Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen esiselvitys

Transkriptio

1 Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen esiselvitys Loppuraportti

2 Sisällysluettelo o Toimeksiannon tausta ja tavoite 3 o PSHP:n erikoissairaanhoidon sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat 4 o Erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen SWOT 6 o Yhtiömuotoinen toiminta käytännössä 8 o Yhtiömuotoinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa 10 o Huomioitavia lainsäädännöllisiä seikkoja 11 o Osakeyhtiömuotoista toiminnan organisointia tukevaa lainsäädäntöä ym. muuta 12 o Muita yhtiöittämisessä huomioitavia asioita 13 o Yhtiöittämisen toteutusvaihtoehdot 14 o Yhtiöittämisen alustavia verovaikutuksia 15 o Johtopäätökset osakeyhtiömallin soveltuvuudesta 16 o Yhtiöittämisen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia

3 Toimeksiannon tausta ja tavoite Nykyisestä sairaanhoitopiiristä moderniksi tuottajaorganisaatioksi PSHP on pyytänyt Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:tä laatimaan esiselvityksen Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiöittämisestä. Suunnitteilla olevan sote-ratkaisun myötä nykyinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymämalli lakkaa olemasta. Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sote-palveluita. Jatkossa kunnilla on mahdollisuus toimia omistajina palveluntuottajayhtiössä. Myös itsehallintoalue voi toimia omistajana yhtiössä. Esiselvityksessä on kartoitettu osakeyhtiömuotoisen liiketoiminnan hyötyjä ja haittoja sekä kuvattu yhtiöittämisessä huomioitavia asioita. Esiselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille seikat, jotka varsinaisessa yhtiöittämisselvityksessä on käsiteltävä tarkemmin. Yhtiöittämisasiaa on käsitelty PSHP:n hallituksessa ja valtuuston seminaarissa PSHP:n valtuusto päättää yhtiöittämisasiasta ja sen mahdollisesta etenemisestä valmistelu- ja suunnitteluvaiheeseen pidettävässä kokouksessa. PSHP valmisteilla olevan strategian tavoitteena on olla: arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja, kansallisesti kilpailukykyisin ja kansainvälisesti tunnettu sairaala sekä hyvän hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen edelläkävijä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää voisiko osakeyhtiömallilla päästä parhaiten strategian mukaiseen tavoitteeseen. Uudistuksen tavoitteena on turvata julkisesti omistettu ja ohjattu erikoissairaanhoito

4 Miksi muutos on välttämätöntä? Asiakkaiden valinnanvapaus Kasvaneet vaatimukset kustannustehokkuudesta ja laadusta Tarve erikoistumiseen Palvelurakennemuutoksen myötä tilaaja ja tuottajaroolien eriytyminen Keskittyminen erikoissairaanhoidon tuottajarooliin Kasvustrategia Omistajan vaikutus-/ohjausmahdollisuus* Hyvät kokemukset osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta PSHP:ssa Toimitaan lisääntyvästi markkinoilla yhtiöittämisvaade Kilpailuneutraliteettivaadenäkökulman korostuminen Yhteistyön lisääminen kumppanuuksien kautta Kilpailu osaavimmasta henkilökunnasta *Omistajina joko nykyisen sairaanhoitopiirin kunnat tai itsehallintoalue

5 PSHP:n toimintakenttä tulee muuttumaan; muutostarpeen taustalla sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä Ulkoiset muutosvoimat Potilaiden hoitopaikan valinnanvapaus kilpailu asiakkaista (yliopisto)sairaaloiden välillä sekä yksityisen sektorin terveydenhoidon kanssa Henkilöstöresurssien vähentyminen ja kilpailu erityisosaajista Tarve palveluiden laadun turvaamiseen sekä kustannustehokkaaseen toimintaan Kilpailuneutraliteettivaatimukset Lisääntyvät vaateet kilpailuolosuhteiden tasapuolisuudesta julkisen ja yksityisen palveluntuotannon välillä Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä isojen palvelurakennemuutosten edessä Tilaaja ja tuottajaroolien eriytyminen Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy pois kunnilta ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiltä (sairaanhoitopiireihin perustuva palveluntuotanto poistuu) Sisäiset muutosvoimat Kasvuhakuinen strategia tavoitteena myynnin kasvattaminen Asiakkaita haetaan nykyisen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolelta. Kasvua haetaan kansallisesti ja jopa kansainvälisesti Tavoite olla arvostetuin, kasvava palveluntuottaja ja kansainvälisesti tunnettu Edellyttää verkostoitumista Omasta nykyisestä osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta saadut hyvät kokemukset Yhtiöt joustavampia toiminnan ja päätöksenteon osalta Yhtiöillä selkeät tavoitteet Henkilöstön sitoutuminen ja motivaatio paranee yhtiömuotoisessa toiminnassa Potilasturvallisuusriskien hallinta paremmin hallinnassa Keskittyminen erikoissairaanhoidon tuottajarooliin Vaativan erikoissairaanhoidon keskittämispyrkimykset Volyymin kasvattaminen omassa erikoistumisalassa Riittävät volyymit kannattavaan toimintaan

6 Erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen SWOT (1/2) Edut Hallinnon keventyminen, päätöksenteon nopeutuminen ja toiminnan joustavuus Paremmat edellytykset keskittyä erikoissairaanhoidon tuottamiseen ja kehittämiseen Oma taloudellinen vastuu Läpinäkyvä kustannusrakenne, kustannustietoisuuden kasvu Rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen Johtamisen edellytysten paraneminen ja liikkumavaran lisääntyminen Parempi henkilöstön sitoutuneisuus ja motivoituneisuus Kilpailuneutraliteettivaatimusten täyttyminen Vastaa kuntalain markkinoilla toimimisen yhtiöittämisvaateeseen Mahdollisuus tarjota palveluita myös muille kuin jäsenkuntien tai Taysin nykyisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien potilaille Yhtiöomistuksen kautta nykyiset omistajat voivat olla omistajana mukana jatkossakin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisessa (vaikutusmahdollisuus) Antaa mahdollisuuden omistuspohjan muutoksiin tai laajentamiseen Selkeämpi rakenne kansainvälisessä toiminnassa Haitat Julkisuusvelvoitteen poistumisen myötä tiedonsaanti yhtiön päätöksenteosta voi heiketä Toiminnan yhtiöittämiseen ja omaisuuserien siirtämiseen liittyvät kustannukset kuten esim. yhtiön perustamiskulut sekä mahdolliset varainsiirto- ja arvonlisäverot* Toiminnan mahdolliset verotukselliset rasitteet esim. alvkuntapalautusten menettäminen Positiivisesta taloudellisesta tuloksesta maksettava yhteisövero 20 % Sopimusten siirrot osakeyhtiölle Mahdollinen rajapinta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä vaikka potilas ja hoitoketjut ovat yhteisiä *Verojen määrään voidaan vaikuttaa järjestelyn toteutustavalla

7 Erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen SWOT (2/2) Mahdollisuudet Mahdollisuus olla edelläkävijä muutoksessa, ei ristiriitaa sote-ratkaisun kanssa Paremmat edellytykset kilpailuun kansallisesti ja kansainvälisesti Tehokkaampi ja taloudellisempi toimintatapa Paremmat edellytykset asiakasnäkökulman huomioon ottamiseen (palveluhenkisyyden lisääntyminen) Mahdollisuus oman alueen ulkopuolelle tapahtuvan myynnin merkittävään kasvattamiseen ja edullisempiin yksikkökustannuksiin (toiminnan kustannustehokkuus paranee/mittakaavaetu) Osakeyhtiömuotoisen toiminnan brändäys koettu helpommaksi Paremmat edellytykset kannustinjärjestelmien rakentamiseen Paremmat yhteistyömahdollisuudet yksityissektorin kanssa Osakeyhtiömuoto on vaihtoehto turvata julkisesti ohjattu erikoissairaanhoito myös jatkossa Uhat Mahdolliset lainsäädännölliset rajoitteet/esteet (esim. viranomaistehtävien järjestäminen) Valtiovallan suhtautuminen yhtiömalliin Demokraattisen kontrollin heikkeneminen nykytilanteeseen nähden Rahoituskustannusten mahdollinen nousu, jos Oy ei saa kuntien takausta esim. investointien rahoitukselle Oletettujen hyötyjen realisoimattomuus, omistusmuodon muuttaminen ei sellaisenaan lisää tehokkuutta ja toiminnan laatua Liiketoimintariskit realisoituvat omistajan kannalta (esim. riittämättömät volyymit kannattavaan toimintaan) Mahdollinen lisäkustannus eläkevastuiden kattamisesta Toimikentän kansainvälistyminen ja sen tuoma uudenlainen kilpailu Jäsenkuntien sitoutumattomuus omistajuuteen, jos kunnat eivät enää vastaa palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta Organisaation yhteiskunnallisten tavoitteiden jääminen taka-alalle, kun keskitytään toiminnan optimointiin

8 Mitä osakeyhtiömuotoinen toiminta tarkoittaa käytännössä? (1/2) Yhtiöittämisessä nykyinen Pirkanmaan julkinen erikoissairaanhoito siirretään perustettavaan yksityisoikeudelliseen yhtiöön. Kiinteistöt ja laitteistot siirretään osakeyhtiön omistukseen tai osakeyhtiö vuokraa niitä muulta omistajataholta. Perustamiseen liittyvät käytännön toimienpiteet ja järjestelyt: Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laadinta ja hyväksyminen Palvelusopimuksen solmiminen järjestämisvastuussa olevan tahon kanssa Sidosryhmäneuvottelut sopimusten siirrosta PSHP:ltä yhtiölle Neuvottelut henkilöstöjärjestöjen ja henkilöstön kanssa Sairaanhoitopiirin peruspääoma voi olla osakeyhtiössä osakepääoma, joka jakaantuisi yhtiön osakkeisiin omistuksen suhteessa. Osakepääoma määritellään perustamissopimuksessa ja se suoritetaan yhtiön tilille ennen rekisteröintiä. Yhtiö maksaa voitollisesta tilikauden tuloksesta yhteisöveroa 20 %. Voitolliset tilikaudet kasvattavat yhtiön omaa pääomaa, josta yhtiö voi jakaa osakkeenomistajille osinkoja. Nykyisin PSHP maksaa peruspääomalle vähintään 2,5 % vuosittaisen koron. Yhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiölain yksi keskeinen periaate on osakkeenomistajien yhdenvertainen asema. Yhtiön ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan

9 Mitä osakeyhtiömuotoinen toiminta tarkoittaa käytännössä? (2/2) Osakkeenomistajat määrittävät toiminnan tavoitteet parhaaksi katsomallaan tavalla. Osakeyhtiön tavoite on lähtökohtaisesti toimia taloudellisesti kestävällä pohjalla. Toiminnan yhtiöittäminen lisää tarvetta omistaja- (ja konserniohjauksen) vahvistamiseen. Yhtiöittäminen lisää ohjauksen vaativuutta, koska seurauksena on itsenäisen päätöksenteon vahvistaminen. Osakeyhtiö toimii itsenäisenä juridisena yksikkönä, joka tekee oman budjetin ja hankkii toimintaansa tarvitsemansa rahoituksen. Osakeyhtiö on sopimuskumppani suhteessa sidosryhmiin esim. erikoissairaanhoidon järjestäjätahoon. Osakeyhtiö rajoittaa osakkeenomistajien vastuuta. Osakkeenomistaja ei ole vastuussa osakeyhtiön vastuista esim. lainoista. Omistusjärjestelyt osakkeilla mahdollisia. Käytännössä omistusjärjestelyille ja osakkeiden luovutuksille asetetaan usein ehtoja yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa. Siirtyvän henkilöstön työsuhteet muuttuvat virkasuhteista työsuhteiksi. Työehtojen muutosten oletetaan olevan vähäisiä ja ne on selvitettävä myöhemmässä vaiheessa. Osa tehtävistä on ns. virkavelvollisuutta vaativia tehtäviä, lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Osakeyhtiömuotoinen toiminta näkyy potilaalle suoraan vähäisinä muutoksina. Välillisesti potilaiden odotetaan hyötyvän palvelutason paranemisesta, kun asiakasnäkökulma lähtökohtaisesti korostuu osakeyhtiömuodossa. PSHP:n aiempien kokemusten perusteella henkilöstö on ollut osakeyhtiömuotoisissa yksiköissä työhön sitoutuneempaa ja motivoituneempaa, minkä oletetaan heijastuvan asiakkaisiin mm. parempana potilasturvallisuutena

10 Toiminnan organisointi osakeyhtiömuotoon tukee Vision 2025 saavuttamista 1. Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito.. Henkilökunnan motivoituneisuus parantaa palvelutasoa, mikä tukee mm. potilasturvallisuutta. 2. Kansallisesti vaikuttavinta ja kustannustehokkainta erikoissairaanhoitoa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.. Osakeyhtiömuoto luo paremmat edellytykset kustannustehokkaalle toiminnalle ja yhteistyön kehittämiselle kumppaneiden kanssa. Toimenpiteet Visio 2025 Olemme arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja, kansallisesti kilpailukykyisin ja kansainvälisesti tunnettu sairaala sekä hyvän hoidon, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen ja edelläkävijä. 3. Erinomainen osaavien ihmisten yhteisö kehittyä ja onnistua. Osakeyhtiössä on kokemusten mukaan selkeämmät tehtäväalueet sekä paremmin sovittavissa oleva henkilöstön sitoutuneisuus ja itseohjautuvuus. 4. Kansainvälinen yliopistoyhteistyön edelläkävijyys valituilla tutkimusalueilla sekä opetuksessa. Osakeyhtiö tukee positiivisen mielikuvan luomista ja kasvattaa tunnettavuutta sidosryhmien keskuudessa. 5. Ammattimaisesti johdettu markkinaosuuttaan kasvattava palveluntuottaja esimerkiksi julkisomisteinen yhtiö. Osakeyhtiömuotoinen toiminta antaa edellytykset toimia Sotemuutostilanteessa ja parantaa mahdollisuuksia uusien asiakkuuksien hankkimiseen oman alueen ulkopuolelta. Lähde: Sivu perustuu osittain Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategia dokumenttiin 6/

11 Huomioitavia lainsäädännöllisiä seikkoja Voimassa olevan lainsäädännön mukaan erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on kunnilla ja ns. jaetulla järjestämisvastuulla sairaanhoitopiireillä. Osakeyhtiöllä ei ole mahdollisuutta viranomaistehtävien hoitoon ellei julkisoikeudellista statusta. Lisäksi tulee huomioida väestövastuuseen liittyvät velvoitteet ja niistä huolehtiminen. Sote-uudistuksen myötä järjestämisvastuussa olevat itsehallintoalueet käyttävät eri palveluntuottajia. Voiko yhtiö hoitaa sopimusten kautta viranomaistehtäviä? Tutkimus- ja opetustoiminnan järjestäminen edellyttää erillistä sopimista. Hankintalaki Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa. Sidosyksikköasema tytäryhtiöiden TAYS Sydänkeskus Oy, Tekonivelsairaala Coxa Oy, Fimlab Laboratoriot Oy osalta (palveluiden ostaminen ilman kilpailutusta ko. yhtiöiltä) Muille kuin jäsenkunnille tuotettujen palveluiden osuus huomattava liikevaihdosta? Toteuttamistavasta riippuen voi aiheutua perustamiskuluja mm. varainsiirtoveroja. Muut mahdolliset lainsäädännölliset reunaehdot? Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että vastaavan kaltaisia asioita joudutaan selvittämään myös itsehallintomallissa

12 Osakeyhtiömuotoista toiminnan organisointia tukevaa lainsäädäntöä ym. muuta Kuntalaki Kuntalain kuntakonsernia koskevat säädökset koskevat myös sairaanhoitopiiriä. Kuntalaki edellyttää toiminnan organisointia osakeyhtiömuotoon, kun tarjotaan kilpailuilla markkinoilla palveluita muille kuin oman kunnan asukkaille. 126 Kunnan toiminta markkinoilla Kunnan hoitaessa 7 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Kilpailulainsäädäntö Kilpailulainsäädäntö ei liity nimenomaisesti osakeyhtiömuotoiseen toimintaan, vaan Kilpailulain 4 a luvun tavoitteena on turvata tasapuoliset kilpailunedellytykset eli kilpailun neutraalisuus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Yleiset vaatimukset kilpailuneutraliteetista ovat kasvaneet ja yhtiöittämällä Pirkanmaan julkinen erikoissairaanhoito vastattaisiin kasvaneisiin vaatimuksiin yhtäläisistä kilpailuolosuhteista julkisen ja yksityisesti omistetun terveydenhuollon välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelu, Selvitystyöhanke (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:36) Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä ja tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja. Kunnan tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat kuitenkin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja olla markkinoilla yksityisten yhtiöiden ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa

13 Muita yhtiöittämisessä huomioitavia asioita Henkilöstön asema (siirtyminen) Henkilöstö voidaan siirtää Oy:n palvelukseen työehtosopimuslain 1 luvun 10 liikkeenluovutuslausekkeen mukaisesti Liikkeenluovutus edellyttää yt-neuvotteluita, koska työehtosopimus vaihtuu. Siirtyvän henkilöstön työsuhteet muuttuvat virkasuhteista työsuhteiksi. Työehtojen muutosten oletetaan olevan vähäisiä ja ne selvitetään myöhemmässä vaiheessa. Yhtiöittämisessä on huomioitava myös mahdolliset muutokset eläkevastuissa. Eläkevastuiden järjestäminen yhtiöittämisen yhteydessä on sopimuskysymys kuntien ja yhtiön välillä. Opetus- ja tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan tulee olla edelläkävijä lääke- ja terveystieteellisessä toiminnassa eikä se voi onnistua ilman toimivaa yhteistyötä yliopiston kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisen lisäksi hyvin olennaista on jatkuva ja laadukas tutkimustyö. Yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveystieteiden yksiköiden sekä BioMediTechin kanssa huolehditaan lääkäreiden perusja erikoistumiskoulutuksesta sekä ammattikorkeakoulujen kanssa alan hoitohenkilökunnan koulutuksesta. Yhtiömuotoisen toiminnan riskinä nähdään organisaation yhteiskunnallisten tavoitteiden jääminen taka-alalle esim. opetuksen ja tutkimuksen kärsiminen, kun keskitytään toiminnan tehostamiseen Osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa on varmistettava tieteellisen tutkimustyön asema toiminnan tavoitteissa kuten nykymuotoisessakin toiminnassa. Tieteellisen opetuksen ja tutkimustyön käytännön järjestämistä tulee käsitellä tarkemmin varsinaisessa yhtiöittämisselvityksessä. Omistajaohjaus Toiminnan yhtiöittäminen lisää tarvetta omistaja- (ja konserniohjauksen) vahvistamiseen. Yhtiöittäminen lisää ohjauksen vaativuutta, koska seurauksena on itsenäisen päätöksenteon vahvistaminen. Osakeyhtiön omistajat käyttävät ylintä päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee hallituksen, jonka yksi tehtävistä on omistajien asettamien tavoitteiden toteutumisen valvominen. Omistaja asettaa yhtiölle ne strategiset tavoitteet, joita se toivoo omistuksellaan edistettävän. Omistajaohjauksen toteutus on mietittävä tarkkaan, jotta sen avulla aidosti hallitaan uuden yrityksen toimintaa

14 Yhtiöittämisen toteutusvaihtoehdot Apportti Pääoman sijoitus perustettuun yhtiöön Liiketoimintasiirto Liiketoimintakokonaisuuden siirto varoineen ja velkoineen Liiketoimintakauppa Omaisuuden myynti kauppahintaa vastaan Apporttisijoitus on yhtiöoikeudellisesti osakepääoman sijoitus, jossa osakkeita vastaan annetaan vastaanottavalle yhtiölle muuta omaisuutta kuin rahaa, eli apporttiomaisuutta. Luovutettavalla omaisuudella on oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Liiketoimintasiirto toteutetaan teknisesti apporttisijoituksena, mutta elinkeinoverolaissa on asetettu liiketoimintasiirrolle enemmän vaatimuksia. Vastapainona tiukemmille vaatimuksille sillä on mahdollista saavuttaa tilanteesta riippuen verotuksellisia etuja. Liiketoimintakaupan kohteena on liiketoiminta tai sen osa sekä mahdollisesti myös sitä palveleva omaisuus. Liiketoimintakauppa on liiketoimintasiirtoa yksinkertaisempi tapa toteuttaa yhtiöittäminen. Liiketoimintakauppa antaa liiketoimintasiirtoa suuremmat vapaudet sopia kaupassa noudatettavista ehdoista. Liiketoimintakaupassa voidaan kauppa ulkopuolelle jättää mm. tietty toiminallinen osa tai esimerkiksi kiinteistöt. Luovutettavaan liiketoimintakokonaisuuteen sisältyvien varojen siirto tehdään omaisuuden käyvillä arvoilla

15 Yhtiöittämisen alustavia verovaikutuksia Osakeyhtiömuotoiseen toimintaan siirryttäessä on tarkasteltava verovaikutuksia kahdelta eri tasolta: a) kertaluonteiset yhtiöittämisprosessiin liittyvät verot (esim. varainsiirtovero, arvonlisävero) sekä b) osakeyhtiömuotoisen toiminnan juokseviin veroeriin (esim. yhteisövero, arvonlisävero) Varainsiirtovero Maksettavan varainsiirtoveron määrään vaikuttaa keskeisesti yhtiöön siirrettävän omaisuuden käypä arvo sekä valittu yhtiöittämisen toteutustapa Osakeyhtiön yhteisövero Osakeyhtiö maksaa positiivisesta tilikauden tuloksestaan 20 % verokannan yhteisöveron. Arvonlisäverotus Terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelut on vapautettu arvonlisäverosta (ALV 34 ja 37 ). Yhtiömuotoisessa toiminnassa menetetään arvonlisäverolain 130 säätämä kuntapalautus. Sen mukaan kunnalla on oikeus saada palautuksena verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero. Kuntapalautuksen lisäksi kunnilla on oikeus hakea arvonlisäveron laskennallista palautusta terveyden- ja sairaanhoidon verottomista hankinnoista. Laskennallisen palautuksen määrä on 5% hankittujen tavaroiden ja palveluiden arvosta. Yhtiömuotoisessa toiminnassa sitoutuu ostoihin arvonlisäveroa määrä, joka ei kokemusten mukaan ole merkittävä koko tuotetun palvelun arvosta. Kun otetaan huomioon kuntien laskennallinen palautus, arvonlisäverotus ei kokonaisvaikutuksiltaan todennäköisesti aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia yhtiömuotoiselle toiminnalle. Lisäksi kuntayhtymälle voi aiheutua arvonlisäverovelvoitteita yhtiölle luovutettavasta omaisuudesta (järjestelyn toteutustavalla voidaan vaikuttaa siirrettävän omaisuuden määrään ja siten mahdolliseen arvonlisäverorasitteeseen). Kiinteistövero Kuntayhtymä on myös poikkeuksetta verovelvollinen omistamansa kiinteistön esimerkiksi sairaalan sijaintikunnalle, vaikka sijaintikunta olisi itsekin tuon kuntayhtymän jäsen. Yhtiöittäminen ei aiheuta muutosta kiinteistöverorasitukseen

16 Johtopäätökset osakeyhtiömallin soveltuvuudesta Yhtiöittäminen on keino strategisten/toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhtiömuoto nähdään toiminnan tehostamisen ja myös kasvun välineenä ja mahdollistajana. Osakeyhtiömuotoinen toiminta tukee Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon kasvustrategiaa. Kilpailu asiakkaista kansallisesti muiden julkisomisteisten tuottajayksiköiden ja yksityisten toimijoiden kanssa edellyttää toiminnan ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Osakeyhtiö on lähtökoisesti oikea tapa organisoida toiminta, jossa kilpaillaan asiakkaista markkinoilla (yhtiöittämisellä haetaan organisatorista tehokkuutta kilpailutilanteessa) Yhtiöittäminen itsessään ei muuta toimintaa. Osakeyhtiö tarjoaa nykyistä paremmat edellytykset tuottavuuden ja toimivuuden parantamiselle. Toiminnan yhtiöittäminen on keino erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa, jos vastaavaa ei voida toteuttaa tehokkaammin muilla keinoilla. Yhtiömuotoisella toiminnalla voidaan kokemusten perusteella lisätä mm. toiminnan kustannustehokkuutta, erityisosaajien sitoutumista sekä palveluntuottajan houkuttelevuutta vapaan valinnan potilaiden keskuudessa. PSHP:n kokemukset aikaisemmista yhtiöittämisistä ovat myönteisiä. Uuden toimintamallin avulla on saatu parannettua erikoissairaanhoidon tehokkuutta. Osakeyhtiömalli lisää sairaanhoidossa kustannustietoisuutta, tehostaa taloudellisesti toimintaa, parantaa mahdollisesti laatua, selkeyttää osaamisproiileja, alentaa yksikkökustannuksia, osoittaa tuotannollisia pullonkauloja, lyhentää potilaiden sairaalassaoloaikaa ja pakottaa kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä. Terveydenhuoltosektori on isojen muutosten edessä ja myös julkisen terveydenhuollon on vastattava haasteeseen. Kustannusten pienentämistä voidaan hakea palveluntuottajien kilpailuttamisen, kilpailun lisäämisen ja palvelutoiminnan tehostamisen, tilaajien ja tuottajien roolien eriyttämisellä sekä potilaiden vallinnan vapautta lisäämällä. Julkisen sektorin isossa organisaatiossa johtaminen, tilojen, resurssien ja talouden hallinta on haasteellista. Tulevaisuuden suuntauksena on todennäköisesti enenevässä määrin julkisen terveydenhuollon uudelleenorganisointi sairauskokonaisuuksiin perustuviksi yksiköiksi. Sote-uudistuksessa tulee tapahtumaan joka tapauksessa palvelurakenteen uudelleenorganisointi. Hyvä tilaisuus PSHP:lle kehittää uutta ja olla edelläkävijä muutoksessa. Tehokkaalla toiminnalla turvataan jatkossa julkisesti tuotettu/ohjattu ja laadukas erikoissairaanhoito

17 Yhtiöittämisen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia Uuden muodostuvan Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiökokonaisuuden suunnittelu (ml. nykyisten tytäryhtiöiden, kiinteistöjen ja laitteiden sekä tukipalveluiden sijoittuminen) Yhtiöitettävien toimintojen ja siirtyvien tase-erien tarkempi määrittely ja tarvittavat arvonmääritykset Omistusrakenteen suunnittelu Tarkempien verovaikutusten selvittäminen yhtiöittämisvaihtoehdoista ja valitun yhtiöittämismallin verokohtelun varmistaminen verovirastolta haettavalla ennakkotiedolla Taloudellinen mallinnus yhtiöittävästä kokonaisuudesta ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen Ennusteet, tuloslaskelma, tase ja kassavirta Pääomarakenteen (oman ja vieraanpääoman rahoituksen) ja omistajatuloutuksen suunnittelu Vaikuttaako yhtiömuotoon siirtyminen nykyisiin rahoitussopimuksiin? Projektisuunnitelman laatiminen (aikataulu) Yhtiöittämisen lainsäädännöllisten haasteiden tarkempi selvittäminen Virkatehtävien järjestämisen suunnittelu Opetus- ja tutkimustoiminnan suunnittelu Sote-uudistuksen vaikutusten huomioiminen Yhtiöittämisen henkilöstövaikutusten arviointi Toiminnan järjestämiseksi tarvittavat sopimukset sekä sisäisten veloitusten / rajapintojen suunnittelu Päätöksentekomateriaalin laatiminen

18 Jaakonkatu 3 A FI HELSINKI inspira.i