Tausta. Pellon hallintaoikeus ja ympäristöohjelmien tehokkuus. Sami Myyrä MTT Taloustutkimus. Maatalous ja ympäristö -teemapäivä

Transkriptio

1 Land Improvements under Land Tenure Insecurity Pellon perusparannukset ja pellon hallintaoikeuden epävarmuus Sami Myyrä, Kyösti Pietola, Eija Pouta ja Harri Hänninen Pellon hallintaoikeus ja ympäristöohjelmien tehokkuus - järjestelmiä meillä ja muualla Sami Myyrä MTT Taloustutkimus Maatalous ja ympäristö -teemapäivä Sisältö MTT Agrifood Research Finland, Economic Research, Helsinki Finland 1. Tausta, pellon omistajat, pellon vuokraus 2. Ongelma 3. Ratkaisuvaihtoehdot Meillä ja muualla 4. Yhteenveto Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Maa- ja metsätalousministeriö, Salaojituksen tukisäätiö sekä Huoltovarmuuskeskus. Tausta Peltoviljelyn tärkein tehtävä on muuttaa panokset (ravinteet) tuotteiksi, eikä päästöiksi. Keskustelussa on toistaiseksi keskitytty liikaa liikkeellä olevien ravinteiden pysäyttämiseen, eikä niinkään niiden liikkeellelähdön estämiseen. Suomen erityispiirteitä: luontaisesti hapan peltomaa tavoite ph on 5,8 -> riippuu maalajeista, hintasuhteista, kasvilajista jne. kiinteät kustannukset tekevät kalkituksesta pitkän aikavälin investoinnin pienet, huonosta vesitaloudesta kärsivät pellot torpparilaitoksen purkuun keskittyvä maanvuokralainsäädäntö

2 Pellon vuokraus Vuokratun pellon suhteellinen osuus viljelyksessä olevasta peltoalasta Pellonvuokrauksen kehitys ja vaikutukset % Lähde: TIKE / MATILDA Pellonomistajarakenne 2006 Omistajat kpl: Vain tukea (18 895) 4 % Pellonomistajarakenne 2006 Hehtaarit: ha Vain tukea ( ) 4 % Ei maataloustuloa ( ) 24 % Tuloa viljelystä ( ) 23 % Vain vuokratuloa (96 430) 20 % Ei maataloustuloa ( ) 53 % Tuloa viljelystä ( ) 53 % Vain vuokratuloa ( ) 19 %

3 Pellonomistajarakenne Vain vuokratuloa hehtaarit: Vuokrapellon hinta viljelijöiden velka maanomistajille Muu 4 % Palkansaaja 30 % Vuokrattu peltoala Pellon hinta Pääoma yhteensä MATILDA MML milj. Työvoima ja elinkeinokeskus Maakunta ha / ha Uusimaa # Varsinais-Suomi Ahvenanmaa * Satakunta Häme ** Eläkeläinen 48 % Maa- tai metsätalousyrittäjä 13 % Pohjois-Pohjanmaa Kainuu *** Lappi *** Koko maa Muu yrittäjä 5 % Pellon vuokramenot 2-4 % pellon hinnasta ( milj.) Maataloustulo n. 700 milj. Osittaistuottavuus (tuotos/hehtaari) 45,0 40,0 Ongelmat 35,0 30,0 25,0 100 kg/ha 20,0 Vehnä Ohra Kaura 15,0 10,0 5,0 0,

4 Kasvinviljelyn tuottavuuskehitys Perusparannusinvestoinnit: Kalkitustilasto Viljatilat Milj. kg Maanparannuskalkin myynti 1, ,4 1,2 1 0,8 0, Vuotuinen kalkitus Vuosina Vuosina Vuosina ,4 0 0, / / / / / / / / / / / / / / 2007 Pellon hallinta ja perusparannukset (happamuus) Vuokraviljelijän kalkitussääntö. 6 ph A- ja B-tukialue Lohko- Keski- 95 % luottamus- Keskiar- Eron määrä arvo väli keskiarvolle vojen ero keskivirhe p-arvo Oma 210 6,2 (6,1-6,4) 0,22 0,05 < 0,0001 Vuokrattu 101 6,0 (5,9-6,2) 5,75 5,5 ph 5,25 5 4, time Prob=1 Prob=0.6 Prob=0

5 yield estimate kg/ha time Ratkaisuvaihtoehdot Prob=1 Prob=0.6 Prob=0 Satovaste Ratkaisuvaihtoehdot löydettävissä, sillä pellonomistajat pitävät vuokrausta hyvänä vaihtoehtona pellon käytölle: vuokratuloa saavat pellonomistajat uskovat parantavat aktiiviviljelijöiden toimintaedellytyksiä pellonvuokrauksella (mielipide): 60 Viljely itse 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 50 Hoitaminen viljelemättä 40 Myyminen % 30 Antaminen vuokralle 20 Jättäminen viljelemättä ja hoitamatta 10 Metsitys 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Erittäin hyvä Melko hyvä Ei kumpikaan Melko huono Erittäin huono Ei vastausta Jokseenkin erimieltöä Täysin erimieltä

6 Vuokrasopimuksen pituus Suomalainen lainsäädäntö ja käytännöt poikkeaa muiden EU maiden vastaavista. Vuokrasopimusten pituus Osuus vuokrasopimuksista (%) 45,0 40,0 38,2 35,0 30,0 25,0 18,8 20,0 15,7 15,0 10,0 8,0 5,6 5,0 3,4 1,9 1,7 1,0 1,8 1,1 1,4 0,4 0,2 0,8 0, Vuokrasopimuksen pituus Lakisääteinen maksimi pois Kannusteet lyhyisiin sopimuksiin karsittava Lyhyiden sopimusten rajoittamista mietittävä Vuokrasopimusten pituus Land rent development EUR/Ha Number/share of rental transactions, % Min/Max rental price Min/Max, average tenancy duration Years Belgium Increasing, +16.8%, Stable -1.7% % in UAA Landowner eligibility to SPS reduces land supply Belgium Max rent Min 9/Max 27(99) Usually 9 Finland Stable Increasing, +42% (from 13% to 33%). Finland France Germany Greece Ireland Italy Netherlands Spain Min & Max rent Min rent Max rent Max 10 Average 5-6 Min 1/Max 25 Usually 9 or 18 Average <4 years Average 11 months Average arable crops 2-5, fruit crops 5-10 Min 6 (until 2007) 24 in the past; <10 now Min 5 France Germany Greece Ireland Italy Netherlands Spain Stable, 1% yearly decrease since 2000 Decreasing, -37.4%, West > East Decreasing, -13.6%, Stable Increasing, +24.4%, in 2006 Low till 1994 (regulated), since 1995 increasing, +17.8%, Increasing, +54.1%, Increasing 59.9% in % in 2006 In % decreasing in East>80%, increasing in West Increasing, +49.2%, Increasing, +34.1%, Increasing from 17,9% in 1990 to 25% in 2005 Regional differences from 15-45% Fluctuating-decreasing since 1990 at 2-10,000. In % Increasing, +36.0%, % in UAA Sweden Average: declining towards 1 Sweden Increasing, +30.1%, Increasing till 2002, declining since % in UAA United Kingdom In Scotland for new 2003 Act tenancies max 15, min 5 United Kingdom Decreasing, -13.7%, Increasing till ; stable since 2000

7 Sharecropping Vuokra riippuu sadosta Sekä vuokramiehellä, että maanomistajalla kannuste perusparannuksiin Verrattu maaorjuuteen Erittäin toimivia systeemejä esim. maidontuotannossa Ei sovellu EU:n tukijärjestelmään Kunnostusvelvoite maanomistajalle 65 % pellonomistajista ei hyväksy sitä, että vuokrapellon kasvukunnosta huolehtiminen kuuluisi maanomistajalle. 85 % pellonomistajista laittaa kasvukunnosta huolehtimisen vuokramiehen tehtäväksi Kunnostusvelvoite maanomistajalle Maanomistaja itse on hyödyn saaja, sillä kiinteistön tuottoarvo nousee tuottavuuden noustessa Markkinareaktiot (ehdollinen käyttäytyminen) kuitenkin selviä: Vuonna 2006 pellon käyttönä pois vuokraus Metsittää 7 14 Hoitamatta 2 6 Arvio pellon käyttöstä vuonna 2011 Vuokraa Myy Hoitaa viljelemättä Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Viljelee % Ei kunnostusvelvoitetta Kunnostusvelvoite

8 Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Myyntivoittoveroon liittyy lock-in effect (Ayers et al. 2007) hidastaa kiinteistökauppaa, kun kaupasta aiheutuu vero pellon osalta vähän tutkimustietoa (markkinattomia ja ei rahassa mitattavia arvoja) hankintameno-oletus säätöruuvina (2005, 50% -> 40%) vero keskimäärin 900 /ha 2005 veromuutoksen vaikutuksen identifiointi tilastoista mahdotonta toimialan hyödyt kiistattomat (tuottavuuskehitys fiskaaliset vaikutukset?? alueelliset erot?? wind fall ansiotonta hyötyä niille, jotka olisivat muutenkin myyneet Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus myyjien ennustaminen mitattavissa olevilla muuttujilla vaikeaa myyntivoittoveron huojennus 1/3 nostaa peltokauppojen määrää 50%. -> veroa voidaan alentaa, eikä siitä aiheudu fiskaalisia menetyksiä -> veron poistaminen lisää peltokauppoja ja nopeuttaa omistajarakenteen muutosta Väliaikainen pellon myyntivoittoveron huojennus Yhteenveto Peltomarkkina Nyt, hehtaarit Myyntivoiton verohuojennus, hehtaarit Peltoon laitettavat ravinteet pitää saada muutettua sadoksi, eikä ravinnekuormitukseksi. Edellyttää, että perusparannukset on kunnossa. Myynti (25 %) Myynti (spv) (25 %) Vuokraus (50 %) Myynti (33 %) Myynti (spv) (22 %) Vuokraus (45 %) Pellon hallintaoikeuteen liittyvä epävarmuus syö kannusteita perusparannusten tekoon. Pellon omistus on iso institutionaalinen kysymys.