Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry

Transkriptio

1 Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Reija Katainen, Naisasialiitto Unioni ry

2 Teemana tänään Mitä on sukupuolisensitiivinen kasvatus? Onko se sama asia kuin sukupuolineutraali kasvatus? Mitä sudenkuoppia ja mahdollisuuden paikkoja päiväkotiarki tasa-arvon toteutumisen kannalta sisältää? Miten tasa-arvoa voi mitata ja arvioida?

3 Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hanke Projektimuotoista toimintaa vuodesta 2010 Työtä rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Yhteistyökumppanit: Folkhälsan, Suomen Vanhempainliitto, OAJ, Slal, Seta ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu, LTOL, Plan Suomi ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

4 Keskeisimmät toimenpiteet Tiedonkeruu videointia hyödyntämällä Täydennyskoulutukset varhaiskasvattajille Tuoda sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys osaksi uudistettavaa varhaiskasvatuslakia ja muita ohjaavia asiakirjoja Koulutussivuston laatiminen ( Kouluttajaverkoston luominen, kouluttajan manuaali

5 Tasa-arvotyö kasvatuksessa Tasa-arvotyötä kasvatuksessa tehty Pohjoismaissa 1970-luvulta lähtien Islanti: Hjalli-pedagogiikka, Tanska: kompensoiva pedagogiikka Kajaani: tasa-arvoprojekti Ruotsi: genuspedagogiikka, kirjattu lakiin vuonna käsitykset tasa-arvosta ja sukupuolesta ovat koko ajan liikkeessä ja muutoksessa -> heijastuu työhön, jota TA:n edistämiseksi tehdään

6 Pulinatehtävä Mitkä päiväkodin toimintatavoista edistävät tasa-arvoa? Mitä esteitä tasa-arvon toteutumiselle voi päiväkodissa olla?

7 Videohavainto Emma ja Helmi leikkivät hoivaleikkejä eri huoneissa. Kasper kiertelee molempien huoneiden oviaukoissa seurailemassa leikkejä. Kasper käy poimimassa käteensä tutin ja yrittää osallistua hoivaleikkiin omalla tavallaan yhdistämällä tutin pikkuautoon. Jaana (kasvattaja) puuttuu tilanteeseen, kertoo että tutti ei kuulu autoon ja kehottaa Kasperia jatkamaan kesken jäänyttä autoleikkiä.

8 Tasa-arvo? Samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta - lähtökohta vai tavoite? - keskeinen kysymys: riittääkö pelkkä lupa tehdä tai valita? Mikä tekemistä ja valintoja rajoittaa, mikä niitä tukee ja mahdollistaa?

9

10 Huomio yksilöistä toiminnan ehtoihin Epätasa-arvo vain harvoin tietoisen toiminnan tulosta -> piiloutuu toiminnan rakenteisiin Hyväntahtoisiksi tarkoitetut teot tai sanat voivat olla eriarvoistavia Tasa-arvotyössä keskeistä yleisten käsitysten, ajattelumallien ja rutiinien kriittinen tarkastelu

11 Kuva: Heidi Lunabba

12 Sukupuolella eri määrittelytasoja Biologinen -> lisääntymiselimet, kromosomit, hormonit, anatomia Kulttuurinen ja sosiaalinen -> mikä määrittyy feminiiniseksi, mikä maskuliiniseksi? Eletty ja koettu -> yksilön oma kokemus itsestään, itsemäärittelyoikeus -> ei dikotominen (kaksi vastakkaista vaihtoehtoa), vaan dimensionaalinen (asteittainen, jana)

13 Sukupuolen moninaisuus lapsilla Intersukupuolisuus -> anatomia ei yksiselitteinen sukupuolen suhteen Sukupuolen epätyypillisyys: -> itseilmaisua tavalla, joka koetaan sukupuolelle epätyypilliseksi. Kulttuuri- ja aikasidonnaista. Sukupuoliristiriitaa kokevat lapset -> koetun/ilmaistun ja määritellyn välinen ristiriita

14

15 Kaksivuotiaan tyttäreni ilme on totinen. Neuvolan terveydenhoitaja esittelee hänelle erilaisia kuvia. Liikennevälineet, vasarat ja sahat terveydenhoitaja harppoo yli. Näitä poikien juttuja sun ei tarvitse tietää. Tytär näyttää hämmentyneeltä. Niissä kuvissa on asioita, joista hän pitää tällä hetkellä eniten: laivoja, junia, moottoripyöriä. Päiväkodissa hoitajat kieltävät tuttua poikaa leikkimästä tyttöjen leikkejä. Toisessa päiväkodissa on kaksi erilaista traktoria. Pojille suuri, tytöille pieni. Kesälomakaupungin marketissa lelut on jaettu käytävän kahdelle puolelle. Toisella puolella lukee Tyttölelut, toisella Poikalelut. (Elina Hirvonen, Mistä on tytöt ja pojat tehty, kolumni HS )

16 Pulinatehtävä Mitkä ovat mielestäsi tyypillisimmät yleistykset liittyen tyttöjen ja poikien leikkeihin? Mitkä ovat tilanteita, joissa ryhmäjako sukupuolen perusteella on mielestäsi tarpeen? Miksi?

17

18

19 Käsitteet kohdalleen! Sukupuolineutraalius - sukupuolta ei korosteta, eikä siitä puhuta - ohitetaan sukupuolen merkitys tulosten arvioinnissa - vaarana tasapäistäminen Sukupuolisensitiivisyys - Pojat ovat villejä, kaikki tytöt pitävät prinsessaleikeistä? -> herkkyyttä nähdä ja huomioida yksilöiden väliset erot sukupuoleen liittyvien yleistysten sijaan - sallitaan moninaisuus

20

21 Sukupuolisensitiivisyys Leluilla, leikeillä, väreillä ja vaatteilla ei ole sukupuolta -> rajojen tietoinen rikkominen silloinkin, kun lapset itse vartioivat rajaa Ryhmäjaot -> mitä tapahtuu, jos ryhmä jaetaankin esim. hiusten värin tai lasten pituuden perusteella? Sukupuolia ei arvoteta, eikä sitä kuinka sukupuolta ilmaisee Ei oleteta valmiiksi lapsen kiinnostuksen kohteita, ominaisuuksia jne Päiväkodin värimaailma ei ole kaksijakoinen Arjen ja juhlan pukukoodi on väljä

22 Kuva: Jenni Leivo

23

24 Tutkimusretki päiväkotiin Havainnointimenetelmänä päiväkotiarjen videointi Kuvatut tilanteet: eteistilanteet, ruokailut, ohjattu leikki, ryhmätoiminta Videonauhaa n. 100 h Videoinnin hyöty: eleet, ilmeet, kehonkieli ja äänenpainot esille. Mahdollistaa tilanteeseen palaamisen ja pohtimisen miksi toimi niin kuin toimi.

25 Kuka huomataan? Teemu ja Elli ovat menneet piiloon sänkyjen väliin. Kirsi (k) kannustaa muita lapsia etsimään Teemua. Kun Peetu löytää Teemun, kaikki nauravat. Elli yrittää kiinnittää Kirsin huomion itseensä huutamalla piilostaan. Kirsi nostaa Ellin pois kolosta. Elli rimpuilee takaisin koloon. Kirsi kiinnittää huomionsa Teemuun ja kannustaa muita lapsia etsimään Teemua. Teemun löytyminen piilosta saa kaikkien huomion. Elli huutaa innoissaan omasta kolostaan: Mennään piiloon!. Kirsi kääntyy Ellin puoleen sanoen: Onko Ellikin piilossa? Oho, kävikö hassusti? Etkö sä pääse pois? ja nostaa Ellin kokonaan pois kolosta. Elli ei enää palaa koloon.

26 Tunnolliset tytöt Jumppatuokio salissa on päättymässä. Kaikki lapset ovat leikkineet niin isoilla kuin pienillä palloilla. Pirjo (k) kutsuu lapsia kanssaan siivoamaan jälkiä. Emmi ja Kaisa aloittavat siivoamisen samalla kun Benjamin ja Simo ryntäävät puolapuille kiipeilemään. Pirjo toteaa Emmille ja Kaisalle: No pojat voi kiipee viel sil aikaa ku me siivotaan nää. (Videohavainto)

27 Rajojen rikkojat Ville kiirehtii Marjan (k) luokse ja kysyy ihmeissään, miksi yhdellä ryhmän lapsista, Pekalla, on kynsilakkaa. Muutkin ryhmän lapset kerääntyvät katsomaan Pekan lakattuja kynsiä. Meillä on päiväkodissa lapsi, jonka vanhemmat eivät halua, että heidän poikansa pukeutuu mekkoon tai leikkii nukeilla. Miten kohdata vanhemmat?

28 Missä erot näkyivät? Pojat saivat eniten huomiota ja aikuisen apua Pojille puhuttiin lyhemmin lausein ja käytettiin paljon kielto- ja käskysanoja Tyttöjen kanssa käytiin pidempiä kahdenkeskisiä keskusteluja Tytöille annettiin enemmän vastuuta ja apulaistehtäviä Sukupuolirajoja ylittävät lapset herättivät herkästi hämmennystä kasvattajissa

29 Mistä erot johtuivat? Taustalla pitkälti tiedostamattomat oletukset, kuten kyllä tytöt pärjää tai pojat on poikia Taustalla myös kiire ( selkäydinreaktiot ) ja ajatus ryhmän ja tilanteen hallinnasta Rutiinit, näin on aina tehty Sukupuoli ei ainoa eroa tuottava tekijä lasten välille HUOM! Ei yksittäisten kasvattajien syy, vaan kahtiajaot näkyvät kaikkialla kulttuurissa

30 Havainnoinnin merkitys Huomio yksilöistä toiminnan ehtoihin, tapoihin ja rutiineihin Rakenteet jäsentelevät arkea, tuovat turvaa -> niissä voi piillä epätasa-arvoisia käytäntöjä Havainnointi tuo näkymättömän näkyvämmäksi Hyvä työväline toiminnan dokumentointiin, arviointiin ja kehittämiseen

31

32 Kartoitusmenetelmiä Videointi Leikkipistetaulukko Leikkipiste- ja kaveripussukat Leikit ja roolivaatteet, rikastaminen Kirjainventaario Myönteinen kohtaaminen / kehukartoitus

33 Mitä myös tarkasteltiin Päiväkodin tilat: Lelujen ja leikkipisteiden sijoittelu, leikkikokoonpanot, värit ja rooliasut, ryhmiin jakamisen perusteet Lapsen kohtaaminen: huomion jakautuminen, lasten tunteiden sanoittaminen ja avoimet kysymykset, kielteisen huomion vaihtaminen myönteiseen Kieli ja jaettu kulttuuri: pää- ja sivuroolit, kirjat, laulut ja lorut, perheistä ja vanhemmista puhumisen tavat

34 Uudenlaisen ajattelutavan aktivoituminen Miten minä kasvattajana toimin? Vaikuttaako omaan toimintaani lapsen kanssa se, mitä oletan hänen sukupuolestaan? Tarjoanko erilaiset toimintavaihtoehtoja tytöille kuin pojille? Oletanko lapsen kiinnostuksen kohteet tietynlaisiksi hänen sukupuolensa perusteella? Miten suhtaudun lapseen, joka ylittää sukupuolirajoja? Mitä tunteita se minussa herättää? Miksi? Sp-sensitiivisyys on itsereflektointia

35 Materiaaleja: Internet-menetelmäopas: Hankkeen Facebook-sivu: Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa Hankkeelle tehdyt opinnäytetyöt: Korhonen, Johanna (2014) Sukupuolisensitiivinen draamakasvatus päiväkodissa Alasaari, Nea (2014) Lasten leikkiä. Sukupuolitietoinen näkökulma päiväkodin arkeen

36 Tutkimus- ja tietokirjallisuus Paju, Elina (2013): Lasten arjen ainekset. Tutkijaliitto. Tainio Liisa & Teräs Tiina (2010): Sukupuolijäsennys peruskoulun oppikirjoissa. Opetushallitus. Teräs, Tiina (2010): Tasa-arvoinen varhaiskasvatus? Tapaustutkimus sukupuolesta ja tasa-arvosta päiväkodin arjessa. Pro gradu- tutkielma, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto Vuorisalo, Mari (2013): Lasten kentät ja pääomat. Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa. Jyväskylän yliopisto. Värtö, Petteri (2000): Mies vastaa tekosistaan siinä missä nainenkin. Maskuliinisuuksien rakentaminen päiväkodissa. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja. Ylitapio-Mäntylä, Outi, toim. (2012): Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: Ps-kustannus.

37 Kansainvälistä kirjallisuutta: Bredesen, Ole (2004): Uudet pojat ja tytöt uusi pedagogiikka? (löytyy netistä) Eidevald, Christian (2009): Det finns inga tjejbestämmare Att förstå kön som position i förskolans vardagsrutiner och lek (löytyy netistä) Eidevald, Christian (2011): Anna bråkar! - att göra jämställdet i förskolan. Tukholma: Liber. Henkel Kristina (2006): En jämställd förskola. Teori och praktik. Henkel & Tomicic (2009): Ge ditt barn 100 möjligheter i stället för 2: om genusfällor och genuskrux i vardagen. Linköping: Olika Förlag. J. Meyer Elizabeth (2010): Gender and sexual diversity in school. Explorations of educational purpose. (löytyy netistä)

38 Kysyttävää? Ota yhteyttä: Reija Katainen, projektipäällikkö P