Espoon kaupunki Pöytäkirja 307. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Leena Heikkinen, puh Jaana Suihkonen, puh Maria Rauman, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Selostus Kirsti Louhelainen ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Aloitteessa esitetään selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten hoidosta ryhmässä. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut kokouksessaan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Svenska rum -lautakunta antoi kokouksessaan samansisältöisen lausunnon: Taustaa Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä lasta. Perhepäivähoidossa tai vastaavassa lapsista oli Nämä lapset jakautuivat perhepäivähoidon eri muotoihin seuraavasti:

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 - lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa, joista hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa oli 266 ja ryhmäperhepäivähoidossa 794 lasta, - yksityisen hoidon tuella oli hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa 145 lasta ja 232 lapsen kohdalla perhe oli palkannut työsopimussuhteisen hoitajan kotiin, - yksityisen hoidon tuella ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ei saa eriteltyä yksityisessä päiväkotihoidossa olevista Kansaneläkelaitoksen tuottamista tilastoista. Espoossa toimii yhteensä neljä yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä noin 40 päivähoitopaikkaa. Perhepäivähoidon määrä ja houkuttelevuus päivähoitomuotona on vähentynyt tasaisesti koko Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 40 %. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä työssä olevaa perhepäivähoitajaa, joista Espoon keskuksen palvelualueella 30, Espoonlahdessa 19, Tapiolassa 7, Leppävaarassa 6 ja Matinkylä-Olarin palvelualueella 3. Tämän lisäksi Tapiolassa toimii yksi kolmiperhepäivähoitaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajia on 8. Suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä korkeampi. Eläkkeelle jäävien perhepäivähoitajien tilalle ei saada palkattua vastaavaa määrää uusia perhepäivähoitajia. Pätevien ja sopivien perhepäivähoitajien palkkaaminen on haastavaa muun muassa sen vuoksi, että kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyisin varhaiskasvatusalan koulutus ja oman kodin antaminen hoitolasten käyttöön sekä yksin kotona tehtävä työ houkuttelevat entistä harvempia. Ryhmäperhepäiväkoteihin työntekijöitä on helpompi saada. Perhepäivähoitajien palkkaus Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikasta maksettava tehtäväkohtainen peruspalkka on Espoossa korkeampi kuin KVTES:n esittämä vähimmäiskorvaus. Esimerkiksi jos hoitajalla on ammattitutkinto, maksetaan KVTES:n mukaan 400,67 euroa / lapsi/ kk. Espoossa maksetaan 444,02 euroa / lapsi / kk. Tämän lisäksi perhepäivähoitajalle maksetaan ns. ikätekijälisää jokaisesta alle 2-vuotiaasta hoitolapsesta 42,77 euroa/lapsi. Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota perhepäivähoitajan palkan pysymiseen kuukausipalkan kaltaisena. Vaikka ryhmän yksi hoitopaikka olisi jonkin aikaa täyttämättä perhepäivähoitajasta riippumattomasta syystä, ei hoitajan palkkaa pienennetä. KVTES:n mukaan hoitajalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle oman alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, mutta se on palkaton.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Espoossa perhepäivähoitajilla on kuitenkin samanlainen oikeus kuin kunnan muillakin työntekijöillä tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen. Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hoitajan kotona annettavan perhepäivähoidon hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylä-Olarin palvelualueilla. Pohjois- Espoossa on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Poikkeuksen muodostaa Tapiolan palvelualue, jossa perhepäivähoidon kysyntä on noin kolme kertaa tarjontaa suurempi. Kysyntään on yritetty vastata palkkaamalla vuonna 2014 kaksi uutta perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa Matinkylä-Olarin palvelualueella. Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa tarjonta on kysyntää suurempaa, samoin Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueiden sisällä tarjontaa on paikoin enemmän kuin kysyntää. Eniten hakijoita ryhmäperhepäivähoitoon oli Tapiolassa, jossa ryhmäperhepäivähoitoon oli kolme kertaa enemmän hakijoita kuin sinne kyettiin sijoittamaan. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Perhepäivähoitoryhmän muodostaminen ja työaikalain muutoksen vaikutukset Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoryhmässä voi samaan aikaan olla hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien enintään neljä kokopäivähoidossa olevaa lasta ja lisäksi osapäivähoidossa yksi esiopetusikäinen lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kahdella hoitajalla voi samaan aikaan olla enintään 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta ja kaksi esiopetusikäistä lasta. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodissa voi olla enintään 12 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Samaan perhepäivähoitoryhmään voidaan sijoittaa useampia osaviikkoista kokopäivähoitoa tarvitsevia lapsia, jos heidän hoitopäivänsä limittyvät siten, että lapset eivät käytä hoitopaikkaa samanaikaisesti. Kahden tai useamman perheen hoitotarpeen yhteensovittaminen edellyttää sekä perheiden että työnantajien joustavuutta. Hoitajan kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon osaviikkoisten lasten sijoittaminen limittäin onnistuu harvoin, ryhmäperhepäivähoidossa tällaisia ratkaisuja on suuremmasta lapsimäärästä johtuen hieman helpompi tehdä. Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa. Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin näkökulmasta.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Yksityinen hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito Kunnallista perhepäivähoitoa täydentää yksityinen perhepäivähoito. Hoitajat ovat yksityisyrittäjiä, joita työaikalaki ei koske. Se on myös hoitajalle taloudellisesti kannattavampaa, mistä johtuen yksityisten perhepäivähoitajien määrä ei ole vähentynyt. Työaikalain tultua voimaan muutama kunnallinen perhepäivähoitaja siirtyi yksityisiksi hoitajiksi. Syyksi he ilmoittivat mahdollisuuden tehdä pitempää työpäivää ja saada siten paremmat ansiot. Yksityiset perhepäivähoitajat toimivat tyypillisesti hoitajina muutaman vuoden hoitaen samalla omia alle kouluikäisiä lapsiaan ja palaavat omien lasten kasvettua takaisin vakituisiin työpaikkoihinsa. Yksityisen perhepäivähoidon valvontavastuu on kunnalla. Joissakin kunnissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa, perhepäivähoidon kehittämistoimenpiteet on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoitoon. Hoitajan kotona tapahtuvan päivähoidon kustannukset Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto) ja ryhmäperhepäivähoidossa euroa / vuosi (netto). Päiväkotihoidossa kustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa / vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannuksiin ei sisälly yksityiseen perhepäivähoitoon liittyvän hallinnoinnin kustannuksia, joista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoitaja perii lapsista yleensä kiinteän kaikille perheille samansuuruisen hoitomaksun, joka vastaa kunnallisen päivähoidon maksimimaksua. Yksityisen hoidon tuella työsuhteisen hoitajan palkanneet perheet huolehtivat hoitajan sosiaaliturvamaksusta ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Perhepäivähoidon edellytyksien parantaminen Yhdeksi kannustimeksi perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden lisäämiseksi aloitteessa esitetään, että hoitajan oma lapsi/lapset voitaisiin sijoittaa osaksi hoitoryhmää, jolloin hoitaja saisi palkan myös omasta lapsestaan ja maksaisi hänestä päivähoitomaksun. Jos hoitajan oma alle 3-vuotias lapsi sijoitettaisiin osaksi ryhmää, hoitaja ei voisi saada kotihoidon tukea ja Espoo-lisää, jolloin hoitajan kokonaisansiot vähenisivät. Hoitajan oman lapsen sijoittamisella osaksi hoitoryhmää voi olla kannustavaa merkitystä, jos hoitajan oma lapsi on yli 3-vuotias (mutta alle kouluikäinen), jolloin kotihoidon tukea ei enää makseta. Joissakin

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 kunnissa hoitajalle maksetaan ns. hoitorahaa omasta yli 3-vuotiaasta lapsesta. Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa perhepäivähoitajan kuntalisää 200 /lapsi sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille jokaisesta hoitajan omasta lapsesta, jonka oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt. Perhepäivähoitajan kuntalisää vastaavaa ns. palvelurahaa maksetaan muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Molemmissa kaupungeissa palveluraha on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että vielä ei ole mahdollista arvioida sen vaikutusta perhepäivähoidon tarjontaan ja kysyntään. Tampereella kunnallisten perhepäivähoitajien omat alle kouluikäiset lapset vaikuttavat perhepäivähoitajan palkkaan samoin perustein kuin muut perhepäivähoitajalle sijoitetut lapset. Tästä huolimatta Tampereen kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt tasaisesti kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa. Yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuuden lisäämiseksi opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakunnat ovat käsitellessään syyskuussa 2014 talousarvioehdotusta vuodelle 2015 esittäneet, että yksityisen hoidon tuen Espoo-lisään tehdään korotukset muun muassa koskien perhepäivähoitoa. Esityksen mukaan hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa kuntalisä olisi alle 3-vuotiaan kokopäivälapsen osalta 320 euroa / kk ja yli 3-vuotiaan osalta 192 euroa / kk. Ryhmäperhepäivähoidossa uusi kuntalisä olisi alle 3-vuotiaiden kokopäivälasten osalta 612 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 428 euroa/kk. Työsopimussuhteisen hoitajan palkkaamiseksi kotiin kuntalisä olisi alle 3- vuotiaiden kokopäivälasten osalta 560 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 190 euroa / kk. Päiväkotirakennusinvestoinnit Aloitteessa todetaan, että päivähoitopalvelua voisi tarjota perhepäivähoitona ison päiväkotirakennusinvestoinnin sijaan. Uusien päiväkotien rakentamisessa suositaan tällä hetkellä vähintään kuuden ryhmän päiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa lasten iästä ja hoitoajasta riippuen enintään 126 lasta. Vastaavan lapsimäärän hoitaminen perhepäivähoidossa edellyttäisi noin 31 perhepäivähoitajan palkkaamista. Perhepäivähoito ei voi ratkaista väestön- ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttamaa päivähoitopaikkojen lisäämistä, mutta varhaiskasvatuksessa se on ja halutaan myös säilyttää yhtenä hoitomuotovaihtoehtona. Johtopäätökset Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8, Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä. Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms. rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata. Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa. Tiedoksi

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7