poikasistutusten ja pyyntirajoitusten ansiosta nykyisin kestävällä tasolla. Haukijärven pintaa laskettiin rajusti ja 1960-lukujen vaihteessa, jolloin humuspitoiset pintavedet päätyivät Sääksjärveen ja käytännössä hävittivät kuhakannan 35 vuodeksi. Huolena on, että turvetuotannon vaikutuksesta niin käy uudelleen. Vahingolliset humuspitoiset pintavedet laskevat ennemmin tai myöhemmin Sääksjärveen.

23 23 (59) 20) Kokemäen kaupungin mökkiläisparlamentti on esittänyt seuraavat vaatimukset: - Turvetuotannon lupaa ei tule myöntää, koska se heikentäisi Sääksjärven veden laatua. - Toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää. - Mikäli lupa myönnetään, hakijalle tulee määritellä korvausvelvollisuus kiinteistöjen arvon ja virkistyskäytön alenemisesta. - Hakijalle tulee määrätä korvausvelvollisuus Sääksjärven ammatti- ja virkistyskalastukselle aiheuttamastaan haitasta. - Vuoden 2006 Sääksjärven kunnostuksen yhteydessä järjestettiin vapaaehtoinen rahankeräys kunnostushankkeen toteuttamiseksi ja veden laadun parantamiseksi. Mikäli turvetuotannolle myönnetään lupa, hakija on velvoitettava korvaamaan täysimääräisesti kunnostustoiminnasta aiheutuneet kustannukset kunnostushanketta rahoittaneille. Sääksjärven veden laatua on parannettu viime vuosina yksityisellä ja julkisella rahoituksella. Veden laadun ja järven virkistyskäytön parantamiseksi on vireillä tutkimuksia ja toimenpiteitä. Sääksjärven veden laatu on vain tyydyttävällä tasolla, eikä järvi kestä minkäänlaista lisärasitetta. Lausunnolla olleessa vaihemaakuntakaavan luonnoksessa turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi oli esitetty lähes 300 ha:n suuruiset alueet Sääksjärven lähialueilta. Kaavamerkintää oli vastustanut kirjallisesti 519 henkilöä. Turvetuotannon hyväksyminen olisi vastoin valtioneuvoston hyväksymää vesienhoidon yleissuunnitelmaa. 21) 21.1:n perikunta (Suutari , jolla on osuus yhteiseen vesialueeseen Piitanojan vedet ) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle, koska turvetuotannon valumavesillä on todennäköisesti haitallinen vaikutus Sääksjärven veden laatuun ja kalastoon. Vedenkorkeuden noston jälkeen se on vähitellen alkanut parantua eikä sitä tule vaarantaa. 22) 22.1:n (Tiensuu , jolla on osuus yhteiseen vesialueeseen Piitanojan vedet ) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Turvetuotantoalueen valumavedet aiheuttaisivat haittaa Sääksjärven veden laadulle ja kalakannalle. Viime vuosina kuhakanta on elpynyt vuosikymmenien aallonpohjasta. Turvetuotantoalueen päästöt saattaisivat taannuttaa vedenkorkeuden noston jälkeisen vedenlaadun parantumisen. 23) 23.1 on kertonut olevansa kesämökin omistajana Sääksjärvellä ja vastustavansa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle, koska Sääksjärven alue on virkeä kalastusalue ja vapaa-ajan viettopaikka satakuntalaisille.

24 24 (59) Sääksjärven ekologinen tila on todettu viimeisen viiden vuoden aikana tyydyttäväksi. Mikäli laskuvedet johdetaan suoraan Sääksjärveen Haukiojaa pitkin, Sääksjärven veden laatu ei parane vaan päinvastoin. Järven veden sameus on lisääntynyt ja turvetuotanto lisää sameutta. Järven tilan huonontuessa useiden satojen ihmisten kesämökkien ja omakotitalojen arvo laskee. 24) 24.1 ja 24.2 ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle, koska se pilaa Sääksjärven vedenlaadun ja aiheuttaa haittaa luonnolle. Riskinä on myös sinilevän lisääntyminen. Hakijaa muistutetaan veden laadun jatkuvasta seurantavelvollisuudesta ja korvausvelvollisuudesta, jos järven vesi pilaantuu. 25) 25.1 ja 25.2 (Huhtamäki ja Korpilahti ) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Haukioja laskee Sammakkalahteen, joka on rehevöitynyt aiempien vuosien suoojituksista. Sääksjärveen ei saa aiheuttaa lisäkuormitusta. 26) 26.1 ja 26.2 (Eskola ja Haukisuo ) ovat kertoneet asuvansa hankealuetta lähinnä olevassa asunnossa vallitsevan länsituulen alapuolella. Etäisyys hankkeen reunasta muistuttajien kiinteistöön on noin 200 m ja muistuttajien asuntoon kiinteistöllä Eskola noin 470 m. Muistuttajille aiheutuu seuraavia vaikutuksia turvetuotannosta: - Turvepöly kesällä, vallitsevan tuulen alla (haitasta korvausvaatimus). - Terveyshaitta hengitysilmassa. - Muu haitta esimerkiksi pyykin kuivatuksessa. - Pohjaveden pinnan aleneminen muistuttajien noin 5 m syvässä käyttövesikaivossa (haitasta korvausvaatimus). Kaivossa on alhaisimmillaan 37 vuoden aikana ollut noin 0,5 m vettä elokuisin. - Melu (mahdollinen korvausvaatimus). - Työkoneiden käyttö vuorokauden hiljaisina aikoina häiritsee valtatieliikenteen lisänä. Luonnolle aiheutuvat seuraamukset: - Kurjen pesintä estyy. Kurkipari on pesinyt 37 vuoden ajan Haukisuolla saalistaen Haukijärven länsirannalla. - Teerien soidinpaikka häiriintyy. Teerillä on vakiintunut soidinpaikka Haukijärven pohjoispuolen ojittamattomalla rämeellä tai Haukijärven länsirannalla jäällä. - Haukiojan puromaisuus on uhattuna. Haukijärven laskuperkauksen jälkeen Haukioja reunapuustoineen on saanut kehittyä puromaiseksi. Hakkaamaton reunapuusto koostuu iäkkäistä hieskoivuista pökkelöineen ja sekapuina männyistä keloineen.

25 25 (59) 27) 27.1 (Aitasalo ) on todennut, ettei lupahakemuksessa ole otettu huomioon suurten vesimäärien juoksuttamisesta Haukiojaan aiheutuvaa tulvimista, joka haittaa talousmetsän kasvua alavilla paikoilla Ulvilan rajan ja Salonpään maantien välillä ja joka vaarantaa Jamman metsäautotien kantavuuden rumpujen kohdilla veden noustessa liian korkealle. Ennen hankkeen aloittamista Haukiojan tulvimisen välttämiseksi on tarpeen tehdä seuraavaa: - Suunnitelmaan on lisättävä juoksutettavan vesimäärän säännöstely niin, että Haukioja ei sen vuoksi tulvi. Vuorokautiselle juoksutukselle tulee määritellä maksimivesimäärä, joka perustuu selvitykseen Haukiojan kyvystä siirtää vettä tulvimatta. - Mikäli juoksutettava vesimäärä on suurempi kuin Haukiojan kapeikot ja 40 cm läpimittaiset rumpuputket läpäisevät, on hankkeeseen ja ympäristölupaan sisällytettävä Haukiojan perkaaminen Ulvilan rajalta Salonpään maantielle välisellä osuudella hakijan kustannuksella. Erityisesti Jamman metsäautotien eteläpuolella oja on pieni eikä pysty nykyisellään siirtämään suuria vesimääriä. Lisäksi hankkeen aiheuttaman vesimäärän lisäyksen jälkeen Haukiojan ylitysluiskat eivät ole käyttökelpoisia, ja ne pitää korvata rummuilla hakijan kustannuksella. Turvetuotantoalueen kuivatuksen vaikutukset Haukiojan veden pinnan korkeuteen on selvitettävä vaikutuksien laajuuden arvioimiseksi. 28) 28.1 (Kankaanhuhta ) sekä 28.2 ja 28.3 ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja asuu Haukisuosta vajaan yhden kilometrin etäisyydellä ja pääelinkeinona on neljännessä sukupolvessa Haukisuon tuotantoalueesta noin 800:n etäisyydellä mansikanviljely, josta kolme henkilöä saa toimeentulonsa. Viljelymaat kuuluvat happamiin sulfaattimaihin. Mansikka on äärimmäisen herkkä liikaravinteille ja happamuudelle. Mansikanviljelyaika on huhti-lokakuussa samoihin aikoihin, kuin on turvetuotantoa ja sen pölyhaitat ovat suurimmillaan. Turvepöly mansikan lehtien ja kukintojen päällä lisää kasvitauteja ja haittaa kasvinsuojeluaineiden tehoa. Kimalaisten pölytys huononee. Mansikan kasvuston kehitys muuttuu rajusti, kun turvepölyn mukana happamia ja muita aineita liukenee lehtien kautta mansikkaan. Laskeutunut turvepöly aiheuttaa marjojen pilaantumista, epämuodostumista ja syömäkelvottomuutta. Mansikoita kylmyydeltä suojaava harso kerää runsaasti pölyä. Muistuttaja viljelee myös tuoreherneitä, joiden viljelyssä ongelmat ovat samat kuin mansikoiden viljelyssä. Muistuttaja kasvattaa myös joulukuusia, joiden hoitotoimien yhteydessä altistutaan turvepölyille. Muistuttajan kiinteistön ja suunnitellun tuotantoalueen välimaastossa on tehty paljon avohakkuita ja lisäksi turvetuotantoalue sijaitsee muistuttajan kiinteistöä korkeammalla, joten turvepöly pääsee kulkeutumaan kiinteistölle täysin esteettömästi. Puuston puuttuessa meluäänet kantautuvat hyvin.

26 26 (59) Muistuttajan talo on rakennettu 1960-luvulla, jonka melu- ja pölyeristykset ovat kehnot. Kiinteistöllä varastoidaan viljelyyn liittyviä tuotantotarvikkeita useissa vanhoissa rakennuksissa. Turvepölyä ei saisi missään olosuhteessa päästä sisälle rakennuksiin. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tulisi alueelle jättää suojavyöhyke. Alueella on paljon tuulisuutta ja trombeja. Hakemuksessa on käytetty turvepölyn leviämisen arviolaskelmaa, jossa tuulen nopeus on vain 3 m/s. Keväisin alueella tuulee enemmän eikä turveaumojen peittäminen riitä vähentämään pölyhaittoja. Turpeennostossa maatuneen turpeen laatu vaikuttaa pölyämiseen, jonka määrä kasvaa turvetuotannon jatkuessa. Viihtyvyyden vähentymisen lisäksi näkyvä pöly (TSP) myös vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Hakemuksessa ei ole mallinnusta, kuinka paljon mahdollisessa tulipalotilanteessa tulee päästöjä. Haukisuon ojitusten jälkeen 1960-luvulla paikkakunnan lähitalouksien kaivovesi huononi merkittävästi vuosikausiksi. Haukisuon turvetuotannon vaikutukset olisivat paljon suuremmat. Vasta 1980-luvulla muistuttaja onnistui saamaan hyvän veden kaivoon, josta vesi ei ole loppunut. Talouskäyttöveden kulutus on kausityöntekijöiden vuoksi huomattavasti suurempaa kesällä kuin talvella ja mansikkalaatikoiden pesemiseen kuluu vettä. Mahdollinen turvetuotanto voi moreeniin ulottuessaan alentaa pohjaveden pintaa tai muuttaa virtaussuuntaa myös tuotantoalueen ulkopuolella ja siten vähentää pohjaveden saatavuutta ja samalla heikentää vedenlaatua. On suuri vaara, että turvetuotannosta aiheutuu pohjavesien laskua sekä kiintoaine- ja kuormituspäästöt pilaavat altaiden veden laadun aiheuttaen kasteluveden käyttökelvottomuuden mansikan kasteluun. Haukisuon välittömässä läheisyydessä sijaitsee meteoriitin iskusta muodostunut Sääksjärvi eikä sen vaikutuksista pohjavedelle tiedetä tarpeeksi. Sääksjärvestä on noussut kaloja Haukiojan kautta Haukijärveen. Levanpellon, Häyhtiömaan ja Harjunpään pohjavesivarannot ovat melko lähellä suunniteltua turvetuotantoaluetta. Olisi selvitettävä, ettei näille pohjavesialueille aiheudu vaaraa. Perimätiedon mukaan alueella on happamia sulfaattimaita. Kivennäismaan ja turvekerroksen rajaa on hyvin vaikea erottaa. Happamien sulfaattimaiden tutkiminen on mahdotonta. Ne voidaan havaita vasta, kun turvetuotanto on aloitettu ja edetty syvempiin kerroksiin. Happaman sulfaattimaan ojittaminen turvekerroksen alapuolella olevaan rikkipitoiseen saveen asti altistaa savikerroksen kuivumiselle. Rikkipitoisen sulfiittisaven päästessä kosketuksiin hapen kanssa alkaa muodostua rikkihappoa, mikä saa maaperän metalleja, kuten raskasmetalleja, liukoisiksi ja liikkeelle. Ne ovat myrkyllisiä vesistöille ja niiden eliöstölle sekä pilaavat mansikkakasvustoja ja kasteluvesiä tehden viljelyn mahdottomaksi. Ympäristölupa olisi ristiriidassa vesipuitedirektiivin ja Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja

27 27 (59) -toteutusohjelman kanssa. Vesienhoitosuunnitelman yksi keskeisistä tavoitteista vuosiksi on estää muun muassa järvien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Hakemuksessa ei ole otettu huomioon luonnontilaista matalaa noin 70 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsevaa Haukijärveä, jonka turvetuotanto tuhoaisi. Haukisuon ojia ei ole puhdistettu metsäojituksen jälkeen ja ojat ovat kasvaneet lähes umpeen lukuun ottamatta pintavalutuskentän myöhemmin kaivettua kolmea ojaa. Umpeutuneet ojat ja puusto toimivat hyvin sulamis- ja sadevesien valumavesien sitojina. Turvetuotannon käynnistyminen aiheuttaa Haukijärveen ja alapuolisiin vesistöihin kohtuuttoman kiintoaineiden, ravinteiden ja humuksen kuormituksen. Haukijärven vesi on hapanta, erittäin ruskeaa ja humuspitoista, eikä järvi tule kestämään lisäkuormitusta. Turvepöly huonontaa järven kemiallista tilaa. Turvetuotantoa ei ole aiemmin ollut Haukisuon alueella eikä sen lähialueella. Ojittamattoman alueen ottaminen tuotantoon aiheuttaa lisäkuormitusta ja uhkaa Haukijärven säilyvyyttä. Haukijärven reunalla on luhtavyöhykettä, jonka säilyminen vaarantuu turvetuotannosta. Haukijärven ja Haukiojan välissä on luonnontilainen puro, jonka säilymisen turvetuotanto myös vaarantaisi. Hakemuksessa ei ole tutkittu riittävästi suoalueen hydrologisia virtauksia eikä niiden vaikutuksia valuma-alueelle. Suunnitellulta tuotantoalueelta ei pystytä johtamaan vesiä pois Haukiojassa ilman sen runsasta leventämistä ja syventämistä, mikä lisää päästöjä alempiin vesistöihin. Ylivirtausten kasvaessa vesisateiden ja lumien sulamisen vuoksi Haukioja ei yksin riitä johdattamaan vesiä alueelta pois. Haukisuosta on laskua ja valumaa Harjunpäänjoen vesistöalueelle ja Joutsjärveen. Joutsjärven alue kuuluu Porin kaupungin talousveden ottamisalueeseen. Vesialueelta tulisi tehdä vesikasvillisuuskartoitus. Hakijan teettämä Haukisuon pesimälinnusto-, viitasammakko-, päiväperhos- ja sudenkorentoselvitys on tehty vuonna 2014, jolloin terminen kevät alkoi paikoitellen jopa kaksi kuukautta etuajassa ja oli siten harvinaisen pitkä. Kaikkia muuttolintuja ei varmasti nähty, vaikka siitä huolimatta Haukisuolla selvityksen mukaan kokonaislajimäärät ja parimäärät olivat poikkeuksellisen korkeita. Viitasammakon kartoitus on tehty kertaalleen ja varhaisella aamulla ja aamupäivällä. Viitasammakon paras kutuaita on iltahämärässä ja öisin. Tuona ajankohtana yö- ja aamulämpötilat olivat nollan alapuolella. Haukisuon pesimälinnusto-, viitasammakko-, päiväperhos- ja sudenkorentoselvitys on riittämätön. Sääksjärvellä on merkittävä arvo virkistyskäyttöön, ammatti- ja kotitarvekalastukseen ja puutarhaviljelyn kasteluun. Järven rannoilla on yli 500 lomaasuntoa. Sääksjärven veden laatu heikkeni huomattavasti 1970-luvulla, mutta nykyään se on tyydyttävä. Järvi ei kestä turvetuotannon aiheuttamaa lisäkuormitusta. Turvetuotanto aiheuttaa korvaamatonta haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle ja tonttien arvolle. Kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ei tapahdu ainoastaan Haukiojan kautta, sillä Hauki-

28 28 (59) suon alueella on myös muita metsäojia, joita ei tarkkailla ja joiden vaikutusta ei ole huomioitu. Lisäksi turvepölyä laskeutuu Haukiojan kautta. Sääksjärven kunnostustyöhön on kuulunut pohjapadon rakentaminen. Hanke ei aiheuta haittavaikutuksia ainoastaan Sääksjärveen, vaan ne jatkuvat Kauvatsanjoen ja Puurijärven kautta Kokemäenjokeen. Pintavalutuskentän alue on metsäojitettua eikä puhdistusteho ole yhtä hyvä kuin ojittamattomalla alueella. Sijaintipaikalla on runsaasti puustoa, mikä ennakoi huonoa vedenpuhdistustulosta. Koosenkallioiden ja Haukiojan lähistöllä olevalla kenttäalueella on ravinteikasta aluetta. Mahdollisen pintavalutuskentän turvekerroksen paksuus on suurelta osalta 0 1 m. Suunnitellulla pintavalutuskenttäalueella on kolme ojaa, joista osan pohjan profiilista näkyi mineraalimaata. Mikäli turvetuotanto käynnistetään alueella, alapuolisiin vesistöihin kohdistuu kohtuuton kiintoaineiden, ravinteiden ja humuksen kuormitus. Puhdistuskentät eivät pysty puhdistamaan humusaineita päästövesistä, vaan saattavat lisätä niiden määrää. Turvetuotannon kuormitusarviossa ei ole huomioitu suurimpia kuormittajia vesipäästöissä kuten rankkasateet ja lumien sulaminen. Ympärivuotinen pintavalutuskenttä ei tule toimimaan. Keväisin ja syksyisin kasvillisuus on lepotilassa tai kuollut, joten kenttä ei suodata tarpeeksi hyvin vettä eikä pintavalutuskentän pumppu toimi jäätyessään talvella. Hakemuksessa kiintoaineesta on huomioitu vain karkeammat turvepartikkelit, jotka jäävät näyteveden suodattimeen. Hienojakoinen aines ja liukoinen humus kulkeutuvat muihin vesistöihin, joten kokonaishuuhtouma näkyy todellista pienempänä. Aumojen pölyäminen on suuri ongelma. Auman 6 ja muistuttajan kiinteistön välinen alue on avonainen. Tuotannon aikana tehdään päästövesien tarkkailua vain kahden vuoden ajan, vaikka turvetuotanto kestää noin 25 vuotta. Tuotannon vaikutukset näkyvät vielä pitkään tuotannon lopettamisen jälkeen. Päästötarkkailua tehdään vain pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella, mutta alueella on myös muita ojia kuten Aritusoja ja Pirisjoki, jotka johtavat vettä poispäin eikä näitä seurata. Mikäli ympäristölupa hankkeelle myönnetään, tulisi ennaltaehkäisevästi määrätä sanktio lupamääräysten rikkomisesta. Hakija on korvausvelvollinen Sääksjärvelle, kalastolle ja virkistyskäytölle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, tonttien arvon alenemisesta, kaivojen veden laadun pilaantumisesta, kaivojen pohjavesien laskeutumisesta, mansikanviljelyssä käytettävien kastelualtaiden pilaantumisesta ja ehtymisestä, mansikanviljelyn pölyhaitoista ja muista haittavaikutuksista. Haukisuon ojittamatonta osaa ei tulisi ottaa turvetuotantoon. Ohijuoksutukset on estettävä kaikenlaiset olosuhteet kestävillä rakenteilla.

29 29 (59) Hakemusta tulisi täydentää selvityksellä eristysojien vesien käsittelystä ja purkupaikasta sekä selvityksellä sarkaojista poistetun turvemassan läjityspaikasta. 29) 29.1 on vastustanut hanketta, koska se on suuri riski Sääksjärven veden laadulle. Useina viime vuosina muutaman viikon hellejakso on aiheuttanut voimakkaan leväkukinnan heinä elokuussa. Mikäli turpeenoton seurauksena ravinteet lisääntyvät tai vesi tummuu entisestään, tilanne ei parane tai pahenee. 30) 30.1 ja 30.2 (Matti ja Maija ) ovat Sääksjärven rannalla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon omistajina ilmoittaneet vastustavansa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Valumavesien johtaminen Sääksjärveen Haukiojaa pitkin rehevöittäisi järveä entisestään ja vaikuttaisi negatiivisesti veden laatuun, kalastoon ja yleensä järven alueen luonto- ja virkistysarvoihin. Mikäli turvetuotantolupa myönnetään, muistuttajat ovat edellyttäneet hakijan velvoittamista korvaamaan aiheutetun haitan. Järven edelleen rehevöityessä sen virkistysarvo alenee johtaen myös järven rannalla olevien vapaa-ajan asuntojen arvon alenemiseen. Lisäksi Sääksjärven veden laatua on seurattava riippumattomasti ja veden laadun huonontuessa ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. 31) 31.1 (Rinne ) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Sääksjärvi on pitkään ollut huonokuntoinen. Järvi on varsin matala ja pääosin mutapohjainen, joten sen vesi on edelleen hyvin herkkä likaantumaan. Sääksjärvi on mittava virkistysalue noin 500 mökkiläiselle, vakituisille asukkaille sekä Kokemäen seurakunnan ja yritysten virkistystoiminnoille. Turvetuotanto Sääksjärven välittömässä läheisyydessä johtaa veden laadun heikkenemiseen ja järven virkistysarvon tuhoutumiseen. 32) Sääksjärven Urheilukalastajat ry on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle, koska se heikentäisi Sääksjärven veden laatua. Mikäli lupa myönnetään, hakijalle tulee määritellä korvausvelvollisuus kiinteistöjen arvon ja virkistyskäytön alenemisesta. Sääksjärvellä ammattikalastus ja virkistyskalastus ovat merkittäviä, joten hakijalle tulee määritellä korvausvelvollisuus aiheuttamastaan haitasta. Sääksjärven kunnostus on toteutettu vuonna 2006 vapaaehtoisella rahankeräyksellä ja Sääksjärven veden laatu on parantunut. Sääksjärven veden laatu on toimenpiteistä huolimatta vain tyydyttävällä tasolla, joten järvi ei kestä minkäänlaista lisärasitetta. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, hakija on velvoitettava korvaamaan täysimääräisesti kunnostustoiminnasta aiheutuneet kustannukset kunnostushanketta rahoittaneille.

30 30 (59) Sääksjärvestä on käytännössä hävinnyt muikku ja siikakanta. Muikkukannan romahdus tapahtui 1980-luvun alussa ja siikojen siirtoistutukset eivät ole onnistuneet ilmeisesti sopivien kutupaikkojen ja kutuolosuhteiden puuttuessa. Arvion mukaan ojitukset ja ojien kautta järveen päätynyt kiintoaine ja veden huono laatu ovat tuhonneet kutupaikat ja estäneet kutujen onnistumisen. Tällä hetkellä kuhakannan elpyminen antaa sekä virkistys- että ammattikalastukselle oivan kehittymismahdollisuuden. 33) 33.1 (Madekallio ja Juhani ) asiakumppaneineen on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin 17.1 ja 17.2 kohdassa 17). Muistutuksen liitteenä on toimitettu allekirjoituksin kerätyt 132 kpl kiinteistökohtaista muistutusta, 411 kpl kirjallista mielipidettä ja 385 kpl nettiadressin kautta saatua mielipidettä. Kaikissa näissä on vastustettu hanketta. 34) Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunnan piiri ja Ulvilan ympäristöseura ry ovat pyytäneet ottamaan huomioon seuraavat asiat: - Alapuolinen vesistö on tavoitteita huonommassa tilassa eikä lakisääteisten tavoitteiden saavuttamista saa lisäkuormituksella vaarantaa - Kuormitusarvoissa on huomioitava myös rankkasateiden aiheuttamat piikit ja tästä johtuen mittauksen tulee olla jatkuvaa - Eristysojien vaikutus ravinne- ja kiintoainespäästöihin - Hakemuksessa tulisi keskittyä luvan kohteen käsittelyyn - Ravinteisuustason seuranta ja kriteerit - Lentopöly - Vaikutukset Haukijärveen - Vaikutukset pohjaveteen - Poistovesien virtaussuunta tulee selvittää - Vesiensuojelumenetelmä tarvitsee täsmennyksen - Luontokartoitus on puutteellinen - Luvan ajoitus Suunnitellun turvetuotannon vedet johdetaan Haukiojaa myöten Sääksjärveen, jonka veden laatu on ekologisesti vain tyydyttävä ja kemiallisesti hyvää huonompi. Hanke vaikeuttaa vesienhoitosuunnitelmassa ja vesipuitedirektiivissä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Sääksjärveä ja sen alapuolista vesistöä ei saa kuormittaa lisää, ennen kuin Sääksjärvi on hyvässä ekologisen tilan luokassa. Haukisuon turvetuotanto nostaa hakemuksen mukaan lievästi Haukiojan veden ravinteisuustasoa, mutta ei ole esitetty arviota käsitteelle lievä. Hakemuksesta puuttuu päästöjen tavoitearvot, joten ei ole olemassa kriteereitä sille, pysytäänkö Haukiojassa lievästi nousseen ravinteisuustason

31 31 (59) rajoissa. Mikäli ympäristölupa myönnetään, Haukiojan ravinteisuustasolle tulee asettaa selkeät tavoitepitoisuudet. Hakemuksen liitteessä on todettu, että tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän tehon ja pintavalutuskentältä purkautuvan veden laadun tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen yhden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. On vaikea ymmärtää, mitä tällä tarkoitetaan, koska ympäristöluvan tarkistushakemusta ei mainita muualla hakemusasiakirjoissa. Kunnostusajan kuormitus- ja vesistötarkkailusta sekä tuotantoajan veden laadun tarkkailusta sekä vesistötarkkailusta on mainittu ne kuukaudet, jolloin näytteitä otetaan. Ei käy ilmi, kuinka usein näytteitä on tarkoitus kyseisinä kuukausina ottaa. Ojastojen kaivua on tarkoitus tehdä myös talvella, mutta suunnitelman mukaan vaikuttaa siltä, että mitään vesistötarkkailua ei talvella tehdä. Näytteitä tulee ehdottomasti ottaa silloin, kun ojastoja kaivetaan. Eristysojien kaivamisen yhteydessä alapuoliseen vesistöön pääsee ravinne- ja kiintoainespiikki, jota suunnitelmassa ei ole huomioitu. Eristysojien kaivamisen jälkeisinä vuosina ojat ovat alttiina normaalia suuremmalle eroosiolle ja aiheuttavat normaalia suuremman kuormituksen. Alkuvuosien ylimääräinen kuormitus ja toimenpiteet sen vaikutusten välttämiseksi tulee esittää suunnitelmassa. Muistuttajien mukaan hakija on käsitellyt ihmeteltävän laajasti Sääksjärveen Piilijoen kautta laskevaa vesistöä. Pölyä ei ole käsitelty muuten kuin toteamalla, että ongelma rajoittuu lähialueelle. Tuotantoalueelta ja aumoista lentävän pölyn määrä tulee arvioida sekä esittää suunnitelma tämän haitan minimoimiseksi. Hakemussuunnitelmassa ei ole mainittu turvetuotannon välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa Haukijärveä, josta tuotantoalueen ympäri kaivettu eristysoja on lähimmillään 100 m:n päässä eikä ole selvitystä toiminnan vaikutuksesta järven tilaan tai sen veden korkeuteen. Siinäkin tapauksessa, että hakija olettaa saavansa vesilain 6 luvun 3 :n edellyttämän luvan keskiveden korkeuden muuttamiseen 5 :n perusteella, hakijan olisi tätä asiaa hakemuksessaan käsiteltävä. Järveä ympäröivää suota on ojitettu ja virtaus ojissa tapahtunee nyt järveen päin. Luontoselvityksessä Haukijärvi rantavyöhykkeineen suositetaan säilytettävän ennallaan, sillä pienellä alueella esiintyy monipuolinen sudenkorentolajisto. Alueella tehdyt ojitukset ovat vaikuttaneet alueen kaivoihin ja on pelko, että uusien ojien ja erityisesti eristysojien kaivaminen laskee entisestään pohjaveden pintaa. Hakijan tulee esittää tarkastelu siitä, että suunniteltu hanke ei vaikuta alueen pohjaveteen. Mikäli vaikutusta ei voi estää, hakijan tulee varautua korvaamaan kaivojen kuivumisesta aiheutuvat vahingot.

32 32 (59) Valuma-aluekartan mukaan turvetuotantoalue sijaitsee kahden valumaalueen rajalla. Vedet virtaavat pohjoiseen Särkijärven kautta Joutsijärveen ja sitä kautta Harjunpäänjoen vesistöön. Vedet virtaavat etelään Haukiojan kautta Sääksjärveen. Suunnitelmassa on oletettu kaikkien vesien virtaavan Haukiojan kautta. Hakijan tulee selittää, miten tuotannosta lähtevien vesien kulkeutuminen Joutsijärveen estetään. Hakemuksesta ja pintavalutuskentän kuvauksesta käy ilmi, että tuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan virtaamansäätöpatojen kautta painovoimaisesti laskeutusaltaille, joiden jälkeen ne pumpataan pintavalutuskentälle. Pumppaamo on ennen laskeutusaltaita ja virtaamansäätöpatojen ja laskeutusaltaiden välissä, mikä edellyttää hakemuksen täsmennystä. On myös tarpeen tietää, mikä tulee olemaan tyypillinen pumppauskorkeus. Perhosselvitys on suppea ja aiheuttaa huolta suojelua edellyttävien lajien elinolosuhteiden säilymisestä. Selvityksen perusteella on epäselvää, miten tunnistamattomien hopeatäplien osalta muurainhopeatäplä on suljettu pois lajeista, jos yksilöitä ei kyetty tunnistamaan. Muurainhopeatäplä ei ole lennossa enää kesäkuun lopussa. Vain päiväperhosten kartoittaminen on myös kyseenalaista. Uhanalaisista suolajeista valtaosa on aktiivisia myöhään illalla ja yöllä. Kasvillisuusselvityksen perusteella suolla kasvaa kihokkia, joten ainakin kihokkisulkasen esiintyminen on mahdollista. Lupaa ei tule myöntää, ennen kuin Sääksjärven veden tila on ekologisesti ja kemiallisesti hyvällä tasolla siten, kuin vesipuitedirektiivi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteet edellyttävät. Hakemuksessa olevat viittaukset taulukko- ja kuvanumeroihin tulee päivittää oikeiksi. 35) 35.1 (Jonkka ) on ilmoittanut harjoittavansa ammattikalastusta Sääksjärven alueella sekä vastustavansa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, kuntoonpanon ja tuotannon aikaisten kuivatusvesien lisäksi myös eristysojien ja Haukijärven kautta Haukiojaan johdettavat vedet on käsiteltävä sekä täydennettävä käsittelyä siten, että myös erittäin hienojakoisen ja liuenneen humuksen johtuminen Sääksjärveen estyy. Turvetuotannosta aiheutuva kuormitus vaarantaisi vakavasti Sääksjärven vedenlaadun ja kalaston. Sääksjärven tila on selvästi parantunut vuonna 2006 tehdyn vedenpinnan noston seurauksena ja järveen on saatu hyvä ammattimaisen ja vapaa-ajan kalastuksen kestävä kalakanta. Järvessä on myös lisääntyvä ja terve täplärapukanta. Järveen johtuu edelleen sekä haja- että pistekuormitusta ja ravinnetasot ovat korkeita, minkä vuoksi kuormitusta ei tule lisätä. Talvisin järvi potee lievää hapenpuutetta, joten pienetkin lisäykset ravinnekuormituksessa vaarantavat järven kalakannan.

33 33 (59) Turvesuon kuntoonpano aiheuttaa monen tuotantovuoden päästöjä vastaavan kuormituksen. Haukisuon ojituksesta on kulunut niin kauan aikaa, että suon virtaamat ovat lähes luonnontilaiset ja ojaston eroosiosta johtuva kuormitus nykytilassa on vähäinen. 36) 36.1 (Kivimäki ja Rajamaa ) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajan kiinteistön läpi kulkee Haukioja, joka sijaitsee turvetuotantoalueen valuma-alueella ja jolla on suuri osa toiminnassa. Hakemuksessa ei ole osoitettu, ettei turvetuotannolla olisi ympäristöllisiä haittavaikutuksia Haukiojan valuma-alueella sijaitsevaan pohjaveteen ja valuma-alueen moninaiseen ympäristöön sekä Sääksjärveen ja luontokohteeksi nimettyyn Haukijärveen. Haukisuon ojituksen yhteydessä 1960-luvulla alueella sijaitsevissa kaivoissa veden laatu kyläläisten kokemusten mukaan huonontui. Hakemuksessa ei ole selvitetty turvetuotannon vaikutusta valuma-alueen pohjaveteen. Hakemuksessa ei ole huomioitu ilmastonmuutoksen kuten rankkasateiden aiheuttamaa lisävaikutusta Haukiojan kuormitukseen. Pintavalutuskenttien kuormitusmittauksissa ei ole huomioitu sitä, että mikäli sademäärä kasvaa voimakkaasti esimerkiksi leutoina talvina ja vetisinä kesinä, voi kentille tulla ylivirtaamia, jolloin päästöjä pääsee myös pintavalutuskenttien ohi. Mikäli Haukiojaa levennetään, se edesauttaa turvepölyn kulkeutumista isommalle kuin esitetylle alueelle. Lisääntyvä veden virtaus tulee näkymään Haukiojassa myös Haukiojan ympäristöön kohdistuneina kuormituksina ja aiheuttamaan painetta sen moninaiseen ympäristöön. Maaperän happamien sulfaattipitoisuuksien tarkempi selvitys olisi myös hyvä tehdä valuma-alueelta, jotta sen tuomat riskit voitaisiin huomioida. Uusien turvetuotantoalueiden suunnittelussa tulisi aina ottaa huomioon myös alapuolisten vesistöjen ekologinen tila. Sääksjärven tilaa on pyritty parantamaan, ja se on todettu tutkimuksissa tyydyttäväksi. Turvetuotanto kuormittaisi Sääksjärveä pitkäaikaisesti, joten järven ekologinen tila ei parantuisi. Hakemuksessa ei ole otettu esille järven merkittävää virkistyskäyttöä paikkakuntalaisille ja mökkiläisille. 37) 37.1 (Jerkonmetsä ) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on todennut, että turvepölyn laskeutuessa läheiseen Haukijärveen suon kuivattamisella on veden laadun lisäksi suuria vaikutuksia järven vedenkorkeuteen ja vedenvaihteluun. Haukijärven veden laadun ja virtaaman muutoksilla ja tuotantoalueen kuivatusvesien laadulla on vaikutusta myös Sääksjärveen. Alueella ei ole tehty ajantasaisia kartoituksia, tutkimuksia ja kairauksia happamien sulfaattimaiden esiintymisistä ja niiden riskeistä pintavesien

34 34 (59) laadulle. Sulfaattimaiden esiintyminen on selvitettävä luotettavasti ennen ympäristöluvan ratkaisemista. Turvetuotannosta aiheutuu ylimääräistä kuormitusta Sääksjärveen, jonka rannoilla ja saarissa on satoja vapaa-ajan asuntoja ja noin sata vakituista asuntoa. Veden laatu, ammattimainen kalastus, vapaa-ajankalastus ja virkistyskäyttö Sääksjärvellä eivät saa vaarantua. Järven virkistyskäytön takaamiseksi toteutettu vedenpinnan nosto vuonna 2006 oli tärkeä Sääksjärven kunnostustoimenpide, minkä jälkeen muun muassa kuhakanta on elpynyt. 38) 38.1 (Suonsivu ) on todennut, että hanke vaarantaa vesistönsuojelullisesti herkän Sääksjärven virkistyskäytön ja tuhoaa luontoarvoiltaan harvinaisen ja arvokkaan kohosuon. Hanke on taloudellisilta arvoiltaan suhteellisen pieni verrattaessa sitä hankkeesta aiheutuviin taloudellisiin ja luontoarvoihin perustuviin riskeihin. 39) 39.1 (Karhula ), 39.2 (Raijanluoto ) ja 39.3 (Mirjala ) sekä 39.4 ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Sääksjärven rannalla ja Haukisuon turvetuotantoalueen valumavedet johdetaan Sääksjärveen, jonka tila turpeenoton ja sen valmistelujen vuoksi heikkenee merkittävästi. Valumavesien mukana muun muassa tuleva kiintoaines heikentää Sääksjärven virkistys- ja kalataloudellista arvoa ja laskee kiinteistöjen arvoa. Turvetuotanto vaikuttaa todennäköisesti myös Sääksjärven alapuolisen vesistön osan Puurijärven-Isosuon Natura-alueen tilaan. Näitä vaikutuksia ei lupahakemuksessa ole selvitetty tai arvioitu. Sääksjärvi on matala ja sen vesimäärä on pieni. Turpeenotto lisäisi merkittävästi jo ennestään huonossa tilassa olevan järven kuormitusta. Haukiojan ja Piilijoen vesi on jo nykyisin rehevää tai erittäin rehevää sekä ruskeaa tai erittäin ruskeaa ja humuspitoista. Haukiojan vesi on hapanta. Myös muut Sääksjärveen laskevat ojat tuovat ravinteita ja kiintoainetta Sääksjärveen. Ympäristölupahakemuksessa ei ole selvitetty Sääksjärveen muista ojista valuvien vesien laatua. Sääksjärven veden laadun huononeminen viime vuosikymmeninä johtuu tutkimusten mukaan ilmeisesti metsien ja soiden ojitusten lisäämästä hajakuormituksesta. Kuivatettaessa suo turvetuotantoon se ei enää sido vettä ja runsaasti orgaanista ainesta valuu vesistöön. Varsinaisessa turpeenottovaiheessa pintavalunta kasvaa ja orgaanista ainetta päätyy vesistöön myös turvepölyn laskeutuessa. Rankkasateiden määrä on lisääntymässä. Kokemusten mukaan jo nyt tulvakausien suurien valuntahuippujen aikana voi syntyä jopa 90 % vuoden ravinteiden ja kiintoaineiden päästöistä.

35 35 (59) Hakemuksessa on arvioitu vesistölle aiheutuvia seurauksia ominaiskuormitusluvuilla, jotka eivät kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Lisäksi kiintoaineeksi lasketaan vain karkeammat turvepartikkelit, jotka tarttuvat näytevedestä suodattimeen. Suurin osa turvesuolta karkaavasta orgaanisesta aineksesta on hienojakoisempaa ainesta ja liukoista humusta. Sitä ei haittoja arvioitaessa lasketa. Ominaiskuormitusluku kertoo vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Ympäristö- ja luontoselvitykset ovat osin puutteellisia. Viitasammakkoselvitys on tehty vain kahtena päivänä. Happamien sulfaattimaiden esiintymistä alueella ei ole tutkittu, vaikka liuenneen sulfaatin vaikutus ottoalueen alapuoliseen vesistöön on olennainen asia. Vesienkäsittely perustuu pääosin laskeutusaltaisiin ja pintavalutuskenttään, mikä ei ole riittävä. Vuosien väliset vaihtelut veden ja kiintoaineen määrässä ovat kokemusten mukaan suuret. Ylivaluntatilanteessa kuormitus Sääksjärveen on hallitsematon. Esitetyllä vesienkäsittelyllä ylivuotoja ei pystytä estämään etenkään kevään sade- ja lumien sulamisaikana. Hakemuksesta käy ilmi, että turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormitus vesistöön on huomattavasti tuotantovaiheen kuormitusta suurempi, minkä vuoksi toiminnanaloittamislupaa ei pidä myöntää. Vedet valuvat Sääksjärvestä Puurijärveen, joka on osa Puurijärven- Isosuon Natura aluetta. Turpeenotosta aiheutuvan vesien pilaantumisen vaikutuksia Puurijärven-Isosuon Natura-alueeseen ei ole tutkittu. Vähintäänkin Natura-arvio on tehtävä silloin, jos aiotulla toimenpiteellä voi olla vaikutuksia Natura-alueelle. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, muistuttajat ovat vaatineet korvausta kiinteistöjensä arvon alenemisesta ja virkistysarvon vähentymisestä. 40) 40.1 (Pitkälahti ) on kertonut, että hänen kiinteistöllään noin m Haukisuon reunasta on vuonna 2009 rakennettu 120 m syvä porakaivo. Kaivon veden laatu on tarkastettu ja todettu hyväksi. Haukisuon turvetuotantohankkeella saattaa olla vaikutusta kaivoveden laatuun. Hakijan tulee tarkastaa kustannuksellaan kaivoveden laatu ennen hankkeen aloittamista ja jatkettava riippumatonta säännöllistä seurantaa hankkeen lopetuksen jälkeen. Muistuttaja tulee vaatimaan korvausta, mikäli kaivoveteen tulee haitallisia muutoksia. Muistuttaja on huomauttanut Sääksjärven ainutlaatuisuudesta luonnonhistoriassa. Sen vedenlaatua ei pidä asettaa alttiiksi vaan suojella kaikin mahdollisin keinoin. 41) 41.1 (Jaakkola ) on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Turvetuotannosta aiheutuisi haittoja Sääksjärven luontoarvoille, ja se lisäisi järven rehevöitymistä. Muistuttaja on ilmoittanut kiinteistöllään olevan osuus yhteiseen vesialueeseen.

36 36 (59) 42) Sähkö-Valonen Ky (Puistola , Sähkölä I ja Sähkölä II ) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Sääksjärvi on yksi harvoista Suomen kraatterijärvistä, jota ei saa enempää pilata. Ennen soiden ojituksia järven syvin kohta oli 26 m ja nykyään enää m. Hanke saattaa tuhota elpyneet kalakannat kuten kuhakannan. Turvetuotanto aiheuttaa pöly-, melu- ja liikennehaittoja. Humus ja veden lisääntyvä värjääntyminen haittaavat järven virkistyskäyttöä. 43) 43.1 (Ylä-Päivärinta ) on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttaja on todennut, että Sääksjärvi on yksi harvinaisista Suomen kraatterijärvistä ja että sillä on suuri virkistysarvo seudulla. Järvi oli hyvässä kunnossa muistuttajan hankkiessa mökkinsä 1950-luvulla. Vuosisadan jälkipuoliskolla alkoi keinotekoinen järven virkistyskäytön tuhoutuminen metsäojitusten ja Tšernobylin laskeutumien johdosta. Järvi on hitaasti toipunut ja kuha saatu palautettua järveen. Järven kalastus- ja virkistyskäyttö on lisääntynyt. Lupamääräyksillä on estettävä, etteivät vuosittaiset rankkasateet ja tulvat aiheuta järveen kiintoainesten tai hiukkasten valumista ja ettei järveen muulloinkaan johdu ravinteita tai raskasmetalleja, mikä heikentäisi järven virkistysarvoa. Riippumaton laitos tulee määrätä valvomaan veden laatua ja ottamaan näytteitä myös tulvavesien aikana purkuojasta. Hakija on velvoitettava korvaamaan aiheuttamansa merkittävä haitta haitankärsijöille. 44) 44.1 (Topila ) on todennut, että tuotantoalueen vedet johdettaisiin muistuttajan kiinteistön läpi kulkevan Haukiojan kautta. Oja on jo nyt erittäin kuormitettu, varsinkin keväisin lumen sulaessa. On vaara, että Sammakkalahdentien yli tulviva vesi vie osan monien käyttämästä tiestä. Sääksjärven ravinnekuormitusta ei ole perusteltua lisätä. Muistuttaja on kalastellut Sääksjärven rannalla ja on todennut, että ensimmäisen 10 vuoden ajan vesi oli kirkasta, mutta on sen jälkeen huonontunut. Pahimmillaan näkyvyys on ollut 50 cm. Viime vuosina veden laatu ja kirkkaus on parantunut ja näkyvyys on noin yksi metri. Järven laatu pilataan, mikäli sinne lasketaan emäksistä ja humuspitoista vettä. Hakemuksessa on viitattu Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1994 laatimaan kalatalousselvitykseen. Järven pääkala on nykyisin kuha. Vesistön happamoituminen vaikuttaa kalakantaan. 45) 45.1 on ilmaissut tyytymättömyytensä siihen, että asiasta ei ole tiedotettu kalastusalueelle. Kalastusalue on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Suon kuntoonpanovaiheesta aiheutuu alapuoliseen vesistöön nykytilanteeseen nähden kohtuuton kuormitus, joka heikentää huomattavasti järven tilaa se-

37 37 (59) kä uhkaa järven kalastoa ja erityisesti hyvässä kasvuvaiheessa olevaa kuhakantaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusi turvetuotanto pyritään ohjaamaan alueille, joilla se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Uusia turvetuotantoalueita ei sijoiteta pohjavesialueille eikä vesistöjen tai suojelualueiden vaikutusalueiden välittömään läheisyyteen. Uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ohjataan tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai käytöstä poistuneille turvepelloille. Hankkeessa tämä päätös ei toteudu, vaan vaarantaa ennestään herkän Sääksjärven lopullista tasapainoa. Haukijärven veden laadun ja virtaaman muutoksilla sekä tuotantoalueen kuivatusvesien laadulla on vaikutusta myös Sääksjärveen. Haukisuo on suurelta osin ojitettu ja kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Alueelta ei ole ennen nostettu turvetta ja vanhat kuivatusojat ovat pitkälti tukkeutuneet, minkä vuoksi alueen luonnontilaisuus on noussut edellisestä tarkastelusta. Osa alueesta on myös ojittamatonta ja ojitetullakin alueella sarkaleveys on ollut 50 m. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiseen alueella on pieni. Haukisuon alueelta ei ole kairauksiin perustuvaa tietoa sulfaattimaiden esiintymisestä ja niiden aiheuttama riski pintavesien laadulle on turvetuotannossa huomattava, minkä vuoksi sulfaattimaiden esiintyminen alueella on selvitettävä luotettavasti ennen hakemuksen ratkaisua. Turvetuotannosta aiheutuu Sääksjärveen ylimääräistä kuormitusta. Sääksjärven rannoilla ja saarissa on noin 500 vapaa-ajan asuntoa ja noin 100 vakituista asuntoa, joille veden laatu on merkittävä viihtyvyystekijä. Järvellä on myös ammattimaista kalastusta sekä runsaasti vapaa-ajan kalastajia ja järven virkistyskäyttö on hyvin merkityksellistä. Sääksjärvi on virkistyskäytön näkökulmasta erittäin tärkeä vesistö Satakunnan keskiosassa ja muodostaa tärkeän virkistysalueen Porista Huittisiin olevalla alueella, mitä osoittaa järven vedenpinnan noston jälkeen kasvanut kalastuslupien myynti. Muistuttaja on ilmaissut huolensa siitä, miten huonosti hakemusasiakirjoissa on esitetty kalataloutta ja hankkeen vaikutuksia kalatalouteen. Ennen päätöksen tekemistä hakija tulisi velvoittaa selvittämään kalaston tila esimerkiksi koekalastuksilla ja saaliskyselyillä. Sääksjärven kunnostus on alkanut vuonna 2006 tehdyllä vedenpinnan nostolla. Sääksjärven veden laadusta on seurantatietoa hyvin pitkältä ajalta ja jatkossa pyritään sekä haja- että pistekuormituksen lähteitä selvittämään ja poistamaan. Jo kuormittuneeseen Sääksjärveen ei tule johtaa lisää kuormitusta. 46) 46.1 (Kivilehto ja Kairosmaa ) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Hakemuksen mukaan Haukisuon kuivatusvesien vaikutukset Sääksjärveen ovat vähäiset Haukiojan kautta johdettuina. Hakemuksen liit-

38 38 (59) teiden mukaan vaikutukset toiminnan perustamisvaiheessa ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna tuotantoaikaan. Hakemuksessa ei ole esitetty, että kiintoaine poistettaisiin tai ravinteiden pääsy alapuoliseen Sääksjärveen estettäisiin. Alapuolista vesistöä saadaan hakemuksen mukaan siten kuormittaa kiintoaineilla ja lisäravinteilla. Hakemuksen liitteissä on todettu, että turvesuon kuormitus riippuu voimakkaasti valuntaoloista ja että ylivalumatilanteissa kuormitus voi hetkellisesti olla huomattavasti keskimääräistä suurempi jääden alivalumakaudella keskimääräistä alhaisemmaksi. Sääksjärvelle ylivalumalla on merkitystä, koska se on täysin hallitsematonta. Ongelmaa ei voida ratkaista sillä, että kuivana kesänä ei valuntaa tulisi lainkaan. Ei voida ajatella, että on hallitsematonta valuntaa, koska se tuo huomattavasti enemmän ongelma-aineita Sääksjärveen. Hallitsemattomassa tilanteessa määriä ei voi mitata, koska siihen ei voida luotettavasti varautua. Vajaa vuosikymmen sitten Sääkskoskelle rakennettiin pohjapato veden laadun parantamiseksi ja kesäveden korkeuden pitämiseksi siedettävällä tasolla. Vedenkorkeuden säätämisessä on onnistuttu, ja kalakanta (etenkin kuha) on elpynyt merkittävästi. Uusi kuormituslähde lisää ravinteita ja tummempaa vettä sekä sinileväkukintojen mahdollisuutta. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, toiminnan kuormitusta, vesistövaikutusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tulee seurata asianmukaisesti. Näytteenotto on järjestettävä siten, että se on riippumatonta toiminnan harjoittajasta. Mittaustulokset voidaan julkaista esimerkiksi verkossa tiettyinä säännöllisinä ajankohtina (viikoittain) huomautuksineen mahdollisista olosuhteiden poikkeuksellisuudesta. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen. Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausuntoon tuotantoalueen vesimäärien hallinnasta ja tasaisesta virtaamasta pintavalutuskentälle, että suunnitelmaan sisältyy kaksi virtaamansäätöpatoa. Lisäksi tuotantoalueen pohjoisosan lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan kaltevuudeltaan hyvin loivaa ojaa pitkin tuotantoalueen eteläosan pintavalutuskentälle. Suunnitelmaan sisältyy myös varaus välipumppaamon rakentamiseksi tuotantoalueen pohjoisosan kuivatusvesille. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla, joten pumpun teho määrittää pintavalutuskentälle tulevan virtaaman. Mainitut tekijät edesauttavat vesimäärien hallintaa ja veden tasaista virtaamaa pintavalutuskentälle. Hakijan mukaan lietetaskut, laskeutusaltaat ja kokoojaojat on määrättävä tyhjennettäviksi lietteestä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Lausunnossa edellytetty tyhjennys vähintään kaksi kertaa vuodessa voi aiheuttaa turhaa kaivua.

39 39 (59) Lausunnossa hankkeen on todettu sijaitsevan kaukana pohjavesialueista. Hakijan mukaan hankkeen ojia on voitava kaivaa tarvittaessa pohjamaahan. Satakuntaliitto on asettanut nähtäville vaihemaakuntakaava 2:n luonnoksen, jossa Haukisuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi. Hanke ei sisällä toimenpiteitä Haukijärven rantaluhdan alueella. Hankealueen ja rantaluhdan välissä on riittävän laaja käsittelemätön vyöhyke. Haukisuon hankealue on riittävän etäällä asutuksesta, joten asutukselle ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Hakija ottaa omistamallaan alueella hankealueen ulkopuolella huomioon puuston suojavaikutuksen lähiasutukselle. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntoon paloturvallisuuden osalta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntoon käyttöpäiväkirjan osalta. Päästö- ja vesistötarkkailua ei tule määrätä kaavamaisesti toteutettavaksi joka vuosi koko toiminta-ajan ja toiminnan päättymisen jälkeenkin. Tarkkailua on voitava vähentää tai tarkkailua ei edellytetä, jos päästötaso on vakiintunut eikä tarkkailun näytteenotosta ole hyötyä hankkeen päästötason ja vaikutusten selvityksessä. Haukisuon hanke ei vesienkäsittely huomioon ottaen vaaranna Sääksjärven vesiensuojelun tavoitteita. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnossa esitettyyn pöly- ja melutilanteiden kirjaamiseen käyttöpäiväkirjaan eikä lausunnossa esitettyyn jälkihoitoon ja -käyttöön. Alueelle laaditaan erillinen jälkihoitosuunnitelma, joka esitetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista. Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-yksikön 2) vaatimukseen vuosittaisesta kalanpoikasten istutusvelvollisuudesta, että hankkeen ympäristölupapäätöksessä mahdollisesti määrättävä kalataloushaittakorvaus on määrättävä suoritettavaksi kalatalousmaksuna, jota voidaan käyttää vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Hakija on todennut Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnan 3) vaatimukseen hakemukseen liitettävästä suunnitelmasta jälkihoitotoimenpiteiksi toiminnan päätyttyä, että jälkihoitosuunnitelma on laadittava lähellä toiminnan lopettamisajankohtaa. Haukisuon hankealue on pieni ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rajana olevaan 150 ha:n pinta-alaan nähden. Haukisuon hankkeella ei myöskään ole merkittäviä ympäristövaikutuksia.

40 40 (59) Natura-alueverkon suoalueet sijaitsevat Haukisuon hankealueen reunasta noin 1 km pohjoiseen. Haukisuon ja suojelualueen välissä kulkee valtatie 11, eivätkä hankkeen kuivatusvedet laske Natura-alueille eivätkä Naturaalueiden suuntaan. Haukisuon hankkeella ei ole vaikutuksia Naturaalueisiin. Toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvät poikkeus- ja häiriötilanteet ilmoitetaan lausunnossa edellytetyn mukaisesti valvontaviranomaisille. Ympäristöluvan haltija varautuu toiminnassaan myös poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Hanke ei sisällä toimenpiteitä Haukijärven rantaluhdan alueella ja hankkeen ja rantaluhdan väliin jää riittävä käsittelemätön alue. Hankkeen tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Joutsijärven suuntaan eikä hankkeella ole vaikutusta Joutsijärven tilaan. Hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja myös Sääksjärveen ovat vähäiset. Hankealueen vedet laskevat jo nykyisin suurelta osin Haukiojaan. Haukiojan veden laatu kuvastaa ojan valuma-alueen luontaista suovaltaisen alueen vedenlaatua. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eristysojien vedet ovat hankealueen ympäristön vesiä, eikä niiden tarkkailu hankkeen vuoksi ole tarpeen. Haukisuon hankealue sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta, joten siitä ei aiheudu pöly- ja meluhaittoja. Hakija ottaa kuitenkin puuston pöly- ja melusuojavaikutuksen huomioon omistamallaan alueella. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausuntoon poltto- ja voiteluaineiden säilytyksestä. Polttoaineiden säilytys hankealueella toteutetaan ympäristöja pelastusmääräysten mukaisesti. Hakija on todennut Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan 4) lausunnosta, että Haukisuon kunnostuksessa rakennetaan ensin vesienkäsittelyrakenteet, joten kuntoonpanovaiheen kuormitus on hallittavissa. Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä eikä niitä johdeta Haukijärveen. Haukisuon alueella on edelleen toimiva metsäojitus ja alueen luonnontila on muuttunut. Haukisuon hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja Sääksjärveen ovat vähäiset. Haukisuon hankealue sijaitsee Suomen rannikkoalueen laajojen sulfaattimaiden syntyyn liittyvän Litorina-merivaiheen korkeimman rannan yläpuolella, joten alueella ei voi olla Litorina-merivaiheen sulfidisedimenttejä. Haukisuon kartoitustulosten mukaan yleisimmät pohjamaalajit ovat Haukisuon paksuturpeisella alueella moreeni, savi ja hiesu. Savi- ja hiesukerros on todennäköisesti ohut, sillä moreenikerrostuma läpäisee monin paikoin savi- ja hiesukerroksen. Pohjasavi ja hiesu ovat paikoin sulfidipitoisia. Vastineen liitteenä olevan sulfidiselvityksen mukaan sulfidipitoisuus vaihtelee. Sulfidipitoisuus ei todennäköisesti ole kovin korkea ottaen huomioon, että suo sijaitsee selvästi Litorina-rajan yläpuolella. Hakija on todennut Kokemäen kaupunginhallituksen 5) lausuntoon kuntoonpanovaiheen kuormituksesta, että hakija on muualla vastineessaan

41 41 (59) todennut, että Haukisuon kunnostuksessa rakennetaan ensin vesienkäsittelyrakenteet. Kuntoonpanovaiheen kuormitus on siten hallittavissa ja haitat jäävät vähäisiksi. Hakija on todennut Satakuntaliiton 6) lausuntoon kaavoituksesta, että valmisteluvaiheessa olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa Haukisuo on osoitettu turvetuotantoalueeksi. Hakija on todennut Kullaan Kotiseutu ja museoyhdistyksen 9) muistutuksesta, että Haukisuon tuotantoalueen vesiä ei johdeta Joutsijärveen, vaan kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan hankealueen eteläosaan sijoitetulle pintavalutuskentälle ja edelleen Haukiojaan. Hankkeen vaikutukset ovat vähäiset. Tuliniemen tiekunnan 18) muistutuksessa ei käsitellä tien käyttöön tai tien hoitoon liittyviä asioita, vaan esitetään yleinen huoli Haukisuon hankkeen vaikutuksesta Sääksjärveen. Hakija on viitannut eri maankäyttömuotojen kuormitustasovertailusta muualla vastineessaan esittämäänsä ja todennut, että Haukisuon hankkeen kuormitustaso on samaa luokkaa tai selvästi alhaisempaa kuin muun maankäytön kuormitus. Myös hankkeen pinta-ala on hyvin pieni osa Sääksjärven valuma-alueesta. Haukisuon hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset. Hakija on todennut Kokemäen kaupungin mökkiläisparlamentin 20) muistutuksesta, että Haukisuon vaikutukset Sääksjärvessä ovat vähäiset. Hankkeen kuormitusta ja vaikutusta tullaan tarkkailemaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan vesinäytteenotoin. Tarkkailutulokset toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Hakija on todennut 26.1:n ja 26.2:n 26) muistutuksesta, että hyvin pieni osa (0,2 ha) tuotantoalueesta sijaitsee alle 500 m:n etäisyydellä muistuttajien asunnosta. Hakija ottaa omistamallaan alueella metsän käsittelyssä huomioon suojapuuston säilyttämisen asunnon ja tuotantoalueen välisellä alueella. Haukisuon hanke mainituilla etäisyyksillä ja puuston säilyttämisellä ei aiheuta pöly- tai meluhaittoja asunnolle. Asunto sijaitsee noin 87 m:n korkeustasolla. Asunnon kaivo on noin 5 m syvä, joten kaivon pohja on noin 82 m:n tasolla. Haukijärven vesipinta on hieman alemmalla tasolla (81,4 m) kuin kaivon pohja. Kaivo sijaitsee loivassa mäkirinteessä. Mäen korkein kohta (noin 90 m) on kaivon koillispuolella 200 m:n etäisyydellä kaivosta. Kaivo saa vetensä mainitusta mäestä. Kaivon ja hankealueen välinen etäisyys on lähes 500 m, josta 260 m on suota. Turve johtaa heikosti vettä. Tuotantoalueen ojaston kuivattava vaikutus rajautuu tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Hankkeella ei ole vaikutusta kaivoon. Hankkeen johdosta ei Haukiojan uomassa eikä Haukijärvessä tehdä toimenpiteitä. Hakija on todennut 27.1:n 27), 36.1:n 36) ja 44.1:n 44) muistutuksista, että hankkeen kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle.

42 42 (59) Pintavalutuksen jälkeen vedet laskevat Haukiojaan. Pumppaamo säätää tuotantoalueelta Haukiojaan tulevaa vesimäärää eikä hanke aiheuta tulvimista alapuolisessa Haukiojassa. Hanke ei edellytä Haukiojan kaivua. Hakija on todennut, että 28.1:n, 28.2:n ja 28.3:n 28) kiinteistön asuinrakennus sijaitsee m:n etäisyydellä ja kiinteistön peltoalueet m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Asuinrakennus on 77,5 m:n korkeustasolla. Hankealueella suon pinta on m:n tasolla. Asuinrakennuksen ja Haukisuon välinen alue on m:n tasolla. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2015) mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen välisen etäisyyden tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 m ja suurempi, jos välimaasto on avointa. Hakijan käsityksen mukaan tuotantoalueen reunan ja asuinrakennuksen välinen m:n etäisyys ja kiinteistön peltoalueiden m:n etäisyys tuotantoalueen reunasta on riittävä estämään pöly- ja meluhaitat. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee vedenjakajalla. Vedet laskevat kiinteistön alueelta Haukiojan ja Pirisjoen suuntaan. Hankealueen ja kiinteistön välillä ei ole ojayhteyttä. Suurin osa kiinteistön pelloista ja kiinteistön avovesialueet sijaitsevat Pirisjoen valuma-alueella. Haukisuon hankkeella ei ole vaikutusta kiinteistön kaivoon tai vesitalouteen. Kiinteistön ja Haukisuon hankealueen ja Haukiojan välisellä alueella on metsäojitettu suo- ja soistumaalueet. Haukisuon hankkeen kuivatus tehdään pumppaamalla, joten Haukiojaa ei ole tarvetta syventää hankkeen johdosta. Haukijärvessä eikä Haukijärven välittömässä läheisyydessä tehdä toimenpiteitä. Järven ja hankealueen väliin jää käsittelemätön alue. Haukijärven alapuolinen Haukioja on kaivettu suora uoma, johon laskevat suoalueen metsäojat. Hankealue on lähes kokonaisuudessaan metsäojitettua aluetta eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. Alueella on tehty riittävät luontoselvitykset. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Joutsijärven suuntaan. Hankkeen vaikutukset Sääksjärveen ovat vähäiset. Hakija on käsitellyt asiaa tarkemmin muualla vastineessaan. Hankkeen pintavalutuskenttä on Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2015) annetun mitoitussuosituksen mukainen. Kentällä olevat kolme metsäojaa tukitaan. Päästötarkkailuun hakija on ottanut kantaa muualla vastineessaan. Hakija on viitannut Sääksjärven urheilukalastajat ry:n 32) muistutuksesta hankkeen kuormituksen ja hankkeen vaikutusten osalta muualla vastineessaan esittämäänsä. Hankkeen kuormitustaso ei ole korkea vaan alhaisempi muuhun maankäyttöön verrattuna, ja hankkeen pinta-ala on hyvin pieni osa alapuolisen vesistön valuma-alueesta. Hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset. Hakija on todennut 17.1:n ja 17.2:n 17) sekä 33.1:n asiakumppaneineen 33) muistutuksista, että turvetuotannon kuormitustaso ei poikkea muun maankäytön kuormitustasosta ja että se on jopa alhaisempaa kuin osalla maankäytöstä. Haukisuon turvetuotannon kuormituksen merkittävyyttä vähentää myös sen hyvin pieni osuus alapuolisen vesistön valuma-alueesta. Haukisuon hankkeen vaikutukset Sääksjärvessä ovat vähäiset. Haukisuon

43 43 (59) tuotantoalueen vesiä ei johdeta eikä tuotantoalueen kuivatusojastosta ole ojayhteyttä Joutsijärven suuntaan. Haukijärven alueella ei tehdä hankkeen johdosta toimenpiteitä. Haukijärven ja hankealueen väliin jää riittävän laaja käsittelemätön alue. Kuivatusvesien johtaminen on esitetty hankkeen suunnitelmakartoissa. Hakija on todennut 19.1:n 19) ja 35.1:n 35) muistutuksista, että Haukisuon hankkeen vaikutus Sääksjärveen on vähäinen, mikä johtuu myös siitä, että hankkeen osuus on pieni (0,07 %) Sääksjärven valuma-alueesta. Hankkeen kuormitus ei ole korkea verrattuna muun maankäytön kuormitukseen. Hakija on käsitellyt asiaa tarkemmin muualla vastineessaan. Eristysojien vesien käsittely ei ole tarpeen, sillä eristysojien vesi on hanketta ympäröivien metsä- ja suoalueiden vesiä. Eristysojiin kaivetaan vastaavat lietesyvennykset kuin metsäojituksessa. Hakija on todennut Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunnan piirin ja Ulvilan ympäristöseura ry 34) muistutuksesta, että Haukisuon vesienkäsittely on vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimusten mukainen. Haukisuon turvetuotantoalueen kuormitustaso ei poikkea muun maankäytön kuormitustasosta ja on jopa osin muun maankäytön kuormitustasoa alhaisempi. Hakija on viitannut myös muualla vastineessaan esittämäänsä. Haukisuon hankealue on hyvin pieni osa Sääksjärven valuma-alueesta. Haukisuon hanke ei vaaranna vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamista alapuolisessa vesistössä. Haukisuon hankkeen kuormitusarvio perustuu hyvin laajaan, monivuotiseen ja eri valuntatilanteita edustavaan tarkkailuaineistoon, jolla saadaan selville hankkeen kuormitus ja kuormituksen vaikutus alapuolisessa vesistössä. Hakemuksessa on tehty esitys kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästö- ja vesistötarkkailusta näytteenottoajankohtineen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa tarkkailuesitys on todettu asianmukaiseksi, mutta on edellytetty suurempaa vuotuista näytteenottomäärää. Hakija on vastannut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon asianomaisessa kohdassa. Eristysojien kaivu vastaa tavanomaisten metsäojien kaivua eikä aiheuta erityistä suurta kuormituspiikkiä. Hakemuksessa on kuvattu hankkeen ympäristö ja alapuolinen vesistö. Tuotantoalueen läheisyydessä asutus on riittävän etäällä, joten asutukselle ei aiheudu pölyhaittoja. Eristysojien vedet ovat turvetuotantoalueen ympäristön valumavesiä. Eristysojiin kaivetaan lietesyvennykset. Haukisuon hankkeessa ei lasketa Haukijärven vesipintaa eikä kohdisteta toimenpiteitä Haukijärveen. Hankkeen ja järven väliin jää riittävän laaja käsittelemätön alue. Hankealueella olevat metsäojat on kaivettu turpeeseen ja hankkeessa kaivettavat eristysojat sijoittuvat pääsääntöisesti turvekerrokseen. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä hankkeella ole vaikutuksia lähialueen kaivoihin.

44 44 (59) Tuotantoalueen pohjoisosan vedet on johdettu ojalla hankealueen eteläosaan sijoitetulle pintavalutuskentälle. Hankkeen tuotantoalueelta ei ole ojayhteyttä Joutsijärven suuntaan eikä tuotantoalueen vesiä laske Joutsijärven suuntaan. Suunnitelma sisältää tuotantoalueen pohjoisosan vesille vuoden kuluttua toteutettavan välipumppaamovarauksen. Laskeutusaltaat on sijoitettu suunnitelmassa pumppaamon jälkeen. Siten laskeutusaltaiden rakentamisessa kaivutarve on pienempi verrattuna laskeutusaltaiden sijoittamiseen ennen pumppaamoa. Pumppaamon nostokorkeus on noin 3 m. Haukisuon hankkeen luontokartoitukset on tehty asiantuntevasti ja riittävällä tarkkuudella. Kyseessä on ojitettu suoalue, jolla ei havaittu erityisesti suojeltua lajistoa tai erityisiä luontoarvoja. Hakija on todennut 39.1:n asiakumppaneineen 39) tekemästä muistutuksesta, että hankkeen vaikutukset Sääksjärvessä ovat vähäiset. Hankkeella ei ole vaikutusta Puurijärven-Isosuon Natura-alueeseen. Ominaiskuormitusluvut perustuvat pitkäaikaisiin ja laajoihin turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksiin ja antavat kuvan turvetuotantoalueen kuormituksesta. Orgaanisen aineksen huuhtoumasta eri maankäyttömuodoissa on tietoja muualla vastineessa. Turvetuotannon huuhtouma ei ole erityisen suurta ja on osin alhaisempaa kuin muun maankäytön huuhtouma. Hakija on todennut, että 40.1:n 40) kiinteistö Pitkälahti sijaitsee Sääksjärven rannan läheisyydessä ja että kiinteistöllä on 120 m syvä porakaivo. Vesi kertyy kaivoon kallioperästä. Yli 3 km:n etäisyydellä olevalla Haukisuon hankkeella ei ole vaikutusta porakaivoon. Hakija on todennut Sääksjärven kalastusalueen 45) muistutuksesta, että Haukisuon hankkeen ympäristölupahakemuksesta ja hakemuksen käsittelystä on tiedotettu ympäristölainsäädännön mukaisesti. Haukisuon kuntoonpanossa rakennetaan ensin vesienkäsittelyrakenteet. Kuntoonpanovaiheessa vedet johdetaan pintavalutuskentän ja muiden vesienkäsittelyrakenteiden kautta, joten kuntoonpanovaiheen kuormitus on hallittavissa ja haitat jäävät vähäisiksi. Haukisuon hankealue sijaitsee ojitetulla alueella ja hankkeen vesienkäsittely on vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimusten mukaista. Hanke ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista Sääksjärvellä. Haukisuolla on edelleen toimiva ojitus ja ojitusten vaikutuksesta Haukisuon luonnontila on muuttunut ja suon luonnontilaisuusluokka on 1. Hankkeen kuivatusvesiä ei johdeta Haukijärveen. Sääksjärven luusuassa järven valuma-alue on 687,95 km². Haukisuon hankealueen pinta-ala (54,5 ha) on vähäinen järven valuma-alueeseen nähden. Turvetuotannon kuormitus lähtökohtaisesti niukkaravinteisena alueena ei ole korkea verrattuna maankäytön yleiseen kuormitustasoon. Turvetuotannon kuormitustaso on samaa tai selvästi alhaisempaa tasoa kuin maa-alueiden metsä- ja maatalouskäytön kuormitustaso. Haukisuon hankealueen nykyinen kuormitus on ojitetun metsätalousalueen kuormitusta. Haukisuon hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi.

45 45 (59) Hakija on todennut, että 7.1:n ja 7.2:n 7), 8.1:n 8), 11.1:n 11), 12.1:n ja 12.2:n 12), 13.1:n ja 13.2:n 13), 14.1:n 14), 15.1:n 15), 16.1:n16), Yhtymän 10.1:n ja 10.2:n 10), 22.1:n 22), 23.1:n 23), 24.1:n ja 24.2:n 24), 25.1:n ja 25.2:n 25), 29.1:n 29), 30.1:n 30), 31.1:n 31), 37.1:n 37), 38.1:n 38), 41.1:n 41), Sähkö-Valonen Ky:n 42), 43.1:n 43) ja 46.1:n 46) muistutuksissa on käsitelty hankkeen vaikutusta Sääksjärven veden laatuun. Hankkeen kuormitus ei muun maankäytön kuormitukseen verrattuna ole korkea. Hankealue on niukkaravinteista suoalutta, jonka kuormitustaso on samaa luokkaa tai alhaisempaa kuin muun maankäytön kuormitus. Hankkeen vähäistä vaikutusta edesauttaa hankkeen pieni osuus (0,07 %) Sääksjärven valuma-alueesta. Haukisuon hankkeen vaikutus Sääksjärveen on vähäinen eikä hanke vaaranna vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamista Sääksjärvessä. Hakija on liittänyt vastineeseensa Geologian tutkimuskeskuksen päivätyn Ulvilan Haukisuon sulfidiriskiselvityksen. Tutkimustulosten mukaan Haukisuo sijaitsee Litorina-rajan yläpuolella, ja siten korkea sulfidipitoisuus on hienoainessedimenteissä vähemmän todennäköinen kuin rajan alapuolella olevilla alueilla. Tutkimusalueella yleisimmät pohjamaalajit ovat paksuturpeisella alueella moreeni, savi ja hiesu, joka ovat usein liejuisia. Savi- ja hiesukerros on todennäköisesti ohut. Haukisuon pohja on yleensä yli 80 m:n korkeudessa, joten mahdolliset savi- ja hiesukerrostumat ovat vanhempia kuin Litorina-sedimentit, ja niiden sulfidiriskin pitäisi olla selvästi alhaisempi kuin Litorina-vyöhykkeen alapuolisen alueen savi- ja hiesusedimenttien. Mineraalimaanäytteiden tutkimustulosten perusteella pohjasavi ja hiesu ovat kuitenkin paikoin sulfidipitoisia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle ympäristöluvan Haukisuon turvetuotantoon Ulvilan kaupungissa Kokemäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 53,5 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Pintavalutuskentän rakentaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta, jos luvan saaja asettaa euron vakuuden Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Aluehallintovirasto hylkää muilta osin pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

46 46 (59) Lupamääräykset 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteinä olevien päivättyjen karttojen Ympäristö nrot A ja B mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Haukiojaan. 2. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan päivätyn ja 13.5., ja muutetun piirustuksen nro "Turvetuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet" mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä ympärivuotisesti vähintään 3,2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevä pato. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottavat rakenteet. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. 3. Alueilla, joilla turvekerroksen paksuus on yli 3 m, ei tuotantoalueen ympärysojia, kokoojaojia, tuotantolohkojen pintaa tai sarkaojia rakenteineen saa ulottaa 20 cm lähemmäksi kivennäismaata. Muutoinkin tuotanto ja jälkihoitotoimet on toteutettava niin, että alueella esiintyvät happamat sulfaattimaat ja potentiaaliset happamat sulfaattimaat eivät tule hapettumiselle alttiiksi. Mikäli laskeutus- tai muuta altaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa lasketa turvekerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lyhytaikaisesti lietteen poiston yhteydessä. Niissä kohdissa, missä turvepaksuus on yli 3 m ja turvetuotantotoiminnan vuoksi on välttämätöntä ulottaa kaivuita 20 cm lähemmäksi kivennäismaata, tulee alueen pohjamaan happamoitumisriski selvittää luotettavasti. Selvitys on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tehdyn selvityksen perusteella hyväksytetään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ne alueet, joissa voidaan ulottaa kaivuut lähemmäksi kuin 20 cm hapanta sulfaattimaata tai potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Näissä kohdissa tulee myös seurata veden laatua ja tarvittaessa varautua veden neutralointiin.

47 47 (59) 4. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos puhdistustehon raja-arvoja ei saavuteta, mutta pintavalutuskentältä lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus on yksittäisellä näytteenottokerralla ollut alle 50 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 800 µg/l tai kiintoainepitoisuus alle 5 mg/l, voi luvan haltija jättää kyseisen parametrin näytteenottokerran tulokset pois puhdistustehon vuosikeskiarvoa laskettaessa. 5. Jos pintavalutuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ulvilan ja Kokemäen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta seuraavanakaan vuonna luvan haltijan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 6. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava ennen käyttöönottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ulvilan ja Kokemäen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 7. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

48 48 (59) Päästöt ilmaan ja melu 8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkon 2 itäosassa, päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee lännen ja lounaan väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tuotantoalueen koillispuolella lähimmän asuinrakennuksen ja tuotantoalueen välillä luvan saajan hallinnassa oleva puusto on säilytettävä. 9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä loma-asuntojen pihapiirissä 45 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet Tuotantoalueen lohkon 2 itäosassa, päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteenkuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Luvan saajan tulee puhdistaa mahdollisessa vahinkotilanteessa pilaantunut maaperä. Saostus- ja neutralointikemikaalit on säilytettävä asianmukaisissa säiliöissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei kemikaaleja pääse maaperään. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

49 49 (59) Tarkkailut 13. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ulvilan ja Kokemäen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 15. Vesistötarkkailua koskeva suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalataloustarkkailu on tehtävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuu-alueelle sähköisesti valvontaviranomaisen käyttämän tietojärjestelmän kautta ja annettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Ulvilan ja Kokokemäen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ulvilan ja Kokoemäen kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Sääksjärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

50 50 (59) Kunnossapitovelvoitteet 16. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. Kalatalousvelvoite 17. Luvan saajan on istutettava Sääksjärveen vuosittain kappaletta yksikesäisiä keskimitaltaan vähintään 8 cm:n pituisia kuhan poikasia. Kalatalousvelvoitteesta on laadittava kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma, joka on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. lstutukset tai muut velvoitehoitotoimenpiteet on tehtävä ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi ja tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan. Kalatalousvelvoitteen sisältöä voidaan muuttaa sen rahallista arvoa muuttamatta kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi, mikäli tarkkailun tulokset tai hoitotoimenpiteistä muutoin saadut tiedot antavat siihen aihetta. Kalatalousvelvoitteessa määrättyä lajia voidaan muuttaa velvoitteen rahallista arvoa muuttamatta myös, mikäli velvoitteessa määrätyn lajin saatavuus on heikkoa. Muutokset on tehtävä luvan saajan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen sopimalla tavalla. Luvan saajan ja kalatalousviranomaisen kesken voidaan sopia myös muista istutuksia korvaavista toimenpiteistä. Kalanhoitotoimenpiteiden muutoksista on kuultava Sääksjärven kalastusaluetta. Mikäli muutoksista ja istutuksia korvaavista toimenpiteistä ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 18. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Selvitykseen tulee sisällyttää, tarpeen mukaan lisämittauksin ja kairauksin toteutettu, osio, jolla varmistetaan, ettei alueella mahdollisesti olevista happamista sulfaattimaista pääse sateiden tai sulamisvesien mukana hapanta vettä ja raskasmetalleja vesistöön. Selvityksen sisällöstä ja laajuudesta on sovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Selvitys tulee esittää hyvissä ajoin ennen vesien käsittelyn lopettamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

51 51 (59) 19. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Esitykseen on liitettävä selvitys alueella mahdollisesti olevista happamista sulfaattimaista ja niiden huomioimisesta alueen jälkikäytön suunnittelussa. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä ja erityisestä syystä kehottaa toimittamaan aluehallintoviraston hyväksyttäväksi toiminnan lopettamista koskeva suunnitelma. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Haukisuon turvetuotantoalue on uusi noin 53,5 ha:n suuruinen tuotantoalue, joka on suurimmalta osaltaan ojitettu. Alueen luonnontila on ojitusten vuoksi merkittävästi muuttunut eikä lupaharkinnassa ole ollut tarpeen soveltaa turvetuotannon sijoittamista koskevia ympäristönsuojelulain 13 :n 1 3 momenttien säännöksiä. Tuotantoalueella tai toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pintavalutuskentällä. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Haukisuon olosuhteissa. Happamista sulfaattimaista pintavesiin kohdistuvien haittojen estämiseksi päätöksessä on muun muassa rajattu turpeen kaivusyvyyttä siten, että potentiaalisesti happamat sulfaattimaat eivät pääse hapettumaan.

52 52 (59) Lähimmälle asutukselle voi aiheutua toiminnasta melu- ja pölyhaittaa. Lupamääräyksissä 8 ja 9 on annettu määräyksiä suojavyöhykkeistä, tuotantotoiminnan rajoituksista ja melun raja-arvoista pölyn ja melun haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Tuotantoalueen ja asuinrakennuksen välillä on metsää. Hakija on lupamääräyksessä 8 määrätty säilyttämään asuinrakennuksen ja tuotantoalueen välisellä alueella omistamallaan kiinteistöllä Fläski olevan suojapuuston. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousvelvoitteella tehtävillä toimenpiteillä. Koska Haukiojan kalataloudellinen merkitys on hyvin pieni, on kalatalousvelvoitteena toetutettava kuhaistutus määrätty tehtäväksi Sääksjärveen. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminta lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ei estä Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelman, Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosille eikä myöskään Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosilla tavoitteiden toteutumista. Kun otetaan huomioon Haukisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Haukisuon pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla alueella. Kentän toimintavarmuus paranee tukittaessa ojat ennen kuivatusvesien johtamista kentälle, eivätkä pintavalutuskentän kunnostamisen seurauksena päästöt vesistöön kasva olennaisesti nykyisistä. Kenttä ei sijaitse luonnonolosuhteiltaan merkittävällä alueella. Asetettu vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, jos ympäristölupa valitusten johdosta evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Pintavalutuskentän rakentaminen ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamislupaa laskeutusaltaan ja eristysojien rakentamiselle ei voida myöntää, sillä näiden rakentamisesta voi aiheutua vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Eristysojien rakentaminen tarkoittaisi alueen osittaista kuivattamista. Edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat vaikutukset jatkuisivat vesistössä pitkään, vaikka lupa kumottaisiin tai täytäntöönpano keskeytettäisiin muutoksenhaun takia. Tämä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi.

53 53 (59) Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 7. Potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden hapettumisen estämiseksi on määrätty lupamääräyksessä 3 suojaetäisyys kivennäismaahan, koska niiden hapettumisen jälkeen happamia päästöjä on hankala estää. Lupamääräyksessä 4 vesienkäsittelyrakenteille on annettu puhdistustehorajat. Aikaisempaa päästötarkkailuaineistoa ei ole ollut käytettävissä, minkä vuoksi pitoisuusrajojen asettaminen ei ole mahdollista. Luvan saajalla on mahdollisuus tehdä esitys tehorajojen muuttamisesta pitoisuusrajoiksi myöhemmin, kun tarkkailutietoa on riittävästi saatavilla. Lupamääräyksellä 5 varmistetaan, että vesienkäsittely toimii lupamääräysten mukaisesti. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 8 ja 9. Lupamääräyksessä 8 määrätyllä puuston säilyttämisellä estetään pölyn leviämistä ympäristöön. Lupamääräyksessä 9 annetaan asumiseen käytettyjen alueiden päiväaikaiselle melutasolle enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöllä aiheuttaisi todennäköisesti lähimmän asuinrakennuksen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen yöllä asutusta lähinnä olevalla tuotantoalueella päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Lupamääräykset 10 ja 11 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 12 ja 28 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 12 ja 13. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 14 ja 15 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten. Vesistötarkkailusuunnitelma on määrätty toimitettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi, koska hakemuksessa esitetty suunnitelma vesistötarkkailusta on puutteellinen. Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvatko kentälle asetetut puhdistustehovaatimukset. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi

54 54 (59) tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 17 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousvelvoitteeksi on määrätty kuhan poikasten istuttaminen hankkeen vaikutusalueelle Sääksjärveen. Kalatalousvelvoitteen suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräykset 18 ja 19 ovat tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräyksissä on otettu huomioon alueen sijainti potentiaalisesti happamalla sulfaattimaalla. VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Aluehallintovirasto hylkää muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset ympäristöluvan epäämisestä ja toiminnanaloittamisluvan epäämisestä pintavalutuskentän osalta päätöksen ratkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla. Luvan myöntämisen edellytysten täyttyessä ympäristölupa on myönnettävä. Aluehallintovirasto ottaa muistutuksissa muutoin esitetyt seikat huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 1 7 ilmenevällä tavalla. Esitettyihin huolenaiheisiin hankkeen vaikutuksista Sääksjärven veden laatuun ja kalastoon aluehallintovirasto toteaa, että hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi, kun otetaan huomioon tuotantoalueen pintavalutuksella tehostettu vesienkäsittely, lupamääräyksessä 3 asetetut puhdistustehovaatimukset ja potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden hapettumisen estämiseksi annetut määräykset sekä se, että Haukisuon turvetuotantoalueen pinta-ala (53,5 ha) on vain noin 0,08 % Sääksjärven luusuan valumaalueen pinta-alasta (687,95 km 2 ). Hajakuormituksen merkitys Sääksjärvellä on suuri, mihin vaikuttaa muun muassa valuma-alueen maankäyttö. Myös turvetuotannon ojitus ja suon kuivatus lisäävät eroosioherkkyyttä, mutta Haukisuon turvetuotannon osalta erityisesti virtaamansäätöpadot ja pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä tasaavat virtaamia ja vähentävät ojituksista muutoin aiheutuvaa kuormitusta. Aluehallintovirasto pitää hakijan arviota tuotannon nettokuormituksen aiheuttamasta vähäisestä ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäyksestä Sääksjärvessä lähtökohtaisesti luotettavana, vaikka arvioon sisältyy epävarmuustekijöitä.

55 55 (59) Tuotantoalue sijaitsee Geologian tutkimuskeskuksen sulfidiriskiselvityksen mukaan Litorina-rajan yläpuolella, jolloin turvekerroksen alapuoleinen sedimentin korkea sulfidipitoisuus on epätodennäköinen. Alueelta otettiin selvitystä varten kahdeksan pohjamaalajinäytettä, joista kuusi oli selvästi sulfidipitoista. Aluehallintovirasto huomioi muistutuksissa esitetyn huolen potentiaalisten happamien sulfaattimaiden olemassaolosta, määräämällä paksumpien turvekerrosten alueelle suojaetäisyyden ojien ja muiden kaivujen osalta kivennäismaahan. Aluehallintovirasto toteaa hankkeen vaikutuksia Joutsijärveen ja Haukijärveen koskevista muistutuksista, että kuivatusvesiä ei johdeta Joutsijärveen. Korvausvaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomasta vahingosta voi hakea korvausta ympäristönsuojelulain 130 :n mukaisesti aluehallintovirastossa. Aluehallintoviraston toimivalta korvausasioissa rajoittuu ympäristölupa-asiassa vesistön pilaantumisesta aiheutuviin vahinkoihin. Korvausta muista ympäristövahingoista haetaan kanteella käräjäoikeudesta. Haukiojan perkaamista koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakija on ilmoittanut, etteivät juoksutukset aiheuta tulvimista alapuolisessa vesistössä eikä Haukiojan perkauksia tarvita. Lupamääräyksellä 16 luvan saaja on kuitenkin myös velvoitettu osallistumaan laskuojan kunnossapitoon siltä osin, kuin mahdollinen kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä. Vaatimukset pöly- ja meluhaittojen ehkäisemisestä sekä asutukselle aiheutuvien haittojen vähentämisestä on otettu huomioon lupamääräyksistä 8 ja 9 ilmenevällä tavalla huomioon. Kiinteistöllä Eskola ( ) oleva asuinrakennus on hieman alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Aluehallintovirasto ottaa tämän huomioon asettamalla toiminnalle rajoituksen lähinnä kiinteistöä olevalla noin 150 m:n vyöhykkeellä, kun tuulee asuinrakennuksen suuntaan ja asettamalla yöaikaisen toimintarajoitteen samalla vyöhykkeellä sekä määräämällä luvan saajalle velvollisuuden säilyttää puusto kiinteistöllään tuotantoalueen koillispuolella. Kiinteistön Kankaanhuhta ( ) asuinrakennukset ja mansikanviljelyssä olevat pellot sekä kastelualtaat ovat pääosin yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Etäisyys on riittävä pölyämisestä ja melusta aiheutuvien haittojen estämiseen. Aluehallintovirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 14 ja 15 ilmenevällä tavalla. Vaatimuksiin hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi Puurijärven- Isosuon Natura-alueen luontoarvoihin aluehallintovirasto toteaa, että Haukisuon ja kyseisen Natura-alueen välinen etäisyys on yli 20 km. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Puurijärven-Isosuon alue on sisällytetty Natura verkostoon.

56 56 (59) Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimuksen suojapuustosta lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen lietetaskujen, laskeutusaltaiden ja kokoojaojien määräämisestä tyhjennettäviksi vähintään kaksi kertaa vuodessa aluehallintovirasto toteaa, että lupamääräys 7 laskeutusaltaiden, sarkaojien ja lietesyvennyksien sekä reuna- ja kokoojaojien puhdistamisesta ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa sekä kivennäismaahan kaivettujen ojien tarkastamisesta ainakin kerran vuodessa ja puhdistamisesta tarvittaessa on riittävä. Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-yksikön 2) vaatimuksen kalatalousvelvoitteesta huomioon lupamääräyksessä 17 esitetyllä tavalla. Kalatalousvelvoitteen suuruus on arvioitu tarkoituksenmukaiseksi huomioon ottaen tuotannosta Sääksjärveen aiheutuva kuormitus sekä Sääksjärven tila ja kalataloudellinen merkitys. Aluehallintovirasto ottaa Ulvilan kaupungin ympäristölautakunnan 3) vaatimuksen suojapuustosta huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa vaatimuksen poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta huomioon lupamääräyksistä 12 ja 13 ilmenevällä tavalla. Lausunnossa esitettyyn väitteeseen hakemuksen puutteellisuudesta koskien hankkeen vaikutuksia Haukijärveen ja toimenpiteistä järven suojelemiseksi sekä vaikutuksista Joutsijärveen aluehallintovirasto toteaa, että kuivatusvesiä ei johdeta Haukijärveen eikä Joutsijärveen. Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeen vaikutukset Sääksjärveen on arvioitu riittävällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa vaatimuksen varastoinnista ja jätteiden säilytyksestä huomioon lupamääräyksistä 10 ja 11 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa vaatimukseen jälkihoitotoimenpiteitä koskevan suunnitelman toimittamisesta, että lupamääräyksessä 18 on annettu määräykset toiminnan lopettamisesta ja jälkihoidosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017), joka on tullut voimaan , 40 :n mukaan lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä sovelletaan sellaiseen 3 :n 2 momentissa tarkoitettua hanketta koskevaan toimivaltaisen viranomaisen päätökseen, jota koskeva aloite on tehty ennen tämän lain voimaantuloa voimaantulosäännöksen mukaan. Hankkeen vireille tullessa voimassa olleen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen harkinnanvaraisesta arviointimenettelyn soveltamisesta 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, joka koskee niitä hankkeita, jotka eivät ole asetuksen mukaisessa ympäristövaikutusten arviointia aina edellyttävien hankkeiden luettelossa. Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole tehnyt päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamiseksi käsiteltävänä olevassa hankkeessa. Aluehallintovirasto toteaa Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta, että lähimmät suojeltavat kohteet sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta eikä kuivatus-

57 57 (59) vesiä johdeta suojeltavien kohteiden suuntaan. Myöskään alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole lausunnossaan edellyttänyt Natura-arviointia. Aluehallintovirasto toteaa Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan 4) lausuntoon happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella, että hakija on myöhemmin vastineensa yhteydessä toimittanut aluehallintovirastolle Geologian tutkimuskeskuksen päivätyn Ulvilan Haukisuon sulfidiriskiselvityksen. Mineraalimaanäytteiden tutkimustulosten perusteella pohjasavi ja hiesu ovat paikoin sulfidipitoisia. Aluehallintovirasto on antanut lupamääräyksen 3 happamien sulfaattimaiden osalta ja huomioinut ne myös lupamääräyksessä 18, jolla on annettu määräykset toiminnan lopettamisesta ja jälkihoidosta. Aluehallintovirasto toteaa lupahakemuksen puutteellisuutta koskevista muistutuksista, että asiassa on saatu riittävä selvitys hakemuksen ratkaisemiseksi. Aluehallintovirasto toteaa Sääksjärven kalastusalueen 45) muistutukseen kalastusalueen kuulematta jättämisestä kuulutusvaiheessa, että jäljennös kuulutuksesta on lähetetty yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkitylle Sääksjärven kalastusalueen yhteyshenkilölle. Sääksjärven kalastusalueelle on siten ympäristönsuojelulain (527/2014) 43 :ssä tarkoitetulla tavalla varattu tilaisuus tehdä muistutus lupahakemuksen johdosta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa pintavalutuskentän rakentamisen osalta ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain (527/2014) 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 12 ja 13 :n 4 momentti sekä 48, 49, 51, 52, 53, 57, 58, 62, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 198 ja 199 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 28 ja 29

58 58 (59) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksun osalta sovelletaan hakemuksen vireilletulohetkellä voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 (1353/2016), jonka liitteen maksutaulukon mukaan enintään yli hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös A. Ahlström Kiinteistöt Oy Jäljennös päätöksestä sähköisesti Ulvilan kaupunki Kokemäen kaupunki Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kokemäen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Ulvilan ja Kokemäen kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Ulvilan Seutu- ja Sydän-Satakunta -nimisissä sanomalehdissä.

59 59 (59) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Ville Salonen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ville Salonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka.

60 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

61 Kartta Liite 2 Tuotantoalueen lohkon 2 itäosassa ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkon 2 itäosassa kun tuulee lännen ja lounaan väliltä.