Palkkatilastokatsaus 2004

Transkriptio

1 Palkkatilastokatsaus 2004

2 Palkkatilastokatsaus 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

3 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

4 Esipuhe EK:n palkkatilastokatsaus 2004 sisältää tietoja EK:n jäsenyritysten palveluksessa olleiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkoista ja työvoimakustannuksista vuonna Julkaisussa on kuvattu ansioiden ja työvoimakustannusten muutosta, tasoa sekä rakennetta. Tietojen esittämisessä on käytetty pääasiassa suuriin toimialakokonaisuuksiin tai henkilöstöryhmiin perustuvia luokituksia. Tarkemmat sopimusalakohtaisesti luokitellut tiedot löytyvät julkaisun liitteestä. Palkkatilastoja julkaistaan lisäksi verkkojulkaisuina, jäsenliittojen tilastoina sekä yrityskohtaisina palautteina. Palkansaajien keskusjärjestöt ja niiden jäsenjärjestöt saavat käyttöönsä EK:n palkkatilaston tulokset yhteistyösopimuksen mukaisesti. EK tekee palkkatilastoa sekä edunvalvonnallisiin tarkoituksiin että osaksi virallista tilastoa. Työmarkkinajärjestöt tarvitsevat tietoja henkilöstön ansiokehityksestä ja -tasosta muun muassa työehtosopimusneuvotteluja varten. Myös jäsenyritykset tarvitsevat vastaavia tietoja palkkapolitiikkansa toteuttamiseksi. Palkkatilastotiedot toimitetaan myös Tilastokeskukselle Suomen virallisen palkkatilaston ja EU:n palkkatilastojen perusaineiston osaksi. Tämän vuoksi EK:n jäsenyritysten ei tarvitse vastata Tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin. Helsingissä toukokuussa 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

5 4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

6 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna Palkkojen taso vuonna Ansiokehitys vuosina Palkkojen hajonta Tulospalkkiot Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna Liitteet Tilastoliite EK:n palkkatiedusteluiden sisältö EK:n palkkatilastojen palkka- ja ansiokäsitteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

7 Palkkojen ja työvoimakustannusten kehitys vuonna 2004 Palkat nousivat kolme ja puoli prosenttia Säännöllisen työajan ansiot nousivat EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2004 keskimäärin noin kolme ja puoli prosenttia. Sopimuskorotusten osuus ansioiden muutoksesta oli keskimäärin kaksi kolmasosaa. Ansiokehitys oli useimmilla aloilla kolmen ja viiden prosentin välillä. Identtisillä henkilöillä ansiot nousivat suurimmissa henkilöstöryhmissä 0,5 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaikilla tilastoon kuuluneilla henkilöillä. Sopimuskorotukset nostivat ansioita 2,3 prosenttia Säännöllisen työajan ansioiden noususta vuoden 2003 lopulta vuoden 2004 loppuun keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä eli kaksi kolmasosaa aiheutui sopimuskorotuksista. Muu osa ansioiden noususta eli reilu prosenttiyksikkö aiheutui yrityskohtaisista palkankorotuksista ja rakennemuutoksista. Teollisuuden työntekijöillä sopimuskorotukset nostivat ansioita 2,3 prosenttia ja teollisuuden toimihenkilöillä 2,2 prosenttia. Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä sopimusvaikutuksen osuus ansiokehityksestä oli keskimäärin 2,3 prosenttiyksikköä ja rakennusalan työntekijöillä 2,2 prosenttiyksikköä. Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut % Ansiokehitys toimialoittain IV neljännes 2003 IV neljännes ,9 3,5 3,5 3,6 3,5 2,5 3,7 3, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Palkkoja korotettiin maaliskuussa 2004 ja 2005 Edellisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset toisen vuoden palkankorotukset tulivat voimaan alkaen. Vuonna 2004 toteutettujen sopimuskorotusten vaikutus näkyy näin ollen kokonaisuudessaan palkkatilastoissa, joiden tilastointiajankohta sijoittuu vuoden viimeiselle neljännekselle. Vuoden 2004 lopulla allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaiset palkankorotukset vuonna 2005 näkyvät vasta vuoden 2005 palkkatilastoissa. Tulosopimus päättyy Tulosopimuksen ulkopuolella ovat muun muassa rakennusala, paperiteollisuus ja ahtausala. Ansioiden nousu päätoimialoilla 2,5 3,9 prosenttia Palkansaajien ansiot nousivat useimmilla aloilla sopimuskorotuksia enemmän. Ansioiden nousu vaihteli päätoimialoilla 2,5 ja 3,9 prosentin välillä. Sopimusaloittain tarkasteltuna ansiokehityksen vaihteluväli oli suurempi. Sopimusalakohtaiset tiedot on esitetty julkaisun liitteenä. Säännöllisen työajan ansiot kohosivat teollisuudessa työntekijöillä 3,2 prosenttia ja teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 3,6 prosenttia. Rakennusalalla työntekijöiden ansiokehitys oli 3,1 prosenttia. Kaupan alalla palkansaajien ansiot nousivat 3,5 prosenttia. Ansiokehitys oli selvästi keskimääräistä nopeampaa muun muassa kemianteollisuudessa, talonrakennusalalla ja vakuutusalalla. Näillä aloilla sopimuskorotukset eivät olleet keskimääräistä korkeampia, joten palkkaliukuman ja rakenteellisten tekijöiden osuus ansiokehityksestä oli merkittävä. Identtisten henkilöiden ansiot nousivat useimmiten enemmän kuin saman alan koko henkilöstön. Identtisten henkilöiden ansiokehitysluvut ylittivät yleensä selvästi myös sopimuskorotusten tuoman ansionnousun. Identtisten ansiotason nopeampaan nousuun vaikuttivat mm. urakehitykseen liittyvät palkantarkistukset. 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

8 Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista Ansiokehitystä mitataan yleisimmin säännölliseltä työajalta maksettujen palkkojen muutoksella. Huomioon ei siten oteta esimerkiksi yli- tai sunnuntaityöstä maksettuja korotuksia. Säännöllisen työajan ansioon ei myöskään lueta tulos- ja voittopalkkioita. % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 3,2 Ansiokehitys henkilöstöryhmittäin IV neljännes 2003 IV neljännes ,7 3,6 4,1 3,9 Teollisuus, Teollisuus, Teollisuus, Palvelualojen Palvelualojen työntekijät tekniset ja ylemmät työntekijät ja ylemmät konttori- toimihenkilöt toimihenkilöt toimihenkilöt toimihenkilöt 5,1 3,2 3,9 2,9 4,4 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ansiot ja työvoimakustannukset nousevat yli kolme prosenttia vuonna 2005 EK:n arvion mukaan ansiot nousevat vuonna 2005 hieman enemmän kuin vuonna Tämä johtuu vuotta 2004 suuremmista sopimuskorotuksista. Sopimuskorotukset olivat EK:n aloilla maaliskuussa 2004 keskimäärin 2,3 prosenttia ja maaliskuussa 2005 keskimäärin 2,5 prosenttia. Vuonna 2005 ansiotaso on EK:n arvion mukaan 3,2 prosenttia korkeampi kuin vuonna Arviossa on oletettu, että yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset nostavat ansiotasoa vuonna 2005 hieman vähemmän kuin vuonna On huomattava, että työehtosopimusten kustannusvaikutus vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti. Tämä johtuu muun muassa palkankorotusten toteuttamistavasta. Kaikki henkilöt Identtiset henkilöt Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan palkansaajia, jotka kuuluvat tilastoon sekä tilastointijakson alussa että sen lopussa. Sosiaalivakuutusmaksut nousevat vuonna 2005 Taulukko 1. Ansiokehityksen osatekijät 2004 Teollisuus, Teollisuus, Palvelualojen työntekijät toimihenkilöt työntekijät ja toimihenkilöt Työehtosopimuksilla sovitut palkankorotukset 2,3 2,2 2,3 Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset 0,9 1,4 0,9 Säännöllisen työajan ansioiden muutos 3,2 3,6 3,2 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 3,2 Ansiokehitys sektoreittain IV neljännes 2003 IV neljännes 2004, ennakkotieto 3,0 3,8 4,4 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio palkansaajat sektori Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi Yksityisen sektorin kokonaistyövoimakustannukset ovat vuonna 2005 EK:n arvion mukaan 3,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna Työvoimakustannukset nousevat enemmän kuin palkat, koska joidenkin sosiaalivakuutusmaksujen tariffit nousevat vuonna Vuoden 2005 alusta työttömyysvakuutusmaksua on korotettu siten, että yrityksen palkkasumman euroa ylittävältä osalta vakuutusmaksu nousee 2,5 prosentista 2,8 prosenttiin ja sen alittavalta osalta 0,6 prosentista 0,7 prosenttiin. Yritysten keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu nousee näin ollen 1,94 prosentista 2,17 prosenttiin. Myös yritysten keskimääräinen tapaturmavakuutusmaksu nousee 1,0 prosentista 1,1 prosenttiin vuonna Muut työnantajan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut pysyvät vuonna 2005 ennallaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

9 Palkkojen taso vuonna 2004 Keskiansio noin 2500 euroa kuukaudessa Säännöllisen työajan ansio oli EK:n jäsenyritysten henkilöstöllä keskimäärin noin 2500 euroa kuukaudessa vuoden 2004 neljännellä neljänneksellä. Luvussa ovat mukana myös tuntipalkkaiset työntekijät, joiden tuntiansiot on muutettu laskennallisesti kuukausiansioiksi. Sopimusalakohtaiset tiedot ansiotasoista on esitetty julkaisun liitteessä. Työntekijöiden ansiot suurimmat paperiteollisuudessa Teollisuuden tuntipalkkaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2004 neljännellä neljänneksellä 12,91 euroa tunnissa. Työntekijöiden keskiansio oli korkein paperiteollisuudessa, 14,81 euroa tunnissa. Rakennusalan työntekijä ansaitsi vastaavana ajankohtana keskimäärin 13,12 euroa. Teollisuuden teknisten ja konttoritoimihenkilöiden ansiotaso oli vuoden 2004 joulukuussa keskimäärin euroa kuukaudessa ja ylempien toimihenkilöiden keskimäärin euroa kuukaudessa. Kaikilla teollisuuden toimihenkilöillä säännöllisen työajan ansioiden taso oli keskimäärin euroa kuukaudessa. Keskiansiot toimialoittain Säännöllisen työajan kuukausiansio loka- tai joulukuussa 2004 Teollisuus, toimihenkilöt 3100 Rakentaminen, toimihenkilöt 2880 Kauppa 2063 Liikenne, kk-palkkaiset 2464 Hotellit ja ravintolat 1850 Tieto- ja viestintäpalvelut 3109 Rahoitus ja vakuutus 2830 Terveys- ja sosiaalipalvelut 2093 euroa/kk Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tieto- ja viestintäpalveluissa palvelualojen korkein keskiansio Palvelualojen palkansaajista korkein ansiotaso oli tietotekniikan palvelualan henkilöstöllä, jonka säännöllisen työajan keskiansio oli vuoden 2004 neljännellä neljänneksellä euroa kuukaudessa. Toiseksi korkein ansiotaso oli vakuutusalalla, jonka koko henkilöstön keskiansio oli vuoden 2004 lokakuussa euroa kuukaudessa. Kaupan alan koko henkilöstön keskiansio oli vuoden 2004 lokakuussa euroa, ja esimerkiksi kaupan myyjä ansaitsi euroa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa koko henkilöstön keskimääräinen kuukausiansio oli euroa, ja hotelli- ja ravintola-alan työntekijä ansaitsi keskimäärin euroa kuukaudessa. 8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

10 euroa/kk Keskiansiot sektoreittain IV neljänneksellä 2004, ennakkotieto Teollisuuden aloista suurimmat vuosiansiot olivat työntekijöillä sekä teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä paperiteollisuudessa ja ylemmillä toimihenkilöillä graafisessa teollisuudessa. Palvelualojen palkkatilastot eivät sisällä tietoja vuosiansioista Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio palkansaajat sektori Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi Palkkatilastot tilastoliitteessä EK:n sopimusalakohtaiset palkkatilastot vuodelta 2004 ovat tämän julkaisun tilastoliitteessä. Tilastoliitteen taulukossa on esitetty henkilöiden lukumäärät, keskiansiot sekä ansioiden muutokset sopimusaloittain ja palkansaaja- tai ammattiryhmittäin luokiteltuina. Keskiansio on korkein valtiosektorilla Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2004 lopulla euroa kuukaudessa. Työmarkkinasektoreista korkein keskiansio oli valtiolla ja matalin kuntasektorilla. Yksityisen sektorin keskiansio oli lähellä kaikkien palkansaajien keskiarvoa. Ansiotasojen erilaisuuteen vaikuttavat mm. eri sektorien erilaiset työt ja erilainen henkilöstörakenne. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevien osuus on valtiosektorilla suurempi kuin muilla sektoreilla. Teollisuuden työntekijöiden vuosiansiot euroa Teollisuuden työntekijöiden kokonaisansiot olivat vuonna 2004 keskimäärin euroa, teknisten ja konttoritoimihenkilöiden euroa ja ylempien toimihenkilöiden euroa. Kokonaisansioihin on luettu kaikki maksetut palkat, joten ansiot ovat vertailukelpoisia eri henkilöstöryhmien välillä. Rakennusalalla työntekijöiden vuosiansiot olivat hieman pienemmät ja toimihenkilöiden hieman suuremmat kuin teollisuudessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

11 Ansiokehitys vuosina Ansiot nousseet noin neljä prosenttia vuodessa Ansiot ovat nousseet EK:n jäsenyrityksissä viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Teollisuudessa keskiansio on noussut vastaavalla ajanjaksolla yli neljä prosenttia ja palvelualoilla vajaat neljä prosenttia vuodessa. Talousja rahaliitto Emun aikana vuodesta 1999 alkaen ansioiden nousu on jatkunut jokseenkin samalla tasolla. Ansiokehitys on ollut nopeinta teollisuuden toimihenkilöillä Viimeisten kymmenen vuoden aikana ansiot ovat nousseet eniten teollisuuden toimihenkilöillä. Osaksi tähän on vaikuttanut voimakas muutos toimihenkilöryhmien koostumuksessa. Teollisuuden työntekijöillä ansiokehitys on ollut hieman hitaampaa ja suunnilleen yhtä nopeaa kuin palvelualojen toimihenkilöillä ja työntekijöillä. Henkilöstörakenteen muutos vaikuttaa ansiokehitykseen Mitä suurempia ja heterogeenisempia palkansaajaryhmiä tarkastellaan, sitä enemmän ansiokehitykseen vaikuttavat henkilöstörakenteessa tapahtuvat muutokset. Yksi merkittävimmistä rakenteellisista muutoksista on ollut ylempien toimihenkilöiden suhteellisen osuuden kasvu, joka on nopeuttanut kaikkien toimihenkilöiden keskimääräistä ansiokehitystä. Teollisuuteen rekrytoiduista uusista toimihenkilöistä huomattava osa on ylempiä toimihenkilöitä. Ylempien toimihenkilöiden määrä on teollisuudessa lisääntynyt myös sen johdosta, että teknisiä ja konttoritoimihenkilöitä on siirtynyt ylempiin toimihenkilöihin. Uusien toimihenkilöiden ja siirtyjien palkkataso on ollut yleensä matalampi kuin ylempiin toimihenkilöihin pitempään kuuluneilla, joten nämä rakennemuutokset ovat hidastaneet ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 Ansiokehitys henkilöstöryhmittäin Teollisuus, työntekijät Teollisuus, tekniset ja Palvelualojen työntekijät konttoritoimihenkilöt ja toimihenkilöt Ylempien toimihenkilöiden osuus kasvanut sekä teollisuudessa että palvelualoilla Teollisuudessa ylempien toimihenkilöiden määrä ylitti vuonna 2001 ensimmäisen kerran teknisten ja konttoritoimihenkilöiden määrän. Vuonna 2004 ylempien toimihenkilöiden osuus oli jo 54 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden osuuden kasvu on ollut nopeaa. Osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa runsaasta 30 prosentista runsaaseen 50 prosenttiin. Toimihenkilörakenteen muutos liittyy teollisuuden henkilöstön tehtävärakenteen muutokseen. Toimisto- ja työnjohtotyöt ovat vähentyneet, asiantuntija- ja suunnittelutyöt ovat yleistyneet. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Myös monilla palvelualoilla ylempien toimihenkilöiden suhteellinen osuus on kasvanut, kun suorittavan työn määrä on muun muassa tietotekniikan kehityksen myötä vähentynyt. Hyvänä esimerkkinä tämän kaltaisesta kehityksestä on rahoitus- ja vakuutusala. Ansioiden noususta yli puolet sopimuskorotuksia Ansioiden noususta viimeisten kymmenen vuoden aikana kaksi kolmasosaa on johtunut työehtosopimuksilla sovituista palkankorotuksista (sopimuskorotuksista). On huomattava, että vuonna 1997 ei toteutettu pääosin sopimuskorotuksia. 10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

12 Yrityskohtaiset palkankorotukset ja rakennemuutokset selittävät näin ollen noin kolmanneksen toteutuneesta ansioiden noususta. Rakennemuutokset ja yrityskohtaiset palkankorotukset ovat nostaneet ansioita koko EK:n jäsenkentässä viime vuosina hieman yli tai hieman alle prosentin vuodessa. Reaaliansiot nousseet 2 3 prosenttia vuodessa Teollisuuden työntekijöiden sekä palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden reaaliansiot ovat nousseet viiden viimeisen vuoden aikana keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa. Teollisuuden toimihenkilöiden reaaliansioiden nousuvauhti on ollut noin 3 prosenttia vuodessa. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 reaaliansiot nousivat 2,7 3,1 prosenttia henkilöstöryhmästä riippuen. % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 % 9,0 Palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos lokakuusta lokakuuhun Yrityskohtaiset korotukset ja rakennemuutokset Sopimuskorotukset Teollisuuden työntekijöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos 4. neljännekseltä 4. neljännekselle Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ansiokehitystä mitataan säännöllisen työajan ansioista Palkansaajien ansioiden kehittymistä mitataan yleisimmin säännölliseltä työajalta maksettujen palkkojen kehityksen mukaan. Huomioon ei siten oteta esimerkiksi yli- tai sunnuntaityöstä maksettuja korotuksia. Toimihenkilöillä ja muilla kuukausipalkkaisilla henkilöillä ansiokehitykseen luettiin myös tulospalkkiot vuoteen 2001 tai 2002 saakka alasta riippuen. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Yrityskohtaiset korotukset ja rakennemuutokset Sopimuskorotukset Teollisuuden toimihenkilöiden ansiokehitys Säännöllisen työajan ansioiden vuosimuutos joulukuusta joulukuuhun Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK % 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yrityskohtaiset korotukset ja rakennemuutokset Sopimuskorotukset Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

13 Palkkojen hajonta Palkkaerot ovat Suomessa pieniä Palkkaerot ovat Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin pienet. Vain Ruotsissa ne ovat hieman pienemmät kuin Suomessa (Lähde: Svenskt Näringsliv, OECD). Palkkojen hajonta ei juuri ole muuttunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palkkojen hajonta vaihtelee toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin Palkkahajonnan erot johtuvat pääosin siitä, että tehtävät ja niiden vaativuus vaihtelevat joillakin aloilla toisia enemmän. Yleensä suurilla toimialoilla ja palkansaajaryhmissä tehtävien kirjo ja tästä johtuva palkkojen hajonta on suurempi kuin pienillä aloilla ja palkansaajaryhmissä. Teollisuudessa korkeimmin palkatun kymmenyksen alin palkka oli vuonna 2004 ylemmillä toimihenkilöillä 106 prosenttia, teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä 72 prosenttia ja työntekijöillä 66 prosenttia suurempi kuin matalammin palkatun kymmenyksen korkein palkka. Palvelualojen ylempien toimihenkilöiden korkeapalkkaisin kymmenys ansaitsi alimmillaan vastaavana aikana 127 prosenttia enemmän ja palvelualojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden korkeapalkkaisin kymmenys 100 prosenttia enemmän kuin matalapalkkaisin kymmenys ylimmillään. Tuntipalkkaisilla työntekijöillä palkkahajonta on rakennusalalla suurempi kuin teollisuudessa Teollisuuden tuntipalkkaisilla työntekijöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 neljännellä neljänneksellä 16,04 euroa tunnissa ja alin desiilipalkka 9,67 euroa tunnissa. Rakennusalalla ylin desiilipalkka oli 16,62 euroa tunnissa ja alin desiilipalkka 9,50 euroa tunnissa. Ylimmän ja alimman desiilipalkan ero oli teollisuudessa 66 prosenttia ja rakentamisessa 75 prosenttia. Mediaanipalkka oli teollisuudessa 12,78 euroa tunnissa ja rakennusalalla 12,42 euroa tunnissa. Suurin ero desiilipalkkojen välillä oli maalausalalla, 83 prosenttia ja pienin paperiteollisuudessa, 32 prosenttia. Näin palkkahajontaa mitataan Palkkahajonnan mittarina käytetään tässä ylimmän desiilipalkan (D9) ja alimman desiilipalkan (D1) välistä suhdetta, jolloin suhteellista palkkaeroa mitataan suhdeluvulla D9/D1. Ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Ylin desiilipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia palkansaajista ja alin desiilipalkka palkkaa, jota vähemmän ansaitsee 10 prosenttia palkansaajista. Mediaanipalkka tarkoittaa palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet palkansaajista. Esimerkiksi palvelualojen työntekijöiden ja toimihenkilöiden ylimmän ja alimman desiilipalkan suhdeluku vuonna 2004 oli euroa kuukaudessa / euroa kuukaudessa = 2,00. Tämä tarkoittaa sitä, että ylin desiilipalkka oli 100 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä palkkahajonta oli teollisuudessa hieman suurempi kuin rakennusalalla Teollisuuden teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 joulukuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylin desiilipalkka oli 72 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Rakennusalalla ylin desiilipalkka Teollisuuden työntekijät Teollisuuden tekniset ja konttoritoimihenkilöt Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt Palvelualojen työntekijät ja toimihenkilöt Palvelualojen ylemmät toimihenkilöt oli vuoden 2004 joulukuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylimmän ja alimman desiilipalkan ero oli 70 prosenttia. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkahajonta oli suurinta graafisessa teollisuudessa, missä ylin desiilipalkka oli 105 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka ja pienintä teknologiateollisuudessa, missä desiilipalkkojen ero oli 53 prosenttia. Palkkahajonta henkilöstöryhmittäin 2004 Ylimmän ja alimman desiilipalkan suhde prosentteina % Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

14 Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä palkkahajonta jonkin verran suurempi kuin teollisuudessa ja rakennusalalla Palvelualojen työntekijöillä ja toimihenkilöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 lokakuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylin desiilipalkka oli 100 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Palkkahajonta oli suurinta yksityisellä opetusalalla, missä ylin desiilipalkka oli 106 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka ja pienintä farmaseuteilla, joilla desiilipalkkojen ero oli 38 prosenttia. Kaupan myyjillä ylimmän ja alimman desiilipalkan ero oli 52 prosenttia. Ylemmillä toimihenkilöillä palkkahajonta suurin palvelualoilla Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 joulukuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylin desiilipalkka oli näin ollen 106 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Rakennusalan ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 joulukuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylin desiilipalkka oli 83 prosenttia alinta desiilipalkkaa suurempi. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Palvelualojen ylemmillä toimihenkilöillä ylin desiilipalkka oli vuoden 2004 joulukuussa euroa kuukaudessa ja alin desiilipalkka euroa kuukaudessa. Ylin desiilipalkka oli 127 prosenttia suurempi kuin alin desiilipalkka. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt Teknologiateollisuuden teknisetja kontoritoimihenkilöt Palkkahajonta eräillä aloilla 2004 Alin desiilipalkka, mediaani ja ylin desiilipalkka Opettajat Paperiteollisuuden tekniset- ja konttoritoimihenkilöt Paperiteollisuuden työntekijät Vakuutusalan suorittavan tason toimihenkilöt Teknologiateollisuuden työntekijät Farmaseutit Pankkitoimihenkilöt Talonrakennusalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet Kemianteollisuuden työntekijät Matkatoimistojen toimihenkilöt Terveyspalvelujen suorittava taso Varastotyöntekijät Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työntekijät Kaupan myyjät euroa/kk Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

15 Tulospalkkiot Tulospalkkioita maksettiin kolmasosalle henkilöstöstä Tulospalkkioita maksettiin noin kolmannekselle EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä vuonna Tulospalkkiot olivat teollisuudessa yleisempiä kuin palvelualoilla: teollisuudessa 44 prosenttia henkilöstöstä sai tulospalkkioita, kun taas palvelualoilla tulospalkkioita maksettiin joka neljännelle palkansaajalle. Keskimääräinen tulospalkkio oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2004 noin kuusi prosenttia henkilön kokonaisansiosta. Tulospalkkiot yleisimpiä ylemmillä toimihenkilöillä Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2004 yleisimmin teollisuuden ylemmille toimihenkilöille, joista 65 prosenttia sai tulospalkkioita. Teollisuuden teknisillä ja konttoritoimihenkilöillä tulospalkkioita saaneiden osuus oli 51 prosenttia ja teollisuuden työntekijöillä 34 prosenttia. Rakennusalalla tulospalkkiot olivat selvästi harvinaisempia kuin teollisuudessa. Tulospalkkioita maksettiin vuonna 2004 työntekijöistä kahdelle prosentille ja toimihenkilöistä 40 prosentille. Palvelualoista tulospalkkiot olivat yleisimpiä rahoitus- ja vakuutusalalla, jonka henkilöstöstä 45 prosenttia sai tulospalkkioita. Kaupan alan yrityksissä tulospalkkioita maksettiin 26 prosentille henkilöstöstä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulospalkkiot ovat edelleen varsin harvinaisia: palkkioita maksettiin noin seitsemälle prosentille henkilöstöstä. Tulospalkkioita saaneiden osuus pysyi useimmilla aloilla jokseenkin samana kuin vuonna Teollisuus, työntekijät Teollisuus, toimihenkilöt Rakentaminen, työntekijät Rakentaminen, toimihenkilöt Kauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Tulospalkkioita saaneiden osuus eri aloilla ,4 6,5 Tulospalkkiot keskimäärin noin kuusi prosenttia kokonaisansioista Vuonna 2004 maksetut tulospalkkiot olivat EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin noin kuusi prosenttia henkilön kokonaisansioista. Luku on laskettu niistä henkilöistä, joille palkkatilaston mukaan maksettiin tulospalkkioita vuonna Teollisuuden toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2004 keskimäärin 8,5 prosenttia ja teollisuuden 13,8 26,3 34,0 39,7 39,7 45,2 58,6 % Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

16 työntekijöille maksetut tulospalkkiot 3,1 prosenttia kokonaisansioista. Toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Palvelualoilla tulospalkkion osuus kokonaisansioista vaihteli kahdesta seitsemään prosenttiin toimialasta riippuen. Teollisuuden työntekijöille maksetut tulospalkkiot olivat vuonna 2004 keskimäärin 965 euroa ja teollisuuden toimihenkilöille maksetut tulospalkkiot euroa. Kaupan alalla henkilöstölle maksettu tulospalkkio oli keskimäärin euroa ja rahoitus- ja vakuutusalalla euroa. Teollisuus, työntekijät Teollisuus, toimihenkilöt Tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista eri aloilla ,1 8,5 Suurimmat tulospalkkiot rakennusalan toimihenkilöillä Suurimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2004 rakennusalan toimihenkilöille, joiden tulospalkkiot olivat keskimäärin euroa eli 9,5 prosenttia kokonaisansioista. Useimmilla teollisuuden aloilla tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista oli noin 5 6 prosenttia. Palvelualojen korkeimmat tulospalkkiot maksettiin vuonna 2004 rahoitusalalla ja tukkukaupassa; molemmilla aloilla tulospalkkioiden osuus oli reilut 7 prosenttia kokonaisansioista. Työntekijäaloista korkeimmat tulospalkkiot maksettiin kemianteollisuudessa, jossa tulospalkkiot olivat 4,1 prosenttia kokonaisansioista. Tulospalkkiot 2,5 prosenttia palkkasummasta EK:n jäsenyritysten vuonna 2004 maksamat tulospalkkiot olivat noin 2,5 prosenttia jäsenyritysten koko palkkasummasta. Teollisuudessa tulospalkkioiden osuus oli 3,2 prosenttia palkkasummasta. Tulospalkkioiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä, mikä johtui ylemmille toimihenkilöille maksettujen tulospalkkioiden kasvusta. Teollisuuden toimihenkilöillä tulospalkkioiden osuus oli 5,3 prosenttia ja työntekijöillä 1,2 prosenttia palkkasummasta. Palvelualoilla tulospalkkioiden osuus oli 1,8 prosenttia palkkasummasta eli pienempi kuin teollisuudessa. Palkkasummaan on luettu myös niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden palkat, jotka eivät saaneet tulospalkkioita. Rakentaminen, työntekijät 2,2 Rakentaminen, toimihenkilöt Kauppa Hotellit ja ravintolat Tieto- ja viestintäpalvelut Rahoitus ja vakuutus Terveys- ja sosiaalipalvelut 2,1 2,8 5,9 6,6 6,7 9,5 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK % Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

17 Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne vuonna 2004 Tehdyn työtunnin hinta 25 euroa Työnantajalle aiheutuva tehdyn työtunnin kokonaiskustannus oli EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2004 keskimäärin 25 euroa. Kokonaistyövoimakustannuksista hieman alle 15 euroa oli tehdystä työstä aiheutuneita välittömiä palkkakustannuksia, 5 euroa välillisiä palkkakustannuksia, vajaat 5 euroa pakollisia sosiaalimaksuja ja vajaa euro yrityskohtaisia työvoimakustannuksia. Palkan sivukulut 70 prosenttia tehdyn työajan palkoista EK:n jäsenyritykset maksoivat palkkaan liittyviä sivukuluja vuonna 2004 keskimäärin hieman yli 10 euroa tunnilta. Tämä on 70 prosenttia tehdyltä työajalta maksetuista palkoista. Yksityisen sektorin työnantajan välitön palkkakustannus tehtyä työtuntia kohti oli EK:n arvion mukaan 14,70 euroa. Tämän lisäksi työnantaja maksoi välillisiä palkkakuluja keskimäärin 5,00 euroa, pakollisia sosiaalimaksuja 4,60 euroa ja yrityskohtaisia henkilöstökustannuksia 0,70 euroa. Välillisistä palkkakuluista suurimmat ovat lomapalkat ja vapaapäivien palkat. Sosiaalimaksuista suurimmat ovat työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksu. Taulukossa 2 esitetty kustannusrakenne on suuntaa-antava. Lisäksi on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannusten rakenne on erilainen eri toimialoilla ja eri yrityksissä. Teollisuuden työntekijöiden tuntikustannukset 24,80 euroa Teollisuuden työntekijöiden kokonaistyövoimakustannukset olivat vuonna 2004 keskimäärin 24,80 euroa. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tehdyn työajan palkka oli hieman matalampi, välilliset palkat ja sosiaalimaksut hieman suuremmat ja yrityskohtaiset kustannukset pienemmät kuin EK:n edustamilla aloilla keskimäärin. Suurimmat palkan sivukulut ovat paperiteollisuudessa, missä työntekijöitä koskevat sivukulut ovat lähes 100 prosenttia tehdyn työajan palkoista. Palkkojen osalta tiedot perustuvat EK:n tuntipalkkatilastoon vuodelta 2004 ja muiden kustannuserien osalta eri viranomaisten tilastoihin, jotka EK:ssa on arvioitu vuoden 2004 tasolle. Sosiaalimaksut keskimäärin 23 prosenttia palkoista EK:n jäsenyritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2004 keskimäärin 23,4 prosenttia palkkasummasta. Työeläkemaksu oli keskimäärin 16,4 prosenttia, sosiaaliturvamaksu 3,9 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksu 1,9 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksu 1,1 prosenttia palkkasummasta. Ryhmähenkivakuutusmaksu oli 0,1 prosenttia. Rakentamisessa tariffien mukainen maksutaso oli korkein, keskimäärin 24,7 prosenttia. Teollisuudessa sosiaalimaksut olivat keskimäärin 24,4 prosenttia ja palveluissa 22,3 prosenttia palkoista. Sosiaalimaksujen osuus on viime vuosina hieman pienentynyt. Vuonna 2004 ja vuonna 2005 työttömyysvakuutusmaksua hieman korotettiin, mutta muut sosiaalivakuutusmaksut pysyivät ennallaan. Taulukko 2. Palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne EK:n jäsenyrityksissä 2004 Palkka- ja työvoimakustannuserä Työnanta- Kustannuserien osuus, % jan kustan- kokonais- tehdyn työ- kokonaisnus (netto), palkoista ajan palkoista työvoimaeuroa / tunti (palkka- kustannuksummasta) sista Tehdyn työajan palkat 14, Välilliset palkat 5, Sosiaalimaksut 4, Yrityskohtaiset henkilöstökustannukset 0, Työvoimakustannukset yhteensä 25, Lähde: Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Tilastokeskuksen ja eri viranomaisten tilastot. EK:n arvio vuodelle Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

18 Matalin tariffien mukainen maksutaso oli 21,5 prosenttia ja korkein 26,5 prosenttia. Matalin maksu on pienillä ja korkein suurilla yrityksillä. Sosiaalivakuutusmaksujen summa voi kuitenkin yrityskohtaisesti olla näitä osuuksia pienempi tai suurempi, koska työeläkemaksu määräytyy yritys- ja vakuutuskohtaisesti ja tapaturmavakuutusmaksu työnantaja- ja ammattiluokkakohtaisesti. Sosiaalimaksujen osuus yritysten palkkasummasta sektoreittain 2004 % Kaikki Teollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: EK. Tiedot perustuvat eri viranomaisten tilastoihin, jotka EK on arvioinut vuoden 2004 tasolle. Tapaturma Työttömyys Sosiaaliturva Työeläke Taulukko 3. Teollisuuden työntekijöiden palkkojen ja työvoimakustannusten rakenne 2004 Palkka- ja työvoimakustannuserät Työnantajan Työvoimakustannusten osuus, % työvoimakustannus, Kokonaispalkoista Tehdyn työajan Kokonaistyövoimaeuroa/t, netto (bruttopalkoista) palkoista kustannuksista 1. Tehdyn työajan rahapalkat 13,88 100,0 56,0 2. Muut palkkaerät 5,53 39,9 22,3 Tulosperusteiset erät 0,24 1,7 1,0 Vuosilomapalkat 2,77 20,0 11,2 Vapaapäivien palkat 1,25 9,0 5,1 Sairausajan palkat 0,49 3,6 2,0 Muut palkat 0,78 5,6 3,1 3. Kokonaispalkat 19,41 100,0 139,9 78,4 4. Sosiaalivakuutusmaksut 4,88 24,8 35,2 19,7 Työeläkemaksut 3,32 16,9 23,9 13,4 Sosiaaliturvamaksu 0,87 4,4 6,3 3,5 Työttömyysvakuutusmaksu 0,39 2,0 2,8 1,6 Tapaturmavakuutusmaksu 0,27 1,4 1,9 1,1 Muut vakuutusmaksut 0,04 0,2 0,3 0,2 5. Muut työvoimakustannukset 0,47 2,4 3,4 1,9 6. Kokonaistyövoimakustannukset 24,77 27,2 178,5 100,0 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n palkkatilasto ja EK:n laskelmat Tehdyn työajan rahapalkat + Muut palkkaerät = Kokonaispalkat Kokonaispalkat + Sosiaalivakuutusmaksut + Muut työvoimakustannukset = Kokonaistyövoimakustannukset Kokonaispalkat on esitetty nettomääräisinä, jolloin sairausajan palkoista on vähennetty työnantajan saamat maksunpalautukset. Kokonaispalkkoihin ei ole luettu luontoisetuja, joiden kustannukset on luettu muihin työvoimakustannuksiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

19 Taulukko 4. Yritysten lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista Muutoksen Työeläke- Sosiaaliturvamaksu (sotu) Tapa- Työttömyys- Ryhmä- Yhteensä ajankohta maksu turma- vakuutusmaksu henki- TEL vakuutus- vakuutusmaksu maksu I II III Alin Ylin Alin Ylin ,6 4,0 5,6 6,5 1,2 2,0 6,1 0,12 23,920 30, ,8 4,0 5,6 6,5 1,2 1,0 4,0 0,10 23,100 28, ,7 4,0 5,6 6,5 1,4 1,0 4,0 0,09 23,190 28, ,8 4,0 5,6 6,5 1,4 0,9 3,9 0,08 23,180 28, ,8 4,0 5,6 6,5 1,3 0,9 3,85 0,08 23,080 28, ,8 4,0 5,6 6,5 1,2 0,9 3,45 0,09 22,990 28, ,8 3,6 5,6 6,5 1,2 0,9 3,45 0,09 22,590 28, ,6 3,6 5,6 6,5 1,2 0,8 3,1 0,095 22,295 27, ,7 3,6 5,6 6,5 1,1 0,7 2,7 0,095 22,185 27, ,7 2,95 5,15 6,05 1,1 0,7 2,7 0,095 21,535 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,1 0,6 2,45 0,081 21,545 26, ,8 2,964 5,164 6,064 1,1 0,6 2,5 0,08 21,544 26, ,8 2,966 5,166 6,066 1,2 0,7 2,8 0,08 21,746 26,946 Työeläkemaksusta on esitetty ns. keskimääräinen TEL-maksu. Sosiaaliturvamaksusta on esitetty kolme käytössä olevaa maksuluokkaa. Tapaturmavakuutusmaksusta on esitetty yritysten keskimääräinen maksu. Työttömyysvakuutusmaksusta on esitetty alin maksu, joka maksetaan tietyn palkkasumman osalta, ja ylin maksu, joka maksetaan tämän palkkasumman ylittävältä osalta. Mistä työvoimakustannukset koostuvat? Työnantaja maksaa palkkaa paitsi tehdystä työstä myös suuresta osasta poissaoloja. Lisäksi työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen. Työnantajalla voi olla omia yrityskohtaisia henkilöstökuluja. Muulta kuin tehdyltä työajalta maksetut palkat koostuvat vuosilomapalkoista (mukaan lukien lomakorvaukset ja lomarahat), vapaapäivien palkoista (työajan lyhennysvapailta, vuorovapailta, arkipyhistä ja sopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksetut korvaukset), sairausajan palkoista (sairausajalta ja äitiysvapaalta maksetut palkat) ja muista palkoista (mm. varallaolokorvaukset). Tehdyn työajan ulkopuolelta maksettuihin palkkoihin on tässä luettu myös tulospalkkiot. Sosiaalimaksut koostuvat lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Niistä lakiin perustuvia ovat työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja tapaturmavakuutusmaksu. Ryhmähenkivakuutusmaksu perustuu työehtosopimuksiin. Yrityskohtaiset työvoimakustannukset koostuvat vapaaehtoisista eläke- ja muista vakuutusmaksuista sekä mm. koulutukseen, työterveyshuoltoon, työpaikkaruokailuun ja erilaisiin henkilökuntaetuihin liittyvistä kustannuksista. 18 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

20 Tilastoliite Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

21 20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

22 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 1 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,91 3,2 3, Kuukausipalkkaiset työntekijät ,2 5, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,6 4, Ylemmät toimihenkilöt ,9 5, Elintarviketeollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,43 3,1 3, Kuukausipalkkaiset työntekijät ,4 6, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,4 4, Ylemmät toimihenkilöt ,9 4, TeVaNaKe-teollisuus Työntekijät ,09 3,5 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,7 4, Ylemmät toimihenkilöt ,2 4, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Työntekijät ,37 3,9 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,8 4, Ylemmät toimihenkilöt ,2 4, Nahka- ja kenkäteollisuus Työntekijät ,12 3,6 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,9 3, Ylemmät toimihenkilöt ,0 2, Saha- ja levyteollisuus Työntekijät ,41 2,7 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,2 4, Ylemmät toimihenkilöt ,2 5, Puusepänteollisuus Työntekijät ,87 3,8 4, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,3 5, Ylemmät toimihenkilöt ,8 4, Paperiteollisuus Työntekijät ,81 3,6 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,0 2, Ylemmät toimihenkilöt ,7 4, Graafinen teollisuus Tuntipalkkaiset työntekijät ,24 2,1 3, Lehdistön toimituksellinen henkilöstö ,2 4, Tekniset toimihenkilöt ,0 3, Konttoritoimihenkilöt ,1 4, Ylemmät toimihenkilöt ,2 4, Kustannustoimittajat ,7 3, ) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

23 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 2 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Kemianteollisuus Työntekijät ,39 4,4 4, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,0 4, Ylemmät toimihenkilöt ,6 5, Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus Työntekijät ,73 6,5 6, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,7 6, Ylemmät toimihenkilöt ,7 6, Kemian perusteollisuus Työntekijät ,73 3,6 4, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,5 3, Ylemmät toimihenkilöt ,6 5, Muovi- ja kemian tuoteteollisuus Kumiteollisuus Työntekijät ,04 3,0 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,5 5, Ylemmät toimihenkilöt ,1 6, Työntekijät ,99 7,4 6, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,3 3, Ylemmät toimihenkilöt ,4 4, Lasikeraaminen teollisuus Työntekijät ,58 1,6 2, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,9 4, Ylemmät toimihenkilöt ,0 4, Rakennustuoteteollisuus Työntekijät ,92 2,8 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,9 4, Ylemmät toimihenkilöt ,4 5, Teknologiateollisuus Työntekijät ( ,26 3,5 3, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,6 3, Ylemmät toimihenkilöt ,1 5, Energiateollisuus Energia-ala Työntekijät ,40 2,2 2, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,4 4, Ylemmät toimihenkilöt ,1 5, Energiayhteisöt Tuntipalkkaiset ,58 1,8 3, Kuukausipalkkaiset ,6 3, ) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. 2) Ei sisällä malmikaivoksia. 22 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

24 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 3 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Rakentaminen Työntekijät ,12 3,1 4, Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,2 5, Ylemmät toimihenkilöt ,8 4, Talonrakennusala Työntekijät ,87 4,5 5, Tekniset toimihenkilöt ,0 6, Konttoritoimihenkilöt ,8 4, Ylemmät toimihenkilöt ,7 4, Maa- ja vesirakennusala Työntekijät ,73 4,7 5, Talotekniikka-ala Työntekijät ,88 2,2 3, Tekniset toimihenkilöt ,4 5, Konttoritoimihenkilöt ,0 3, Ylemmät toimihenkilöt ,0 4, Sähköasennusala Työntekijät ,20 3,0 2, Tekniset toimihenkilöt ,2 4, Konttoritoimihenkilöt ,5 3, Ylemmät toimihenkilöt ,9 4, Putkiasennusala Työntekijät ,56 1,5 5, Tekniset toimihenkilöt ,2 5, Konttoritoimihenkilöt ,5 3, Ylemmät toimihenkilöt ,7 4, Vedeneristys- ja tienpäällystysala Työntekijät ,06 1,8 3, Tekniset toimihenkilöt ,7 5, Konttoritoimihenkilöt ,3 4, Ylemmät toimihenkilöt ,9 6, Maalausala Työntekijät ,31 2,3 5, ) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

25 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 4 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % (3 Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Kuljetus ja liikenne Ahtausala Autoliikenne Konttoritoimihenkilöt ,6 4, Ylemmät toimihenkilöt ,7 4, Autoliikenteen työntekijät (ennakkotieto) ,27 2,4 2,8 Autoliikenteen toimihenkilöt ,7 4,7 Huolinta-ala Huolinnan konttori ,1 4,5 Tullaajat ja huolintatyönjohtajat ,0 6,0 Varastoterminaalityöntekijät ,2 4,5 Postin alat (4 Tuntipalkkaiset ,48 2,2 3, Kuukausipalkkaiset ,9 5, Rautatie- ja ilmaliikenne Kuukausipalkkaiset ,3 4, ) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. 3) Lokakuun palkkatilastoaineistossa ei ole vuosiansiotietoa. 4) Sisältää Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn posti-, logistiikka- ja tavarankuljetusalat. 24 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

26 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 5 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % (3 Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Palvelut Kauppa Myyjät ( ,1 2,3 Myymälänhoitajat ,5 4,8 Varastotyöntekijät ,6 3,6 Varastoesimiehet ,6 5,1 Kaupan automiehet ( ,3 4,7 Huoltoasemien hoitajat ,6 5,7 Huoltoasemien työntekijät ,6 5,7 Konttori, suorittava taso ,0 4,4 Apteekit Farmaseutit ,9 5,1 Proviisorit ,6 4,3 Apteekkien työntekijät ,5 3,3 Hotelli- ja ravintola-ala ,5 4,1 Kiinteäpalkkaiset työntekijät ,1 3,6 Esimiehet ,4 4,9 Pankit ,2 3,6 Toimihenkilöt ,3 2,8 Esimies-/asiantuntijatehtävät ,4 4,5 Johtotehtävät ,1 5,0 Vakuutusyhtiöt Konttori ,3 5,3 Suorittava taso ,7 5,2 Esimiestaso ,5 5,8 Johtotaso ,8 5,0 Kenttä ,4 7,2 Suorittava taso ,4 8,3 Esimiestaso ,4 4,2 Johtotaso ,2 6,2 Kiinteistöpalvelut Siivoojat ,98 3,6 4,3 Kiinteistönhoitajat ,7 3,2 Toimihenkilöt ,3 4,1 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. 3) Lokakuun palkkatilastoaineisto ei sisällä vuosiansiotietoa. 5) Lyhyempää viikkotyöaikaa tekevien myyjien osuus kasvanut. Täyttä työaikaa (37,5 h/vko) tekevien myyjien ansiokehitys 2,9 % (identtisillä 3,8 %). 6) Sisältää kaupan ja erityisalojen automiehet. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus

27 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 6 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % (3 Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Tieto- ja viestintäpalvelut Tietotekniikan palveluala ,0 3,9 Ammattitehtävät ,1 5,1 Vaativat ammattitehtävät ,6 3,5 Asiantuntija-/esimiestehtävät ,4 4,0 Johtotehtävät ,6 3,9 ICT-palvelut (7 Tuntipalkkaiset ,35 1,2 3, Kuukausipalkkaiset ,1 5, Tutkimus- ja tekniset palvelut Suunnittelu- ja konsulttiala Tekniset ja konttoritoimihenkilöt ,0 4, Ylemmät toimihenkilöt ,6 4, Tilitoimistot ,8 3,6 Mainosala ,0 2,3 Koulutus Opetusala Opetushenkilöstö ,2 3,5 Muu henkilöstö ,5 3,5 Aikuiskoulutuskeskukset Opetushenkilöstö ,2 4,8 Liikenneopettajat ,6 2,6 Terveyspalveluala ,3 3,6 Terveydenhoidollinen suorittava taso ,5 3,0 Ylemmät toimihenkilöt ,2 5,5 Sosiaaliala, suorittava taso Palveluyksiköt ,7 4,6 Järjestöt ,1 3,7 Liiketoiminnan tukipalvelut Työvoiman vuokrausala Vuokratoimihenkilöt ,1 3,2 Matkatoimistot ,6 3,6 Kuvavalmistamotyöntekijät ,4 5,1 Vartiointiala Kuukausipalkkaiset työntekijät ,9 3, ) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. 3) Lokakuun palkkatilastoaineisto ei sisällä vuosiansiotietoa. 7) Sisältää Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn tietoalat sekä Palvelualojen Toimialaliittoon järjestäytyneet tietotekniikkayritykset. 26 Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus 2004

28 Ansiotasot ja ansiokehitys sopimusaloittain vuonna 2004 Tilastoaineistot lokakuulta, joulukuulta tai 4. neljännekseltä 2004 Sivu 7 (7) Ala (1 Säännöllisen työajan ansio Lukumäärä Ansioiden muutos % (3 Vuosiansio / t / kk Koko Identtiset Lukumäärä / v aineisto henkilöt (* Muut palvelu- ja erityisalat Metsäala ,3 3,5 Neuvonta-ala ,1 3,8 Kotieläinjalostusala ,0 4,0 Muut palvelu- ja erityisalat (8 Kuukausipalkkaiset ,2 3, (9 Palvelualojen konttorihenkilöstö ,1 4,4 Suorittava taso ,4 4,3 Esimiestaso ,5 4,6 Johtotaso ,4 4,8 1) Säännöllisen työajan ansio ilman tulospalkkioita. Muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. *) Identtiset henkilöt kuuluvat tilastoon kahtena peräkkäisenä tarkastelujaksona. 3) Lokakuun palkkatilastoaineisto ei sisällä vuosiansiotietoa. 8) Sisältää mm. Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajien palvelualat sekä radio- ja televisiotoiminnan. 9) Sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemisalan sekä erityispalvelujen konttorihenkilöstön. Elinkeinoelämän keskusliitto EK / Palkkatilastokatsaus