Kirmanseudun osayleiskaava Sari Niemi Iisalmen kaupunki

Transkriptio

1 Kirmanseudun osayleiskaava Sari Niemi Iisalmen kaupunki

2 MIKSI KAAVA TARVITAAN? Turvaamaan uusien työpaikkojen luomisen mahdollisuudet ja riittävä tonttivaranto työpaikoille Turvaamaan keskeisten liikenneväylien kehittämisen mahdollisuudet tärkeää alueen elinvoimaisuuden kannalta esim. vientiteollisuus ja työpaikat Luomaan yhteiset pelisäännöt rakentamiselle yhden kantatilan hyödyntäessä rakennusoikeutta runsaasti, voi asemakaavakynnys ylittyä ja naapurit jäävät ilman rakennuspaikkoja Turvaamaan palvelujen säilymisen mahdollisuudet keskeisillä paikoilla asutuksen ja muun yhdyskuntarakenteen lomassa Turvaamaan riittävät virkistysalueet Sari Niemi Iisalmen kaupunki

3 Sari Niemi Iisalmen kaupunki

4 KIRMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA VUOROVAIKUTUS Ohjelmointivaihe ( ) Ohjelmointivaiheeseen kuului Peltosalmi Kirmanjärven alueen kehityskuvan luominen. Työtä tekivät Oulun yliopiston opiskelijat yhdyskuntasuunnittelun kurssillaan. Osallistumis ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa keskusteltiin kyläläisten kanssa opiskelijoiden esittämistä ajatuksista. Valmisteluvaihe ( ) Suunnittelu aloitettiin laatimalla alustava luonnos osayleiskaavaksi. Alustava luonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa kesällä Luonnosvaihe (2015) Yleisötilaisuus keväällä 2015 Tekninen lautakunta asetti kaavan nähtäville maaliskuussa 2015 Yleisötilaisuudet keväällä 2016 Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus asettivat kaavan nähtäville keväällä Sari Niemi Iisalmen kaupunki

5 KIRMANSEUDUN OSAYLEISKAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ Lausuntoja kaavaan tuli yhteensä 15 esimerkiksi Pohjois Savon liitolta ja ELYkeskukselta, Liikennevirastolta, Museoviranomaisilta, Puolustusvoimilta, lautakunnilta ja vammaisneuvostolta Kannanottoja kaavaan tuli yhteensä 15 kappaletta yksityisiltä maanomistajilta Työneuvottelu ELY:n kanssa käytiin ja erillinen työneuvottelu kulttuuriympäristöstä (muistiot julkisia ja nähtävillä kaupungintalolla sekä kaavan nähtävillä ollessa nettisivuilla) Sari Niemi Iisalmen kaupunki

6 POHJOIS SAVON ELY:N LAUSUNTO LUONNOSVAIHEESSA Maakuntakaavan ohjausvaikutus : hyvät peltoalueet ja 5 tien kehittäminen Mitoitusperuste korkeahko kehitettävillä kyläalueilla Rantaosayleiskaavassa Kirmanjärvellä oltava M alkuinen merkintä pelto ja metsäalueilla, pelkkä biotalousmerkintä ei riitä Onko metsälain soveltaminen kaavan maa ja metsätalousalueilla varmistettu? Kaikki inventoidut arvokkaat kulttuuriympäristökohteet eivät löydy kaavakartalta Peltosalmen pudotuspaikka on syytä esittää myös strategisessa kaavassa Melualueiden osalta tulee käyttää vuoden 2030 ennustetta Kevyen liikenteen yhteystarvemerkinnät kaikkien maanteiden varsiin eivät ole perusteltuja, tulee pohtia mikä on realistista

7 KESKEISET MUUTOKSET KAAVAAN STRATEGINEN KAAVA: sr merkinnät (muutoksia+ pari uutta) kotieläintalouden suuryksiköt (kolme lisätty) melualuerajaus korjattu ennusteen mukaiseksi kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä poistettu Kirmantieltä ja Kilpijärvelle menevältä tieltä uiton pudotuspaikka lisätty "uipu" Nerkoonjärven kaavamuutosalue lisätty SL alue (liito oravat Salmenrannantien varrella) lisätty ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus merkinnät poistettu (keskikaidesuunnitelma) suunniteltu eritasoliittymä merkinnät poistettu yleismääräysten tarkentaminen

8 KESKEISET MUUTOKSET KAAVAAN RANTAOSAYLEISKAAVAOSUUS KIRMANJÄRVELLÄ: 1:91 AM rajaus ei jatku rantaan, sauna merkattu 6:34 RA rakennuspaikat pois kaavasta 18:14 sauna merkintä pois, muutettu RA:ksi (merkintätapa:oleva) 32:14 RA uusi korjattu RA olevaksi 32:7 RA:n rajausta muutettu (siten, että rasiteoikeus venevalkamalle mahdollinen) 35:1 AM alueen rajausta laajennettu sr 2 muutettu sr 3 (merkintätapaan asemakaavan kanssa yhtenäinen linjaus) sr merkintöjä poistettu (vain suureksi arvotetut jätetty) luo 1 alue poistettu kaava alueen eteläreunasta kyläkuvallisesti tärkeä alue merkitty melurajaus päivitetty ennusteen mukaiseksi yleismääräyksiin lisätty pohjavesimääräys yleismääräyksiin lisätty vesi ja viemäriliittymismääräys P merkintä muutettu PL (määräyksen sisältö ei muuttunut)

9 POHJOIS SAVON ELY:N LAUSUNTO EHDOTUSVAIHEESSA Käydään läpi teemoittain ELY:n lausunto Maakuntakaavan peltoalueet ja viitostien kehittämisvyöhyke Väestökehitysarvio Kyläalueet Kehitettävän kyläalueen määritelmä Mitoitus Kulttuuriympäristö Liikenteen melukysymykset Liikenne Kaavamääräykset

10

11 Väestökehitysarvio Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Arvio on myös ns. maaseutualueiden väestömäärän kehityksestä kehitettävillä kyläalueilla kaavassa annetulla mitoituksella olisi tarpeen eli paljonko muodostuisi alueen ajatelluksi asukasluvun maksimimitoitukseksi ja miten asukasluku on kehittynyt vuoteen SYKE:n kaupunki-maaseutuluokittelun tarkastelu tällä alueella olisi ollut hyödyksi. Luokittelun mukaan valtaosa suunnittelualueesta on kaupungin kehysaluetta. Vastine: Nyt Kirmanseudun osayleiskaava-alueella kyläalueilla on vajaa 300 rakennuspaikkaa. Uusia rakennuspaikkoja syntyy tämän kaavaselostuksessa esitetyn mitoitusnormin mukaisesti noin 170 kehitettäville kyläalueille. Tavoitteena ei ole, että kaikki nämä normin mukaiset rakennuspaikat toteutuvat ja siksi niitä ei ole lähdetty tarkasti kaavakartalle osoittamaankaan. Mitoitusnormi turvaa sen, että yksittäinen maanomistaja tietää realistiset mahdollisuutensa uusiin rakennuspaikkoihin. Todellisuudessa kuitenkin vain harva näistä mitoitusnormin mukaisista uusista rakennuspaikoista toteutuu. Iisalmen kaupungin väestöennuste on laskeva ja kaavoituksen lähtökohtana onkin ollut se, että kehitettävillä kyläalueilla säilyisi nykyinen väestö. Asumisväljyyden kasvu aiheuttaa sen, että uusia rakennuspaikkoja tarvitaan. Mitoitusnormissa ovat sisällä myös loma-asuntojen rakennuspaikat.

12 KYLÄALUEET Kirmanseudun kaavassa täydennysrakentamiselle suotuisat alueet on osoitettu kehitettäviksi kyläalueiksi. Niiden määrä ja / tai laajuus poikkeavat huomattavasti maakuntakaavasta ja tällä hetkellä alueella voimassa olevasta keskustaseudun osayleiskaavasta. Tämä kehitettävien kyläalueiden selkeästi kasvanut määrä kaipaisi perusteluja, koska se on myös mitoitukseen vaikuttava seikka. Myös kartta vesihuoltoverkostosta voisi omalta osaltaan perustella asiaa. Epäselväksi jää, riittääkö resursseja kehittää kaikkia näitä kyläalueita. Emätilakohtaista mitoitusta on muutettu ja se muodostuu turhan korkeaksi, vaikkakin suunnitteluperusteisuudella voidaan vähentää rakennuspaikkojen määrää. Jossain määrin vaikuttaa ristiriitaiselle, kun maakuntakaavan hyviä peltoalueita ja kulttuurimaisema-alueita osoitettaan kehitettäviksi ja tiivistettäviksi kyläalueiksi. Vastine: Kirmanseudun osayleiskaavassa mukana olevat kylät ovat esillä myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa merkinnöillä at-11 tai at-21. Ainoastaan Pikku-Ahmo ei ole mukana Pohjos-Savon maakuntakaavassa. Kirmanseudun osayleiskaava on tarkempi kuin maakuntakaava ja tässä suunnitelmassa maakuntakaavan yleispiirteiset merkinnät täsmentyvät. Pikku Ahmon alue on jo nyt tiivistynyt ja Kirmanseudun osayleiskaavalla halutaan turvata se, että alue ei enää tiivisty enempää niiden maanomistajien osalta, jotka ovat laskennallisen mitoitusnormin jo ylittäneet. Keskustaseudun osayleiskaavassa on puolestaan Kirman kylä jäänyt vaille kehitettävä kyläaluemerkintää, koska siinä lähtökohtana olivat lähinnä asutuskylät. Keskustaseudun osayleiskaavan tulokulma kyläaluemerkintöihin on siten eri tyyppinen kuin Kirmanseudun osayleiskaavan kehitettävä kyläaluemerkintä. Kirmanseudun osayleiskaavassa on lähtökohtana kehitettävälle kyläalueelle ollut myös kylärakenteen turvaaminen elinvoimaisen maatalouden näkökulmasta. Tämä seikka on mukana taulukoissa, joissa laajat yhtenäiset peltoalueet pienentävät laskennallista mitoitusnormia. Kaavaselostuksessa asiaa voidaan edelleen avata.

13 KYLÄALUEET MAAKUTAKAAVA JA KESKUSTASEUTU kilpijärvi kilpijärvi kotikylä kirma salmenranta

14 KEHITETTÄVÄ KYLÄALUE Keskustaseudun osayleiskaava Kirmanseudun osayleiskaava Asutuskylä Kilpijärven länsiranta ja Salmenrannantien varsi Elinvoimainen maaseutukylä, jossa pääpainon saavat maaseutuelinkeinojen harjoittamisen mahdollisuudet: Kilpijärven länsirannan eteläosa, Kirmanjärvi, Pikku Ahmon itäosa, Salmenrannantien varren eteläosa ja Kotikyläntien varsi Mitoitustaulukot taustalla ja niissä hyvien yhtenäisten peltoalueiden huomioiminen sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamisen turvaaminen Iisalmen kaupungin lähtökohtana on, että kulttuurimaisema-alueet ovat syntyneet elinkeinotoiminnan tuloksena ja niiden säilyminen turvataan parhaiten kehittämällä kylien elinkeinotoimintaa niiden omista lähtökohdista. Siten kehitettävä kyläaluemerkintä myös kulttuurimaisema-alueilla on perusteltu Sari Niemi Iisalmen kaupunki

15 MITOITUS KYLÄALUEILLA Kaavaselostuksen mukaan mitoitusperiaatteena käytettäisiin suunnitteluperusteisesti maksimissaan 1 rakennuspaikkaa / n. 1,5 ha rakentamiskelpoista maata, kuitenkin korkeintaan kymmenen uutta rakennuspaikkaa. Mitoitusperustetta on kasvatettu vuorovaikutuksen perusteella kaavaluonnosvaiheen jälkeen 2:sta 1,5:een. Tämä mitoitusperiaate on korkeahko, (myös moniin muihin Pohjois-Savon kuntiin verrattuna) kun ottaa huomioon alueiden sijainnin kaupungin kehysalueella ja olisikin vielä perusteltua miettiä sitä, voisiko esimerkiksi ensimmäiset 2 paikkaa saada esitetyllä mitoituksella, tämän jälkeen 1 paikka / 2 ha ja kattona 10 paikkaa. Epäselväksi jää onko mitoitusluvut taulukkoon laskettu vain niiltä osin kuin tilat ovat kehitettävän kyläalueen sisällä? Kannattaa muistaa, että käytössä olevan aineiston mukaan nyt ollaan hyväksymässä kaavaa (joka muodostuu kaavakartasta ja merkinnöistä / määräyksistä ja jonka osaa kaavaselostus ei ole), ei mitoitusperiaatteita. Mitoitusperiaate on kirjattu kaavaselostuksen mitoitustaulukoihin ja se mahdollisesti aikanaan ohjaa suunnittelutarveratkaisujen tekemistä. Koska mitoitus on korkea, on mahdollista että yksittäisessä tapauksessa mitoitusperiaatteiden mukainenkaan hanke ei täytä suunnittelutarveratkaisun oikeudellisia edellytyksiä. Näihin edellä mainittuihin korkeisiin mitoitusperusteisiin myös ELY saattaa osaltaan joutua ottamaan kantaa jonkin yksittäisen suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Vastine: Mitoitusnormi ei vahvistu Kirmanseudun osayleiskaavassa ja tämä on kaavoittajan tietoinen valinta. Päätös perustuu Nurmijärvellä Lepsämän osayleiskaavasta KHO:n ratkaisuun, jossa on todettu, että osayleiskaavalla ei voida vahvistaa mitoitusnormeja. Iisalmen kaupunki on kuitenkin halunnut antaa ohjeita suunnittelutarveratkaisuharkinnan pohjaksi, jotta maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaate toteutuisi Sari Niemi Iisalmen kaupunki

16 Sari Niemi Iisalmen kaupunki

17 Strateginen kaavakartta yhdyskuntarakenne Olemassa oleva yhdyskuntarakenne Kevyen liikenteen yhteystarve Kehitettävät kyläalueet Uudet työpaikka alueet Teollisuusalueet Kulttuuriympäristöt Uudet asuntoalueet Loma asuntoalueet Virkistysalueet Kehitettävä maaseutuoppilaitos/vaikutuksilta an samankaltainen alue Kotieläintalouden suuryksikkö Palveluiden alueet Valtatie ja kaksiraiteinen nopean Sari Niemi Iisalmen kaupunkiliikenteen rataosa

18 RAKENNUSJÄRJESTYS OHJAA RAKENTAMISTA RAKENNUSPAIKAN MINIMIKOKO ON RAKENNUSJÄRJESTYKSESSÄ 5000 M2 ESIMERKIKSI KANTATILA NUMERO 3, JOHON KUULUU TILAT 6:80, 6:79 JA 6:48 MUSTAT PISTEET TOTEUTUNEITA RAKENNUSPAIKKOJA TILALLE KUULUU YHTEENSÄ 4 RAKENNUSPAIKKAA (JOS MITOITUS 1 RAKENNUSPAIKKA/1,5 HA RAKENTAMISKELPOISTA MAATA) OHESSA SINISET PUOLENHEHTAARIN RAKENNUSPAIKAT OSOITTAVAT MITEN UUDET ESIMERKIKSI VOISI TOTEUTUA Sari Niemi Iisalmen kaupunki

19 KEHITTYVÄ KYLÄALUE KOTIKYLÄNTIEN VARSI KYLÄALUEELLA MITOITUS MÄÄRÄYTYY KANTATILOILLA VUODEN 1969 TILANTEEN MUKAISESTI 1 RAKENNUS- PAIKKA/ 1,5 HA RAKENNUS- KELPOISTA MAATA KYLÄALUEELLA (MAAPERÄ, KORKEUS) 50 ESIMERKKINÄ KOTIKYLÄNTIEN VARSI KANTATILA 6 HA MAAPERÄ KANTAVA JA EI YHTENÄISTÄ PELTOALUETTA MAHDOLLISUUS MAX 4 RAKENNUSPAIKKAA JOS TOTEUTUNUT 2 JÄLJELLÄ 2

20 KIRMANJÄRVEN KYLÄ KYLÄALUEELLA MITOITUS MÄÄRÄYTYY VUODEN 1969 TILANTEEN MUKAISESTI 1 RAKENNUSPAIKKA/ 2 HA RAKENNUSKELPOSTA MAATA KYLÄALUEELLA LUONNOSVAIHEESSA (MAAPERÄ, KORKEUSASEMA) 1 RAKENNUSPAIKKA/1,5 HA RAKENNUSKELPOISTA MAATA KYLÄALUEELLA EHDOTUSVAIHEESSA (ULMALAN YLEISTÖTILAISUUDEN JÄLKEEN TEHTY MUUTOS) RANTAVYÖHYKE MITOITETAAN ERIKSEEN MRL 72

21 TILA YHTEENSÄ 20 HA MAATA KYLÄALUEELLA SUURI OSA ALUEESTA RANTAVYÖHYKKEEN PELTOA/ OSIN HUONOSTI KANTAVAA MAATA MAXIMI 5 UUTTA TOTEUTUNUT 2 RANTAVYÖHYKE 1 UUSI KYLÄALUE 2 (JOS MAANOMISTAJA HAKEE)

22 KOTIKYLÄNTIEN KYLÄALUE KOTIKYLÄNTIEN VARREN KYLÄALUEELLE VOISI SIJOITTUA YHTEENSÄ 45 (37) OMAKOTITALOA TAI PARITALOA TOTEUTUNEENA ON YHTEENSÄ 25 TALOA (RAKENNUSPAIKKAA) JA 5 UUSIA TALOJA ON MAHDOLLISTA TULLA

23 PIKKU-AHMO TOTEUTUNEENA 34 RAKENNUSPAIKKAA MAHDOLLISUUS 19 UUTTA Sari Niemi Iisalmen kaupunki 3

24 TOTEUTUNUT 43 RAKENNUS- PAIKKAA MAHDOLLISUUS 41 UUTTA

25 TOTEUTUNUT 29 UUSIA 11

26 Kääriälä Hiekkala uusi rakennuspaikka Jussila uusi rakennuspaikka uusi rakennuspaikka uusi rakennuspaikka Koivikko uusi rakennuspaikka Karhunpesä Kiviharju Juurikka uusi rakennuspaikka Juurikka uusi rakennuspaikka Asemapiirustus, Iisalmen kaupunki, 2015

27 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaava-alueella on huomioitu valtakunnallisesti arvokas Peltosalmen viljelymaisema ja maakunnallisesti arvokas Peltosalmi-Kirmanjärven maisema-alue (MA 1 606). Kirmanseudun osayleiskaavaluonnokseen verrattuna suojelumerkintöjen suhteen on tapahtunut paljon muutoksia, koska sr-merkinnällä olevia kohteita on poistettu noin 11 kpl, 6 kpl sr-kohteista on samoja kuin luonnosvaiheessa niitä oli 17 kohdetta. Näin suurta arvotuksen muutosta pitää pystyä perustelemaan. Sr-merkintä on aiheellinen ainakin Peltosalmi (113) ja Pekkala (188) kohteisiin, jotka ovat Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan (vahvistettu ) suojelukohteita. Loppujen osalta on syytä vielä harkita vähintään informatiivisen merkinnän käyttöä. Luonnosvaiheen jälkeen inventointia on tarkistettu: kaavaan on lisätty kolme uutta kohdetta 191, 192, ja 193. Näistä Kielorinteen (191) pihapiiri ja Koulutilan päärakennus (193) on nostettu kaavakarttaan suojelukohteiksi. Peltosalmen rautatieaseman pihapiiri (192) olisi ehdottomasti sr-merkinnän arvoinen rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaana kokonaisuutena. Kaava-alueella on useita hienoja ja kooltaan suuria aitta- ja riihirakennuksia. Kirmanjärven osayleiskaavaluonnokseen verrattuna on kaavaehdotuksesta poistunut kolme sr-merkintää; Hirvelä (48), Jussila (49) ja Jääskelä (106). Näissä kaikissa arvokkaimmat rakennukset ovat suuri riihi, suuri eloaitta ja monia muita aittoja. Uusista inventoinneista Ollilan aitat (192) muodostavat viljelyssä rantamaisemassa kaunista ympäristöä. Myös edellä mainitut kolme kohdetta ovat maisemallisesti arvokkaalla alueella rannan tuntumassa ja ovat siten hyvinkin arvokkaita. Iisalmen kaupungin strategia ei ELY:n käsityksen mukaan suosi yksittäisiä aitta, riihi yms. rakennuksia suojeltaviksi ja siinä lienee selitys merkintöjen poistumiselle, mutta tässäkin yhteydessä vähintään informatiivinen merkintä on tarpeen.

28 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Vastine: Kirmanseudun osayleiskaavan kanssa on yhtä aikaa kulttuuriympäristön arvottamistyö haja-asutusalueiden osalta ollut käynnissä. Nerkoon rantaosayleiskaava on parikymmentä vuotta vanha ja valitettavasti rakennetussa ympäristössä on tapahtunut jo paljon muutoksia tänä aikana. Siten kohteet Peltosalmi ja Pekkala eivät enää ole uuden arvottamistyön tuloksena suojeltavia kohteita. Niiden säilymistä ei ole auttanut Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan suojelumerkintä, vaan ne ovat ajan saatossa tuhoutuneet pikku hiljaa. Peltosalmen rautatieaseman pihapiiri ei ole Keskustaseudun osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettu kohde. Arvottamistyöryhmän arvotuksen mukaan se on kulttuurihistorialliselta arvoltaan keskisuuri. Rakennusryhmän sijainti, kunto ja arvo eivät vastaa arvottamistyöryhmän mukaan suojeltavaksi osoitettujen kohteiden arvoa. Se ei myöskään ole ollut mukana Rautatiealueiden suojelusopimuksessa, joka tehtiin Museoviraston ja VR:n välillä 1900 luvun loppupuolella. Kohteet Jussila, Jääskelä ja Ollila eivät myöskään arvottamistyöryhmän työn tuloksena ole sellaisia, että ne kuuluisivat yleiskaavaan suojeltavina kohteina. Yksittäinen aitta voi olla kulttuurihistorialliselta arvoltaan niin suuri, että se kuuluu suojeltaviin kohteisiin, mutta sellaisia eivät edellä mainitut riihet ja aitat ole rakennustaiteellisilta tai muilta kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan. Arvottamistyöryhmä kävi läpi kaikki kohteet Iisalmessa ja peilasi kohteiden arvoa koko kokonaisuuteen.

29 Muinaismuistot

30 Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat rakennukset, joista on tehty inventointikortit Suojelluksi osoitetut rakennukset 191. Tuomiranta 193. Peltosalmen vanha koulu

31 SUOJELTAVAKSI OSOITETUT RAKENNUKSET

32 50 KÄÄRIÄLÄ (E, K), (R), suuri 1. Asuinrakennus, 1912 Alkuperäisessä käyttötarkoituksessa Kunto hyvä 2. Eloaitta, 1813 Nyk. tyhjillään Kunto hyvä

33 108 KIEVARI (L, E) (R), suuri 1. Asuinrakennus / kievari?, 1912, (1951), (1990-l.), (2010) Nyk. loma-asunto Kunto hyvä 2. Aitta, 1946 Nyk. aitta Kunto hyvä kartta: kestikievari 2.

34 111 POSTITALO (L, E) (R), suuri 1. Vilja-aitta, 1800-l. alkupuoli (?) Nyk. varasto Muuten hyvä, mutta alimmat hirret koskevat maata 1. 1.

35 Kuvaa ei voi näyttää nyt. Kuvaa ei voi näyttää nyt. Kuvaa ei voi näyttää nyt. 2. Paja, 1800-l. puoliväli(?) Nyk. varasto Pärekatto uusittava 3. Riihi, 1800-l. (siirretty 1900-l. alussa) Nyk. varasto Melkein toimintakuntoinen 2. Muista pihapiirin rakennuksia 3.

36 132 TAIPALEEN ASEMAMIEHEN ASUNTO (L, E) (R, H), suuri 1. Asemamiehen/ratamestarin asunto, 1902 Nyk. vapaa-ajan asunto Kunto hyvä 2. Navetta+lantala+käymälä+ruoka+aitta, 1902 Nyk. varasto, verstas yms. Kunto hyvä 1. 2.

37 155 ULMALAN ENTINEN KOULU (E) (R, H), suuri Koulu, piirrokset lisärakennusta varten jälkityöt Nyk. asunto Kunto hyvä Valokuva 1900-l. alkupuolelta (?)

38 107 KALLIO (L,E,K) (R), suuri 1. Asuinrakennus, 1860-l., (1957), (1980 jälkeen muutoksia) Alkuperäisessä käyttötarkoituksessa Kunto hyvä 1.

39 2. Asuinrakennus, 18?? Nyk. tyhjillään Kunto kohtalainen 3. Aitta, 18?? Nyk. aitta Kunto hyvä 2. 3.

40 191 KIELORINNE (L,E,K) (R,M) suuri Huvila, 1922 Nyk. kesäasunto Kunto hyvä

41

42 INVENTOIDUT EI SUOJELUMERKINTÄÄ

43 113 PELTOSALMEN TILA (L,E,K) (R,M), keskisuuri 1. Vanha päärakennus 1860 (rakennettu kolmesa vaiheessa) Nyk. tyhjillään Kunto kohtalainen Valokuva 1950-luvulta 1.

44 2. Aitta, 18?? (mahd l.) Alkuperäisessä käytössä Kunto hyvä 3. Navetta, 1911 (useita muutoksia) Alkuperäisessä käytössä Kunto hyvä 2. 3.

45 4. Puimala. 4. Aitta, 18?? (siirretty 1995 jälkeen) Alkuperäisessä käytössä Kunto hyvä Tallin pääty

46 188 PEKKALA keskisuuri (L) (R) Maatilan päärakennus, 1925 Ei käytössä Kunto huono Kuva tilaluettelokirjasta Kotiseutuni Savo. 1972

47

48 129 PELTOSALMEN RAUTATIEASEMA (E,K) (R,H), keskisuuri 1. Rautatieasema, , 1904, maalaus Nyk. ravintola, asunto Kunto hyvä 2. Navetta + liiteri + huussi + aitta, Nyk. piharakennus Kunto hyvä 2. 1.

49 48 HIRVELÄ (E) (R), pieni Riihi, 18?? (ruumenus purettu) Nyk. varasto Kunto kohtalainen Kuva luvulta (?) Päärakennus, 1915 (Uudistettu 1959)

50 49 JUSSILA (L, E), (R), keskisuuri 1. Asuinrakennus, vuosisadan vaihde (?) Nyk. loma-asunto Kunto hyvä 2. Nukkuma-aitta, 19?? Nyk. Nukkuma-aitta Kunto kohtalainen 3. Nukkuma-aitta, 18?? Nyk. aitta Kunto kohtalainen 4. Eloaitta, 18?? Nyk. aitta Kunto kohtalainen

51 106 JÄÄSKELÄ (E) (R), keskisuuri Eloaitta, 1802 (?), (1933) Nyk. eloaitta Kunto kohtalainen

52 192 OLLILA 1. Aitta,???? Nyk. varsto Kunto kohtalainen 2. Aitta,???? Nyk. tyhjillään Kunto huono

53 LIIKENNEMELU Ympäristön häiriötekijät Iisalmen kaupunki on teettänyt kaavoitukseen liittyen Kirmanseudun meluselvityksen. Elykeskus pitää hyvänä, että meluselvitys on tehty ja melualueet on lisätty osayleiskaavaan. Kuitenkaan Kirmanjärven alueella ei ole huomioitu, että loma-asutuksella ovat erialaiset melutason ohjearvot kuin pysyvällä asutuksella. Lähtökohdan melutarkasteluille antaa Valtioneuvoston päätös n:o 993/1992 melutason ohjearvoista, jossa esimerkiksi lomaasumiselle on annettu alemmat raja-arvot kuin pysyvälle asutukselle. Tulee myös muistaa, että mikäli kaupunki kaavoittaa uusia, melulle herkkiä toimintoja liikenneväylien läheisyyteen, kaupunki vastaa melutorjunnan toteuttamisesta. Vaikutuksen arvioinnin ja selvitysten perusteella pitää pystyä todentamaan mahdollisten melualueelle sijoittuvien uusien yksittäistenkin lomarakennuspaikkojen kelvollisuus. Erityishuomio tulee vielä kiinnittää Kirmanjärven länsipuolen 4:n rakennuspaikan ryhmään (osa paikoista on nyt jo yli 55dB ja kaavamääräyksen mukaan tälle alueelle ei saa asuntoja sijoittaa). Kirmanjärven osalta kaavaan olisi perusteltua merkitä vielä RA-alueille melulta suojautumiseen liittyviä määräyksiä ja merkitä 45 db melualue lähinnä informatiivisena kaavakartalle. Meluselvityskartat eivät ulotu aivan kaava-alueen pohjoisosaan, johon on osoitettu kehitettävä loma-asuntoalue. Tämän alueen osalta tulee myös varmistaa, että Valtioneuvoston melutason ohjearvot tulevat huomioiduksi.

54 MELUALUEET Arvioitu vuoteen Sari Niemi Iisalmen kaupunki

55 LIIKENNE Liikenne ja liikenneturvallisuus Luonnosvaiheessa liikenteen osalta kehotettiin kiinnittämään huomiota mm. kevyen liikenteen väylien yhteistarvemerkintöjen määrään, Taipaleen uusi/kehitettävä palvelualue merkintään sekä meluselvityksen taustatietoihin. Kevyen liikenteen yhteystarve merkintöjä on nyt vähennetty, mikä korostaa niiden väylien merkitystä, joiden toteutumisella voi olla realismia osayleiskaavan aikatähtäimellä. Joskin yhteystarpeiden perustelut ovat jääneet vähäisiksi. Liikenteen meluselvityksen täydentäminen ennustetuilla liikennemäärillä on myös myönteistä. Taipaleen uusi/kehitettävä palvelualue merkinnän tavoitetta, luonnetta ja laajuutta ei ole edelleenkään avattu kaavaselostuksessa tai kaavamääräyksessä. Vastaavasti rantavyöhykkeen kaavakartassa alue on osoitettu PL Lähipalvelujen alueena. Merkintöjen sisältöä on syytä edelleen avata. Mikäli tarkoituksena on kehittää toimintoja nykyisen kaltaisena, merkinnästä on syytä poistaa etuliite uusi. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen strategisesta kaavakartasta on poistettu vt 5:n Taipale-Soinlahti keskikaidesuunnitelman mukaiset tiejärjestelyt. Kaavakartalla vt 5:lle osoitettu merkittävästi parannettava tieosuus pohjautunee kuitenkin ko. selvitykseen. Ellei keskikaidesuunnitelmassa esitettyjä eritasoliittymävarkauksia haluta osoittaa edes ohjeellisena kaavakartalla, tulee selostuksesta käydä ilmi mitä konkreettisia parantamistoimia merkittävästi parannettava tieosuus merkinnällä tarkoitetaan. Kaavakartalla ja selostuksessa Kotikyläntiestä on käytetty virheellisesti tienumeroa 5641, pitäisi olla 5640, mikä johtunee virheestä Liikenneviraston tienumerokartassa Sari Niemi Iisalmen kaupunki

56 LIIKENNE Vastine: Kaavaselostusta täydennetään merkittävästi parannettava tieosuus merkinnän tarkemmalla selostamisella. Kaavoittaja ei kuitenkaan voi esittää muita konkreettisia esimerkkejä kuin keskikaidesuunnitelman. Nykyinen suunnitelman toteuttaminen on turvattu kaavassa, koska uutta maankäyttöä ei osoiteta valtatien häiriöiden vaikutusalueelle. Keskikaidesuunnitelma ei ole ELY:n investointiohjelmissa vielä mukana ja siten sen tuominen kaavakartalle aiheuttaisi sen, että kun toteutus tulee ajankohtaiseksi, voivat suunnitelmat muuttua ja kaavaan on viety vanhentunut suunnitelma. Tienumero korjataan Sari Niemi Iisalmen kaupunki

57 KAAVAMÄÄRÄYKSET - Kaavamääräyksen tai merkintöjen avulla on syytä määritellä, mitkä alueet kaavassa ovat suunnittelutarvealueita (MRL 16.1 tai 16.2 ). Yksinkertaisimmillaan määräys voi kuulua: Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuoliset alueet ovat MRL 16.1 (tai 16.2) :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Vastine: Edellisessä työneuvottelussa kerrottiin, että Iisalmen kaupungin rakennusvalvonta, ympäristötoimi ja kaavoitus käyvät yhdessä läpi perusteet suunnittelutarvealueille. Kaupungin viranomaisilla on käytössä nämä tarkastelut. Siten kaavaan ei tulla lisäämään tätä yleismääräystä. Kehitettävät kyläalueet ovat suunnittelutarvealueita lähtökohtaisesti, mutta myös niillä on osia, joille rakennuslupa voidaan myöntää suoralla rakennusluvalla. - Pohjavesialueelle sijoittuvalle uudelle teollisuus- ja varastoalueelle on lisättävä vähintään määräys siitä, että se on ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Vastine: Alue on jo kaavoitettu teollisuusalueeksi ja asemakaavassa alue ei ole osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi. Tästä merkinnästä voidaan poistaa sana uusi Sari Niemi Iisalmen kaupunki

58 Kehitettävä kyläalue Olemassa oleva kotieläintalouden suuryksikkö Biotalouden alue Sari Niemi Iisalmen kaupunki

59 KIRMANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - Kirmanjärvelle on annettu suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta (N ,45). Määräys voisi olla muotoa: Kirmanjärven rannalle sijoitettavien rakennusten alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus, jolle kastuessaan vaurioituvat rakenteet voidaan sijoittaa, on vähintään 88,45 m (N2000-järjestelmä). Vastine: Määräyksessä noudatetaan samaa mallia kuin on käytetty Soinlahti-Lapinniemen kaavassa kaavamääräyskirjaston yhtenäisyyden takia, mutta korkeusjärjestelmä lisätään määräykseen.. - Kirmanjärvelle on myös tehty yksityiskohtainen tulvavaarakartta. Kaavakartalle tulisi lisätä keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan leviämisalue. Tulvakartoitusaineisto on ladattavissa ympäristöhallinnon avoimen tiedon palvelusta osoitteesta FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot. Vastine: Kaavakartalle merkitään tulvan leviämisalue Sari Niemi Iisalmen kaupunki

60 1. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Iisalmen kaupunginhallitus pyytää Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausuntoa Kirmanseudun osayleiskaavasta, joka muodostuu alueen maankäyttöä pääpiirteittäin osoittavasta strategisesta osayleiskaavakartasta sekä suoraan rakentamista ohjaavasta Kirmajärven rantavyöhykkeen kaavakartasta ja niihin liittyvästä kaavaselostuksesta. Museo on lausunut kaavan luonnosvaiheesta. Arkeologinen kulttuuriperintö Luonnosvaiheen lausunnossa museo nosti esille arkeologisen kulttuuriperinnön tuomisen osaksi kulttuuriympäristöä kaavaselostuksen tekstissä. Ehdotusvaiheen tekstiin on lisätty maininta muinaisjäännöksistä ja selostuksen liitteenä on muinaisjäännösrekisterin tiedot suunnittelualueella olevista kohteista. Arkeologinen kulttuuriperintö jää kuitenkin edelleen irralliseksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi osaksi kaavaselostusta. Asialla on merkitystä, koska yksityinen maanomistaja saa tiedon maillaan sijaitsevasta muinaisjäännöksestä ainoastaan kaavoituksen kautta. Tästä syystä on tärkeää, että käsitteistöä ja kohteita koskevaa lainsäädäntöä avataan kaavaselostuksessa siten, että arkeologiaan perehtymätön henkilö saa selkeän kuvan mitä suojelumerkintä tarkoittaa ja mihin suojelu perustuu. Tekstinä voidaan käyttää esimerkiksi: " Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa, maaperässä ja vedessä säilyneitä rakenteita ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden ihmisten toiminnasta. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta ei ole kirjallisia lähteitä ja jonka asutusta ja oloja koskevat käsitykset perustuvat ensi sijassa arkeologian menetelmillä saataviin tutkimustuloksiin. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta on käytettävissä myös kirjallisia lähteitä. Muinaisjäännökset ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla (MML 295/1963)." Kirmanjärven rantavyöhykkeen kaavakartan merkinnöistä ja määräyksistä puuttuu edelleen sm-kohdemerkinnän määräys. Merkinnän ja määräyksen tulee olla muodossa: sm Muinaismuistokohde. "Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto." Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden käsittelyä on luonnosvaiheen jälkeen täsmennetty. Kulttuuriympäristöalueita on puolestaan osoitettu useilla erilaisilla merkinnöillä. Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole kaavaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa. Vastine: Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavoittaja edelleen kehittää kaavaselostusta toivotulla tavalla. Se on kyllä huomioitu tärkeänä elementtinä suunnittelussa, mutta lausunto osuu aivan oikeaan siinä, että asia täytyy avata maanomistajille ja muille kaavaa tulkitseville kaavaselostuksessa. Kirmanjärven rantavyöhykkeen kaavakartan osalta kaavamääräys täydennetään kaavakartalle Sari Niemi Iisalmen kaupunki

61 1. Pohjois-Savon liitto Kaavaselostuksen maakuntakaavoitusta koskevaan kohtaan (s.22) voisi lisätä, että suunnittelualue kuuluu myös voimassa olevan maakuntakaavan 5-tien kehittämisvyöhykkeelle. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee pohjavesialueita. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa on suunnittelualueelle sijoittuvalle Marjahaan alueelle osoitettu työpaikka-alue. Em. merkinnät on muutoin huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa. Muutoin Pohjois-Savon liitolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään maakuntakaavan osalta Sari Niemi Iisalmen kaupunki

62 1. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ympäristölautakunta Kaavaehdotuksessa on huomioitu kaavaluonnoksesta annetussa viranhaltijalausunnossa mainittuja seikkoja pohjaveden suojelemiseksi. Kaavaehdotuksen yleismääräyksissä todetaan, että uudisrakennusten on liityttävä järjestettyyn vesi- ja jätevesihuoltoon (MRL 41 ). Tämä määräys on ristiriidassa Iisalmen kaupunginvaltuuston hyväksymien Ahmon (kaupunginvaltuusto ) ja Laidinmäen vesiosuuskuntien vesihuoltolain mukaisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määräysten kanssa. Valtuuston hyväksymillä toiminta-alueilla liittymisvelvollisuus vesi ja jätevesihuoltoon koskee kaikkia kiinteistöjä rakennusten iästä riippumatta, joten liittymisvelvollisuuden rajaaminen uudisrakennuksiin ei ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan ole mahdollista. Vapautusta liittymisvelvollisuudesta on mahdollista hakea ympäristön suojeluviranomaiselta. Vesiosuuskuntien toiminta-alueiden rajat olisi myös tarpeellista lisätä kaavakarttaan, jolloin siitä kävisi ilmi, mitä alueita liittymisvelvoite koskee. Vastine: Kaavamääräys korjataan lausunnossa esitetyllä tavalla siten että kaikkien rakennusten on liityttävä järjestettyyn vesi- ja jätevesihuoltoon. Vesiosuuskuntien toimintaalueiden rajaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan voidaan määräystä täydentää siten, että se koskee vesiosuuskuntien toiminta-alueita Sari Niemi Iisalmen kaupunki

63 1. Puolustusvoimat 3. Logistiikkarykmentti Puolustusvoimat on tutustunut 2. viiteasiakirjan materiaaliin ja lausuu seuraavaa: - Puolustusvoimat esitti luonnosvaiheen lausunnossaan, että kaavakartan yleiskaavamääräyksiin lisätään kaikkia alueita koskien seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Tuulivoimahankkeisiin liittyen puolustusvoimat antaa erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausuntonsa tutkavaikutuksien tarkemmasta selvitystarpeesta ja tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. - Luonnosvaiheen lausunnosta saadussa vastineessa todetaan, että alueella ei ole paineita yli 50 metriä korkeisiin tuulivoimaloihin. - Puolustusvoimat edellyttää alussa esitettyjen lauseiden lisäämistä kaavakartan yleiskaavamääräyksiin. Näin saadaan hallittua mahdollisten yksittäisten tilakohtaisten tuulivoimaloiden rakentaminen, niin ettei niistä aiheudu haittaa Puolustusvoimien toiminnalle. - Puolustusvoimilla ei ole muuta lausuttavaa kaavasta. Vastine: Lause tuulivoimaloista lisätään kaavakartalle yleismääräyksiin Sari Niemi Iisalmen kaupunki

64 Kaavan aikataulu Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Maalis huhtikuu 2016 kaavaehdotus nähtävillä Kirjalliset muistutukset ja lausunnot Viranomaisneuvottelu toukokuu 2016 Tekninen lautakunta kaupunginhallitus Kaava valmis ja valtuustossa 2016