KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN"

Pentti Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64- vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä vuotiaana. Keskimääräinen eläköitymisikä on kuitenkin alempi tällä hetkellä noin 61 vuotta. Syynä tähän on, että tuhansia ihmisiä joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin alle 52- vuotiaina. Noin neljä alle 30-vuotiasta nuorta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä. RIITTÄVÄTKÖ ELÄKERAHAT? Asiantuntijoiden mukaan työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa. Työeläkevakuuttajien yhteisvarallisuus oli syksyllä 2013 noin 158 miljardia euroa. Se kasvoi 2013 lähes 10 miljardilla eurolla. Eläkevakuuttajien rahastojen keskimääräinen tuotto oli 5,3 prosenttia. Esimerkiksi toissavuonna eli 2012 eläkemaksuja kerättiin 23,2 miljardia euroa ja samaan aikaan lakisääteisiä työeläkkeitä maksettiin 22 miljardia euroa. KUINKA PALJON SUOMALAINEN SAA ELÄKETTÄ KESKIMÄÄRIN? Noin euroa. Miesten keskimääräinen eläke on hieman vajaat euroa, naisten vähän yli euroa. Naisista reilusti yli puolet saa eläkettä vähemmän kuin euroa/kk.

Keskimääräinen eläköitymisikä on kuitenkin alempi tällä hetkellä noin 61 vuotta. Syynä tähän on, että tuhansia ihmisiä joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin alle 52- vuotiaina.

2 ONKO OLEMASSA RISKI, ETTÄ ELÄKKEITÄ JOUDUTAAN TULEVAISUUDESSA LEIKKAAMAAN? Jos Suomen ja maailman talous pysyy jotakuinkin normaalina, ja jos työmarkkinajärjestöt pystyvät sopimaan työeläkemaksujen korotuksista, ei ole näkyvissä leikkaustarpeita. Eläkkeitä leikataan kuitenkin jo nyt. Vuodesta 2010 käytössä on ollut niin kutsuttu eliniänodotteeseen perustuva kerroin (käytännössä leikkuri), joka vuosi vuodelta kasvavasti nakertaa kertyvää eläkettä. Esimerkiksi vuonna 1950 syntynyt ja 2013 vanhuuseläkkeelle jäänyt 63-vuotias tarvitsisi 3 kk lisätyötä kompensoidakseen leikkurin vaikutuksen. Mikäli ihmisten elinikä pitenee odotetulla tavalla, vuonna 1987 syntynyt ja 63-vuotiaana (siis vuonna 2050) eläkkeelle jäävä joutuisi jatkamaan työuraansa 2 vuotta ja 6 kuukautta, mikäli haluaisi saada saman eläkkeen kuin ilman leikkuria olisi saanut. Tähän liittyy vuonna 2005 voimaan tulleen eläkelainsäädännön keppi ja porkkana -ajattelu. Eläkekarttuma on 4,5 prosenttia palkasta sen jälkeen, kun palkansaaja on täyttänyt 63 vuotta, eikä siirry eläkkeelle. Lainsäätäjä toivoi ja ajatteli, että superkarttuma houkuttelisi ihmisiä jatkamaan työelämässä yli alimman eläkeikärajan ja samalla kompensoimaan leikkurin tekemiä "tuhoja". MIKSI ELÄKEIKÄÄ SITTEN HALUTAAN NOSTAA? Eläkeiän nostamista eivät halua työnantajien eivätkä työntekijöiden edustajat. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kuitenkin aiemmin ajanut vahvasti eläkeiän nostamista. Kysymys on poliittisesta vaatimuksesta ja sen takana on kaksi asiaa: valtiontalouden alijäämä (valtio ottaa velkaa joka vuosi useita miljardeja) ja niin sanottu huoltosuhde. Se tarkoittaa, että eläkeläisten ja muiden, työelämän ulkopuolella olevien osuus kansasta kasvaa, eli työssä käyvän ja hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavan väestön osuus pienenee koko ajan.

3 Ajatus siis on, että tarvitaan lisää työvuosia, jotta saadaan enemmän verotuloja ja sitä kautta tasapainoa valtion kassaan. MITEN PÄRJÄÄN RAHALLISESTI, JOS JOUDUN TYÖTTÖMÄKSI ENNEN ELÄKEIKÄÄ? Jos ehdot täyttyvät, työtön, liittoon kuuluva henkilö saa ansiosidonnaista päivärahaa 500 päivää. Muussa tapauksessa on pärjättävä Kelan peruspäivärahalla, joka on vajaat 33 euroa/pvä. MIKÄ ON ELÄKEPUTKI JA MITEN SIIHEN PÄÄSEE? Yksinkertaistetusti voi sanoa, että eläkeputkeen päässyt henkilö saa saman tulotason kuin ansiosidonnaisella päivärahalla. Eläkeputki kestää eläkeiän alkamiseen saakka. Vanhuuseläkkeelle voi nykyisin jäädä vuotiaana. Putkeen ei kuitenkaan pääse noin vain syntyneet pääsevät putkeen, jos täyttävät 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Takana pitää myös olla työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisten 20 vuoden aikana syntyneille putkeen pääsyn alaikäraja on 60 vuotta ja 1957 tai sen jälkeen syntyneille 61 vuotta. Ja ennen vuotta 1958 syntynyt putkeen päässyt voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana. MITÄ JOS JOUDUN TYÖTTÖMÄKSI ENNEN ELÄKEIKÄÄ TILANTEESSA, JOSSA LISÄPÄIVÄOIKEUS ON POISTETTU? TÄTÄHÄN ON VAADITTU. Silloin - ehtojen täyttyessä - työttömällä on normaali oikeus 500 päivän ansiosidonnaiseen. Sen jälkeen, jos eläkeiän alarajaan on vielä aikaa, työtön joutuu Kelan peruspäivärahalle, joka on vajaat 33 euroa/päivä eli noin 650 euroa/kk.

MIKÄ ON ELÄKEPUTKI JA MITEN SIIHEN PÄÄSEE? Yksinkertaistetusti voi sanoa, että eläkeputkeen päässyt henkilö saa saman tulotason kuin ansiosidonnaisella päivärahalla.

4 SUOMESSA ELÄKEIKÄ ON KAIKILLE SAMA. EHTIVÄTKÖ KAIKKI NAUTTIA ELÄKKEESTÄ YHTÄ KAUAN? Eivät ehdi. Duunarimiehen eläkeajan odote on liki kuusi vuotta lyhyempi kuin ylemmän toimihenkilönaisen (17,2 ja 23,7 vuotta). Erot ovat pienempiä, kun vertaillaan miehiä ja naisia erikseen. Miesten kohdalla puhutaan silloinkin kuitenkin jopa kahdesta vuodesta. ONKO ELÄKEASIOISSA YLIPÄÄTÄÄN SOSIOEKONOMISIA EROJA? Kyllä on. Ero työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on se, että moni raskaan työn tekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle jo vuosia ennen varsinaista vanhuuseläkettä, kun taas toimihenkilöt jaksavat useammin varsinaiseen eläkeikään asti. Eläkkeellä saatetaan siis olla vuosissa laskettuna lähes yhtä kauan. Erona on se, että raskaassa työssä oleva on ensin työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitten ehkä vielä muutaman vuoden vanhuuseläkkeellä, kun taas toimihenkilö on saman määrän vuosia tai hieman enemmän vanhuuseläkkeellä Eläkeajan "laatuero" on merkittävä. Työttömyys tai työkyvyttömyys vaikuttaa vanhuuseläkkeen määrään. Sosioekonominen ero tarkoittaa tässä siis sitä, että yksi viettää taloudellisesti tiukkoja eläkepäiviä huonokuntoisena ja toinen nauttii täyttä eläkettä terveenä. Eri tuloluokkiin kuuluvien eläkeläisten välillä on suuria eroja myös terveydessä. Alimmissa tuloluokissa olevien ihmisten elämänlaatu on näin ollen huomattavasti heikompi. KUN RASKAS TYÖ VAIKUTAA TYÖSSÄJAKSAMISEEN JA ELÄKKEELLE SELVIÄMISEEN, EIKÖ ELÄKEJÄRJESTELMÄ VOISI TEHDÄ EROA EI AMMATTIEN VÄLILLÄ?

Miesten kohdalla puhutaan silloinkin kuitenkin jopa kahdesta vuodesta. ONKO ELÄKEASIOISSA YLIPÄÄTÄÄN SOSIOEKONOMISIA EROJA? Kyllä on.

5 Joidenkin ammattien kohdalla oli ennen voimassa ns. ammatillinen eläkeikä, mutta ne ovat ihmisten ikääntyessä häviämässä kokonaan. Esimerkiksi Itävallassa on käytössä eläkejärjestelmä, joka huomioi raskaan työn tekijät. Tietyillä ehdoilla esimerkiksi kolmivuorotyöläiset, ulkona jatkuvasti työskentelevät ja monet muut ns. kuormittavan, raskaan ammatin harjoittajat pääsevät eläkkeelle nuorempina kuin kevyemmän työn tekijät.

Esimerkiksi Itävallassa on käytössä eläkejärjestelmä, joka huomioi raskaan työn tekijät.

Samankaltaiset tiedostot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS