KALAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SELKÄIMEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Transkriptio

1 KALAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SELKÄIMEN TYÖNUMERO: KAAVASELOSTUS EHDOTUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

2 Muutoslista HYVÄKSYTTY FIKIRV EHDOTUS TAIR LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Kannen kuva Kannen kuvan pohjakartta MML2015/

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan kuvaus Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Maaperä Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset (19)

4 5.1.2 Mitoitus Suojelu Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 2 Asemakaavan seurantalomake, Liite 3 Vastineluettelo, (19)

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue on kaksiosainen. Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä (osa) ja -52 (osa). Asemakaavan muutos koskee Kalakosken kylän korttelia 405 (osa). Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä (osa) ja -52 (osa). Asemakaavan muutos koskee Kalakosken kylän osaa korttelista 405. Kaksiosainen kaava-alue sijaitsee Jokioisten keskustasta noin kaksi kilometriä pohjoiseen. Asemakaavan laajennusalue sijaitsee Selkäimen alueella Uudenkulmantien jatkeena. Kaavamuutoksen alue rajautuu idästä Humppilantiehen, lännestä Jokioisten museorautatiehen, etelästä pelto- ja pohjoisesta asuinalueeseen. Kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kaava-alue sijaitsee Humppilantien ja museorautatien välissä (pohjakartta MML2015/ 3 (19)

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Jokioisten kunnanhallitus käynnistää Selkäimen asemakaavan laajennuksen ja Kalakosken asemakaavan muutoksen. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta Asemakaavan tavoitteet Selkäimen asemakaavan laajennuksen tavoitteena on liittää aiemmin asemakaavoittamaton, noin 130 m 2 suuruinen alue olemassa olevaan katualueeseen. Kalakosken asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan koulukiinteistön muuttaminen asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarvittavien katualuevarausten osoittamisen kaava-alueelle. 2.3 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan laajennusalue on osoitettu katualueena. Asemakaavamuutosalueen pohjoisosa on osoitettu katualueena. Loppuosa kaava-alueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueena (AO-3). AO-3 Erillispientalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia liike- ja työtiloja, joiden osuus rakennusalan käytetystä kerrosalasta saa olla enintään 49 %. Asemakaavan laajennusalue on osoitettu kokonaisuudessaan katualueena. Alueen kokonaispinta-ala on noin 130 m², kerrosala on 0 m². Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m². AO-3 korttelialueen pinta-ala on noin m². Korttelialueelle on osoitettu kerrosalaa yhteensä 1225 m 2. Tästä rakennusalasta on osoitettu 725 m 2 suojeltaville päärakennuksille (sr) sekä 500 m 2 rakennusoikeutta rakennusaloille, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Suurin sallittu kerrosluku korttelialueella on kaksi (II). AO-3 - korttelialueen korttelitehokkuus on noin 0,07. Korttelialueelle osoitetaan yksi tontti ohjeellisella tonttijaolla. Asemakaavamuutoksella osoitetun katualueen pinta-ala on noin 3600 m² ja kerrosala on 0 m². 2.4 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 4 (19)

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan laajennuksen alue koostuu kiinteistöistä (osa) ja -52 (osa).. Alueella sijaitsee tällä hetkellä ajoyhteys. Asemakaavan muutoksen alue koostuu kiinteistöstä (osa). Alueella sijaitsee Kalakosken koulun koulukäytöstä poistetut rakennukset. Alueen pohjoisosan kautta on kulku kiinteistölle Asemakaavan laajennusalueella sijaitsee jo nykyisellään ajoväylä (kuvan luoteisnurkka). Kaavamuutosalueella sijaitsee Kalakosken koulun koulurakennus, alakoulurakennus sekä apurakennuksia. Ortokuva MML2015, 5 (19)

8 3.1.2 Maaperä Asemakaavan laajennusalueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia. Asemakaavan muutosalueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia, kalliomaata ja savea. Kaava-alueen maaperä on hiekka- tai soramoreenia, kalliomaata ja savea. Karttaote ja - selitteet MML Luonnonympäristö Asemakaavan laajennusalueella ei sijaitse luonnonmukaista kasvillisuutta tai puustoa. Asemakaavamuutosalueen länsireunassa sekä koillisnurkassa sijaitsee metsikköä Maisema Maisemamaakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaan Lounaiselle viljelyseudulle, Loimijokilaakson viljelymaisemaan. Maakuntakaava 2040 yhteydessä laaditun maisemaselvityksen (Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-.alueiden päivitysinventointi 2016, luonnos) mukaan kaava-alue sijoittuu tarkemmin Jänhijoen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Maisema on hoidettua viljelysaluetta, jonka arvot perustuvat muun muassa laajoihin peltotasankoihin, lukuisiin muinaisjäännöksiin sekä vanhoihin tilakeskuksiin. (Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys 2016, Luonnos). Asemakaavan muutosalue sijaitsee laajan ja avoimen peltoalueen pohjoispuolella. 6 (19)

9 3.1.5 Rakennettu ympäristö Asemakaavan laajennusalueella ei sijaitse rakennuksia. Kaava-alueella sijaitsee pinnoittamaton ajoyhteys ja vesijohto. Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat vuonna 1912 rakennettu koulurakennus, vuonna 1938 rakennettu alakoulu, talousrakennus, sauna ja parakkirakennus sekä grillikatos ja pukukoppi. Koulun rakennukset on sijoiteltu väljästi avaran pihan kolmelle laidalle, neljäs sivu rajautuu urheilukenttään ja sen takana Humppilantiehen. Kuva rakennusten sijoittumisesta kaava-alueella. 7 (19)

10 Koulurakennus Kalakosken koulu perustettiin 1909, ja seuraavana vuonna valmistui uusi koulutalo, johon piirustukset oli tilattu Eliel Saarisen arkkitehtitoimistolta. Kalakosken koulurakennus on valmistunut vuonna Rakennus on hirsirakennus, jonka julkisivu on laudoitettu vuonna Talon ulkomuodossa onkin muutamia mallikoulurakennuksista poikkeavia ratkaisuja, kuten aumakaton lappeella olevat teräväkulmaiset pienet poikkipäädyt, joiden alla jäävien portaikkojen väli on ilmeisesti ollut alun perin avonainen; nykyinen katos on vuodelta Rakennuksen räystäslinjassa on aaltonauhalista. Hirsirakennus laudoitettiin vuonna Ikkunoiden ruutujako lienee uudistunut ja yksinkertaistunut 1900-luvun keskivaiheilla. Kalakosken kansakoulu (koulurakennus ja alakoulu) on huomioitu Jokioisten kunnan rakennusinventoinnissa kuuluvaksi luokkaan II: Kohteella on arvoja, mutta niiden merkittävyyttä ja laatua ympäristön ja perinteen kannalta on tarkasteltava yksityiskohtaisemmin alueelle suunniteltavien rakennushankkeiden tai muiden maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Lisäselvitystarvetta on harkittava vireille tulevan hankkeen tavoitteiden ja vaikuttavuuden pohjalta. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii vuokralla Jokioisten kunnan nuorten ja aikuisten työpaja. Paja toimii osassa rakennuksen tiloista. Rakennukseen on tavoitteena sijoittaa myös jatkossa paja- ja liiketoimintatiloja. Aumakaton lappeella olevat teräväkulmaiset poikkipäädyt ovat esimerkki mallikoulurakennuksista poikkeavista ratkaisuista. Kuva: Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 6/2009, Jokioisten kunnan rakennusinventointi (2009). 8 (19)

11 Kalakosken koulurakennus on suunniteltu Eliel Saarisen arkkitehtitoimistossa. Se on rakennettu Kuva: Sweco Ympäristö Oy. Alakoulu Vuonna 1938 valmistui pihapiiriin rakennusmestari Pekka Kaupin suunnittelema alakoulu, joka on julkisivuiltaan rapattu, mutta kokonaishahmoltaan mukailee vanhaa rakennusta. Kalakosken koulun pihapiiriin vuonna 1938 valmistuneen alakoulun on suunnitellut Pekka Kauppi. Rakennus mukailee hahmoltaan vanhaa koulurakennusta. Julkisivuiltaan rakennus on rapattu. Rakennus sijaitsee koulun urheilukentän laidalla. Rakennus on ollut Kalakosken koulun käytössä vuoteen 2015 asti. Rakennus on tavoitteena ottaa asuinkäyttöön. Urheilukentän laidalla sijaitseva Pekka Kaupin suunnittelema alakoulu on valmistunut vuonna Rakennus on julkisivultaan rapattu, mutta mukailee kokonaishahmoltaan vanhaa rakennusta. Kuva: Sweco Ympäristö Oy. 9 (19)

12 Sauna Vuonna 1912 rakennettu, punaiseksi maalattu peiterimalaudoitettu sauna on tiilikattoinen ja 34 m 2 kokoinen. Sauna. Kuva: Sweco Ympäristö Oy. Talousrakennus Pitkä, peltikattoinen ja ikkunaton talousrakennus on niin ikään punaiseksi maalattu ja peiterimalaudoitettu. Myös talousrakennus on rakennettu vuonna Rakennusta on muutettu myöhemmin lämpökeskuksen lisäämisellä. Talousrakennuksen luoteissiipi on purettu vuonna 2007, jolloin rakennukseen on tehty kattoremontti. Rakennuksen päädyssä sijaitsee tasakattoinen parakkirakennus. Lisäksi alueella sijaitsee tontin sisäisiä vesi-, jätevesija sähköjohtoja. 10 (19) Talousrakennus. Kuva: Sweco Ympäristö Oy.

13 3.1.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue rajautuu idässä Humppilantiehen, josta aiheutuu jonkin verran meluhaittaa Maanomistus Kaava-alueen omistaa Jokioisten kunta ja yksityiset maanomistajat. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Jokioinen kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaliiton alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman , kun korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä kaavasta jätetyistä valituksista. ( Ympäristöministeriö on vahvistanut antamallaan päätöksellä DNr: YM5/5222/2012 Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö vahvisti eräiden Kanta-Hämeen vuonna 2006 vahvistetun maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kumoamisen. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. ( 2. vaihemaakuntakaava käsittelee liikenteen ja luonnonvarojen aihealueita. Kaavassa keskitytään erityisesti tuulivoimaloiden alueisiin ja soiden maankäyttöön. Kaava sisältää myös eräitä liikenteen aluevarausten tarkistuksia. Kaavalla kumotaan myös osia voimassa olevista maakuntakaavoista. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan muutoksitta kokouksessaan ja ympäristöministeriö vahvisti sen ( Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava laaditaan kokonaiskaavana. Astuessaan voimaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavasta valmistellaan luonnos vuoden 2016 aikana ja se on nähtävillä vuoden 2016 lopulla tai vuoden 2017 alussa. 11 (19)

14 Viereisessä kuvassa on esitetty ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavakartta: Hämeen liitto, Asemakaavan laajennusalue on osoitettu merkinnällä rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Kaavamuutosalue on osoitettu maakuntakaavassa kylä-alueena, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (Ats). Ats- aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Kaava-alue sisältyy Loimijoen-Jänhijoen kulttuurimaisema-alueeseen (ma). Merkintään sisältyy suunnittelumääräys: Maisema-alueille sijoittuvassa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen, maisemallisiin näkökulmiin sekä kulttuuriympäristön moniarvoisuuden ja ajallisen kerroksellisuuden säilymiseen. Merkitään sisältyy kehittämissuositus: Maisema-alueilla tulisi edistää maiseman- ja kulttuuriympäristön hoitoa. Asemakaavamuutosalueen itäpuolelle on osoitettu sekä kehitettävä kevyen liikenteen yhteys että ulkoilureitti. Länsipuolelle on osoitettu museorata. Kaava-alue sisältyy 1. maakuntakaavassa maantietukikohdan lentoestealueiden suojavyöhykkeeseen (sv-d). Merkintään sisältyy aluekohtainen rakentamismääräys: Lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 30 m korkeita lentoesteitä. Kaava-alueella ei sijaitse maakuntakaavan vaihekaava 2:ssa tarkasteltuja kohteita. 12 (19)

15 3.2.2 Yleiskaava Jokioisten keskustan ja lähiympäristön oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue on osoitettu osayleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueena/pientalovaltaisena asuinalueena. PY/AP Julkisten palvelujen ja hallinnon alue/pientalovaltainen asuinalue. Alue varataan pääasiassa julkisille palveluille. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluita sekä asumista. Ote Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavasta. Kaava-alue on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. 13 (19)

16 3.2.3 Asemakaava Asemakaavan laajennuksen osalta on kyse alueen ensimmäisestä asemakaavasta. Korttelissa 405 on voimassa Jokioisten Minkiönkylän asemakaava, joka on hyväksytty rakennuskaavana ja rakennuskaavan muutoksena vuonna Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YO-1). YO-1 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonne saa rakentaa lisäksi enintään 2 asuntoa koulun henkilökuntaa varten sekä autotallit asuntojen käyttöön. Tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.30. Lisäksi on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ote Jokioisten kaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Jokioisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 14 (19)

17 3.2.6 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä ETRS- GK24 mittakaavaan 1:1000. Pohjakartan on toimittanut Jokioisten kunnan tekninen osasto Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Forssan seudun strateginen rakennetarkast elu Hämeen ympäristökeskuksen aloitteesta Forssan seudulla toteutettiin vuosien aikana strateginen rakennetarkastelu. Hankkeeseen osallistuivat kaikki seudun kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä). Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Selkäimen asemakaavan laajennuksen tavoitteena on liittää aiemmin asemakaavoitta-maton, noin 130 m2 suuruinen alue olemassa olevaan katualueeseen. Kalakosken asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan koulukiinteistön muuttaminen asuin- ja yrityskäyttöön sekä tarvittavien katualuevarausten osoittamisen kaava-alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Jokioisten kunnanhallitus käynnistää Selkäimen asemakaavan laajennuksen ja Kalakosken asemakaavan muutoksen. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta Kuulutukset nähtävilläolosta ilmoitetaan paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Keskuskatu 29 A, Jokioinen sekä kunnan Internet-sivuilla. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä välisen ajan. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta Asemakaavaluonnoksesta jätettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide. Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavakarttaa on tarkistettu rakennusalojen ja osoitettavien kerrosalojen osalta sekä osoitettu koulurakennukset suojelumerkinnällä (sr). Kaavamääräyksiä on tarkistettu AO-3- merkinnän ja yleismääräysten osalta. Kaavakarttaan on osoitettu maanalaisten johtojen sijainti ohjeellisena. Lausuntojen perusteella tarkistettiin vähäisesti myös kaavaselostusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 15 (19)

18 Jätettyihin mielipiteisiin sekä lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kolme. 4.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli nähtävillä _ välisen ajan. Jokioisten kunnanhallitus päätti nähtäville asettamisesta..201_. 4.5 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosvaiheen aineisto toimitetaan viranomaisille tiedoksi. 16 (19)

19 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Asemakaavan laajennusalue on osoitettu katualueena. Asemakaavamuutosalueen pohjoisosa on osoitettu katualueena. Loppuosa kaava-alueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueena (AO-3). AO-3 Erillispientalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike- ja työtiloja, joiden osuus rakennusalan käytetystä kerrosalasta saa olla enintään 49 % Mitoitus Asemakaavan laajennusalue on osoitettu kokonaisuudessaan katualueena. Alueen kokonaispinta-ala on noin 130 m², kerrosala on 0 m². Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m². AO-3 korttelialueen pinta-ala on noin m². Korttelialueelle on osoitettu pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle kaksi rakennusalaa, joille sijoittuvat suojellut rakennukset (sr). Päärakennuksille on osoitettu kerrosalaa yhteensä 725 m 2, mikä mahdollistaa rakennusten ullakkokerrosten käyttöönoton. Lisäksi on osoitettu 500 m 2 rakennusoikeutta rakennusalalle, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Suurin sallittu kerrosluku korttelialueella on kaksi (II), talousrakennuksille yksi (I). AO-3 -korttelialueen korttelitehokkuus on noin 0,07. Korttelialueelle osoitetaan yksi tontti ohjeellisella tonttijaolla. Asemakaavamuutoksella osoitetun katualueen pinta-ala on noin 3600 m² ja kerrosala on 0 m². Taulukko 5.1 Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mitoitus Korttelin pääkäyttötarkoitus Pinta-ala, m 2 Kerrosala, m 2 Tehokkuus ek AO-3 (akm) ,07 Katu (akm) Katu (akl) Yhteensä , Suojelu Asemakaavalla osoitetaan entiset koulurakennukset suojeltaviksi (sr). sr Suojeltava rakennus tai rakennettu ympäristö. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen erityiset arvot säilyvät. Ennen rakennusta muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. 17 (19)

20 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, talouteen, terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, kulttuuriin tai maisemaan. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen on esitetty alla Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta liike- ja työtiloja enintään 49 % kerrosalan määrästä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan keskeinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen poistuminen alueelta. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan muutos on kuitenkin tarkoituksenmukainen, jotta maakuntakaavassa osoitettu tavoite arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteiden säilymisestä toteutuu. Alueella sijaitsee koulurakennuksia, jotka eivät kuitenkaan ole enää opetuskäytössä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rakennusten käytön jatkaminen asuin- ja liiketilana, mikä tukee arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Tavoitetta tuetaan kaavamääräyksin Kaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan laajennuksen myötä asemakaavoittamaton alue muuttuu katualueeksi ja alueelle muodostuu yhtenäinen katu. Alueella sijaitsee vesijohtolinja. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan muutos tukee kunnan tavoitteita liikenteen ja teknisen huollon järjestämisessä. Asemakaavan laajennus täydentää em. tavoitteiden osalta aikaisemmin laadittuja asemakaavoja. Asemakaavan muutoksen myötä koulutontin pohjoisosa muuttuu katualueeksi. Alueen muuttaminen kaduksi tukee kunnan tavoitteita liikenteen ja teknisen huollon järjestämisessä. 18 (19)

21 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 18. marraskuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti, YKS- 530 Maria Kirveslahti Suunnittelija Ins. (AMK) 19 (19)