TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA

Transkriptio

1 TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA Sisällys 1. TAUSTAA ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2010 LOKAKUU IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS TULOSPALKKIOT HENKILÖSTÖN SIJOITTUMINEN JA ANSIOIDEN HAJONNAT ERI VAATIVUUSLUOKISSA KESKIANSIOT IÄN MUKAAN ANSIOKEHITYS VERTAILUALOILLA YHTEENVETO SANASTO LIITEKUVIOT JA NIMIKEKOHTAISET ANSIOT

2 1. TAUSTAA Osana Rahoitusalan työehtosopimusta ajalle sovittiin että liittojen välinen tilastotyöryhmä jatkaa toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on toteuttaa sopijapuolten antamia toimeksiantoja ja valmistella sopijapuolille tilastointiin liittyviä selvityksiä. Lisäksi se laatii vuosittain palkkatilastojen valmistuttua selvityksen rahoitusalan ja keskeisten muiden alojen ansiokehityksestä. Työryhmän selvitykset käsitellään yhdessä sopijaosapuolten kesken. Liitot suosittelevat, että tilastoyhteistyötä kehitetään myös ryhmä-, konserni- ja yritystasolla. Liittojen yhteisen tilastoselvityksen tekemisellä on monivuotiset perinteet ja se on nähty osapuolten kesken tarpeellisena. Tilastoilla on tärkeä merkitys muun muassa palkkakeskustelumallin toteuttamisen ja tasa-arvotilanteen seuraamisen näkökulmasta. Osapuolet ovat nimenneet tilastotyöryhmään seuraavat edustajat: Finanssialan Keskusliitto: Kirsi Arvola, Timo Höykinpuro ja Mikko Mankki (EK) Ammattiliitto Pro: Rainer Heino ja Ira Saarnio Nordea Unioni Suomi: Minna Ahtiainen Ylemmät Toimihenkilöt YTN: Johanna Lähteenmäki ja Nuutti Pursiainen Tässä raportissa työryhmä tarkastelee lokakuun 2011 ansiotilastoja. Toimihenkilötasolla tarkoitetaan vaativuusluokkiin kuuluvia henkilöitä, esimies- ja asiantuntijatasolle puolestaan luetaan kuuluvaksi esimiehet sekä vaativuusluokkaan 5.2. kuuluvat asiantuntijat. Johtotehtävissä työskentelevät eivät pääsääntöisesti kuulu työehtosopimuksen piiriin, mutta ovat kuitenkin osana tilastoraporttia. Tilastoraportti sisältää tietoja myös muutamilta sellaisilta rahoitusalan toimijoilta, jotka eivät kuulu rahoitusalan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Vaikka Sampo Pankilla on oma talokohtainen työehtosopimus, on heitä koskevat tiedot mukana muuten paitsi vaativuusluokittelun osalta. 2

3 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2010 LOKAKUU 2011 Kuluneella tilastokaudella, eli lokakuun 2010 ja lokakuun 2011 välisenä aikana, rahoitusalalla toteutettiin yksi sopimukseen perustuva palkankorotus. Se oli palkkakeskusteluiden kautta jaettu 1,2 prosentin suuruinen korotus, joka maksettiin kesäkuussa Yleiskorotuksia kyseisellä tilastokaudella ei toteutettu. Tarkemmat tiedot tilastokauden ansiokehityksestä on nähtävissä taulukosta 1. Samasta taulukosta havaitaan myös, että lokakuun 2011 tiedot kattavat noin rahoitusalalla työskentelevää henkilöä. Taulukko 1. Rahoitusalan säännöllisen työajan keskiansiot eri tehtävätasoilla lokakuussa 2011 (koko maa) Lkm. Keskiansio Muutos ed. Muutos Johtotehtävät /kk vuodesta, % tulospalkkioineen Miehet ,6 3,4 Naiset ,5-0,8 Yhteensä ,4 1,0 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet ,4 2,5 Naiset ,2 3,5 Yhteensä ,9 3,1 Toimihenkilöt Miehet ,6-0,8 Naiset ,1 1,3 Yhteensä ,8 1,1 Yhteensä Miehet ,9 1,7 Naiset ,9 3,1 Yhteensä ,9 3,0 Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen työajan lisät, luontoisetujen verotusarvon sekä provisiot kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän ansiokäsitteeseen ja niitä käsitellään erikseen luvussa 4. Taulukossa on kuitenkin esitetty myös ansiokehitys tulospalkkioineen. Kaikkien rahoitusalalla työskentelevien keskimääräinen ansiokehitys oli 2,9 prosenttia lokakuusta 2010 lokakuuhun Johtotehtävissä ansiokehitys oli 3,4 prosenttia ja esimies- ja asiantuntijatasolla 2,9 prosenttia. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien ansiotaso nousi 0,8 prosenttia. 3

4 Tarkasteltaessa säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä sukupuolittain huomataan, että ansiokehitys on ollut sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä että toimihenkilötehtävissä naisilla miehiä suurempaa. Johtotasolla miesten ansiot ovat nousseet suhteessa naisten ansioita nopeammin. Tarkemman kuvan tilanteesta saa vertailemalla identtisten ryhmien ansiokehitystä (luku 3, taulukko 4). Naisten keskipalkat ovat tehtävätasosta riippumatta pienempiä kuin miesten keskipalkat. Pienimillään palkkaero on toimihenkilötasolla (13,3 %) ja suurimmillaan johtotasolla (24,4 %). Palkkaeroja selittää muiden rahoitusalalla tehtyjen selvitysten perusteella esimerkiksi miesten sijoittuminen keskimääräistä vaativampiin tehtäviin samankin tehtävätason sisällä. Miehet myös työskentelevät suhteellisesti naisia useammin pääkaupunkiseudulla, jossa palkkataso on korkeampi. Alla olevasta taulukosta 2 on nähtävissä säännöllisen työajan keskiansiot ja ansiokehitys tulospalkkioilla ja ilman pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Taulukosta 3 löytyy puolestaan vastaavat tiedot erikseen muun Suomen osalta. Taulukko 2. Rahoitusalan säännöllisen työajan keskiansiot eri tehtävätasoilla pääkaupunkiseudulla lokakuussa 2011 Lkm. Keskiansio Muutos ed. Muutos Johtotehtävät /kk vuodesta, % tulospalkkioineen Miehet ,1 1,2 Naiset ,5-1,7 Yhteensä ,3-0,6 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet ,2 2,2 Naiset ,7 2,9 Yhteensä ,4 2,5 Toimihenkilöt Miehet ,2 0,1 Naiset ,2 0,7 Yhteensä ,1 0,6 Yhteensä Miehet ,6 2,1 Naiset ,1 3,2 Yhteensä ,1 3,1 4

5 Taulukko 3. Rahoitusalan säännöllisen työajan keskiansiot eri tehtävätasoilla muualla Suomessa lokakuussa 2011 Lkm. Keskiansio Muutos ed. Muutos Johtotehtävät /kk vuodesta, % tulospalkkioineen Miehet ,5 3,8 Naiset ,0-0,4 Yhteensä ,2 1,2 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet ,1 3,3 Naiset ,6 4,0 Yhteensä ,6 3,9 Toimihenkilöt Miehet ,3-0,3 Naiset ,7 1,7 Yhteensä ,5 1,6 Yhteensä Miehet ,3-0,2 Naiset ,3 2,4 Yhteensä ,9 2,1 Taulukoiden 2 ja 3 tiedoista nähdään, että pääkaupunkiseudulla ansiot ovat muuta maata korkeammat. Pienin ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskipalkkojen välillä on toimihenkilönaisten kohdalla (10,3 %) ja suurin miesjohtajilla (24,9 %). Ansiokehitys on puolestaan ollut nopeampaa muualla Suomessa työskentelevillä toimihenkilöillä, esimiehillä ja asiantuntijoilla kuin pääkaupunkiseudulla samoilla tehtävätasoilla työskentelevillä. Tulospalkkioiden jakautumista tarkastellaan erikseen luvussa 4. 5

6 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS Henkilöstön vaihtuvuuden (uudet alalle tulleet henkilöt ja tilaston piiristä poistuneet) vaikutus ansiokehitykseen voidaan eliminoida tarkastelemalla ns. identtisten henkilöiden ansiokehitystä. Identtisten henkilöiden tarkastelussa ovat mukana kumpanakin tarkasteluvuonna rahoitusalan tilastoon kuuluneet henkilöt riippumatta siitä millä tehtävätasoilla he työskentelevät tai ovatko he vaihtaneet tehtävätasoa tilastokauden aikana. Identtisiä henkilöitä oli 88,6 prosenttia lokakuussa 2011 tilastoinnin piiriin kuuluvista. Identtisten henkilöiden ansiokehitys on nähtävillä taulukossa 4. Urakehityksen vaikutus voidaan osittain eliminoida tarkastelemalla ns. ammattiidenttisten ansiokehitystä. Ammatti-identtisten tarkastelussa ovat mukana kumpanakin tarkasteluvuonna samaan ammattinimikkeeseen kuuluneet identtiset henkilöt. Ammattinimikkeiden sisällä tapahtuvan urakehityksen vaikutusta ei kuitenkaan pystytä tilastoaineiston perusteella eliminoimaan. Taulukko 4. Keskiansiokehitys kaikilla sekä identtisillä ryhmillä lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 Johtotehtävät Kaikki Identtiset Ammatti-identtiset Miehet 5,6 6,1 5,7 Naiset 1,5 5,9 4,8 Yhteensä 3,4 6,0 5,4 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet 2,4 5,6 5,2 Naiset 3,2 4,8 4,0 Yhteensä 2,9 5,2 4,6 Toimihenkilöt Miehet -1,6 4,4 4,8 Naiset 1,1 3,0 3,0 Yhteensä 0,8 3,1 3,2 Identtisten henkilöiden ansiokehitys on ollut suurempaa kuin kaikilla lokakuun 2011 tilastoinnin piirissä olevien ansiokehitys. Ansiot ovat nousseet eniten johtotasolla ja vähiten toimihenkilötasolla. Tilastokaudella maksettujen palkankorotusten määrä oli 1,2 prosenttia. Korotus toteutettiin palkkakeskusteluiden kautta, joten yksilötasolla mahdollinen korotustaso vaihteli. Joka tapauksessa identtisten ansiokehitys selittyy mahdollisten palkkakeskusteluiden kautta saatujen erisuuruisten korotusten lisäksi esimerkiksi vaativuusluokkamuutoksilla sekä siirtymisillä eri tehtävätasoilta toiselle. Ammatti-identtisten ansiokehitys on kuluneella tilastokaudella ollut esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä johtotehtävissä identtisten ansiokehitystä pienempää. Tämä 6

7 selittyy sillä, että muihin kuin sopimuskorotuksiin perustuvia palkkaliukumia toteutetaan todennäköisemmin työtehtävien vaihtumisen kuin samoissa työtehtävissä toimimisen yhteydessä. Toimihenkilötehtävissä ammatti-identtisten miesten ansiot kasvoivat kuitenkin enemmän (4,8 %) kuin identtisten miesten (4,4 %). Sekä identtisten että ammatti-identtisten ansiokehityksiä sukupuolen mukaan tarkasteltaessa huomataan, että miesten ansiokehitys on ollut naisia suurempaa kaikilla tehtävätasoilla. Identtisten ja ammatti-identtisten osalta ansiokehitys on ollut pienintä toimihenkilötason naisilla, joilla ansiot kehittyivät 3,0 %. 7

8 4. TULOSPALKKIOT Tulospalkkaus on rahoitusalalla yleisempi palkkauksen muoto kuin useimmilla muilla palvelualoilla. Rahoitusalalla tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista oli suurempi kuin muilla aloilla, kuten vakuutusalalla, teollisuudessa tai rakentamisessa. Taulukosta 5 on nähtävissä kuukausiansiot tulospalkkioineen. Taulukko 5. Rahoitusalan säännöllisen työajan keskiansiot tulospalkkioineen lokakuussa 2011 Lkm. Keskiansio tulospalkkioineekioineen Muutos tulospalk- Johtotehtävät Miehet ,4 Naiset ,8 Yhteensä ,0 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet ,5 Naiset ,5 Yhteensä ,1 Toimihenkilöt Miehet ,8 Naiset ,3 Yhteensä ,1 Yhteensä Miehet ,7 Naiset ,1 Yhteensä ,0 Taulukosta 6 selviää, että noin joka kolmas (34,8 %) toimihenkilötehtävissä työskentelevistä, noin puolet (48,7 %) esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivista ja runsas puolet (56,8 %) johtotason henkilöistä sai tulospalkkioita vuonna Tulospalkkiota saaneiden suhteellinen osuus kasvoi vuoden takaisesta toimihenkilöillä sekä esimiehillä ja asiantuntijoilla. Naisten ja miesten välillä oli hieman eroja tulospalkkioiden saamisessa. Toimihenkilötehtävissä naiset saivat miehiä useammin tulospalkkioita, muilla tehtävätasoilla tilanne oli päinvastainen. 8

9 Taulukko 6. Tulospalkkioita saaneiden lukumäärät sekä osuudet koko henkilöstöstä (koko maa) Johtotehtävät Lkm %-osuus Lkm %-osuus Lkm %-osuus Miehet , , ,0 Naiset , , ,5 Yhteensä , , ,8 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet , , ,1 Naiset , , ,6 Yhteensä , , ,7 Toimihenkilöt Miehet , , ,4 Naiset , , ,7 Yhteensä , , ,8 Tulospalkkioiden jakautuminen pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa työskentelevien kesken on nähtävillä taulukossa 7. Taulukko 7. Tulospalkkioita saaneiden lukumäärät sekä osuudet koko henkilöstöstä pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johtotehtävät Lkm %-osuus Lkm %-osuus Miehet , ,1 Naiset , ,8 Yhteensä , ,3 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet , ,7 Naiset , ,0 Yhteensä , ,1 Toimihenkilöt Miehet , ,6 Naiset , ,9 Yhteensä , ,5 9

10 Taulukosta 7 nähdään, että toimihenkilötehtävissä muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevät toimihenkilöt saavat suhteessa useammin tulospalkkioita kuin pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa työskentelevät. Esimiesten ja asiantuntijoiden kohdalla tulospalkkioiden saamisessa ei ole suuria eroja. Johtotasolla tulospalkkioita saa useammin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa työskentelevät. Taulukossa 8 on nähtävissä keskimääräiset tulospalkkiot niiden henkilöiden kohdalla, jotka ylipäätään ovat saaneet tulospalkkioita. Tulospalkkioita koskevat tiedot kerätään vuositasolla, jonka jälkeen ne jaetaan kuukausikohtaisiksi. Taulukosta nähdään, että suurinta tulospalkkioiden kasvu oli toimihenkilömiehillä (34,2 %). Johtotehtävissä toimivien tulospalkkiot laskivat (-13,8 %). Esimiesten ja asiantuntijoiden kohdalla tulospalkkioiden määrä kasvoi sekä naisten että miesten kohdalla. Sukupuolten väliset erot tulospalkkioiden suuruudessa ovat suurimmillaan johtotehtävissä toimivilla (871 ) ja pienimmillään toimihenkilöillä (63 ). Taulukosta nähdään myös, että tulospalkkioilla ei juuri ole vaikutusta koko kuukausipalkan kehitykseen kuin johtotehtävissä toimivilla. Varsinaisten tulospalkkioiden ohella on monissa rahoitusalan yrityksissä käytössä henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolain vuonna 2011 voimaan tulleen uudistumisen myötä rahaston kautta voidaan maksaa sekä voitto- että tulospalkkioita. Rahastoituja tulos- ja voittopalkkioita ei kuitenkaan ole laskettu mukaan näihin tulospalkkiotilastoihin. Taulukko 8. Tulospalkkiot vuosina Osuus koko kk-palkan kehityksestä, Johtotehtävät /kk /kk Muutos, % %-yksikköä Miehet ,3-2,2 Naiset ,7-2,4 Yhteensä ,8-2,4 Esimies- ja asiantuntijatehtävät Miehet ,4 0,1 Naiset ,3 0,3 Yhteensä ,5 0,2 Toimihenkilöt Miehet ,2 0,8 Naiset ,6 0,2 Yhteensä ,8 0,3 10

11 5. HENKILÖSTÖN SIJOITTUMINEN JA ANSIOIDEN HAJONNAT ERI VAATIVUUSLUOKISSA Alan tehtävärakenteissa tapahtuneet muutokset heijastuvat henkilöstön sijoittumisessa eri vaativuusluokkiin. Taulukosta 9 sekä kuviosta 1 nähdään, että muutokset vaativuusluokkajakaumissa ovat 2000-luvulla olleet melko suuria. Taulukko 9. Eri vaativuusluokkiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja VL VL VL VL VL VL Yhteensä Kuvio 1. Vaativuusluokkajakaumat vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja ,0 40,0 35,0 % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5, ,0 VL 2 VL 3 VL 4.1 VL 4.2 VL 5.1 VL 5.2 Vaativuusluokka Huomioitavaa kehityksessä on vaativuusluokan 3 merkityksen huomattava väheneminen. Tehtäviä, jotka perinteisesti ovat sijoittuneet vaativuusluokkaan 3, ei enää ole konttoreissa siinä määrin kuin aikaisemmin, vaan asiakkaat hoitavat ne itse esimerkiksi verkossa. Myös vaativuusluokan 4.1. suhteellinen osuus on kääntynyt vuoden 2005 jälkeen lievään laskuun, kun taas vaativuusluokkien suhteelliset osuudet ovat kasvaneet. 11

12 Vaativuusluokkiin sijoittui henkilöä vuonna Lukumäärät sisältävät kaikki vaativuusluokkiin kuuluvat henkilöt lukuun ottamatta Sampo Pankissa työskenteleviä henkilöitä, joilla on oma vaativuusluokittelunsa. Kuviosta 2 nähdään ansioiden hajonnat eri vaativuusluokissa. Hajonnat ovat melko tasaisia muilta osin, mutta vaativuusluokassa 5.2 ansioiden hajonta on erityisen suurta. Tämä johtuu siitä, että kyseiseen luokkaan sijoittuu hyvin erilaisia työtehtäviä. Kuvio 2. Säännöllisen työajan ansioiden hajonnat eri vaativuusluokissa VL 2 VL 3 VL 4.1 VL 4.2 VL 5.1 VL desiili alakvartiili mediaani yläkvartiili desiili Vaativuusluokka 1. desiili alakvartiili mediaani yläkvartiili 9. desiili 1. desiili tarkoittaa, että 10 % kyseisen vaativuusluokan henkilöistä ansaitsee vähemmän kuin kuvion 2 taulukon osoittaman euromäärän, alakvartiili tarkoittaa, että 25 % kyseisen vaativuusluokan henkilöistä ansaitsee vähemmän kuin kyseisen taulukon euromäärä. Mediaani on puolestaan kyseisen vaativuusluokan keskimmäisin palkka, eli puolet henkilöistä ansaitsee vähemmän ja puolet enemmän. Yläkvartiili tarkoittaa, että 75 % ansaitsee vähemmän kuin kyseinen euromäärä ja 9. desiili, että 90 % kyseiseen luokkaan kuuluvista ansaitsee alle kyseisen euromäärän. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vaativuusluokassa 4.2. toimivista henkilöistä 25 prosentilla palkka on alle 2516 euroa ja vaativuusluokassa 5.2. toimivista henkilöistä puolet henkilöistä ansaitsee alle ja puolet yli 4302 euroa. 12

13 6. KESKIANSIOT IÄN MUKAAN Työn vaativuuden lisäksi työkokemuksella on luonnollisesti omat vaikutuksensa palkkaan. Alallaolovuosia ei nykyään tilastoida, mutta niiden sijaan ansioita voidaan tarkastella iän mukaan. Kuviossa 3 on esitetty keskiansiot iän mukaan eri tehtävätasoilla. Kuvio 3. Keskiansiot iän mukaan eri tehtävätasoilla Ikä Johtajat Esimiehet ja asiantuntijat Toimihenkilöt Keskiansiot nousevat iän mukaan toimihenkilötehtävissä ikävuoteen asti, jonka jälkeen ne pysyvät suunnilleen samalla tasolla aina työuran loppupuolelle asti. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä johtotehtävissä työskentelevillä korkeimmat ansiot ovat vuotiailla ja keskimääräiset ansiotasot vaihtelevat erityisesti johtajilla toimihenkilötehtävissä työskenteleviä enemmän. 13

14 7. ANSIOKEHITYS VERTAILUALOILLA Vertailun vuoksi on hyvä katsoa muidenkin kuin rahoitusalan ansiokehitystä. Työryhmä on valinnut vertailualoiksi vakuutusalan konttoritehtävät, tietotekniikan palvelualat ja teollisuuden toimihenkilöt. Vertailuja vaikeuttaa palkankorotusten erilainen ajoittuminen eri toimialoilla, jonka vuoksi on hyvä tarkastella myös pidemmän aikavälin ansiokehitystä. Viimeisen viiden vuoden aikana (lokakuu 2006 lokakuu 2011) rahoitusalan ansiokehitys on ollut muihin vertailualoihin nähden nopeaa lukuun ottamatta toimihenkilötasoa, jossa ansiokehitys on ollut hitainta (15,7 %). Kun tarkastellaan ansiokehitystä viimeisen yhdentoista vuoden ajalta (lokakuu 2000 lokakuu 2011) nähdään, että sekä toimihenkilöiden että koko rahoitusalan henkilöstön ansiokehitys on ollut vakuutusalan konttoritehtävissä toimivien ja teollisuustoimihenkilöiden ansiokehitystä hitaampaa. Ajalla lokakuu 2010 lokakuu 2011 ei aiemman tilastokauden tavoin tehty liittokohtaista palkkaratkaisua, vaan rahoitusalalla seurattiin mahdollisen raamisopimuksen syntymistä. Raamisopimus syntyi syksyllä 2011, mutta sen myötä maksetut palkankorotukset näkyvät vasta tilastokauden lokakuu 2011 lokakuu 2012 luvuissa. Vertailualoihin nähden rahoitusalan (0,8 %) ansiokehitys toimihenkilötasolla oli suhteellisen matalaa, ainoastaan vakuutusalalla konttoritehtävissä työskentelevien ansiotaso kasvoi hitaammin (0,6 %). Korkeinta ansiotason nousu oli tietotekniikan palvelualojen toimihenkilötehtävissä (2,9 %). Verrattaessa ylempien toimihenkilöiden ja rahoitusalasta puhuttaessa esimiesten ja asiantuntijoiden ansiokehitystä, tilanne oli lähes päinvastainen, eli rahoitusalan ansiokehitys oli nopeampaa kuin vertailualoilla. Tilanne näyttää toiselta myös toimihenkilöiden osalta, kun tarkastellaan pelkästään identtisten ansiokehitystä. Kaikkien alojen kohdalla identtisten toimihenkilöiden ansiokehitys näyttää olleen noin kolmen prosentin luokkaa. Tarkemmat vertailutiedot eri alojen ansiokehityksestä ilmenevät raportin liitekuvioista. 14

15 8. YHTEENVETO 1. Rahoitusalalla ansiokehitys on ollut eri tehtävätasoilla epätasaista. Hitainta ansiokehitys on ollut toimihenkilötehtävissä ja nopeinta johtotehtävissä. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä toimihenkilötasolla naisten ansiokehitys on ollut miehiä suurempaa. 2. Kaikkien tilastoinnin piirissä olevien ansiokehitys on ollut noin 2,5 prosenttiyksikköä identtisten henkilöiden ansiokehitystä hitaampaa. Naisten ansiokehitys on ollut identtisten osalta miehiä hitaampaa kaikilla tehtävätasoilla. 3. Pääkaupunkiseudulla ansiotasot ovat tehtävätasosta riippumatta muuta maata korkeammat, mutta ansiokehitys on ollut nopeampaa muualla Suomessa työskentelevillä toimihenkilöillä, esimiehillä ja asiantuntijoilla. Myös tulospalkkioiden saaminen oli suhteessa yleisempää toimihenkilötehtävissä muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevillä toimihenkilöillä. Johtotasolla tulospalkkaus oli puolestaan yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. 4. Tulospalkkioiden saajien lukumäärä on hivenen noussut tilastokauden aikana toimihenkilö-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien kohdalla. Samoilla tehtävätasoilla toimivien kohdalla myös keskimääräiset tulospalkkiot ovat nousseet edelliseen tilastokauteen verrattuna. Sukupuolittain tulospalkkiot jakautuvat epätasaisesti, sillä miesten tulospalkkiot ovat keskimäärin suurempia kuin naisten tehtävätasosta riippumatta. 5. Vaativuusluokka 5.2 on alan yleisin vaativuusluokka ja sen sisällä ansioiden hajonnat ovat suuret. 6. Koko alan ansiokehitys ei olennaisesti poikkea muiden alojen ansiokehityksestä. Toimihenkilötasolla kaikkien tilastoitujen henkilöiden ansiokehitys on kuitenkin ollut pidemmällä aikavälillä hitaampaa kuin vertailualoilla. 15

16 SANASTO Ammatti-identtiset: Ammatti-identtiset henkilöt eroavat identtisistä siinä, että sen lisäksi, että he ovat olleet rahoitusalan tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina, he ovat myös kuuluneet samaan tilastonimikkeeseen molempina ajankohtina. Esimerkiksi henkilö on työskennellyt asiakaspalvelun palvelu- ja myyntitehtävissä, sekä lokakuussa 2010 että lokakuussa Ansioiden hajonnat: 1. DESIILI kertoo mitä euromäärää vähemmän 10 prosenttia kyseiseen ryhmään, kuten tilastonimikkeeseen tai vaativuusluokkaan, kuuluvista henkilöistä ansaitsee. ALAKVARTIILI kertoo mitä euromäärää vähemmän 25 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. MEDIAANI kertoo mitä euromäärää vähemmän puolet kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. YLÄKVARTIILI kertoo mitä euromäärää vähemmän 75 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. 9. DESIILI kertoo mitä euromäärää vähemmän 90 prosenttia kyseiseen ryhmään kuuluvista henkilöistä ansaitsee. Henkilöstörahasto: Henkilöstörahaston kautta yritys voi jakaa tulos- ja voittopalkkioita. Näitä ei lasketa mukaan tässä tilastoraportissa tarkoitettuihin tulospalkkioihin. Identtiset: Identtisillä henkilöillä tarkoitetaan saman tilastoinnin piirissä molempina ajankohtina olleita henkilöitä. Tällä tilastokaudella identtisiin kuuluva henkilö on ollut rahoitusalan palkkatilastoinnin piirissä sekä lokakuussa 2010 että lokakuussa Säännöllisen työajan ansio: Säännöllisen työajan ansio sisältää varsinaisen kiinteän kuukausipalkan lisäksi erilaiset säännöllisen työajan lisät (kuten ilta- tai yölisät, mutta ei ylityölisiä), luontoisetujen verotusarvon sekä suorituspalkat (kuten provisiot) kuukausikeskiarvona. Tulospalkkiot eivät sisälly tähän ansiokäsitteeseen. Joissakin yhteyksissä esitetään kuitenkin vielä erikseen säännöllisen työajan keskiansiot tulospalkkioineen. Silloin tulospalkkiot ovat mukana kuukausikeskiarvona. 16

17 Tehtävätasot: Toimihenkilötasolla tarkoitetaan vaativuusluokissa työskenteleviä toimihenkilöitä, joiden työtehtäviin ei sisälly esimiesvastuuta. Esimiehillä ja asiantuntijoilla tarkoitetaan vaativuusluokassa 5.1 tai 5.2 työskenteleviä esimiehiä sekä vaativuusluokassa 5.2 työskenteleviä asiantuntijoita. Johtotasolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät pääsääntöisesti kuulu työehtosopimuksen piiriin. Tulospalkkio: Tulospalkkioilla tarkoitetaan yrityksen tulospalkkausjärjestelmään perustuvia toiminnan tuloksellisuudesta riippuvia palkkioita, joita maksetaan yleensä 1-4 kertaa vuodessa. Tähän sisällytetään myös käteiset voittopalkkiot ja voitonjako, mutta ei rahastoitavia tulos- tai voittopalkkioita. Voittopalkkio: Voittopalkkiolla tarkoitetaan palkkiojärjestelmää, jossa voiton merkitys on olennainen, vähintään 50 prosenttia. Erityisiä voittopalkkiomuotoja ovat käteinen voittopalkkio ja henkilöstörahastolle suunnattu voittopalkkio. 17

18 LIITEKUVIOT JA NIMIKEKOHTAISET ANSIOT Liitekuvio 1. Ansiokehitys lokakuusta 2006 lokakuuhun 2011 koko henkilöstön, toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden (vastaa rahoitusalalla esimiehiä ja asiantuntijoita) sekä identtisten toimihenkilöiden osalta ,6 23,2 23,1 21,6 23,9 25, ,7 18,6 17,4 16,1 19,8 17,4 15,9 16,1 19,8 % ,5 5 0 Rahoitus Teollisuustoimihenkilöt Vakuutus, konttori Tietotekniikan palvelut koko henkilöstö toimihenkilöt ylemmät th:t (esimiehet & asiantuntijat) identtiset toimihenkilöt Liitekuvio 2. Ansiokehitys lokakuusta 2000 lokakuuhun 2011 koko henkilöstön ja toimihenkilöiden osalta , ,5 52, ,5 44, ,6 % koko henkilöstö 30 toimihenkilöt Rahoitus Teollisuustoimihenkilöt Vakuutus, konttori 18

19 Liitekuvio 3. Ansiokehitys lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 koko henkilöstön, toimihenkilöiden, ylempien toimihenkilöiden (vastaa rahoitusalalla esimiehiä ja asiantuntijoita) sekä identtisten toimihenkilöiden osalta. 4 3,6 3,5 3 2,9 2,9 3,1 3,2 2,8 2,9 2,9 2,5 2,2 2,2 2,2 2,5 2,4 % 2 1,8 1,5 1 0,5 0,8 0,6 0 Rahoitus Teollisuustoimihenkilöt Vakuutus, konttori Tietotekniikan palvelut koko henkilöstö toimihenkilöt ylemmät th:t (esimiehet & asiantuntijat) identtiset toimihenkilöt 19

20 NIMIKE LKM KESKIANSIO 1. DESIILI ALAKVARTIILI MEDIAANI YLÄKVARTIILI 9. DESIILI ASIAKASPALVELU: PALVELU JA MYYNTI Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ASIAKASPALVELU: RAHOITUS Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ASIAKASPALVELU: PÄÄOMA-, VALUUTTA- JA KORKOMARKKINAT Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ASIAKASPALVELU: SIJOITUS Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ASIAKASPALVELU: MAKSUPALVELU Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt TAUSTATEHTÄVÄT: PALVELU JA MYYNTI Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt TAUSTATEHTÄVÄT: RAHOITUS Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt TAUSTATEHTÄVÄT: PÄÄOMA-, VALUUTTA - JA KORKOMARKKINAT Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt TAUSTATEHTÄVÄT: SIJOITUS Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt TAUSTATEHTÄVÄT: MAKSUPALVE- LU Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt

21 NIMIKE LKM KESKIANSIO 1.DESIILI ALAKVARTIILI MEDIAANI YLÄKVARTIILI 9. DESIILI KIINTEISTÖSIJOITUSTOIMINTA Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt LASKENTA JA KIRJANPITO Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt HENKILÖSTÖHALLINTO Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt SIHTEERI-, ASSISTENTTI- JA TEKSTINKÄSITTELYTYÖ Johtotehtävät 1 Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt SISÄINEN TARKASTUS JA TURVALLISUUS Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt VIESTINTÄ Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt YRITYSSUUNNITTELU JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt LAKIASIAT Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ATK/SUUNNITTELU Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ATK/KÄYTTÖ Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt ATK/TUKI Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt

22 NIMIKE LKM KESKIANSIO 1. DESIILI ALAKVARTIILI MEDIAANI YLÄKVARTIILI 9. DESIILI VAHTIMESTARI-, POSTITUS-, PUHELINVAIHTEEN YM. HOITOTEHTÄVÄT Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt MUUT ESIKUNTA-, TUKI- JA PALVELUTEHTÄVÄT Johtotehtävät Asiantuntija/esimiestehtävät Toimihenkilöt *) 1. DESIILI = 10 prosenttia henkilöistä ansaitsee alle ko. ansion ALAKVARTIILI = 25 prosenttia henkilöistä ansaitsee alle ko. ansion MEDIAANI = puolet henkilöistä ansaitsee alle ko. ansion YLÄKVARTIILI = 75 prosenttia henkilöistä ansaitsee alla ko. ansion 9. DESIILI = 90 prosenttia henkilöistä ansaitsee alle ko. ansion Taulukossa on esitetty pelkät lukumäärä- ja keskiansiotiedot niiden ryhmien kohdalta, joissa henkilöiden lukumäärä on 25 tai vähemmän. Niiden ryhmien osalta, joissa lukumäärä on alle 5, on esitetty vain henkilöiden lukumäärä. 22