AURINKORINTEEN KOULUN KRIISIKANSIO

Transkriptio

1 AURINKORINTEEN KOULUN KRIISIKANSIO YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TAKSI Lievemmät tapaturmat Pyörön terveyskeskus/info (hoitaja ohjaa oikealle vastaanotolle oppilaan nimen mukaan) Hengenvaaratilanteet KYS päivystyspoliklinikka Lastenpsykiatrian poliklinikka Kaartokatu 9 Kriisiryhmä: rehtori Esa Miettinen , apulaisrehtori Sanna Matilainen erityisopettaja Anna-Leena Holopainen luokanopettaja Paavo Saastamoinen terveydenhoitaja Koululaisten vastaanotto ma, ti, ke puhelintunti klo päivittäin

2 Muita tärkeitä puhelinnumeroita Myrkytystietokeskus tai Oppilashuoltoyksikkö, kanslia Alavanmäen perhetukikeskus/turvakoti Lastentie 3 5 Lasten mielenterveyspalvelujen psykologi klo Perheneuvolan työntekijä klo Minna Canthin katu 28, 1. krs, klo Sosiaalityö, lastensuojeluasiat sos.- ja terv.keskus, eteläisen alueen lapsiperheyksikkö/osastosihteeri Ma ja To 8 15, Ti, Ke, Pe SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN PUHELINTUNTI KLO Asiakasjako: A-Hh p Hi-Ju p Jv-Le p Lf-Pi p Pj-Se p Sf-Ö p Jynkkä, Lehtoniemi, Levänen, Lippumäki, Rautaniemi, Saaristokaupunki A- M p N-Ö p Lastensuojelun neuvonta,ark. klo (lastensuojeluilmoitukset) Koulupoliisi, Maarit Laakkonen maarit.laakkonen@poliisi.fi 2

3 Turvakoti (muu kuin virka-aika) Kuopion Kriisikeskus Kriisipäivystyksen ajanvaraus 8-23 Saastamoisenkatu 12 Lehtoniemenkatu 1 Kuopion ev.lut.seurakunnat,petonen (diakoniatsto) Koulupappi Anna-Maija Hella Pappien päivystysnumero ma pe klo Kuopion ortodoksinen seurakunta, kanslia Mikko Kärki

4 Koulun ulkolinjapuhelimet löytyvät: Keltasiipi Anna-Leenan huone Punasiipi Teknisen työn luokka Luokkien 1102 ja 1103 välinen varasto Sinisiipi Välivarasto (jossa myös kopiokone) Erityisopettajan työhuone (Kristiina) Hallintotilat Rehtorin huone Kanslia Neuvotteluhuone Opettajien huone Opettajien työtila 4

5 SISÄLTÖ: 1. KÄYTÄNNÖN OHJEET AKUUTTITILANTEISIIN a) lievä tapaturma. 6 tasku A maksatustunnus b) vakava tapaturma 7 c) sairaskohtaukset: diabetes, astma, epilepsia d) kuolemantapaus tasku B kirjemallit e) oppilas katoaa 13 f) pahoinpitely...14 g) koulukiusaaminen Aurinkorinteen koulun suunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi h) väkivaltatilanne koulussa esim. väkivaltainen oppilas, pommiuhka i) oppilaiden häiritsijät koulun ympäristössä, koulumatkoilla 21 esim. namusedät, itsensäpaljastajat, humalaiset j) päihdeongelmat PITKÄAIKAISET KRIISIT JA HÄIRIÖT k) jos huolestut lapsesta, keneen yhteys?..22 l) kriisitilanteita ja huolestuttavia oireita.. 22 Kriisiryhmä KRIISIKANSION SEURANTA LÄHDEKIRJALLISUUTTA 5

6 1. KÄYTÄNNÖNOHJEET AKUUTTITILANTEISIIN A) LIEVÄ TAPATURMA lähetä jatkohoitoon aina: hammastapaturmat tai epäilyt pienet, syvät haavat murtumaepäilyt aivotärähdykset (huimaus, oksentelu, kova päänsärky, näköhäiriöt, huonovointisuus) TOIMI NÄIN 1. Ota yhteys vanhempiin - kerro tapahtumat - rauhoita - kehota ottamaan ensisijaisesti yhteys oman alueen lääkäriin. Jos ei tavoita, päivystykseen. 2. Täytä lähete lääkärintarkastukseen tai hoitoon (2 kpl, joista alkuperäinen mukaan ja jäljennös koululle ). 3. Jos vanhempia ei tavoiteta, joku koulun aikuisista vie taksilla terveyskeskukseen. ( Huomioi maksatustunnus TASKU A ja muista ilmoittaa sekä oppilaan nimi että käytetty maksatustunnus koulun kansliaan) Huom! Jos lapsi vietävä terveyskeskukseen, vanhemmat eivät voi käyttää lapsen vakuutusta. Opettaja on vastuussa oppilaasta niin kauan kunnes saa yhteyden vanhempiin ja sopii jatkotoimenpiteistä. Muista varmistaa, että lapsi on syönyt, jonotusaika saattaa venyä päivystyksessä. 6

7 B) VAKAVA TAPATURMA (ambulanssitapaturmat) esim. tajunnantason heikkeneminen, verenkiertohäiriöt tai hengitysvaikeudet HÄTÄNUMERO 112 Varmista välitön ensiapu! Järjestä vapaa kulku onnettomuuspaikalle. Opastus kadulta saakka. Ota yhteys vanhempiin / perheeseen mahdollisimman pian. Joku aikuinen mukaan ambulanssiin. Tilanteen jälkihoito koulussa: - asiallinen tieto koko koulun väelle - henkilökunnalle pikakokous. Opettajat tiedottavat oppilaille ja samalla rauhoittavat heitä. - varmista, että kaikki tapahtuman nähneet ovat rauhoittuneet ennen kotiinlähtöä. - tarvittaessa koko koulun väki saliin; yhteinen tiedotustilaisuus Oppilashuoltoryhmä koolle Oppilashuoltoryhmä järjestää jälkihoitoa tarpeen mukaan. 7

8 C) SAIRASKOHTAUKSET Luokanopettajalla velvollisuus informoida henkilökuntaa luokallaan olevasta oppilaasta, jolla on jokin sairaus, esim. diabetes tai epilepsia. Diabetes, shokki Oppilaan poikkeava käytös hajamielisyys, poissaolevuus väsymys, ärtyneisyys epäselvä puhe Oppilaan fyysinen oireilu nälän tunne, hikoilu vapina Oireet johtuvat verensokerin laskusta, hoitamattomana tajuttomuus. Ensiapu Jos potilas on tajuissaan: hunajaa, sokeripala, sokerimehua tai siirappia suun limakalvoille. Jos tilanne ei korjaannu, potilas lääkäriin. 8

9 Astma Oireet kohtauksessa vaikea, pihisevä, vinkuva uloshengitys limaneritys lisääntyy Ensiapu potilaan omat ensiapulääkkeet lapselle mieluisa, rentouttava asento tehostettu, rauhallinen palleahengitys kevyt hengitys nenän kautta mahdollinen lääkitys juominen, ikkunat auki, happea Huomioitava koulussa käsityö kotitalous liikunta Tarvittaessa: jos kohtaus ei laukea muutamassa minuutissa omilla lääkkeillä, tilaa ambulanssi! 9

10 Epilepsia Epilepsiakohtaukset: Paikalliset kohtaukset (pieni kohtaus): esim. hetkellinen poissaolokohtaus, tuijotus, silmien räpyttely, toistuvat vatsakivut, oksentelu Yleistynyt kohtaus: koko vartaloon leviävä kouristuskohtaus, johon liittyy aina tajuttomuus. Alkaa usein ilman ennakkovaroitusta. Miten autan? - pysy rauhallisena, kun kohtaus on alkanut, sitä ei voi pysäyttää - älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi, ettei oppilas kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään - älä laita oppilaan suuhun mitään - kylkiasento - jos kohtaus kestää yli 15 minuuttia, lähetä lääkärin vastaanotolle - kohtauksen jälkeen lepo 10

11 D) KUOLEMANTAPAUS KOULULLA (tasku B) 1. Varmista, että rehtorilla on oikea tieto asiasta 2. Rehtori ilmoittaa tapahtumasta omaisille 3. Rehtori kutsuu oppilashuoltoryhmän ja /tai kriisiryhmän koolle 4. Koko koulu koolle kerrotaan tosiasiat täydellisinä korjaa väärät huhut lippu puolitankoon (talonmies) 5. Asiallinen viesti koteihin (kirjemalli taskussa) 6. Opettajat varmistavat luokissa, ettei kukaan oppilaista lähde itkuisena tai järkyttyneenä kotiin. Soita vanhemmille tarvittaessa. Lähipäivinä: muistotilaisuus koulussa ja muistaminen luokassa. Hautajaisiin osallistuminen: sovitaan käytännön asioista vanhempien kanssa. Kirjemalli koteihin hautajaisiin osallistumisesta. (kirjemalli taskussa) Kuolemantapaus koulun ulkopuolella lupa asiasta tiedottamiseen kysyttävä vanhemmilta. 11

12 Muistaminen koulussa: Oppilaan tai opettajan kuolema tulee huomioida koulussa tietyllä tavalla tapoja on monia. Kuolemasta kerrotaan aamunavauksessa, jolloin menetystä voidaan avoimesti surra. Vietetään hiljainen hetki kuolleen muistoksi. Koulun lippu lasketaan puolitankoon. Eräs tapa on muistotilaisuuden järjestäminen. Muistohetkeen voi sisältyä: - rehtorin muistosanat - luokanopettajan puhe - sopiva runo - papin puhe - laulu tai musiikkiesitys - kokoontuminen koulun pihalle lipun ympärille Muistaminen luokassa: Kuolemantapaus voidaan huomioida luokassa monella tavalla ja muistoa voidaan kunnioittaa erilaisin symbolein. Oppilaat voivat koristella kuolleen luokkatoverinsa istumapaikan piirroksilla, maalauksilla tai hänen muistokseen voidaan sytyttää kynttilä. Symboliset eleet auttavat oppilaita jäsentämään kaoottisia ajatuksiaan ja tunteitaan. Kun lapset saavat muuttaa ajatuksensa ja tunteensa toiminnaksi, käsittämättömästä tulee konkreettista. Aikuisen tavoin lapset tuntevat itsensä helpottuneiksi symbolisten eleiden jälkeen, vaikka niiden vaikutus jäisikin selittämättömäksi. 12

13 E) OPPILAS KATOAA KOULUSSA TAI RETKELLÄ 1. ilmoitus rehtorille 2. soitto kotiin 3. tutkitaan koulualue sisältä ja ulkoa 4. kuulutus koko koululle; olisiko joku nähnyt oppilasta 5. ilmoitus vanhemmille, mahdollinen soitto poliisille KOULUMATKALLA 1. opettaja ja vanhemmat sopivat keiden kavereiden kotiin soitetaan 2. jos oppilasta ei löydy, ilmoitetaan asiasta rehtorille 3. vanhemmat ottavat yhteyttä poliisiin KATOAMISEEN LIITTYVÄ MAHDOLLINEN RIKOS Jos kyseessä on rikos, ilmoitetaan asiasta mahdollisimman pian rehtorille > poliisille, jotka jatkavat asian hoitamista. 13

14 F) PAHOINPITELYEPÄILY: 1. Keskustele lapsen kanssa vammojen synnystä 2. Keskustele asiasta terveydenhoitajan ja rehtorin kanssa. Yhdessä sovitaan, kuka ottaa yhteyttä vanhempiin. 3. Jos tarvetta, soita sosiaalitoimistoon. Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulaki 40. Lastensuojelun neuvonta virka-aika (lastensuojeluilmoitukset) ilta-aika Lastensuojelulain 40 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. 14

15 G) AURINKORINTEEN KOULUN SUUNNITELMA KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti oman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaamista on mikä tahansa toiminta, joka vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin, eli aiheuttaa hänelle harmia tai pahaa mieltä. Kiusaamisen kriteerit ovat toistuvuus, jatkuvuus, tahallisuus, epätasa-arvoinen suhde kiusatun ja kiusaajan välillä. Kiusaamisen muotoja: Sanallinen painostus Välinpitämättömyys * ivaaminen * syrjiminen * nimittely * eristäminen * halveksunta Fyysinen väkivalta Pakottaminen * lyöminen * kiristäminen * potkiminen * uhkaaminen * kamppaaminen * tavaroiden ottaminen Vahingonteko * tavaroiden rikkominen ROOLIT KIUSAAMISTAPAUKSISSA * kiusattu * kiusaaja(t) * apuri, kannustaja, yllyttäjä (lähtee mukaan kiusaamiseen tai kannustaa kiusaajaa jatkamaan) 15

16 * hiljainen hyväksyjä (ei uskalla puuttua tilanteeseen, ei ole huomaavinaan, antaa kiusaajalle passiivisen vahvistuksen jatkaa kiusaamista) * puolustaja (asettuu kiusatun tueksi kiusaajaa vastaan, kieltää kiusaajaa, kertoo kiusaamisesta) KIUSAAMISEN TUNNISTAMINEN Koulussa * oppilas on toistuvasti yksin välitunnilla tai ei halua ollenkaan lähteä välitunnille * oppilas vaikuttaa ahdistuneelta ja /tai alakuloiselta * oppilas jää päivän päätyttyä koulun alueelle lähtemättä heti kotimatkalle * oppilaan vastauksille nauretaan toistuvasti * oppilasta ei valita ryhmätöihin tai joukkueisiin * oppilaan poissaolot lisääntyvät Kotona * lapsi on haluton lähtemään kouluun * lapsella on univaikeuksia, päänsärkyä, vatsakipua ym. fyysisiä oireita * lapsi ei puhu kavereistaan eikä tuo heitä kotiin * lapsi alkaa kulkea uutta reittiä kouluun tai haluaa saattajan * lasta vaivaa yleinen alakuloisuus KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY * tutustu KiVa-koulu materiaaliin * koko henkilöstö tiedostaa ja sitoutuu siihen, että kiusaamista ei hyväksytä koulussamme missään muodossa * koulun myönteinen ilmapiiri sekä oppilaiden itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Konkreettisia toimia: oppitunnit luokissa. * koulun ja luokan yhteiset säännöt * aktiivinen välituntivalvonta ja mielekkääseen välituntitoimintaan ohjaaminen * kummitoiminta * luokassa puhutaan kiusaamisesta ja tehdään selväksi, että kiusaamista ei sallita. * korostetaan oppilaille, että kiusaamisesta kertominen on tärkeää, jotta asiaan voidaan puuttua. 16

17 * oppilaille ja vanhemmille tiedotetaan koulun toimintamalli kiusaamistilanteessa * koulussa tehdään kaikille luokille kirjallisia kyselyjä oppilaiden kokemuksista kiusaamisesta. Tulosten perusteella ryhdytään tarvittaviin jatkotoimiin. OHJEITA VANHEMMILLE * seuraa lasten vointia: sairauksia, rahankäyttöä, naarmuja ja mustelmia, mielialaa * keskustele kavereista, koulusta * kiusaamista ei pidä koskaan hyväksyä * ota tarvittaessa yhteys kouluun, muihin vanhempiin myös silloin kun kyseessä ei ole oma lapsi * selvitä: kuka? mitä? missä? milloin? * kannusta lasta puolustautumaan * tue ja rohkaise kiusattua * ohjaa lastasi harrastuksiin KOULUMME ON KIVA KOULU KiVa Koulu -ohjelma KiVa Koulu on valtakunnallinen, opetusministeriön rahoituksella kehitettävä ja vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma, joka on kehitetty kiusaamisen vastaiseksi työvälineeksi kasvattajien käyttöön. Ohjelma on suunnattu perusopetuksen vuosiluokille 1 9. Toimenpiteet koko koulussa KiVa Koulu ohjelmasta saamme tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Ohjelma sitouttaa kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön. Henkilökunta kertaa joka syksy koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyviä toimintatapoja yhteisessä kokouksessa. Toukokuussa kaikki koulumme oppilaat vastaavat nimettömästi KiVa Koulu-tilannekartoitukseen. Koulu saa tilannekartoitustulokset tietoonsa kesän aikana ja niihin tutustutaan huolella seuraavana syksynä. Koulussa järjestetään KiVa Koulu -startti joka syksy jonkun mukavan puuhan tai esityksen muodossa. Startin tarkoituksena on muistutella kaikille oppilaille, että olemme kiusaamisen vastainen koulu. 17

18 Välituntivalvojat käyttävät heijastinliivejä, jotka lisäävät heidän näkyvyyttään. Koulussamme on myös kummioppilastoimintaa, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä isompien ja pienempien oppilaiden välistä myönteistä toimintaa. Toimenpiteet luokassa KiVa Koulu -ohjelma sisältää 10 kaksoistuntia (2 x 45 min.) välitehtävineen, jotka viedään läpi 1-2 lukuvuoden aikana. Oppitunneilla keskustellaan mm. toista kunnioittavasta käytöksestä, ryhmässä toimimisesta ja kiusaamisesta sekä tehdään erilaisia harjoituksia ja ryhmätöitä. Oppitunteja täydentää KiVa-tietokonepeli. Pelissä seikkaillaan virtuaalisessa koulussa, harjoitellaan kiusaamisen vastaista toimintaa ja saadaan siitä palautetta. Oppilas pääsee peliin myös kotona, mikäli hänen kotonaan on Internet-yhteys. Luokkatason työskentelyn keskeinen tavoite on vaikuttaa oppilaisiin niin, että he kiusaajan kannustamisen sijaan asettuisivat tukemaan kiusattua ja osoittaisivat, etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen loppuminen tulee mahdolliseksi kun yhteinen vastuuntunne herää ja koko ryhmän normeissa tapahtuu muutoksia. Toimenpiteet yksittäisissä kiusaamistilanteissa KiVa Koulu -ohjelmassa keskitytään paitsi kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, myös mahdollisimman tehokkaaseen puuttumiseen. Aurinkorinteen koulussa toimii rehtorin, apulaisrehtorin ja kolmen opettajan muodostama koulutiimi. Tiimin jäsenet ovat perehtyneet KiVa-koulutoiminnan mukaisiin toimenpiteisiin, joiden avulla yksittäisiin kiusaamistapauksiin puututaan. Kun vanhempi ottaa yhteyttä kouluun kiusaamisasiassa tai oppilas kertoo kiusaamisesta opettajalle, selvitetään ensin, onko kysymyksessä systemaattinen kiusaaminen, satunnaisempi konflikti, riita lasten välillä vai esimerkiksi väärinkäsityksiin perustuva loukkaantuminen. Kaikista systemaattisen kiusaamisen tunnusmerkit (toistuvuus, jatkuvuus, tahallisuus, epätasa-arvoinen suhde kiusatun ja kiusaajan välillä) täyttävistä tapauksista välitetään tieto koulutiimille, jonka jäsenet ryhtyvät selvittämään asiaa ja käymään keskusteluja eri osapuolten kanssa. Tiimin jäsenet keskustelevat ensin kiusatun oppilaan ja tämän jälkeen jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen. Kiusaamisessa mukana olleet lapset tavataan vielä ryhmänä. Kun on sovittu, miten he muuttavat käyttäytymistään, sovitaan uudesta tapaamisesta, seurantakeskustelusta. Sekä kiusatun että kiusaamiseen osallistuneiden kanssa tavataan uudelleen ja varmistetaan, että 18

19 kiusaaminen on todella loppunut. Jokaisen tapauksen käsittelyssä on mukana kaksi tiimin jäsentä. Keskustelujen kaikki vaihteet kirjataan KiVa Koulu -lomakkeille. Vanhempia informoidaan kaikista tiimin käsiteltävänä olleista omaa lasta koskevista tapauksista. Tarvittaessa vanhempia voidaan pyytää koululle selvittämään asiaa. Ensisijaisesti kiusaamiseen liittyvät keskustelut käydään kuitenkin koulun aikuisten ja oppilaiden välillä. Oppilaille annetaan mahdollisuus muuttaa omaa käytöstään. Yhteenveto esiin tulevien kiusaamistapausten käsittelystä: Onko kyse systemaattisesta kiusaamisesta? Ei -> luokanopettaja selvittää asian Kyllä -> tapaus ohjataan KiVa -tiimille KiVa -tiimin toiminta: 1. Tapaaminen kiusatun oppilaan kanssa: Aion auttaa sinua. Kerro, mitä on tapahtunut. 2. Keskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa yksitellen: Miten voit muuttaa omaa käytöstäsi? Miten voit luvata jatkossa toimivasi? 3. Keskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ryhmänä: Mihin olemme sitoutuneet? 4. Soitto kaikkien niiden oppilaiden koteihin, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin. 5. Noin viikon kuluttua seurantakeskustelu kiusatun oppilaan kanssa: Onko tilanne muuttunut? 6. Seurantakeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden (ja kiusatun oppilaan) kanssa: Miten varmistamme, että kiusaamista ei enää tapahdu? 19

20 H) VÄKIVALTATILANNE KOULUSSA Väkivaltainen oppilas Miten toimia? - oppilaan rauhoittaminen, tarvittaessa oppilaan vieminen rauhalliseen paikkaan - opettaja ja oppilas ja rehtori yhdessä selvittävät tilanteen ja toimenpiteet - yhteys vanhempiin sekä oppilashuoltoryhmään tai kriisiryhmään - selvitetään tilanne myös silminnäkijöiden kanssa asian loppuun käsittelemiseksi Jos edellä oleva tilanne ei rauhoitu ja/tai käytössä on oppilaalla tai muulla henkilöllä aseita tai väkivaltavälineitä on huolehdittava, ettei kenenkään turvallisuus tai henki vaarannu * oppilaat ohjataan pois paikalta * tieto rehtorille, joka antaa jatkotoimintaohjeet ja hälyttää tarvittavaa apua Häiriköivä oppilas Jos oppilas häiriköi koulun tiloissa koulupäivän aikana tai oppituntiensa jällkeen eikä kehotuksista huolimatta rauhoitu, tiedotetaan ensin huoltajaa ja velvoitetaan häntä hakemaan oppilas pois koulusta. Jos huoltaja ei pysty tätä tekemään ja oppilas jatkaa häiriköintiä, kutsutaan paikalle poliisi. 20

21 Aseellinen uhka - Soita 112 ja pyydä poliisin apua. - Tiedota rehtoria tai seuraavaa henkilöä kriisiryhmän listassa. - Lukitse kulkuväylät ja ikkunat. - Lukitse luokan ovi ja sammuta valot. - Pidä oppilaat luokassa, poissa ovilta ja ikkunoista. - Istu oppilaiden kanssa lattialla ja pyri rauhoittamaan tilannetta. - Pidä jatkuvasti yhteyttä poliisiin. - Älä päästä oppilaita yksin kotimatkalle. Pommiuhka puhelimessa - Kuuntele tarkasti älä keskeytä. - Yritä merkitä muistiin koko viesti. - Tiedota rehtoria tai seuraavaa henkilöä kriisiryhmän l-listassa. - Soita 112 ja pyydä poliisin apua. - Koulu on tyhjennettävä nopeasti. Kuulutus tehdään keskusradion kautta. - Koulu tyhjennetään pelastussuunnitelman mukaisesti. Pommiuhka faxilla, sähköpostilla tai muulla tavoin - Säilytä todiste. - Tallenna sähköpostiuhkaus. - Toimi pommiuhkan toimintaohjeen mukaisesti. Panttivankitilanne - Toimi rauhallisesti. - Neuvottele ja kysele uhkaajan tarkoitusperiä. - Voita aikaa ja koeta löytää yhteistyömahdollisuudet. - Toimi tilannekohtaisesti. Katso Kriisin käsittely oppilaiden kanssa luokassa tasku + ohjeet kotiin. 21

22 I) OPPILAIDEN HÄIRITSIJÄT KOULUN YMPÄRISTÖSSÄ JA KOULUMATKALLA - mahdollisesta epäilystä tieto rehtorille - tiedottaminen oppilaille ja koulun henkilökunnalle - rehtori ilmoittaa tarvittaessa poliisille ja koteihin J) PÄIHDEONGELMAT Päihteiden käyttö/epäily - yhteys terveydenhoitajaan ja rehtoriin sekä vanhempiin - päihteiden takavarikointi - tarvittaessa yhteys sosiaalityöntekijään 22

23 2) PITKÄAIKAISET KRIISIT JA HÄIRIÖT K) JOS HUOLESTUT LAPSESTA keskustele ensin - vanhemman - erityisopettajan - terveydenhoitajan tai - oppilashuoltoryhmän kanssa L) KRIISITILANTEITA JA HUOLESTUTTAVIA OIREITA - perhekriisi (vanhempien ero, lähiomaisen kuolema, konkurssi, alkoholiongelma, mielenterveysongelmat) - oppilaan päihteiden käyttö - koulupinnaus ja suuret poissaolomäärät - vakava sairaus (oppilas, perhe, koulun työntekijä) - vetäytyvyys, kyvyttömyys leikkiä - levottomuus - aggressiivisuus, tottelemattomuus, raivokohtaukset - keskittymisvaikeudet - huono koulusuoriutuminen, alisuoriutuja - väsymys - huono pettymyksen sietokyky - liiallinen epävarmuus tai syyllisyyden tunne - tunteettomuus, ilottomuus, alakuloisuus Jos huomaat, että käyttäytyminen muuttuu ja oireet pitkittyvät, ota yhteyttä vanhempiin. Ilmaise huolesi, jos oppilas mielestäsi tarvitsee lisätukea. 23

24 Kriisiryhmä Toimintamallit erilaisissa kriisitilanteissa Kun tulee tieto onnettomuudesta, tms. Ensimmäinen tehtävä on tarkistaa tiedon paikkansapitävyys. Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää: mitä on tapahtunut missä ja milloin kuka tai ketkä ovat tapahtuman uhrit soittajan henkilöllisyys Kriisiryhmä tekee tilannekartoituksen ja päättää sen pohjalta mitkä ovat toiminnan tasot. Toiminnan mahdolliset tasot: koko koulu opettajanhuone luokka yksittäiset oppilaat vanhemmat koulun ympäristö (esim. asuinalue, muut koulut) Kriisiryhmän tehtävänä on 1) arvioida kriisin vakavuusaste; vaatiiko tilanne kriisiryhmän puuttumista 2) soveltaa kriisisuunnitelman ohjeet ao. kriisitilanteeseen 3) arvioida keitä kaikkia tapahtuma koskee; mitkä ovat toiminnan tasot 4) arvioida tukitoimien tarve 5) huolehtia tiedottamisesta (sopia vastuuhenkilö lehdistöön päin) 6) huolehtia tukitoimien organisoimisesta ja tarvittaessa ulkopuolisen avun hankkimisesta 7) varmistaa, että henkilöstö tietää mistä on kysymys ja miten tulee toimia 8) arvioida kuinka kauan tukitoimia tarvitaan Tiedottaminen Mikäli mahdollista, koulun työntekijöiden tulisi saada tieto tapahtuneesta ennen oppilaita. Tapa, jolla tapahtumasta ilmoitetaan antaa sävyn koko tapahtuman vaikutuksille ja käsittelylle. Tiedot täytyy antaa sensitiivisesti ja myötäeläen. Täytyy muistaa mahdolliset sokkireaktiot ja sisällyttää ilmoitukseen jotain, joka hillitsee / lieventää reaktioita. Kaikkiin vanhempiin on syytä ottaa yhteys, kun - tragedia on tapahtunut koulun tiloissa - koulua voidaan pitää vastuullisena - asia koskettaa isoa joukkoa lapsia Tämä on tärkeää: - luottamuksen palauttamiseksi kouluun - vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa omien lastensa auttamiseksi - vanhemmat voivat toimia myös koulun tukena 24

25 3) KRIISIKANSION SEURANTA JA KOULUTUS Koulutustarvetta: - ensiapukoulutus - jatkuvaa koulutusta kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä ongelmista - pelastautumiskoulutus - poliisilta tietoa huumeista ja väkivaltatilanteissa esim. poliisin vierailut 6. lk 25

26 KIRJEMALLI MENEHTYNEEN OPPILAAN LUOKKATOVERIEN KOTIIN: luokka on tänään saanut traagisen tiedon, että on menehtynyt. Tämä tietysti on asia, joka koskettaa meitä kaikkia. Lähipäivinä tulemme antamaan tämän takia paljon aikaa tapahtuneesta puhumiselle. Kouluterveydenhoitaja tulee myös olemaan paikalla ja pappi tulee osallistumaan muistotuokioon. On varsin tärkeää lapsille, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin lisätietoja tai apua kaivatessasi. 26

27 KIRJEMALLI KOTIIN HAUTAJAISIIN OSALLISTUMISESTA: ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PAPPI TAI OPETTAJA KYSYY OMAISILTA, ETTÄ HALUAVATKO HE OPPILAAN LUOKKATOVERIEN OSALLISTUVAN HAUTAJAISIIN. On päätetty, että haudataan päivänä./.. klo.. Olemme perheen kanssa sopineet, että luokka osallistuu hautajaisiin. Osallistuminen on tietysti vapaaehtoista, mutta on hyvä, jos niin monta oppilasta kuin mahdollista, on mukana. Tällä voi olla suuri merkitys surun käsittelyssä lähiaikoina. Rehtori, luokanvalvoja ja aineenopettaja tulevat osallistumaan, mutta on tärkeätä, että lapsilla on myös joku toinen mukanaan. 27

28 LIITE Lapsen ja nuoren surureaktiot 1) Välittömät reaktiot Shokki ja epäily - ei voi olla totta - kieltäminen Pelko ja vastustus - kauhistuminen - voimakas protesti Apatia ja lamaannus Kaikki jatkuu entisellään - lapsi jatkaa arkiaskareitaan kuin mitään ei olisi tapahtunut 2) Tavalliset reaktiot Ahdistus - turvallisuudentunne järkkyy - pelot (pelkää esim. vanhemmille tapahtuvan jotakin, yksinjäämisen pelko, pimeän pelko) - jatkuva vaaratilanteiden kohtaamisvaikeus, säikähtely Voimakkaat muistot - tilanteeseen liittyvät aistihavainnot palaavat toistuvasti mieleen Unihäiriöt - nukahtamisvaikeudet - painajaiset ja yöheräilyt - muista: kuolema ei ole nukkumista, iäisyysmatka, tms. 28

29 Masennus, kaipaus ja ikävä - itkeskely - mikään ei huvita - vainajan etsiminen (hakeutuminen paikkoihin, joissa oltiin yhdessä) - muisteleminen, kuvien katselu, yms. - läheisyyden etsiminen, esim. vainajan vaatteiden avulla - samaistuminen: jäljittelee vainajaa tai omaksuu hänen roolinsa Viha ja huomiota vaativa käytös - kiukunpurkaukset, raivoaminen - syyttely - uhkailu - usein pojilla voimakkaampi kuin tytöillä Syyllisyys, itsesyytökset ja häpeä - lapsi voi uskoa ajatustensa, tunteidensa tai tekojensa aiheuttaneen kuoleman Kouluvaikeudet - keskittymisen ongelmat - oppimisvaikeudet - häiriökäyttäytyminen - erityisesti vanhempien kuollessa useampien vuosien ajan Psykosomaattiset oireet - päänsärky - vatsavaivat, yms. - myös sairastelun lisääntyminen (esim. saa herkemmin flunssan) 29

30 3) Muita mahdollisia reaktioita Erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla on ollut useita traumaattisia kokemuksia elämässään. Regressiivinen käyttäytyminen - esim. kastelun alkaminen uudelleen, vauvankieli, jne. Muiden välttely, vetäytyminen syrjään Kuvitelmat, väärinkäsitykset Persoonallisuuden muutokset - esim. iloinen, vilkas lapsi voi muuttua hiljaiseksi ja syrjäänvetäytyväksi Pessimistinen asenne tulevaisuuteen - tavallisempaa sodan kokeneiden lasten kohdalla Syyn ja tarkoituksen pohtiminen - epäoikeudenmukaisuuden kokeminen Kehittyminen ja kypsyminen - itsekeskeisyys vähenee ja empatia kasvaa 30

31 Lapsen ja nuoren surun kohtaaminen Avoin ja rehellinen kommunikaatio - selitä lapselle ymmärrettävästi huomioiden ikä ja kehitystaso - selvitä väärinkäsitykset - vältä abstrakteja selityksiä - älä kaunistele sanontoja, älä vertaa kuolemaa uneen, matkaan - läheisin ihminen kertoo Anna aikaa lapselle ymmärtää - ole avoin kysymyksille, ole valmis juttelemaan juuri, kun lapsi sitä haluaa - älä odota juttutuokiosta kovin pitkiä - katselkaa valokuvia - käykää haudalla - salli lapsen leikit (kuolema, hautajaiset) Tee menetyksestä todellinen - näytä tunteet lapselle - lapset mukaan näkemään vainaja, mukaan hautajaisiin - muistoesineitä Tue emotionaalista hallintaa - jatkuvuus (päiväkoti-koulu) - vältä turhia ihmissuhteiden katkeamisia - puhu lapselle kuolemanpelosta/oma tai vanhempien - salli lapsen puhuvan syyllisyydentunteista - parempi saada hoitaja kotiin kuin viedä lapsi pois 31

32 Lapsen osallistuminen esim. hautajaisiin edellyttää: - valmistelua; lapsen tulee tietää mikä odottaa - saattaja, omainen koko ajan mukana - jälkipuintia lapsen ehdoilla Opettajien merkitys tärkeä lasten kriisitilanteiden tukemisessa Opettajilla on suuri merkitys lasten tarpeiden tyydyttäjinä, kun kuolemantapaus koskettaa yksittäistä oppilasta tai koko koulua. Opettajat muodostavat monesta syystä voimavararyhmän, jolla on hyvä tilaisuus huolehtia lapsen tarpeista, koska: - opettajat tuntevat yleensä lapsen persoonallisuuden - opettajat tuntevat luokkien kulttuurin ja ilmapiirin - opettajien erikoisala on tiedon jakaminen lapsille he taitavat sen paremmin kuin psykiatrit, psykologit tai koululääkärit - opettajat tietävät, kuinka oppilaat saadaan mukaan ja millaisia ilmaisumuotoja voi käyttää kuolemantapauksesta tai katastrofista puhuttaessa. On kuitenkin tilanteita, kuten nuoren itsemurha tai traumaattinen kriisi, jolloin kunnan kriisiryhmän kutsuminen mukaan työskentelyyn on paikallaan. 32

33 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Lapsen suru Atle Dyregrov, Gummerus 1993 Psyykkinen ensiapu Koulu ja kriisitilanteet MLL, SPR, Suomen mielenterveysseura Punamusta Oy Helsinki 1992 STAKES, monisteet Suositeltavaa kirjallisuutta Katastrofipsykologian perusteet Atle Dyregrov, 1994 Surevan lapsen kanssa Erkkilä-Homberg-Niemelä-Ylönen 33