Kansallispuistojen luokitus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallispuistojen luokitus"

Kaarlo Lahtinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta

2 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset vaikutukset (SUOVI) hanke Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus (SMEG) -hanke; osahanke 1; TUK -ohjelma

3 Tutkimuksen tavoitteet Tehtävä: Kansallispuistojen käyntimäärien selittäminen Tavoite: Tunnistaa tekijät, jotka selittävät puistojen käyntimääriä Arvioida eri tekijöiden tärkeyttä käyntimäärien selittämisessä

4 Teoreettista taustaa Kävijämääriin vaikuttavia tekijöitä ovat: Tarjontatekijät Luontoympäristön ominaispiirteet (esim. Deng et al. 2002) Puiston tarjoamat virkistyspalvelut (Priskin 2001, Gonnerman et al 2001) Puistoa ympäröivän seudun matkailupalvelut (Machlis & Field 2000) Kysyntätekijät Väestöpohja Potentiaalisten kävijöiden etäisyys puistosta Spatial demand (Hanink & White 1999)

Kansallispuistot 35 kansallispuistoa Pinta-ala 8730 km2 5 vanhinta perustettu 1938 1,4 million käyntikertaa

5 Kansallispuistot 35 kansallispuistoa Pinta-ala 8730 km2 5 vanhinta perustettu ,4 million käyntikertaa vuonna 2005 Tyypillinen kävijä on hyvinkoulutettu toimihenkilö mies (Metsähallituksen kävijätutkimukset)

6 Aineisto ja menetelmät Aineisto: 35 kansallispuiston ominaisuustiedot ja käyntimäärät Luokittelumenetelmä Kolme erityyppistä ominaisuutta 4 ryhmää luonto-ominaisuuksista (ryhmittelyanalyysi) 3 ryhmää virkistyspalveluista: korkea, keskitaso ja matala 3 ryhmää matkailupalveluista: korkea, keski-taso ja matala Puistoryhmien ja käyntimäärien välistä suhdetta testattiin yksisuuntaisella varianssi-analyysilla Käyntejä selittävä malli (multiple regression analysis) Tarjonta- ja kysyntämuuttujat selittäjinä

7 Luonto-ominaisuudet 1. puiston pinta-ala (km2) 2. monimuotoisuus (biotooppien lkm) 3. maisema (kansallisesti merkittävä) 4. suo (jos vallitseva maisemapiirre) 5. vesistöt (jos vallitseva maisemapiirre) 6. tunturi (jos vallitseva maisemapiirre)

8 Virkistyspalvelut 1. reitit (km) 2. tulipaikat 3. rakennukset/ autiotuvat/muut suojat 4. harrastusmahdollisuudet 5. opastuspalvelut

9 Matkailupalvelut 1. vuodepaikat (lkm) 2. merkityt reitit (km, puiston ulkopuolella) 3. ravitsemuspalvelut (lkm) 4. ohjelmapalvelut (lkm) 5. kulttuuritarjonta ja historialliset paikat (lkm)

10 Tulos 1: luokittelu luonto-ominaisuuksien mukaan Ryhmän nimi Kansallispuistoja kpl Biotoppien lukumäärä Pinta-ala km2 Käyntimäärä 2003 Keskiarvo Suo 6 7,33 43, Metsä 15 11,7 53, Vesistö ja maisema 10 17,5 110, Tunturi 4 18, F-testi p-arvo 0,002 Tukeyn testin p-arvot tunturi-vesi tunturi-metsä tunturi-suo vesi ja maisema - metsä vesi ja maisema - suo Metsä - suo 0,056 0,002 0,004 0,365 0,353 0,

11 Tulos 2: Luokittelu virkistyspalvelujen perusteella Puiston saama pistemäärä Korkea Puistojen lukumäärä 7 Käyntimäärä Keskitaso Matala 5-7 F-testin p-arvo Tukeyn testin p-arvo korkea - keskitaso korkea - matala keskitaso - matala <0,001 <0,001 <0,001 0,

12 Tulos 3: Luokittelu matkailupalvelujen mukaan Puiston saama pistemäärä Puistojen lukumäärä Käyntimäärä 2003 Korkea Keskitaso Matala 5-7 F-testin p-arvo Tukeyn testin p-arvot korkea - keskitaso korkea - matala keskitaso - matala <0,001 0,001 <0,001 0,

13 Tulos 2: Yhdistetty luokitus ja käyntimäärät Palvelut suo metsä vesi & maisema tunturi & maisema puisto muualla Puistojen lukumäärä/ käyntimäärien keskiarvo matala matala 2/ / keskitaso 2/ / /7 200 korkea 1/ keski matala 3/ /6 000 taso keskitaso 3/ / korkea 1/ ( ) 1 (28 000) korkea matala keskitaso 1/ korkea 1/ / /

14 Käyntimäärien multiple regression malli malli 1 malli 2 β p-arvo β p-arvo Etäisyys x etelä & länsi*) Harrastusmahdollisuudet Biotooppien lukumäärä Reitit (km) Puiston ikä R^ N *) lähimpään kaupunkiin missä enemmän kuin asukasta

15 Tulosten tulkintaa 10 km lisäys etäisyyteen puistosta lähimpään suureen kaupunkiin Etelä- tai Länsi-Suomessa vähentää käyntimäärää 3 %:lla Spatial demand effect toimii alueilla, missä on suuria asutuskeskuksia, mutta ei harvaan asutussa Pohjois-Suomessa, missä kansallispuistoissa käynti perustuu matkailuun 10 km lisäys retkeilyreittien määrässä lisää käyntimääriä 4 %:lla Erilaiset harrastusmahdollisuudet vaikuttavat voimakkaasti käyntimääriin: virkistyspalvelujen tarjonnalla on suuri vaikutus

16 Johtopäätökset Luokittelun perusteella: Erilaisten palvelujen tarjonnan korkea taso sekä puistossa että puistossa ulkopuolisella seudulla vaikuttavat positiivisesti käyntimääriin riippumatta luonto-ympäristön ominaisuuksista; poikkeuksen tekevät suoluontopuistot Mallintamisen perusteella: kaikissa puistoissa tarjontatekijät vahvoja selittäjiä Kysyntätekijät selittävät käyntimääriä puistoissa, jotka sijaitsevat asutuskeskusten lähellä user-oriented resource-basedparks (Clawson & Knetsch 1966)

17 Johtopäätökset jatk. Luokittelumenetelmä tarjoaa yleiskuvan kansallispuistojen ominaisuuksien ja kävijävirtojen välisestä yhteydestä Mallintamis -lähestymistapa tarjoaa tarkemman kuvan selittävien muuttujien suhteellisesta tärkeydestä ja yhteisvaikutuksesta Keino tehdä ennusteita ja arvioida erilaisten toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia Molemmat menetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi ja täydentävät toisiaan

18 kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Kansallispuistojen luokitus

Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön