Luonnon terveysvaikutukset kaupunkiympäristössä

Transkriptio

1 Luonnon terveysvaikutukset kaupunkiympäristössä Marjo Neuvonen, Tutkija, Luonnonvarakeskus YMPÄRISTÖ & liikkuvuus , Vaasan yliopisto

2 Esityksen sisältö Taustaa luonnon terveyshyödyistä Tutkimusta Suomessa GreenHealth tutkimus Prof. Liisa Tyrväinen Naturemove tutkimus Prof. Liisa Tyrväinen Keskustelu ja johtopäätökset Luke/ Erkki Oksanen

3 Taustalla olevat haasteet Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä hetkellä merkittävimpiä riskitekijöitä monille sairauksille. Väestöstä vain osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Terveysliikuntasuositukset) Lisääntyneet elintapoihin ja stressiin liittyvät sairaudet Ilmansaasteet, melu, pitkittyneet hellejaksot uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia Noin 70% Euroopan väestöstä elää urbaanissa ympäristössä Yhä useampi lapsi syntyy ja elää urbaanissa ympäristössä

4 Terveyshyötyjä luonnosta saadaan asuin- ja työympäristöjen viheralueilta, maaseudun luontoretkiltä ja vapaa-ajan luontokokemuksista Pääkaupunkiseudulla* asuvasta aikuisväestöstä 97 % ulkoilee Heistä noin joka neljäs (24 %) ulkoilee päivittäin, valtaosa (73 %) ulkoilee vähintään kerran viikossa tai useammin Lähiulkoilun merkitys on suuri sillä valtaosa ulkoilukerroista suuntautuu kodin lähelle ja kävelyetäisyydelle *Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan vastaajia, joiden asuinkunta on kyselyn ajankohtana Helsinki, Vantaa, Espoo tai Kauniainen Lähde: Luonnonvarakeskus, Ulkoilutilastot Marjo Neuvonen

5 Luonnossa liikkumisen ja oleskelun hyödyt syntyvät monien tekijöiden kautta Luonto vaikuttaa mielen hyvinvointiin suoraan aistien välityksellä. Luonto houkuttaa liikuntaan tai sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka osaltaan tukevat henkistä hyvinvointia. Tutkimuksen valossa liikkuminen kodin lähellä olevilla viheralueilla edullista, ekologista ja helposti saavutettavaa sekä asukkaiden tasa-arvoa lisäävää. Tutkimuksessa ulkoilun hyödyt vahvistuivat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäsivät mm. onnellisuuden ja tyyneyden tunnetta¹. Luontoalueiden läheinen sijainti² ja laadukkuus³ näyttävät lisäävät alueiden käyttöä. Lähteet: ¹Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., Tyrväinen, L. Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being, Journal of Environmental Psychology 37, 1-7 ²Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., Tyrväinen, L. Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health, Journal of Outdoor Recreation and Tourism 10, ³Tyrväinen, L., Mäkinen, K. & Schipperijn, J Tools for mapping social values of urban woodlands and other green areas. Landscape and Urban Planning 79(1):

6 Monet suomalaisten mielipaikoista sijaitsevat metsässä ja vesien äärellä Kokemuksiin vaikuttavat myös monet persoonaan liittyvät tekijät, lapsuuden asuinympäristö, luontosuuntautuneisuus Kaupunkilaisistakin valtaosalla on edelleen luontosuhde vain 5% tosi urbaaneja Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K., Ylén, M., Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metla WP Kuva: Marjo Neuvonen

7 Viherympäristöjen yhteys ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen kokeellinen tutkimus GreenHealth-projekti ja Japani-Suomi tutkimusyhteistyö: Stress-reducing qualities of urban green areas (Johtaja: Prof. Liisa Tyrväinen) ) Tutkimusympäristöt Kaupunkimetsä (Helsingin keskuspuisto) Suurehko puistoalue (Alppipuisto) Vilkas keskusta-alue (Helsinki) 7 Kuvat Erkki Oksanen

8 Elvyttävät ympäristöt Palautuminen stressistä työpäivän jälkeen oli selvästi nopeampaa kaupunkipuistossa ja laajemmalla metsäalueella kuin kaupungin keskustassa. Metsä oli elvyttävyydeltään osallistujille mieluisin paikka. Lyhytaikaisia myönteisiä vaikutuksia sydämen toimintaan. Lähde: Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Tsunetsugu, Y., Kawaga, T. & Lanki, T The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 38: 1 9. Lanki, T., Siponen, T., Ojala, A., Korpela, K., Pennanen, A., Tiittanen, P., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T., Tyrväinen, L. Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment. Environ Res Aug 9;159: doi: /j.envres Marjo Neuvonen ja Ann Ojala

9 Luontoliikunnan terveys- ja hyvinvointihyödyt Myönteinen yhteys luontoympäristöjen ja liikunta-aktiivisuuden välillä on todettu monessa tutkimuksessa Periaatteessa samat hyödyt kuin liikunnasta yleensä - ottaen huomioon lajin, keston, tehon tms. Tuoko luonnossa liikkuminen lisähyötyä terveydelle? Mikä on luonnon rooli liikuntaympäristönä? 9 Marjo Neuvonen ja Liisa Tyrväinen

10 NatureMove hanke tutkii luonnon saavutettavuutta asuinympäristössä ja sen vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen asuinympäristön paikkoja, jotka ovat joko liikuntaaktiivisuuden lisääntymisen kautta terveyttä edistäviä tai passivoivan vaikutuksen takia terveyttä heikentäviä luontosuhteen yksilöllisiä eroja ja niiden mahdollisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen ; Rahoitus Opetus- ja Naturemove Prof. Liisa Tyrväinen Rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 10 Marjo Neuvonen ja Liisa Tyrväinen

11 Fyysinen aktiivisuus ja vihreät ympäristöt Fyysistä kokonaisaktiivisuutta edistää Kävelyetäisyyden (500m) päässä olevat puistot kaupunkiympäristössä Luontoympäristön / kasvillisuuden / runsas puiden määrä asuinympäristössä Kokemus laadukkaasta viheralueesta asuinympäristössä Esim. historiallinen kohde / seesteinen / rehevä / avara / luonnonvarainen Viheralueen hyvä saavutettavuus Vapaa-ajan liikuntaa edistää Laadukkaat viheralueet Lähellä olevat viheralueet Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja miellyttävät viheralueet, joissa on palveluja Puiden määrä Työmatka- ja asiointiliikuntaa edistää Työ- tai opiskelupaikan ympärillä olevan viheralueen ja puiden määrä Puiston ja virkistysalueen läheisyys Luonnolliset/luonnonvaraiset viheralueet

12 Luontoliikunta ja viherympäristöt + Alueen koko ja kytkeytyneisyys + Lyhyt etäisyys viheralueelle + Viheralueen määrä asuinympäristössä + Alueen monipuoliset ulkoilupalvelut ja ulkoilumahdollisuudet esim. pyöräily- ja kävelyreitit, valaistus, parkkipaikka lähellä - Ruuhkautuneisuus + Luonnon monimuotoisuus aihetta on luonnon terveyshyötyjen näkökulmasta tutkittu vähän, mutta tietotarve tunnistettu Arnberger, A. & C. Mann (2008). Crowding in European forests: a review of recent research and implications for forest management and policy. Forestry 8: 4, Manning, R.E Studies in Outdoor Recreation. Search and Research for Satisfaction. 3 rd. Edition. S Sievänen, T. & M. Neuvonen (2011; toim.). Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja 212, 190 s. Siikamäki, P., Kangas, K., Paasivaara, A., Schroderus, S Biodiversi Conserv. 24: Tyrväinen, L., Mäkinen, K. & Schipperijn, J Tools for mapping social values of urban woodlands and other green areas. Landscape and Urban Planning 79(1): Keniger, L.E., Gaston, K.J., Irvine, K.N., Fuller R.A. 2013, What are the Benefits of Interacting with Nature? Int. J. Environ. Res. Public Health 2013, 10,

13 Luontosuhde Resurssi, joka tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia Lisää ympäristöystävällisiä ja kestäviä valintoja mm. kuluttamisessa On osa yksilön käsitykseen itsestä (self) (Schultz, 2000); Vaikuttaa siihen miten ihminen havainnoi ja toimii ympäristössään (Williams, 2014;). On yhteydessä: Onnellisuuteen, elinvoimaisuuteen ja tyytyväisyyteen elämässä (Capaldi, Dopotko & Zelensky, 2014) Stressistä palautumiseen ja itsesäätelyyn (Bowler et al., 2010) Ympäristöystävällisyyteen (e.g. Kals et al., 1999) Säännöllisesti liikkuvien ryhmässä vahva luontosuhde oli yhteydessä matalampiin ahdistuneisuustasoihin (Lawton et al., 2017)

14 Luontoliikunnan määrään vaikuttavat tekijät Selitettävä tekijä: kuinka usein ulkoilee viheralueilla kesällä/talvella muu fyysinen aktiivisuus Vähän ja paljon liikkuvat määriteltiin kysymyksen Kuinka usein harrastatte vapaa-ajan liikuntaa vähintään 20min kerrallaan niin, että ainakin lievästi hengästytte ja hikoilette? perusteella siten, että: En koskaan ja Harvemmin kuin kerran viikossa = Vähän liikkuvat 3-4krt ja 5krt tai useammin viikossa = Paljon liikkuvat ikä, sukupuoli, pituus&paino-suhde BMI, koulutus, terveydentila, stressi, luontosuhde asuinpaikka keskusta - esikaupunki luontoympäristön saavutettavuus/määrä/laatu/pirstoutuneisuus/monimuotoisuus liikuntapaikkojen saavutettavuus

15 Asuinympäristön liikuntamahdollisuudet paikkatietopohjaisesti VIHERALUEET 1. Etäisyys lähimpään viheralueeseen 2. Etäisyys lähimpään pieneen, keskikokoiseen ja isoon viheralueeseen 3. Viheralueen suhteellinen osuus asuinympäristössä 4. Pienten, keskikokoisten ja isojen viheralueiden lukumäärä asuinympäristössä VEDET 5. Vesistön suhteellinen osuus asuinympäristössä (meri, Vantaa- ja Keravajoki) 6. Etäisyys lähimpään vesistöön (meri, Vantaa- ja Keravajoki) LIIKUNTAPAIKAT 7. Etäisyys lähimpään rakennettuun ulkoliikuntapaikkaan 8. Rakennettujen ulkoliikuntapaikkojen määrä asuinympäristössä 9. Etäisyys lähimpään rakennettuun sisäliikuntapaikkaan 10. Rakennettujen sisäliikuntapaikkojen määrä asuinympäristössä MUUT OMINAISUUDET 11. Eri maankäyttöluokat 12. Luonnon elinympäristöjen monimuotoisuus Lähtöaineistot: mm. maastotietokanta MML, Spot5- satelliittikuva, CORINE 2012, Lipas-paikkatietoaineisto JY

16 Rakennetut sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen keskittymät (hotspot), 20 suosituinta lajia Suomessa, Liikuntatutkimus Sisäliikuntapaikat Golfin harjoitushalli Kuntokeskus Kuntosali Voimailusali Liikuntasali Liikuntahalli Monitoimihalli/areena Salibandyhalli Jalkapallohalli Sulkapallohalli Tennishalli Tanssitila Harjoitusjäähalli Uimahalli Uima-allas Hiihtotunneli Ratsastusmaneesi Rakennetut ulkoliikuntapaikat Lähiliikuntapaikka Ulkokuntoilupaikka Lentopallokenttä Pallokenttä Jalkapallostadion Tenniskenttäalue Tekojääkenttä Luistelukenttä Kaukalo Luistelureitti Golfin harjoitusalue Golfkenttä Maauimala Uimaranta Talviuintipaikka Laskettelun suorituspaikka Hiihtomaa Ratsastuskenttä Luontoliikuntapaikoista muodostettiin erillinen viheralueaineisto sisältäen: Ulkoilupuisto Ulkoilualue Retkeilyalue Ulkoilumaja/hiihtomaja Kuntorata Latu Kavelyreitti/ulkoilureitti Luontopolku Retkeilyreitti Hevosreitti Valtion maalla olevat luonnonsuojelualueet Yksityisten maalla olevat suojelualueet

17 Rakennetut ulkoliikuntapaikat Pisteiden ympärille on luotu 150m bufferi, pisteet joiden bufferit menevät päällekkäin yhdistyvät liikuntapaikkakeskittymiksi. Liikuntapaikkojen keskittymäksi valittiin ne, missä on vähintään 4 liikuntapaikkaa samassa. Ulkoliikuntapaikkojen keskittymiä 74kpl. Helsinkiläisten viheraluetarjonta Etäisyydet jokaiselle lähimmälle viheralueelle Etäisyydet määriteltiin erikseen Iso viheralue yli 150 ha Keskikokoiset viheralueet, kokoluokka ha Luonnonvarakeskus 2017 Pieni viheralueet <25 ha

18 Keskustelua Mikä tahansa liikunnan lisäys on hyväksi Voisiko laadukas luontoympäristö innostaa liikkumaan enemmän vähän liikkuvien ryhmää erityisesti jos lähellä ei ole muita liikuntapalveluita? Luontosuhde oli yhteydessä korkeampaan luontoliikunnan tasoon Entä luonnosta syrjäytyneet? Miten urbaanissa ympäristössä voitaisiin kiinnittää huomiota tähän - esim. lasten luontosuhteen vahvistamiseen? Tarvitaanko enemmän luontoon liittyviä sosiaalisia interventioita? Voisiko luontoon tuoda enemmän ohjattuja liikuntapalveluita?

19 Yhteenveto Tutkimuksen valossa lähellä sijaitsevat ulkoilu- ja viheralueet ovat merkittävä hyvinvointia tukeva resurssi, joka tulisi suunnittelussa myös jatkossa huomioida. Fyysisen aktiivisuuden kannalta kaikenlaiset liikkumisen ympäristöt tärkeitä, luonnon rooli korostui erityisesti Helsingin esikaupunkialueen asukkaiden keskuudessa. Luonnon hyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen

20 Luonnossa valtavasti mahdollisuuksia, joita voisi hyödyntää paremmin suomalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä. Erkki Oksanen Erkki Oksanen Jenni Simkin

21 Kiitos mielenkiinnostanne!