Kuukausikatsaus 1-10/2016

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Ikäihmisten lautakunta Kuukausikatsaus 1-10/ 1

2 Palveluketju Vastuuhenkilö Ikääntyneiden palvelut Tuula Jaakkola muutettu ta Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % Palkat ja palkkiot , % Henkilösivumenot , % Eläkemenot , % Muut henkilösivumenot , % Palvelujen ostot , % Asiakaspalvelujen ostot , % Muiden palvelujen ostot , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % Avustukset , % Muut toimintamenot , % Toimintakate , % Ikääntyneiden palvelut 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Tamuutos Muut. Tot Poikkeama Toimintatulot , % Myyntitulot , % Maksutulot , % Tuet ja avustukset , % 100 Muut toimintatulot , % Investoinnit Investointitulot TP 2015 Talousarvio Tamuutos Muutettu Poikkeama muutettu ta Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointimenot % Investoinnit, netto % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Askel-hanke projektina päättyi kesäkuun lopussa, mutta hankkeen mukainen toiminnan ja palveluiden kehittäminen jatkuu. Kehittämisessä korostuu asiakkaan osallisuus ja asiakaslähtöisyys palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakassegmentoinnin ja Askel-standardin työstämistä on jatkettu hyvinvointipalvelujen asiakkuuspäälliköiden johdolla. Segmentoinnissa tarkasteluun otetun paljon palveluita käyttävän asiakasryhmän kulkua palveluprosesseissa on syksyn aikana työstetty aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluiden yhteistyönä Sote Master Lean koulutusohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden toimesta. Palveluiden kevään aikana määrittelemien asiakaslupausten työstämistä ja käytäntöön viemistä on jatkettu syksyllä. Askel-standardin sisältö, jatkuvan parantamisen mallin kriteerit sekä suunnitelma mallin käyttöönotosta on saatu valmiiksi lokakuun aikana. IkäJelppi asiakaspalvelunumeroon tuli lokakuussa 97 yhteydenottoa. Vuoden uutena palveluna palvelusetelipalvelussa käynnistyneen säännöllisen kotihoidon ja kotipalvelun palveluseteliasiakkaina on lokakuun loppuun mennessä ollut 36 henkilöä. Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin palveluntuottajaksi oli hyväksyttynä lokakuun loppuun mennessä neljä palveluntuottajaa, joista kaksi on hyväksytty kotihoidon (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) palveluntuottajaksi. Hoiva-asumisen yksityisten palveluntuottajien vuosittaiset valvontakäynnit on tämän osalta tehty. Maakunnallisen Sote-valmisteluun liittyvän ikääntyneiden palveluiden työryhmän väliraportti valmistui syyskuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt päätöksellään valtionavustuksen Kotkan kaupungille maakunnan yhteisen Kymenlaakson IkäOpastin hankkeen toteuttamiseen. Varhaisissa palveluissa on asiakastarpeesta johtuen kehitetty moniammatillisten tiimien työskentelyä ja työnjakoa, jotta työt saataisiin jakautumaan alueellisesti tasaisemmin. Muutostarpeita aiheuttaa myös pohjoisen alueen kahden työnteki- 2

3 jän siirtyminen osa-aikatyöhön. Varhaisissa palveluissa aloittanut uusi palveluohjaaja, kenen tehtäväkuvassa painottuu päihde- ja mielenterveystyö, on käynnistänyt ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen mielenterveys- ja päihdetoimintapäivien suunnittelun yhteistyötahojen kanssa. Kulttuurinen Paletti-hanke päättyy tämän loppuun. Varhaisen tuen palveluiden ja kulttuuritoimen edustajat ovat lokakuussa osallistuneet 13 kunnan yhteiseen Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallisen verkostohankkeen aloituspäiviin. Hankkeessa suunnitellaan muun muassa kulttuurista vapaaehtoistyötä sekä kulttuurisen vanhustyön tulevia hallintomalleja ja rakenteita tulevaa sote-uudistusta ajatellen. Yhteistyöpalaverissa järjestöjen ja kirjastotoimen kanssa on suunniteltu Myllykosken hyvinvointiaseman siirtymistä Myllykosken kirjaston tiloihin. Tavoitteena on, että siirtyminen toteutuu Kotihoitoa tukevissa palveluissa omaishoidon uusien hakemusten käsittelyaika oli 6,1 viikkoa. Lokakuussa uusia omaishoidon hakemuksia tuli 24. Ajalla 1-10/ on tullut hakemuksia yhteensä 301, joista 75 % on kohdentunut yli 65 vuotiaisiin. Omaishoidon seurantakäyntejä on ajalla 1-10/ tehty 241, kun vastaavana ajankohtana viime vuonna seurantakäyntejä oli toteutettu 210. Lokakuussa toteutui kolmas omaishoidon infotilaisuus uusille omaishoitajille. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia toteutui lokakuussa 20, jotka kaikki kohdentuivat alle 65 vuotiaita hoitaville omaishoitajille. Perhehoidon käyttö omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisena hoidettavan hoitomuotona on edelleen lisääntynyt. Lokakuussa 18 asiakkaalle oli tehty toimeksiantosopimus perhehoidon osalta. Perhehoitajia on tällä hetkellä 13. Uusien perhehoitajien valmennus on loppusuoralla. Valmennuksessa on 15 henkilöä. Kotiutusyksiköistä kotiutui lokakuussa 43 asiakasta, mikä on 14 asiakasta vähemmän kuin syyskuussa. Asiakasvirran hidastuminen johtuu osittain vapautuvien hoiva-asumisen pitkäaikaispaikkojen vähäisestä määrästä. Kotiutusyksiköissä on runsaasti jonottajia. Kotiutusyksiköiden palveluohjaajien suurta työmäärää on pyritty helpottamaan ketjun sisäisin järjestelyin. Asumispalveluohjauksesta kohdennetaan 1-2 päivänä viikossa resurssia kotiutusyksiköihin. Kotiutustiimin asiakaskäynnit ovat edelleen lisääntyneet. Ajanjaksolla 1-10/ kotiutustiimi on tehnyt asiakaskäyntiä, kun vastaavana ajankohtana viime vuonna asiakaskäyntien määrä oli Kotihoitoa tukevissa palveluissa henkilöstön sairauspoissaolot ovat laskeneet edellisen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotihoidon palveluiden piiriin on päässyt lokakuussa ilman jonotusta. Lokakuu on kotihoidossa ollut kiireinen. Asiakaskäyntien ja asiakastyötuntien toteuma oli huomattavasti syyskuuta suurempi. Välittömän asiakastyöajan osuus oli lokakuussa keskimäärin 47,5 %. Kotihoidon asiakas-/omaistapaamisia on uudistettu. Aiemmin tilaisuudet toteutettiin alueittain. Nyt lokakuussa ja marraskuun alussa toteutuneet tapaamiset toteutettiin tiimeittäin esimiesvetoisesti. Toteutettuihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 165 asiakasta/ omaista. Tilaisuuksissa paikalla olivat ko. tiimin esimiehen lisäksi tiimin hoitajia. Tilaisuudessa kerrottiin kotihoidon ajankohtaisista asioista ja runsaasti aikaa oli varattu keskustelulle ja kysymyksille. Tilaisuudet saivat erittäin hyvän vastaanoton ja vastaavalaisia tilaisuuksia toivottiin jatkossakin. Tehostetun kotiutuksen (Tehko-tiimi) tiimi on siirtynyt lokakuussa hajautettuun malliin eli työntekijät ovat jakautuneet työskentelemään alueellisesti. Hajautetulla mallilla pyritään vähentämään asiakasmatkoihin käytettyä työaikaa. Lokakuussa Tehko-Tiimi toteutti 22 haasteellista kotiutusta. Kotihoidossa sairauspoissaolot ovat hieman laskeneet. Sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairauslomiin. Huomioitavaa on, että 27 % kotihoidon työntekijöistä ei ole ollut yhtään sairauspoissaoloa alkuvuonna. Sairauslomia vähentäviä toimenpiteitä on tehostettu. Esimerkiksi sairauslomalta paluuta helpotetaan tarvittaessa räätälöimällä määräajaksi työntekijän työtehtäviä. Kotiharjun palvelukeskus on muuttunut tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja siellä järjestettävän lyhytaikaishoidon kehittämistä jatketaan edelleen. Ikäihmisten lautakunta on päättänyt kokouksessa ( 4) jatkaa 20 ympärivuorokautisen hoiva-asumisen hankintaa toistaiseksi. Tällä pyritään osaltaan turvaamaan hoitoketjun sujuvuutta ja ehkäisemään jonotusaikojen pitenemistä. Valkealan palvelualueen Valkealakodin laajennus ja peruskorjaus edistyvät aikataulussa; toinen vaihe on aloitettu lokakuun lopussa. Osa asukkaista muutti väistötiloihin Mäkikylän palvelukeskukseen, suurin osa siirtyi uusiin, valmistuneisiin tiloihin Valkealakodilla. Toisen vaiheen aikana yksikön ruokahuolto toteutetaan Marjoniemen pääterveysaseman keittiöltä käsin, yksikössä tehdään aamupuuro yms. pienemmät tarjottavat. Elimäkikodin rakentaminen on hyvässä vauhdissa, seinäelementit ovat paikoillaan ja seuraava työvaihe on katon rakentaminen. Koko urakan valmistumisajaksi on arvioitu 1 vuosi. Tällä hetkellä rakentamisaste on noin 30 %. Hoiva-asumisen yksiköissä seurataan kuukausitasolla tyhjien välipäivien määrää. Lokakuussa ka. 3,3 päivää (oma tuotanto). Sairauspoissaolot ovat lähes samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Poissaoloja on edelleen runsaasti. Sairauspoissaolojen syihin pyritään vaikuttamaan entistä nopeammin (Aino Helth Care-järjestelmä). Toiminnan toteutuminen n suhteen Ikääntyneiden palvelujen toimintatulojen toteuma on 80,9 % ja toimintamenojen toteuma 82,8 % (tasainen toteuma 83,33 %). Toimintakate on ajalla 1-10/ 83,3 %. Henkilöstömenojen toteuma on 83,4 %. Palveluketjun menot ovat 3

4 toteutuneet tasaisen toteuman tuntumassa mutta tulot selvästi alle tasaisen toteuman. Henkilöstömenojen osalta toteumaan vaikuttaa mm. erilliskorvausten lisääntynyt käyttö. Sijaismenot ovat toteutuneet yli tasaisen toteuman, mutta vakituisen henkilöstön puolestaan alle tasaisen toteuman. Sijaismenojen toteumaan vaikuttaa mm. käyttöönotetut toimintamallit. Toimintamenoissa mm. ICT-palvelut ja matkustus- ja kuljetuspalvelut ovat toteutuneet yli tasaisen toteuman. Puolestaan esim. tavallisen palveluasumisen palveluseteliostot ovat toteutuneet arvioitua alhaisempana. Maksutuloissa tukipalvelu- ja hoitopäivämaksujen tulokertymä on ollut arvioitua vähäisempää. Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Ikääntyneiden palvelujen n toteumaa seurataan kuukausitasolla niin palveluketjun kuin palvelujen tasolla. Tarvittaessa sovitaan toimintamallin muutoksista talouden suunnitellun toteuman turvaamiseksi. Haastetta tuo tulojen alhainen toteuma. Henkilöstön sairauspoissaloja seuranta on säännöllistä. Sairauspoissaoloja vähentäviä toimenpiteitä ja toimintamalleja vahvistetaan edelleen. Aino Health Manager ohjelma on käytössä. Investointien toteutuminen Investoinnit toteutuvat suunnitellusti. TP 2015 TA 1-10/ Kotona asuvat % / 75 vuotta täyttäneet 88,3 91,5 89,2 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Säännöllisen kotihoidon peittävyys % / 75 vuotta täyttäneet 14,1 13,5 16,1 Kotihoidon odotusaika (keskiarvo/pvä) Hoiva-asumisen asiakkaat Ympärivuorokautisen hoivan peittävyys % / 75 vuotta täyttäneistä - 9,4 9,3 Hoiva-asumisen odotusaika (keskiarvo/pv) Omaishoidon tuen hakemusten käsittelyajat (keskiarvo/vko) 8 7 6,1 Palvelutarpeen arvioinnin toteutuminen % Päiväys Allekirjoitus Tuula Jaakkola 4

5 Palvelu Vastuuhenkilö Ikäihmisten lautakunta Tuula Jaakkola muutettu ta Ikäihmisten lautakunta 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Muut. Tot Poikkeama Toimintatulot , % 47 Myyntitulot ,0 0 0 Maksutulot ,0 0 0 % 0 Tuet ja avustukset , % 0 Muut toimintatulot ,2 8 0 % 47 Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % Palkat ja palkkiot , % -874 Henkilösivumenot , % -303 Eläkemenot , % -243 Muut henkilösivumenot , % -60 Palvelujen ostot , % Asiakaspalvelujen ostot ,0 0 0 % 0 Muiden palvelujen ostot , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % -4 Avustukset , % -131 Muut toimintamenot , % -70 Toimintakate , % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Ikääntyneiden lautakunnan kustannuspaikalle kirjautuu lautakunnan (5000), hallinnon (5010) ja ikääntyneiden yhteiset (5020) toimintatulot ja menot. Projekteja ei ole. Toiminta on toteutunut 1-10/ hieman alle tasaisen toteuman. Toiminnan toteutuminen n suhteen Toimintatulon toteuma on 16,2 % ja toimintamenon 81,3 % (tasainen toteuma 83,33 %). Toimintatulon alhaisessa toteumassa näkyy, että vanhusneuvoston kate perusturvarahastosta siirretään vasta joulukuussa. Toimintameno on toteutunut tasaisen toteuman tuntumassa, hieman alle. Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Ikäihmisten lautakunnan n toteutumaa ja toimintaa seurataan kuukausittain ja tarvittaessa sovitaan muutoksista. Investointien toteutuminen Ei suunniteltuja investointeja. Päiväys Allekirjoitus Tuula Jaakkola 5

6 Palvelu Vastuuhenkilö Varhaiset palvelut Kirsi Kiiski 6 muutettu ta Varhaiset palvelut 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Muut. Tot Poikkeama Toimintatulot , % 40 Myyntitulot ,0 1 0 % 2 Maksutulot , % 4 Tuet ja avustukset ,0 0 0 % 0 Muut toimintatulot , % 34 Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % -831 Palkat ja palkkiot , % -665 Henkilösivumenot , % -166 Eläkemenot , % -119 Muut henkilösivumenot , % -47 Palvelujen ostot , % -219 Asiakaspalvelujen ostot , % -71 Muiden palvelujen ostot , % -148 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % -8 Avustukset ,0 0 0 % 0 Muut toimintamenot , % -137 Toimintakate , % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Varhaisten palveluiden ja kaupungin kulttuuritoimen edustajat osallistuivat 13 kunnan yhteisen Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallisen verkostohankkeen aloituspäiviin Helsingissä lokakuun alussa. Hankkeessa työstetään muun muassa kulttuurisen vanhustyön tulevia hallintomalleja ja -rakenteita tulevaa sote-uudistusta ajatellen, kulttuurista vapaaehtoistyötä sekä kulttuuriin liittyvää kirjaamista ja kulttuuritoiminnan vaikuttavuuden arviointia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kulttuurisen Paletti-hankkeen ohjausryhmässä päätettiin, että hanke loppuu lopussa muiden osalta, mutta Socom hakee omalle toiminnalleen vielä puolen jatkoaikaa 2017 puolelle. Hankkeessa on toteutettu lokakuussa varhaisten palvelujen, kulttuuritoimen, taiteilijan ja kahden vapaaehtoisen kulttuuriveturin yhteistyöllä Elimäellä Musisoinnin iloa- ryhmä, Huhdasjärvellä yksi tupapäivä ja Kouvolan Seudun Muisti ry:n tiloissa ja yhteistyöllä yhden ryhmän toimintaa. Samalla musiikkiryhmässä pilotoitiin maksullisuutta tämän kaltaisessa ryhmätoiminnassa. Kulttuuripuolen edustajien kanssa pidettiin myös muita yhteistyötapaamisia. Varhaisten palvelujen alueellisten moniammatillisten tiimien työskentelyä kehitettiin ja työnjakoja mietittiin eteläisen ja pohjoisen alueen tiimeissä, jotta työt saataisiin alueellisesti jakautumaan tasaisesti, koska asiakastapaukset ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet kaikilla alueilla ja vievät työntekijää kohti aikaisempaa enemmän resursseja. Pohjoisella alueella muutostarpeita aiheuttaa myös se, että kaksi alueen työntekijää on siirtynyt osa-aikatyöhön. Myllykosken hyvinvointiaseman siirtoa koskeva työstö- ja suunnittelupalaveri pidettiin Myllykosken kirjastolla yhdessä alueen neljän järjestöedustajan ja varhaisten palvelujen sekä kirjaston henkilöstön kesken. Tilaisuudessa päädyttiin siirtämään toiminta 2017 alussa kirjaston tiloihin, jolloin toiminnalle saadaan monia synergiaetuja. Elimäen hyvinvointiasemalla pidettiin toiminnan arviointia ja kehittämistä koskeva tilaisuus yhdessä varhaisten palvelujen, kirjaston edustajien sekä paikallisten ja toimintaan osallistuvien järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Myös seurakunta toimii hyvinvointiaseman yhteistyökumppanina. Toiminta ja yhteistyö ovat sujuneet erittäin hyvin ja toimintaan on osallistunut ikäihmisiä mukavasti. Kehittämisasioissa toivottiin vielä toimintaan varatun tilan parempaa suunnittelua ja esitettiin toivomuksia ohjelman suhteen. Kymenlaakson SOTE- tulevaisuutta hahmotettiin osallistumalla erilaisiin asiasta järjestettyihin tilaisuuksiin. THL:n edustaja kävi esittelemässä päihdetapauslaskennan via Kymenlaakson tuloksia. Kymenlaakso oli otettu yhdeksi erityisesti tarkasteltavaksi kohteeksi laskennasta. Tulokset laskennan perusteella ovat huolestuttavia Kymenlaakson osalta. Päihdetapauslaskenta tehdään valtakunnallisena selvityksenä kerran neljässä vuodessa. Varhaisten palvelujen edustajat osallistuivat aikuispalveluissa vuodelle 2017 suunnitellun Aktiivi passin suunnitteluun ikäihmisten osalta. Keskisen alueen muistikoordinaattoritoiminnassa on aloitettu neuvottelut Attendon edustajien kanssa muistikoordinaattoritoiminnan laajentamisesta myös varhaisemman vaiheen tukeen asiakkaiden jonottaessa terveysasemalta ge-

7 riatriseen yksikköön. IkäJelppi toiminnan ohjausryhmässä on edelleen kehitetty kotihoidon ja varhaisten palveluiden toiminnan yhdenmukaisuutta ja linjauksia. A-klinikan edustajien ja aikuisten palveluketjun edustajan kanssa pidettiin yhteistyöpalaveri käytännön asiakasyhteistyöstä niin avopalveluissa, selviämisasema- ja katkopalveluissakin. A-klinikalta on mahdollista saada työntekijä mukaan myös varhaisten palvelujen asiakkaiden kotikäynneille. Ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen mielenterveys- ja päihdetoimintapäiviä toteuttamaan on palkattu uusi palveluohjaaja ja suunnittelu näistä hyvinvointi- ja toimintapäiviksi kutsuttavista palveluista on alkanut alueellisten toimintatilojen selvittelyllä yhteistyökumppaneiden kanssa, toiminnan suunnittelulla ja alueellisen asiakastarpeen selvittelyllä moniammatillisten tiimien ja muun muassa seurakunnan kanssa. Järjestöyhteistyötä ja tiedotus-, ohjaus- ja neuvontatilaisuuksia suunniteltiin ja tapahtumien toteutumista seurattiin varhaisten palvelujen teemapäiväpalaverissa. Tapahtumia on toteutunut runsaasti ja kokonaisuudessaan osallistujia on mittaan ollut runsaasti. Ehkäisevän päihdetyön osaamistiimissä viimeisteltiin ehkäisevän päihdetyön viikon tilaisuudet ja tehtiin ehdotuksia päihdetyön indikaattoreiksi hyvinvointikertomusta varten, kuten myös liikunnan osaamistiimissä, jossa myös käynnistettiin 2017 toiminnan suunnittelu ja vahvistettiin osallistuminen Suomi 100 v 2017 toimintaan. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstön ja terveydenhuollon päivystyksestä vastaavan lääkärin sekä ikääntyneiden eri palvelujen edustajien kesken pidettiin yhteistyöpalaveri palveluketjuista toiseen siirtyvien asiakkaiden palvelujen sujuvoittamiseksi. Terveysvalvonnan edustajien kanssa pidettiin vuotuinen yhteistyöpalaveri. Yhteistyökysymyksinä esille tulivat muun muassa asukkaiden siivottomuuteen, puutteelliseen asumiseen, eläintenhoitoon sekä tupakkalain vaikutuksiin liittyvät asiat. Star- omahoitoon liittyvän projekti päätettiin ohjausryhmän ja Ota vastuu omahoidosta- kampanjaan osallistujien kesken. Työ jatkuu normaalina yhteistyönä pitäen yllä tiedottamista sähköisestä terveystarkastuksesta, terveysvalmennuksesta ja eomahoitokirjastosta. Filha ry:n Toimivat Palkeet hanketilaisuuteen osallistuttiin yhdessä muiden kaupungin toimijoiden kanssa ja jatkoyhteistyöstä sovittiin niin, että hankkeen edustajat tulevat tutustumaan Kouvolan varhaisiin palveluihin. Järjestö on toteuttanut samanlaisen hankkeen aikaisemmin Salossa, Kouvolassa hankkeella on yksi osa-aikainen projektityöntekijä. Yhteistyöneuvottelut toiminnan arvioimiseksi ja tulevasta toiminnasta sopimiseksi pidettiin Keltakankaan terveysaseman palveluohjauksesta ja Kymijoen Hoivan hyvinvointiasematoiminnasta. Toiminnan toteutuminen n suhteen Toiminta toteutui niin, että koko toteutuu suunniteltujen määrärahojen puitteissa. Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Toimintaa pyrittiin ohjaamaan niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat. Mielenterveys- ja päihdetoimintapäivien käynnistämiseen resurssit eivät ole riittäneet niin, että työntekijän palkkaukseen on päästy vasta lokakuussa ja toiminnan käyntiin laittaminen vaatii oman aikansa ennen kuin toiminta voi käynnistyä. Investointien toteutuminen Ei investointeja. TP 2015 TA 1-10/ Hyvinvointiasemat/käynnit Mielenterveys ja päihdetoimintapäivä/päivät Palveluohjaus/ asiakkaat Gerontologinen sosiaalityö/ asiakkaat Ryhmätoiminta/ asiakkaat Muistikoordinaattorit/ asiakkaat Päiväys Allekirjoitus Kirsi Kiiski 7

8 Palvelu Vastuuhenkilö Kotihoitoa tukevat palvelut Anu Parikka Kotihoitoa tukevat palvelut 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Muut. Tot Poikkeama muutettu ta Toimintatulot , % 984 Myyntitulot , % 5 Maksutulot , % 949 Tuet ja avustukset , % 31 Muut toimintatulot ,0 0 0 % 0 Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % Palkat ja palkkiot , % Henkilösivumenot , % Eläkemenot , % Muut henkilösivumenot , % -272 Palvelujen ostot , % Asiakaspalvelujen ostot , % -841 Muiden palvelujen ostot , % -984 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % -302 Avustukset , % Muut toimintamenot , % -667 Toimintakate , % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Keskimääräinen käsittelyaika uusille omaishoidon tukihakemuksille 1-10/ oli 6,1 vko. Käsittelyajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Uusia tukihakemuksia tuli lokakuussa 24, mikä on vähiten/kk tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan uusia hakemuksia on tänä vuonna tullut 301. Tänä vuonna uusista hakemuksista 75 % on kohdistunut yli 60 vuotiaisiin. Omaishoidon palveluohjaajat ovat pystyneet tekemään seurantakäyntejä omaishoitajien luokse tämän tavoitteeseen nähden hyvin (tavoite 300 seurantakäyntiä). Tänä vuonna 1-10/ seurantakäyntejä on tehty jo 241, kun vastaavana ajankohtana viime vuonna niitä oli tehty 210. Seurantakäynnit ovat todella tärkeitä omaishoitajan jaksamisen tukemisessa ja muutenkin omaishoitoperheen tilanteen seuraamisessa. Lokakuussa omaishoidossa pidettiin kolmas omaishoitoinfo uusille omaishoitajille. Keräsimme taas palautetta ja kehitämme infoa saamamme palautteen pohjalta. Uuteen omaishoidon lakiin (1.7.) liittyvä kuntainfo ohjaa myös jatkoa ajatellen omaishoitoinfojen/valmennusten sisältöä. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia alle 65 v. tehtiin syyskuussa 20. Yli 65v. vastaavia tarkastuksia ei tehty lokakuussa yhtään. Perhehoidon käyttö on lisääntynyt. Se on lisääntynyt myös yli 60 v. asiakkaiden keskuudessa. Toimeksiantosopimuksia on tällä hetkellä 18 asiakkaalla. Kouvolan omaishoidossa on tällä hetkellä 13 perhehoitajaa. Uusien (15) perhehoitajien valmennus on loppusuoralla. Kotiutusyksiköistä kotiutui syyskuun aikana 43 asiakasta, mikä on 14 asiakasta vähemmän, kuin viime syyskuussa. Asiakasvirran hidastuminen johtuu osittain siitä, että hoiva-asumisen pitkäaikaispaikkoja on vapautunut todella vähän. Kotiutusyksiköihin on jäänyt suuri joukko jonottajia. Olemme sopineet kotiutusyksiköiden kanssa, että jonottajia voisi olla enintään 50 % asiakaspaikoista. Lokakuussa tuo 50 % ylittyi. Epäonnistuneita kotiutuksia oli lokakuussa 3. Epäonnistumisen syynä oli asiakkaan tilanteen huononemien heti kotiutumisen jälkeen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta tulleet asiakkaat on pystytty sijoittamaan kriisipaikoille heti. Heitä oli lokakuussa 5. Hoikusta on lokakuussa siirtynyt kotiutusyksiköihin 2 asiakasta jatkokuntoutukseen. Kotiutusyksiköiden palveluohjaajilla on todella suuri työmäärä. Asiakkaat ovat usein moniongelmaisia ja heidän tilanteensa selvittely vaatii paljon aikaa. Työmäärää lisää myös se, ettei asiakkaiden asioita ole selvitetty usein lähes ollenkaan lähettävän tahon toimesta. Olemme sisäisin järjestelyin saaneet kotiutusyksikkö Lauttarannan palveluohjaajille lisäapua 1-2 pv/vko. Kotiutusyksikkö Lauttarannassa, osasto Valkamassa on edelleen jäljellä vielä 9 pitkäaikaisasukasta. Kotiutustiimin toiminta on sujunut erittäin hyvin uusissa toimitiloissa. Kotiutustiimi on tehnyt 1-10/ asiakaskäyntiä, mikä on 971 käyntiä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Asiakkaita on ollut 435. Henkilöstön sairauspoissaolot 1-9/ oli 15,74 kpv/työntekijä. Vastaava luku viime vuonna 1-9/2015 oli 20,2 kpv. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet 4,46 kpv/työntekijä, kalenteripäivissä vähennystä on 237 kpv vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erittäin hyvä suunta! Huolimatta kotiutusyksikkö Apilan lisääntyneistä sairauslomista, olemme saaneet sairauslomapäiviä vähenemään erilaisin järjestelyin, esim. työkokeilu omaan työhön pitkän sairauspois- 8

9 saolon jälkeen tai osasairauspäiväraha (=50 % työaika). Toiminnan toteutuminen n suhteen Kotihoitoa tukevien palveluiden toimintakate 1-10/ on 88,3 % (tasainen toteuma 83,33 %). Koko palvelun tasolla henkilöstömenojen toteuma on 82,3 %. Toimintatulot ovat toteutuneet vain 70,4 %. Esimerkiksi kotiutusyksiköiden hoitopäivämaksujen kertymää on vaikea arvioida ennalta, koska kotiutusyksikkötoiminta on lyhytaikaista laitoshoitoa ja sen asiakasmaksu kerryttää maksukattoa. Omaishoidon toimintakate 1-10/ on 84,5 % eli varsin kohtuullinen. Perhehoidon palkkioiden osalta toteuma on jo 164,26 % eli ylitystä n Perhehoidon palkkioiden lisääntyminen aiheuttaa samalla myös kulukorvausten lisääntymisen, toteuma tällä hetkellä 120,6 %. Perhehoito on todella hyvää ja edullista hoitoa. Pyrimme vähentämään kalliiden ostopalveluiden ostamista omaishoidettavalle omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ajaksi. Ostopalveluiden erittäin hyvä vaihtoehto on perhehoito. Toki kaikille perhehoito ei sovellu. Verrattuna viime vuoteen olemme tänä vuonna (1-10/) säästäneet n Omaishoidon harkinnanvaraisen palvelusetin käyttöä seuraamme näin loppuvuodesta erityisen tarkasti. Tilanne : palveluseteleitä on myönnetty 246 asiakkaalle, seteleitä on myönnetty kaikkiaan kpl = Seteleitä on käytetty vasta ainoastaan 1 261kpl = Seuraamme seteleiden käyttöä 2 viikon välein ja myönnämme käyttämättömiä seteleitä edelleen käyttöön. Kotiutusyksiköiden talouden toteuma on 93,8 % (Apila 97,9 % ja Lauttaranta 113,0 %). Niin kuin edellä jo totesin suurimpiin ylityksiin liittyen koko palvelun osalta, sama asia pätee myös kotiutusyksiköissä. Kotiutusyksiköiden menoja lisää myös asiakkaiden kuljetus- (112,4 %) ja laboratoriokustannukset (187,4 %). Edellä mainittuja kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen ta suunniteltaessa. Vaatteistomenot ovat lisääntyneet tänä vuonna kotiutusyksiköissä. Olemme joutuneet hankkimaan lisää asiakkaille tarkoitettuja vaatteita ja myös liinavaatteita, koska kaupungin tekemä pesulasopimus ei palvele kotiutusyksikkötoimintaa. Pesula hakee pyykkiä vain 2xviikossa, mikä ei meille riitä. Vaatimuksistamme ja selvityksistämme huolimatta emme saaneet meidän osalta muutosta sopimukseen. Kotiutustiimi osalta toteuma 1-10/ on 96,2 %. Kotiutustiimin toiminnan muutoksesta (alkoi kokeiluna 10/2015) johtuu erillispalkkioiden huomattava ylitys (toteuma 125,6 %). Myös kotiutustiimin lääkemenot ovat kasvaneet ennakoitua suuremmiksi, toteuma 102,7 %. Kotiutustiimi vie mukanaan suonen sisäisesti annettavat antibiootit asiakkaille, ovatpa he sitten kotona tai asumisyksiköissä. Kotiutustiimin toiminnan tehostuminen näkyy siis selvästi käyttömenojen lisääntymisenä, mutta kuitenkin huomattavaa säästöä syntyy, kun asiakkaita pystytään hoitamaan kotona eikä sairaalassa. Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Palvelun sisällä yhdessä lähiesimiesten kanssa seuraamme tiukasti talouden toteumaa ja sairauspoissaoloja. Odotamme ja toivomme todella kovasti, että kotiutusyksikkö Apila saisi uudet tilat, näin sairauslomat vähenisivät edelleen. Omaishoidon harkinnanvaraisen palvelusetelin käyttöä seuraamme näin loppuvuodesta erityisen tarkasti. Pyrimme vähentämään kalliiden ostopalveluiden ostamista omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Mietimme asiakaskohtaisesti eri hoitopaikkavaihtoehtoja Investointien toteutuminen Ei suunniteltuja investointeja. TP 2015 TA 1-10/ Omaishoidon asiakkaat alle 18v Omaishoidon asiakkaat 18-64v Omaishoidon asiakkaat 65v Kotiutustiimin asiakasmäärä Kotiutusyksiköiden asiakasmäärä yht Omaishoidon seurantakäynnit (kpl) Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset Päiväys Allekirjoitus Anu Parikka 9

10 Palvelu Vastuuhenkilö Kotihoito Riitta-Liisa Mynttinen Kotihoito 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Muut. Tot Poikkeama muutettu ta Toimintatulot , % Myyntitulot , % 858 Maksutulot , % Tuet ja avustukset , % 12 Muut toimintatulot , % 45 Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % Palkat ja palkkiot , % Henkilösivumenot , % Eläkemenot , % Muut henkilösivumenot , % -896 Palvelujen ostot , % Asiakaspalvelujen ostot , % -634 Muiden palvelujen ostot , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % -421 Avustukset , % -37 Muut toimintamenot , % -705 Toimintakate , % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Lokakuu oli kotihoidossa kiireinen, kotikäyntejä tehtiin ja asiakastyötunteja h enemmin kuin syyskuussa. Kokonaismäärä lokakuussa oli kotikäyntiä. Palveluseteliä käytettiin säännöllisessä kotipalvelussa ja kotihoidossa, yhteensä 315 yksikköä 32 asiakkaalle. Palvelusetelin käyttö on lisääntynyt. Henkilöstöpalvelujen ja työterveyshuollon yhteistapaamisessa käytiin läpi Ikääntyneiden palvelujen sairauspoissaoloja ja niiden syitä. Kotihoidossa on saatu poissaolojen keskiarvoa laskemaan 2 htp viimevuotisesta. Syyskuun loppuun mennessä keskimääräinen sairauspoissaolomäärä on 22,7 htp. Sairauspoissaoloja on lisännyt Kevan työkokeilujen päättymiset joidenkin työntekijöiden osalta, jotka eivät ole pystyneet sijoittumaan uuteen työhön eivätkä pysty tekemään kotihoitotyötä. Käytännössä he ovat palanneet kotihoitoon suoraan sairauspoissaololle. Tärkeimmät poissaolojen syyt ovat selkäsairaudet, nivelsairaudet sekä pehmytkudossairaudet, mielialan häiriöt ovat vähentyneet viime vuodesta. Eniten poissaoloja on pv ja yli 90 pv luokassa eli pitkiä sairaslomia. Ikäryhmissä v. ja yli 50 v. poissaoloja on eniten. Huomioitavaa tämän rinnalla on, että 27 % kotihoidon työntekijöistä ei ole ollut yhtään poissaoloa alkuvuonna. Kotihoidossa on meneillään Ergo-kortti koulutus henkilöstölle. Sen avulla henkilöstö oppii tekemään työtä ergonomisesta ja samalla ennaltaehkäistään tai vähennetään Tules-ongelmia. Esimiehet tarttuvat poissaoloihin herkästi ja pitävät henkilöstön kanssa työhyvinvointikeskusteluja. Sairauslomalta paluuta helpotetaan tarvittaessa räätälöimällä määräajaksi tehtävät. Henkilöstö kokee kuormittumista työssään, asiakaskäyntejä on paljon ja työn suunnittelulle koetaan olevan liian vähän aikaa. Tehdyissä työpaikkaselvityksissä on todettu kohonnut riski psykososiaaliselle kuormittumiselle. Sijaisia on palkattu henkilöstön työssäjaksamisen tukemiseksi, mikäli resurssitiimi ei ole pystynyt paikkaamaan poissaoloa. Henkilöstön välittömän työajan osuus työpäivästä oli lokakuussa keskimäärin 47,5 %. Sairaanhoitajien tavoite on 40 % ja lähihoitajien 60 % välitöntä asiakastyötä kokonaistyöajasta. Lähihoitajien suunniteltu välitön työaika on % työpäivästä riippuen, onko esim. koulutuksia tai tiimipalavereja. Tavoitteena on vielä tasata henkilöstön kuormitusta ja huomioida paremmin esim. matkojen osuus työpäivästä. Kotihoidossa on uudistettu asiakas/omaistapaamisia. Lokakuussa ja marraskuun alussa pidetyt tapaamiset toteutettiin esimiesvetoisesti tiimeittäin tai 2 tiimiä yhteistapaamisella. Aiemmin kokoontumiset toteutettiin alueittain yhteistapaamisina. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 165 vierasta, lisäksi oma henkilöstö n. 60 hoitajaa ja esimiestä. Tapaamisissa kerrottiin tiimien kuulumiset, käytiin läpi erilaisia kotihoidon toimintakäytäntöjä mm. eri työntekijäryhmien tehtävänjako, vastuuhoitajuus, lääkäripalvelut, työnjaon-järjestelmä sekä kerrottiin tukipalveluista. Suurin osa ajasta oli varattu osallistujien kysymyksiä ja keskustelua varten. Eniten keskustelua syntyi hoitajien vaihtumisesta, hoitajien kiireestä ja käyntien myöhästymisestä. Pääsääntöisesti asiakkaat/omaiset olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tilaisuudet saivat erittäin hyvän vastaanoton, siellä tavattiin vanhoja tuttuja ja omaiset sopivat tapaamisia kes- 10

11 kenään. Kaikissa tilaisuuksissa toivottiin, että vastaavia järjestetään jatkossakin. Tehostetun kotiutuksen tiimissä (Tehko) siirryttiin hajautettuun malliin, jossa henkilöstö jakautui alueiden kotihoitokeskuksiin. Tehostetun koituksen toimintaan on varattu 2 lähihoitajaa/alue. Aluksi kokeillaan kahta eri työvuorototeutuksen mallia; etelässä ja pohjoisessa hoitajat tekevät viikon jokaisena päivän aamuvuoroa ja toinen hoitajista 3 iltavuoroa viikossa, loput iltakäynnit tekee alueen iltavuoron sairaanhoitaja. Keskisellä alueella hoitajat työskentelevät arkipäivisin toinen aamu ja toinen iltavuorossa. Viikonlopun käynnit tekee alueen sairaanhoitaja. Marraskuun aikana päätetään, kumpi malli otetaan käyttöön. Siirtyminen alueille on koettu hyväksi ja se on lisännyt yhteistyötä aluetiimien kanssa. Lokakuussa Tehko-tiimi toteutti 22 haasteellista asiakkaan kotiutusta, joista kaksi joutui palaamaan takaisin Poks:aan heikon kunnon vuoksi, kaksi asiakasta siirtyi lyhytaikaisjaksolle. Tehko-tiimi on antanut apuja myös muille tiimeille aina kun se on ollut mahdollista. Toiminnalle on ollut selkeästi tarvetta ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, syyskuussa keskimääräinen käyntiaika oli 41 min eli vähän laskenut edellisestä kuukaudesta. Toiminnan jakautuminen alueille näyttää tehostaneen tiimin toimintaa. Toiminnan toteutuminen n suhteen Toimintakate lokakuun lopussa oli 84,6 %, kotihoidon budjetti on vaarassa ylittyä. Henkilöstömenojen toteuma oli 85,4 %, niitä seurataan tiiviisti ja käytetään huolellista harkintaa sijaisten palkkaamisessa. Joissain tapauksissa sijaisia on otettava, että pystytään toteuttamaan asiakkaille luvatut palvelut ja kotiuttamaan kotihoitoon ohjatut asiakkaat. Hoitoketjun painottuminen kotihoitoon on lisännyt kotihoidon henkilöstömenoja. Sijaismäärärahat ovat ylittyneet, koska poissaoloihin ja vuosilomiin on ollut palkattava sijaisia, vaikka resurssitiimi on paikannut äkillisiä poissaoloja ja resurssitarpeita. Asiakkaiden huonokuntoisuuden vuoksi palveluntarvetta on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sen vuoksi henkilöstöä on tasattu arkipäivistä iltoihin ja viikonloppuihin ja tämä näkyy puolestaan erilliskorvausten ylittymisenä. Rintamaveteraanien kotona-asumisen tukemiseen suunnatut Valtionkonttorin määrärahat eivät tule riittämään, vaan ylitystä on tulossa, lokakuun lopussa käytettävissä oli Uusille asiakkaille ei ole voitu myöntää Valtionkonttorin rahoittamia palveluja, vaan se siirtyy vaihteen jälkeen Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Henkilöstön työpanoksen hyödyntäminen toiminnanohjauksen avulla. Henkilöstön resurssoinnin yhtenäistäminen ja resurssitiimin hyödyntäminen. Toiminnanohjauksen tehostaminen huomioimaan paremmin välimatkat, vastuuhoitajuudet ja saman hoitajan käynnit työvuoron aikana. Laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen palvelutarpeen arviointiin perustava hoito- ja palvelusuunnitelma. RAI arvioinnin hyödyntäminen asiakas-, tiimi- ja palvelutasolla, seuranta Maple ja CMI-mittareilla kuukausitasolla. Asiakkaiden tukeminen ja kuntouttaminen kotona niin pitkään kuin se on mahdollista. Vastuuhoitajamallin jalkauttaminen, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen. Tehostetun kotiutuksen toimintamallin kehittäminen edelleen. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Sairauslomien vähentäminen ja ennaltaehkäisy varhaisen puuttumisen ja työergonomian kouluttamisen avulla. Työntekijän työhön paluun suunnittelu pitkän sairausloman jälkeen. Esimiesten osallistaminen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaan kuukausittain. Veteraanien kotipalvelurahan käytön seuranta ja ohjaus Lääkäriresurssin turvaaminen kotihoidossa. Koko palvelurakenteen osalta menoja hillitsee kuntoutushenkilöstön määrän lisääminen kotihoitoon Investointien toteutuminen Ei suunniteltuja investointeja. TP 2015 TA 1-10/ Säännöllisen kotihoidon asiakkuuksien lisäys (netto) Säännöllisen kotihoidon tunnit Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkuuksien lisäys (netto) Tilapäisen kotihoidon tunnit Keskimääräinen välitön asiakastyöaika (%) 60 47,5 11

12 Myönnetyt säännöllisen kotihoidon palvelusetelit Päiväys Allekirjoitus Riitta-Liisa Mynttinen Palvelu Vastuuhenkilö Hoiva-asuminen Tuija Jussila Hoiva-asuminen 1000 euroa TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Muut. Tot Poikkeama muutettu ta Toimintatulot , % Myyntitulot , % 300 Maksutulot , % Tuet ja avustukset , % 57 Muut toimintatulot , % Toimintamenot , % Henkilöstömenot , % Palkat ja palkkiot , % Henkilösivumenot , % Eläkemenot , % Muut henkilösivumenot , % Palvelujen ostot , % Asiakaspalvelujen ostot , % Muiden palvelujen ostot , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % -851 Avustukset , % Muut toimintamenot , % Toimintakate , % Muutettu Toteutuma 12 muutettu ta Investoinnit TP 2015 Talousarvio Ta-muutos Poikkeama Investointitulot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien myynti Investointimenot , % Investoinnit, netto , % Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset Tehostetun palveluasumisen kilpailutus on toteutettu v Uusi puitesopimuskausi on alkanut 1.1. ja se on voimassa v Ikäihmisten lautakunta on hyväksynyt (Ikäla 6) tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkojen määräaikaisen lisäämisen 20 paikalla 1.3. alkaen. Kotiharjun palvelukeskus on muuttunut 1.1. alkaen tehostetuksi asumispalveluyksiköksi. Siellä järjestettävää lyhytaikaishoitoa kehitetään, jotta asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen lyhytaikaishoitojakson aikana toteutuisi mahdollisimman hyvin. Valkealan palvelualueen Valkealakodin laajennus ja peruskorjaus edistyvät aikataulussa; toinen vaihe on aloitettu lokakuun lopussa. Osa asukkaista muutti väistötiloihin Mäkikylän palvelukeskukseen, suurin osa siirtyi uusiin, valmistuneisiin tiloihin Valkealakodilla. Toisen vaiheen aikana yksikön ruokahuolto toteutetaan Marjoniemen pääterveysaseman keittiöltä käsin, yksikössä tehdään aamupuuro yms. pienemmät tarjottavat. Elimäkikodin rakentaminen on hyvässä vauhdissa, seinäelementit ovat paikoillaan ja seuraava työvaihe on katon rakentaminen. Koko urakan valmistumisajaksi on arvioitu 1 vuosi. Tällä hetkellä rakentamisaste on noin 30 %. Hoiva-asumisen yksiköissä seurataan kuukausitasolla tyhjien välipäivien määrää. Lokakuussa ka. 3,3 päivää (oma tuotanto). Sairauspoissaoloja on edelleen runsaasti; verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna ne ovat lähes samaa tasoa; v ,3 pv/ työntekijä ja tänä vuonna 23,7 pv/työntekijä.

13 Hoiva-asumisen ja kotihoidon lääkäripalvelut on kilpailutettu Aikuisväestön palveluiden (terveyspalvelut) toimesta ajalle Palvelut päätettiin hankkia Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Hoiva-asumisen kaupungin omiin ja yksityisten palvelun tuottajien yksiköihin on nimetty yhteensä neljä lääkäriä. Suurimpina muutoksina aikaisempaan on ollut mahdollisuus lääkärin puhelinkonsultaatioon arkisin klo 8-20 sekä lääkärinkiertojen suorittaminen osittain ns. etäkiertona puhelimitse. Toiminnan toteutuminen n suhteen Toimintatuotot ja toimintamenot ovat molemmat toteutuneet jonkin verran alle arvioidun, toimintakate 81,7 %. Tehostetun palveluasumisen lisäostot (20 paikkaa) eivät näy lisääntyneinä kustannuksina, koska palveluasumisen palvelusetelin käyttö on ollut ennakoitua vähäisempää. Kotikuntalain mukaiset ostot kirjautuvat viiveellä, joten niiden osalta menoihin tulee lisäystä. Toimenpiteet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi Esimiesten talousseuranta tapahtuu kuukausitasolla raportoimalla lyhyesti talouden toteuma palvelupäällikölle. Tämä käytäntö on lisännyt esimiesten talouden ymmärrystä. Yhteistyö henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu tiiviinä työyksiköiden, lähiesimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön kanssa. Henkilöstömenojen kehitystä seurataan aktiivisesti ja sairauspoissaolojen syihin pyritään vaikuttamaan entistä nopeammin (Aino Health Care-järjestelmä). Järjestelmän muistutus varmistaa esimiesten keskustelut työntekijöiden kanssa poissaolorajojen ylittyessä sekä tuottaa esimiehille ja johdolle tietoa sairauspoissaoloista. Järjestelmää hyödynnetään varhaisen tuen ohjaamisessa ja hallinnassa sekä sairauspoissaolojen seurannassa ja raportoinnissa. Esimiehet ovat yhdessä henkilöstönsä kanssa käyneet läpi työhyvinvointikyselyn tulokset ja nostaneet sieltä yksiköittäin kolme painopistealuetta: minulla on riittävästi aikaa tehdä työtehtäväni hyvin, saan palautetta työstäni ja koen työhyvinvointini tällä hetkellä hyväksi. Henkilöstöresursoinnin turvaamiseksi toimintatapoja uudistetaan ja henkilöstön liikkuvuutta pyritään lisäämään. Hoiva-asumisessa työkiertokäytäntö on käynnistetty. Työkierrosta ja siihen liittyvistä asioista on jatkettu työyksikkötilaisuuksia, jossa asiaa käydään läpi henkilöstön kanssa. Tavoitteellista ja suunnitelmallista työkiertoa käytetään yhtenä hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämismenetelmänä, jonka avulla laajennetaan osaamista ja asiantuntijuutta. Opas työkierrosta työntekijälle on myös tehty. Investointien toteutuminen Investointiesitykseen on varattu määräraha Valkealakodin irtaimiston hankintaan. Suurimmat hankinnat ovat seniori ulkoliikuntavälineet, hoivasängyt / patjat, yleistentilojen ja henkilökuntatilojen kalusteet sekä astiat / ruokailuvälineet. Valkealakodin vanhaa irtaimistoa hyödynnetään muissa hoiva-asumisen yksiköissä. TP 2015 TA 1-10/ Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat Tehostetun palveluasumisen paikat (pitkäaikaishoito) Lyhytaikaishoidon paikat (oma tuotanto) Palveluasumisen palveluseteliasiakkaat Tehostetun palveluasumisen ostopalveluasiakkaat Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaat Päiväys Allekirjoitus Tuija Jussila 13