Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi. Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka /kk 420 /kk /kk 428 /kk

Transkriptio

1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Varhaiskasvatuspalvelut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota, mahdollistaa ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia, monimuotoisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, joista vanhemmat voivat valita lapselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Varhaiskasvatuspalvelujen keskeisin tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lasten ja vanhempien tarpeet ohjaavat varhaiskasvatus- ja palveluverkoston kehittämistä. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja lastenhoidon tukijärjestelmään liittyviä lakimuutoksia valmistellaan valtionhallinnossa. Käyttösuunnitelman valmisteluvaiheessa näyttää siltä, että lastenhoidon tukia koskevan lakimuutoksen eteneminen on epävarmaa ja päivähoitolainsäädännön muutoksia ollaan valmistelemassa vaiheittain toteutettaviksi. Päivähoitolain mukaan vanhemmat voivat valita alle kouluikäiselle lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, järjestää lapsen hoidon yksityisen hoidon tuella tai hoitaa lasta kotihoidontuella, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä maksuttomaan esiopetukseen että päivähoitoon. Kunnan järjestämiä ja tukemia päivähoitopalveluja varaudutaan tuottamaan yhteensä lapselle eli noin 70 prosentille päivähoitoikäisistä lapsista. Näitä palveluja ovat kunnan omana toimintana toteutettu päiväkoti-, ryhmäperhepäivähoito ja hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito, ostopalveluna hankittu päivähoito sekä yksityinen päivähoito yksityisen hoidon tuella. Kunnan omana toimintana päivähoitoa varaudutaan järjestämään lapselle ja ostopalvelupäivähoitoa lapselle. Ostopalveluja hankintaan 18,1 milj. eurolla. Yksityiseen päivähoitoon arvioidaan sijoittuvan lasta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisiä korotetaan alkaen. Lakisääteinen yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin, niiden suuruus tarkastetaan vuosittain. Vuoden 2015 alussa tukiin tuli 0,4 prosentin korotus. Yksityisen hoidon tuki sisältää lakisääteisen yksityisen hoidon tuen hoitorahan 174,38 euroa/kk/lapsi. Lisäksi lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä 0 146,64 euroa/kk/ lapsi. Nämä maksetaan samansuuruisina koko- ja osapäivähoitoon. Esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa olevan lapsen kohdalla lakisääteinen hoitoraha on 63,89 euroa/kk/lapsi ja hoitolisä puolet lakisääteisestä hoitolisästä 0 73,34 euroa/kk. Espoossa maksetaan näiden lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Yksityisen hoidon tuen kuntalisät Kokopäivähoito Alle 3-v. lapsi 3 6-v. lapsi Päiväkoti tai ryhmäperhepäivähoitopaikka /kk 420 /kk /kk 428 /kk Hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito /kk 172 /kk /kk 192 /kk Työsopimussuhteinen hoitaja kotona /kk 150 /kk /kk 190 /kk Esiopetukseen liittyvä päivähoito Lukuvuonna Esiopetusikäinen lapsi 100 /kk

2 Esiopetus Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi on suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksiköllä. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö vastaa valmistavasta esiopetuksesta ja tuottaa osan kouluilla toteutettavasta esiopetuksesta. Esiopetusta varaudutaan esiopetuksen muututtua velvoittavaksi alkaen järjestämään koko ikäluokalle, joista suomenkielinen varhaiskasvatus varautuu järjestämään esiopetuksen noin 75 prosentille eli 2400 lapselle päiväkodeissa tai koulujen tiloissa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Esiopetuksesta suoritettava korvaus yksityisen hoidon tuen päiväkodeille on 480 euroa/kk/esiopetuslapsi lukuvuonna Yksityisen päivähoitopaikkojen perustamista tuetaan maksamalla starttirahaa, joka on enintään euroa uutta päivähoitopaikkaa kohden. Kasvun ja oppimisen tukea järjestetään lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä opetusta. Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Kerhopaikkojen tarjontaa lisätään vuoden aikana sadalla paikalla. Asukaspuistoissa pienille koululaisille tarjotaan mahdollisuus maksulliseen välipalaan koulujen lukuvuoden aikana. Suomenkielinen varhaiskasvatus auttaa tarpeen mukaan Työväenopiston maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen osallistuvien henkilöiden lasten hoidon järjestelyissä kielikurssin aikana. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea maksetaan vanhempien valinnan mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheille. Tukeen kuuluu lakisääteinen kotihoidontuki ja Espoo-lisä. Ottovanhemmilla on oikeus saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Pienten koululaisten vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti eli pitää ns. osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille voidaan myöntää ns. joustavaa hoitorahaa heidän lyhentäessään palkattomasti työaikaansa. Lakisääteinen kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Lakisääteiseen kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 342,53 euroa kuukaudessa ja seuraavasta alle 3-vuotiaasta 102,55 euroa kuukaudessa sekä alle kouluikäisestä sisaruksesta kustakin 65,89 euroa kuukaudessa. Hoitolisää maksetaan 0 183,31 euroa kuukaudessa perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Kotihoidon tuen kuntalisänä maksetaan Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa silloin, kun perheen nuorin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä alle 3-vuotias. Perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta maksetaan perheelle kotihoidon tukea ja Espoo-lisää vuonna 2015 yhteensä vähintään 6734,04 euroa ja kun perhe saa täyden hoitolisän, enintään 8 933,76 euroa. Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Esiopetukseen oikeutettu lapsi voi osallistua perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen päivähoitopaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi päivähoidossa. Espoossa on lisäksi käytössä kaksi harkinnanvaraista muuta kotihoidon tuen Espoo-lisää. Niin sanottu monikkoperheille suunnattu tuki, jos perheeseen on syntynyt tai otettu ottolapseksi samanaikaisesti useampi kuin yksi lapsi. Vanhempainrahakautta pidentävältä ajalta maksetaan kunnallisena lasten kotihoidon tukena 218,64 euroa/kk/lapsi.

3 Ottovanhemmille maksetaan kotihoidon tuen Espoo-lisää 218,64 euroa kuukaudessa yli 3-vuotiaasta lapsesta ajanjaksolta, joka päättyy, kun vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kehittämistoiminta Päivähoitopaikkojen täyttö- ja käyttöasteita nostetaan tehostamalla asiakasperheiden palveluohjausta ja lasten valintaprosessia. Kerhotoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen tähtäävä projekti aloitetaan. Tavoitteena on luoda kerhotoiminnasta muille varhaiskasvatuspalveluille kilpailukykyinen kevyempi vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittämistä ja pedagogiikkaa tuetaan jatkamalla kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (Espoon varhaiskasvatussuunnitelma - Kestävämmän elämäntavan alkupolulla) käyttöönottoa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman uudistamista jatketaan. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma uudistetaan syksyllä 2014 ilmestyneiden uusien esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteistyössä opetuksen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman kehittämistä sähköiseen muotoon ja Wilma -järjestelmän pilotointia esiopetuksessa jatketaan. Esiopetuksen oppilashuoltoa kehitetään uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen periaatteita koskeva arviointi toteutetaan vuoden aikana. Varhaiskasvatusyksiköiden itsearviointikäytäntöjen vahvistamista jatketaan. Arvioinnin ja kehittämisen kohteena ovat erityisesti lapselle ominaisten oppimisen ja toiminnan tapojen (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen) toteutuminen varhaiskasvatusyksiköissä sekä kestävään kehitykseen liittyvä toiminta. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ja ostopalveluna tuotetun varhaiskasvatuksen laadun auditointia jatketaan yksiköiden tekemien itsearviointien lisäksi johdon suorittamien katselmusten avulla. Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta nostettavien kehittämiskohteiden toteuttaminen aloitetaan. Vanhempien osallisuutta vahvistetaan kannustamalla ja tukemalla vanhempaintoimikuntien ja -yhdistysten perustamista varhaiskasvatusyksiköihin sekä jatkamalla vanhempainiltojen kehittämistä ja vanhempien kanssa käytäviä varhaiskasvatuskeskusteluja. Yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään edelleen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen kansainvälistä yhteistyötä laajennetaan muun muassa ystävyyspäiväkotitoiminnan avulla. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä vahvistetaan ja pedagogiikkaa kehitetään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä mediakasvatukseen liittyvää osaamista vahvistetaan samalla, kun yksiköiden tieto- ja viestintäteknistä varustusta jatketaan. Lastentarhanopettajiksi eri oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelun laatua lisätään kehittämällä ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettua harjoittelupäiväkotiverkostoa, järjestämällä ohjaajille koulutusta sekä opiskelijoille vertaisoppimistilaisuuksia yhdessä korkeakoulujen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Suomenkielinen varhaiskasvatus toimii osana Helsingin yliopiston kenttäpäiväkotiverkostoa. Henkilöstö Varhaiskasvatuksen perustana on henkilöstön laaja-alainen osaaminen, jonka avulla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhdessä vanhempien kanssa. Kunnallisissa päiväkodeissa lisätään lastentarhanopettajien osuutta yli 3-vuotiaiden lasten kasvatushenkilöstön koulutustasoa nostamalla. Toiminta on siten laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Hyvin koulutettu henkilökunta pystyy herkemmin havaitsemaan ja vastaamaan lapsen tuen tarpeisiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan laatimalla jokaiseen työyksikköön henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma sekä työhyvinvointisuunnitelma. Henkilöstölle järjestetään

4 lakisääteistä täydennyskoulutusta. Suomenkielisen opetuksen että varhaiskasvatuksen esiopettajien täydennyskoulutusta kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen toimintana. Vastuullista johtajuutta ja esimiestyötä tuetaan soveltamalla hyvän johtamisen periaatteita ja järjestämällä esimiesvalmennusta. Johtamista eri organisaatiotasoilla arvioidaan. Talous ja investoinnit Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään siten, että toteuttamismuotoja ovat kokonaistaloudellisesti edullisimmat vaihtoehdot ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavia. Kustannustehokkuutta parannetaan ja tuottavuutta nostetaan tulevina taloussuunnitelmavuosina. Henkilöstömenojen käyttöä säädellään entisestään muun muassa tarkentamalla henkilöstön vuosilomasuunnittelua ja vuokratyövoiman käytön periaatteita. Päivähoitotiloja käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti. Palvelujen kysynnän salliessa luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista. Talousarviovuonna päivähoitopalveluihin, maksuttoman esiopetuksen järjestämiseen, avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin ja yksityisen hoidon tukeen on varattu yhteensä noin 165,5 milj. euroa. Päivähoidon asiakasmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 22,8 milj. euroa. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana noin 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana noin 28 prosenttia. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan on varattu noin 118,2 milj. euroa ja perhepäivähoitotoimintaan 12,5 milj. euroa. Avoimessa varhaiskasvatuksessa asukaspuistojen, avoimien päiväkotien ja kerhojen toimintaan on varattu noin 3,0 milj. euroa. Päivähoitopalveluja hankitaan 18,1 milj. eurolla ostopalvelusopimuksin tai maksusitoumuksin. Avustuksiin on varattu 0,6 milj. euroa uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamiseen. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yhteensä 13,1 milj. eurolla. Lasten kotihoidontuen määräraha sisältää lakisääteisen kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen Espoo-lisän. Talousarviovuonna lakisääteiseen kotihoidon tukeen on varattu 18,1 milj. euroa. Kotihoidon tuen Espoolisään on varattu 7,3 milj. euroa. Tulosyksikön yhteisiin menoihin varataan tulosyksikön hallinnon, erityistyöntekijöiden, varahenkilöstön, henkilöstön osaamisen, hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämistoiminnan määrärahat, yhteensä 12,2 milj. euroa. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten päivähoidon järjestämiseen on varattu noin 5 milj. euroa. Investoinnit Vuoden 2015 aikana valmistuu Painiityn päiväkoti Leppävaaran alueelle. Elokuussa käyttöön otettava Opinmäen päiväkoti Suurpellossa on osa Opinmäki-hanketta. Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus valmistuu ja Lintuvaaran koulun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan kaksi esiopetustilaa varhaiskasvatuksen käyttöön. Mainingin koulun peruskorjauksen yhteydessä kouluun valmistuu kaksi varhaiskasvatuksen esiopetustilaa, jotka otetaan käyttöön elokuussa. Vuosien investointisuunnitelmaan sisältyy neljä uutta päiväkotia (Aurora, Nuumäki, Paapuri ja Suviniitty) ja kaksi asukaspuistoa (Suvela ja Järvenperä). Pohjois-Tapiolan ja Kirkkojärven päiväkodit toteutetaan myös kokonaisuudessaan uudisrakennuksina aiemmasta perusparannuslaajennussuunnitelmasta poiketen. Lisäksi Karamäen päiväkoti peruskorjataan. Varhaiskasvatuksen uusien tilojen (päiväkodit ja asukaspuistot) ja varhaiskasvatuksen käyttöön muutettavien toimitilojen kalustamiseen ja varustamiseen sekä päivähoitoyksiköiden IT-varustamiseen on varauduttu. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta

5 Sivistystoimen toimialan johtaja on siirtänyt päätöksellä Sivistystoimen esikunnasta euroa varhaiskasvatuksen tulosyksikölle. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikölle varataan oikeudet tehdä teknisiä muutoksia. SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS TP 2014 TA 2015 TULOSYKSIKKÖ YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Kunnalliset päiväkodit Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Perhepäivähoito Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Avoin varhaiskasvatus Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät Varhaiskasvatuksen ostopalvelut Toimintatulot Toimintamenot muut menot sisäiset erät Avustukset Toimintamenot

6 Yksityisen hoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Kotihoidon tuki Toimintamenot lakisääteinen kuntalisä Varhaiskasvatuksen yhteiset kustannukset Toimintatulot Toimintamenot henkilöstömenot muut menot sisäiset erät