TASA-ARVOMATERIAALI TOISEN ASTEEN RYHMÄNOHJAAJILLE

Transkriptio

1 TASA-ARVOMATERIAALI TOISEN ASTEEN RYHMÄNOHJAAJILLE

2 TOIMINNALLISIA VAIHTOEHTOJA Paketin avulla ryhmänohjaaja voi käsitellä vastuulleen kuuluvia asiakokonaisuuksia tuoreella tavalla sukupuolinäkökulmasta. Jokaiselle vuosiluokalle on kaksi puolen tunnin mittaista, itsenäisen kokonaisuuden muodostavaa toiminnallista tehtävää yksityiskohtaisine opettajan ohjeineen. 1. vuoden materiaalit keskittyvät ryhmäytymiseen ja opiskelun pelisääntöihin. 2. vuoden aiheina ovat mielikuvat ja kokemukset omalta alalta sekä TOP. 3. vuonna perehdytään työelämän pelisääntöihin ja kurkistetaan, missä kukin on viiden vuoden päästä.

3 YKKÖSET Ryhmäytyminen, pelisäännöt ja sukupuoli

4 Oppituntien tavoite ja toteutus Ykkösten materiaali sisältää kaksi noin 30 minuutin opetusrunkoa. Ensimmäisen osan tavoitteena on toisiin tutustuminen ja ryhmäytyminen. Toisen osan sisältö taas sopii hyvin järjestys- ja pelisääntöjen käsittelemiseen siten, että myös opiskelijat itse pääsevät määrittelemään millaista on asiallinen käyttäytyminen. Opetusmateriaaliin sisältyy kaksi 30 minuutin opetusrunkoa, opettajan ohjeet ja tehtävämateriaali. Opettaja voi pitää koko tunnin kyseisten runkojen avulla tai käyttää niitä teemaan liittyvän tunnin osana.

5 Oppituntien runko Keitä me olemme -janatehtävä (n. 30min) Opettaja esittää noin 10 positiivista väittämää esimerkiksi yksilön kotiseudusta, ominaisuuksista, kyvyistä, elämäntavoista, mielenkiinnon kohteista, harrastuksista, opiskeltavaan alaan liittyvistä mielikuvista, alan sukupuolijakaumasta, poikien/tyttöjen rooleista, ainokaisuudesta, ryhmähengestä jne. Väittämät löytyvät myöhemmin tästä materiaalista. Opiskelijat ottavat väittämiin kantaa liikkumalla luokassa kuvitellulla janalla kyllä ei -akselilla ja perustelevat näkemyksiään. Ajatuksena on, että jokainen ryhmän jäsen pääsee ääneen ja samalla tutustutaan toisiin. Ihan läpällä vaan -keskustelukortit (n. 30min) Kerrotaan lyhyesti oppilaitosta, opiskelua ja ryhmää koskevista järjestys- ja pelisäännöistä. Samalla kerrotaan mistä järjestyssäännöt ja erilaiset suunnitelmat löytyvät. Ihan läpällä vaan -korttien avulla opiskelijat pääsevät myös itse pienissä ryhmissä määrittelemään, millaista on asiallinen/epäasiallinen käyttäytyminen. Kortit löytyvät myöhemmin tästä materiaalista.

6 Keitä me olemme -janatehtävä

7 Keitä me olemme janatehtävä Opettajan ohjeet Tehtävän tarkoituksena on tutustuttaa nuoret toisiin ryhmän jäseniin ja muodostaa yhteistä käsitystä opiskeltavasta alasta. Tehtävä rohkaisee nuoria pohtimaan omia kykyjään ja ominaisuuksiaan ja saa heidät myös huomaamaan kuinka muiden odotukset tai sukupuoleen liitetyt stereotypiat voivat vaikuttaa käsityksiin itsestä ja opiskeltavasta ammatista. Tässä tehtävässä opiskelijoiden liikkumiseen janalla ja heidän esittämiinsä perusteluihin ja vastauksiin saattavat vaikuttaa esimerkiksi sukupuoleen liitettävät stereotyyppiset odotukset tai opiskelijoiden ryhmähenki. Niitä on hyvä tarvittaessa pohtia tehtävän kuluessa. 1. Seuraavaan diaan on koottu Keitä me olemme -janatehtävää varten väittämiä, jotka liittyvät opiskelijoiden ominaisuuksiin, kykyihin, mielenkiinnonkohteisiin, harrastuksiin ja opiskeltavaan ammattiin. Väittämät alkavat henkilökohtaisista ominaisuuksista, jatkuvat kyvyillä, mielenkiinnonkohteilla ja päättyvät ammattialaan liittyviin väittämiin, jotka tuovat esille myös sukupuolinäkökulmaa. Opettaja voi vapaasti päivittää väittämiä omaan alaan sopiviksi. 2. Opettaja valitsee noin 10 väittämää kaikkia kategorioita hyödyntäen. Opiskelijat ottavat kantaa väittämiin liikkumalla luokkaan/tilaan kuvitellulla janalla, jonka toisessa päässä on kyllä -vaihtoehto ja toisessa ei - vaihtoehto. Janalla voi asettua eri kohtiin sen mukaan, mikä itseensä sopii. 3. Opettaja kysyy jokaisen väittämän kohdalla muutamilta opiskelijoilta miksi he ovat sijoittaneet itsensä janalle juuri kyseisellä tavalla. Janalla ei ole oikeita tai vääriä paikkoja sijoittua, mutta opiskelijoiden täytyy perustella valintaansa, jolloin he tulevat pohtineeksi syvällisemmin näkemystään itsestään ja ammatinvalinnastaan. 4. Opettaja ja opiskelijat voivat pohtia lopuksi yhdessä ammattialaan liittyviä odotuksia, mielikuvia, stereotypioita ja myös sukupuolen merkitystä alalla.

8 Keitä me olemme janatehtävä Väittämät 1. KOTISEUTU Olen muuttanut kotiseudultani opiskelupaikan perässä Olen kotoisin maaseudulta Arvostan kotiseutuani 2. OMINAISUUDET, KYVYT JA TAIDOT Opin paremmin tekemällä kuin lukemalla Olen näppärä koneiden kanssa Olen liikunnallinen Osaan soittaa kitaraa Olen hyvä ihmistuntija Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa Tulen hyvin toimeen eläinten kanssa Minulla on hyvä kielipää Pidän itseäni luovana Olen hyvä numeroiden kanssa Hahmotan hyvin suuria kokonaisuuksia Olen tarkka 3. ELÄMÄNTAVAT JA HYVINVOINTI Syön terveellisesti Nukun riittävästi Liikun säännöllisesti Minulla on aikaa olla ystävieni seurassa 4. MIELENKIINNON KOHTEET JA HARRASTUKSET Pidän ruumiillisesta työstä Pidän luonnossa liikkumisesta Olen päivittäin facebookissa Pidän aina puhelinta mukanani Pidän enemmän yksilölajeista kuin joukkuelajeista Voisin osallistua laulukilpailuun Pidän näyttelemisestä Tykkään vain oleskella Tutustun mielelläni eri maista tulleisiin ihmisiin Olen kiinnostunut opettamisesta Luen mielelläni kirjallisuutta Kirjoitan blogia Olen innokas ruoanlaittaja Terveyteen liittyvät asiat kiinnostavat minua Pidän moottoriurheilusta Pidän tanssimisesta Minua kiinnostaa metsästys Esiinnyn mielelläni 5. AMMATTIALA Alavalinta oli minulle helppo Ala oli minulle entuudestaan tuttu Läheiseni arvostavat alavalintaani Minusta tulee taitava ammattilainen Sukupuolestani on etua ammattini harjoittamisessa Odotan työllistyväni helposti alalle Alalla pärjääminen ei ole sukupuolesta kiinni

9 Ihan läpällä vaan? -keskustelukortit

10 Ihan läpällä vaan? -keskustelukortit Opettajan ohjeet Ihan läpällä vaan - mutta miksi ei naurata... Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määrittely on varsin vaikeaa. Toisaalta aiheesta keskusteleminen saattaa tuntua kiusalliselta tai hankalalta. Lapin Letka -hanke on kehittänyt Ihan läpällä vaan -keskustelukorttisarjan, jonka aiheet liittyvät nuorten arkeen ja koulumaailmaan. Kuvasarja ja keskustelut tarjoavat työkaluja siihen, kuinka toimia häirintätilanteessa. Rajan vetäminen sille, milloin on kyse häirinnästä, on vaikeaa, tapauskohtaista ja perustuu pitkälti ihmisen omiin tuntemuksiin. Kortit sopivat hyvin järjestyssäännöistä, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta puhumisen yhteyteen sekä ryhmän yhteisten toimintatapojen ja sääntöjen laatimiseen. 1. Diasarjaan on koottu opettajan ohjeet, tukimateriaali sekä Ihan läpällä vaan -keskustelukortit, jotka voi tulostaa tai näyttää koneelta opiskelijoille. 2. Korttien avulla pohditaan mitä seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä tai syrjintä tarkoittaa. Opiskelijoita pyydetään järjestämään kortteja ryhmässä sen mukaan onko kyseessä heidän mielestään häirintä tai syrjintä vai ei. Korttien tilanteet eivät ole aina selkeitä, eikä oikeaa vastausta välttämättä ole. Kortit toimivat keskustelun avaajina, ja lopuksi keskustellaan yhdessä ryhmien näkemyksistä. Samalla voidaan keskustella siitä, miten nuori voi kyseisissä tilanteissa toimia ja asettaa omat rajansa. 3. Tässä yhteydessä opettaja voi kertoa oman oppilaitoksen säännöistä ja toimintatavoista kiusaus- tai häirintätilanteessa. 4. Keskustelukorttien kahdesta viimeisestä diasta löytyy tasa-arvovaltuutetun määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan seksuaalisella tai sukupuoleen perustuvalla häirinnällä.

11 KAKKOSET Oma ala ja TOP

12 Oppituntien tavoite ja toteutus Kakkosten materiaali sisältää kaksi noin 30 minuutin opetusrunkoa. Ensimmäisen tunnin aikana keskustellaan, miten opiskeltava ala on vastannut omia odotuksia ja missä on eniten tekemistä matkalla osaajasta todelliseksi ammattilaiseksi. Toisen tunnin aiheena on TOP. Ensimmäisistä TOP:sta saatuja kokemuksia ammentamalla opiskelijat pääsevät tekemään lyhyen esityksen TOP:ssa mahdollisesti eteen tulevista tilanteista ja keskustelemaan niistä. Opetusmateriaali sisältää opetusrungon kahdelle oppitunnille, opettajan ohjeet ja tehtävämateriaalin. Opettaja voi pitää koko tunnin kyseisten runkojen avulla tai käyttää niitä teemaan liittyvän tunnin osana. Opettaja voi pitää molemmat tai ainoastaan toisen tunneista.

13 Oppituntien runko Omalla alalla -lapputehtävä (n. 30 min) Tehtävässä opettaja jakaa jokaiselle opiskelijalle ison Post It -lapun, johon opiskelijat kirjoittavat yhden ensimmäisenä opiskeluvuotena itseä yllättäneen asian sekä asian, josta itsellä on eniten opittavaa. Opiskelijoiden liimattua lappunsa taululle opettaja ryhmittelee samankaltaiset asiat yhteisen teeman alle. Lopuksi keskustellaan esille nousseista teemoista. TOP -esitys (n. 30 min) Opettaja jakaa viiden opiskelijan ryhmille yhden muistilapun, jossa on kuvattu jokin TOP:ssa mahdollisesti eteen tuleva tilanne. Kuvatut tilanteet löytyvät myöhemmin tästä materiaalista. Ryhmillä on kymmenen minuuttia aikaa tehdä noin minuutin mittainen esitys muistilapussa kuvatusta tilanteesta. Esitysten jälkeen muiden ryhmien tehtävänä on yrittää arvata, mistä tilanteesta esityksessä oli kyse. Jokaisen esityksen jälkeen keskustellaan siinä kuvatusta tilanteesta.

14 Omalla alalla -lapputehtävä

15 Omalla alalla -lapputehtävä Opettajan ohjeet Tehtävän avulla voidaan tarkastella, miten mielikuvat alasta ovat vastanneet todellisuutta ja mikä yllätti eniten ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi voidaan pohtia, kohteleeko ala miehiä ja naisia tasapuolisesti. Oppilaita voi kannustaa kertomaan kriittisiäkin näkemyksiä tehtävän aikana. Asioitahan on kaksi vuotta aikaa kehittää puolin ja toisin. Opiskelijat pääsevät myös itse miettimään, mitä heidän täytyy oppia matkalla alan todellisiksi ammattilaiseksi. 1. Tehtävän ensimmäisessä vaiheessa opettaja jakaa jokaiselle opiskelijalle ison Post It -lapun. Opiskelijat kirjoittavat omaan lappuunsa yhden asian, joka opiskeltavassa alassa yllätti ensimmäisen vuoden aikana. Tämän jälkeen opiskelijat liimaavat lappunsa taululle. 2. Opettaja ryhmittelee samankaltaiset asiat yhteisen teeman alle. Lopuksi keskustellaan esille nousseista teemoista. 3. Tehtävän toinen vaihe toteutetaan samalla tavalla, mutta siinä opiskelijat kirjoittavat opettajan jakamaan uuteen lappuun asian, jossa itsellä on eniten oppimista matkalla osaajasta todelliseksi ammattilaiseksi.

16 TOP -esitys

17 TOP -esitys Opettajan ohjeet Suurin osa meistä ei taida nostaa kättään pystyyn, kun kysytään vapaaehtoisia esiintyjiä. Tässä tehtävässä kynnyksen ei kuitenkaan pitäisi olla kovin korkea. Ryhmän jäsenet ovat toisilleen tuttuja, aihekin on valmiiksi annettu ja esitys saa olla juuri sellainen kuin ryhmä itse haluaa ja huumorikin on sallittua. Kynnystä laskee myös se, että tällä kertaa ei edes kysytä vapaaehtoisia, vaan jokaisen on osallistuttava esityksen tekemiseen ainakin jollakin tavalla. Sen lisäksi, että tehtävä on hauska, niin kokemusten perusteella keskustelu esitetyistä aiheista on harvinaisen vilkasta ja vapaamuotoista. 1. Opettaja jakaa viiden opiskelijan ryhmille yhden muistilapun, jossa on kuvattu parilla lauseella jokin TOP:ssa mahdollisesti eteen tuleva tilanne. Esimerkkejä tilanteista löytyy seuraavasta diasta. Opettaja voi laatia myös omia tilannekuvauksia. 2. Ryhmillä on kymmenen minuuttia aikaa tehdä noin minuutin mittainen esitys muistilapussa kuvatusta tilanteesta. 3. Ryhmät esittävät vuorotellen oman esityksensä. Muiden ryhmien tehtävänä on yrittää arvata, mistä tilanteesta esityksessä oli kyse. 4. Jokaisen esityksen jälkeen keskustellaan siinä kuvatusta tilanteesta. Opettajan johdolla voidaan pohtia mikä tilanteessa oli mahdollisesti pielessä ja miten siinä tulisi toimia. Opettaja voi vielä tilanteesta riippuen korostaa kuinka tärkeää asiallinen käytös on puolin ja toisin.

18 TOP -esitys Tilannekuvaukset Tilanne 1. Opiskelija menee ensimmäisenä päivänä TOP -paikalle. Ohjaaja ei kuitenkaan ole ehtinyt vielä paikalle. Opiskelija joutuukin itsensä lisäksi esittelemään tietämättömille ja hämmästeleville työkavereille mistä Topista nyt on kyse. Tilanne 2. Opiskelija menee ensimmäisenä päivänä TOP -paikkalle ja huomaa olevansa osastonsa ainoa nainen/mies. Työvaatteiden vaihtamiseen ei oikein tunnu löytyvän sopivaa paikkaa. Tilanne 3. Ohjaaja puhuu pelkkää ammattislangia ja selittää tehtävät mahdollisimman vaikeasti. Tilanne 4. Hommat luistavat muuten oikein mukavasti, mutta yhden työkaverin tytöttely/pojittelu ärsyttää. Tilanne 5. Kaiken tietävä ja kärsimätön ohjaaja ei anna opiskelijan tehdä itse mitään työtä, vaan tulee aina itse tekemään.

19 KOLMOSET Työelämä, pelisäännöt ja sukupuoli

20 Oppituntien tavoite ja toteutus Kolmosten materiaali sisältää kaksi noin 30 minuutin opetusrunkoa. Ensimmäisen osan tavoitteena on pohtia omaa osaamista ja vahvuuksia kyseisellä alalla sekä selkeyttää opiskelijoiden työelämäsuunnitelmia. Samalla pohditaan sukupuolen merkitystä niihin: onko sukupuolesta etua alalla toimimisessa? Toisen osan tavoitteena on tutustua työelämän pelisääntöihin, joita voi materiaalin avulla käsitellä lähinnä häirinnän ja syrjinnän näkökulmasta. Opetusmateriaaliin sisältyy kaksi noin 30 minuutin opetusrunkoa, opettajan ohjeet ja tehtävämateriaali. Opettaja voi pitää koko tunnin kyseisten runkojen avulla tai käyttää niitä teemaan liittyvän tunnin osana.

21 Oppituntien runko Tulevaisuusmuistelu (n. 30 min) Tehtävän avulla pohditaan tulevaa ammattia. Opiskelijat miettivät millaisissa asioissa toinen on erityisen hyvä omalla alallaan ja ehdottavat tämän perusteella toisilleen sopivia työtehtäviä. Lisäksi tehtävässä pohditaan sukupuolen merkitystä kyseisellä alalla ja erityisesti sitä, mitä hyötyä sukupuolesta voisi olla tulevassa ammatissa. Häirintää työelämässä vai ei? -keskustelukortit (n. 30 min) Tehtävän avulla pohditaan työelämän pelisääntöjä etenkin seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja syrjinnän näkökulmasta. Tehtävä sopii hyvin osaksi työelämän pelisääntöjen käsittelyä.

22 Tulevaisuusmuistelu

23 Tulevaisuusmuistelu Opettajan ohjeet Tähän mennessä opiskelijoille on jo ehtinyt syntyä hyvä kuva opiskeltavan alan tarjoamista vaihtoehdoista ja ehkä myös omista mielenkiinnon kohteista ja vahvuuksista alalla. Kenties joillakin on tiedossa jo tarkka toiveammatti ja polku, jota pitkin edetä siihen. Toisinaan asioiden jäsentämistä kuitenkin auttaa, jos omista ajatuksistaan keskustelee ääneen ja ehkä kuulee samoja asioita myös toisten suusta. 1. Opettaja jakaa luokan kolmen hengen ryhmiin. 2. Ryhmän jäsenet ovat yksi kerrallaan 10 minuuttia päähenkilöitä, joiden tulevaisuudesta ryhmä keskustelee. 3. Ensimmäiseksi mietitään, mikä päähenkilöä kiinnostaa alalla eniten ja missä hän on erityisen hyvä. 4. Edellisen kohdan pohjalta keksitään tehtävä ja työnantaja, jossa päähenkilö työskentelee viiden vuoden päästä. Tässäkin tehtävässä, lopullisen päätöksen tekee päähenkilö itse. 5. Sen jälkeen ryhmässä keksitään mitä päähenkilölle on tapahtunut viiden vuoden aikana alkaen tästä päivästä. Tapahtumat voivat liittyä esimerkiksi valmistumiseen, työharjoitteluun, harrastuksiin, perheen perustamiseen, jne. ja lopulta kyseiseen työhön. 6. Lopuksi kaikki luokan opiskelijat voivat vuorotellen esitellä työtehtävänsä ja työnantajansa viiden vuoden päästä.

24 Häirintää työelämässä vai ei? keskustelukortit

25 Häirintää työelämässä vai ei? keskustelukortit Opettajan ohjeet Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän määrittely on varsin vaikeaa. Toisaalta aiheesta keskusteleminen saattaa tuntua kiusalliselta tai hankalalta. Lapin Letka -hanke on kehittänyt Häirintää työelämässä vai ei? -keskustelukorttisarjan, jonka aiheet liittyvät työelämän arkeen. Kuvasarja ja keskustelut tarjoavat työkaluja siihen, kuinka toimia häirintätilanteessa tai asettaa omia rajoja. Rajan vetäminen sille, milloin on kyse häirinnästä, on vaikeaa, tapauskohtaista ja perustuu pitkälti ihmisen omiin tuntemuksiin. Kortit sopivat hyvin työelämän pelisääntöjen käsittelyyn ennen TOP:a tai valmistumista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta puhumisen yhteyteen. 1. Diasarjaan on koottu opettajan ohjeet, tukimateriaali sekä Häirintää työelämässä vai ei? -keskustelukortit, jotka voi tulostaa tai näyttää koneelta opiskelijoille. 2. Kuvasarjan avulla pohditaan mitä seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä tarkoittaa ja miten se voi ilmetä työelämän arjessa. 3. Samalla voidaan keskustella siitä, miten työntekijä voi kyseisissä tilanteissa toimia. 4. Keskustelukorttien kahdesta viimeisestä diasta löytyy tasa-arvovaltuutetun määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan seksuaalisella tai sukupuoleen perustuvalla häirinnällä.

26 Lapin Letka -hanke