Mielen hyvinvoinnin lautasmalli mitä lapsi ja nuori tarvitsee?

Transkriptio

1 Mielen hyvinvoinnin lautasmalli mitä lapsi ja nuori tarvitsee? Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija Joensuu

2 Kasvu ja kehitys monta asiaa samanaikaisesti SISUN/ SEKSUAALI- IHMISSUHTEET AGGRESSION IHMISEKSI SUUDEN SOSIAALISUUS KEHITYS KEHITYS KASVAMINEN ITSETUNNON MUODOSTUS

3 Mikä synnyttää terveyttä? Iloinen, turvallinen, lupsakka ilmapiiri Tunnetaitoja siirtävä kulttuuri Kunnioittava / arvostava suhtautuminen itseen ja lapseen Hyvinvoiva kasvattaja Yhteisöllisyys, ettei ole yksinäisyyttä Taloudellisen tilanteen vakaus Korkealaatuiset palvelut

4 Lapsella voi olla hieno koti ja perhe, hieno leikkikenttä ja kallis koulu. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä, jos lapsella on tunne, ettei kukaan halua olla hänen kanssaan.

5

6 Itsetunto Oma ajatus siitä, onko riittävän hyvä, kelpaako, kannattaako yrittää. Uskomus, kuvitelma. Itsensä hyväksyminen epätäydellisenäkin. Itsetunto ei ole aina samalla tasolla. Joskus se voi romahtaakin. Taito, jota voi kehittää. Siihen voi itse vaikuttaa. Kuva Henri Höytiä & Joonas Putti Väestöliitto: Varusmiesten ihmissuhdetaidot 2013

7 Mistä saat itsetuntoa Huomaa hyvät asiat. Hakeudu seuraan, jossa voit hyvin. Auta kaveria. Innostu itsestäsi. Tee pieniä hyviä tekoja itsellesi. Arvosta itse sitä, mitä olet, vahvuuksinesi ja heikkouksinesi. Älä vertaile itseäsi muihin. Päätä kunnioittaa itseäsi ja läheistäsi: päätä olla väkivallaton. Väestöliitto: Varusmiesten ihmissuhdetaidot 2013 Kuva Henri Höytiä & Joonas Putti

8 Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraan lapsiin

9 Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraan lapsiin Monet aikuiset tarvitsevat apua vanhemmuuteensa. Apuja ja neuvoja saa kaivata! Kaikki mitä teet oman elämänhallinnan eteen on lapsille ja nuorille eduksi. Lapset tarvitsevat turvallisten aikuisten verkoston. Minne palvelut ovat linnoittautuneet?

10

11 Itsetunnon ja hyvinvoinnin rakennustyö on jatkuvaa Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko lapseen ja nuoreen. Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä ja tunnetaituri!

12 Päivähoidon, koulun ja muiden aikuisten merkitys Opettajan antama huomio Koululuokan sosiaalinen tuki Onnistumisen elämykset Ystävyyssuhteiden tuoma ilo ovat lasta kannattelevia tekijöitä Pitkäaikaiset opettaja-oppilassuhteet tai hoito-suhteet tarjoavat parhaimmillaan mahtavan tukirakenteen kasvuun! EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:

13 Lapsi, joka tuntee olevansa hyväksytty, sellaisenaan ilman suoritteita, on vahvoilla, kun kohtaa pettymyksiä. Osoita selvästi lapselle, että hän on oikeanlainen ja pysyvä osa perhettä!!

14 Turvallinen Myönteinen Minäkuva Olen hyvä! Minua kannattaa suojata!

15 ITSETUNTO Olenko Normaali?

16 Ennaltaehkäisy

17 Mitä lapsi/nuori tarvitsee 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista Aitoja kohtaamisia. Välittävää, innostuvaa aikuista / aikuista. Yksilöllisyyden ymmärrystä. 2. Kehitysportaiden tuntemusta Seksuaalisuus ja aggressio. Itsenäistyminen. Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? 3. Kehityksen ja itsetunnon tukea Tekoja. Pysyvyyttä. Ennakoitavuutta. Tunnetaitoja. Itse koettu kasvatus ei aina parasta.

18 Lapsen ja nuoren kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto opitaan hitaasti, eläytymällä ja mallista.

19 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO MENESTYS KUNNIOITUS NEUTRAALI Kunnioitus tarttuu syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA SYRJÄYTYMINEN Raisa Cacciatore, 2010

20 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Iloa, lupsakkaa oloa Yhteenkuuluvuuden korostusta NEUTRAALI Kunnioitus tarttuu syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Jännittynyt, aggressiivinen ilmapiiri Hylkäämisellä uhkailu Raisa Cacciatore, 2010

21 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO MENESTYS KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa NEUTRAALI Älä jää halveksunnan ilmapiiriin. Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta SYRJÄYTYMINEN Raisa Cacciatore, 2010

22 Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa suuntaan tai toiseen.

23 Keskustelu itsensä kanssa Ihmiset keskustelevat mielessään jatkuvasti itsensä kanssa. Kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään tai vatvovat menneitä tapahtumia. Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa. Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa. Se alkaa rakentua lapsuudessa. Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään?

24 Eihän tästä tule yhtään mitään Tyhmä! Mä oon idiootti! Miksen mä ikinä opi Ei kannata yrittää, en mä koskaan onnistu Parasta etten mokaa enempää...

25 Puhu tunteista! Anna tunteelle nimi! Siedä tunteita! Kysy tunteista!

26 2-3 vuotta Periaatteessa EI ja EN Minulla on merkitystä! Tahdon, koska osaan tahtoa. En hallitse hurjaa tunnetta. Onko tahtominen paha? En itsekään tiedä mitä tahdon! Hallitsetko sinä tunteesi? Oletko turvallinen, vaikka minä en ole? Saatko sinä käyttää väkivaltaa? Saanko minä käyttää sitä?

27 12-15 vuotta Tunteeni on vahvin ja tärkein. En tottele! Otan, minkä halua, ja haluan paljon. Vanhat arvot joutavat roskiin! Hylkään entisen! Rakastan jännitystä! Pysähtyminen on pahinta! Isä-mies inhottaa, äiti-nainen ällöttää. Haluan olla iso!

28 PYSY AIKUISENA!

29

30 Lasten ja nuorten kokema väkivalta kasautuu Lähde: Sisäasiainministeriön poliisiosaston tutkimushanke: Lapsiin kohdistuva väkivalta ( ). Juha Kääriäinen /PolAmk Riskitekijöitä: Yksilökohtaiset tekijät: riskialtis elämätyyli = vapaa-ajanvietto vanhempien valvonnan ulottumattomissa, johon liittyy kavereiden kanssa julkisissa tiloissa oleskelua, päihteiden käyttöä ja rikosten tekemistä Perheeseen liittyvät tekijät: Vanhempien riitely, vanhempien runsas alkoholin käyttö, vanhempien sosiaalisen kontrollin puute, perheen heikko taloudellinen tilanne Ei selvää yhteyttä: perhemuoto, vanhempien koulutus, vanhempien työttömyys, vanhempien etninen alkuperä Sekä 6. että 9. luokkalaiset kertovat pahoinpitelyä koskevista kokemuksistaan viranomaisille erittäin harvoin: teosta riippuen 1-3 % ilmoitetaan poliisille tai sosiaaliviranomaiselle. Aikuisilla vastaava luku %.

31 HUONO! HUONO! LUUSERI! IDIOOTTI! HÄPEÄ!

32 Mielen näyttämön näyttelijät OHJAAJA -HEI, AIKA MONESTA MÄ EN PYSTY! MAANANTAISTA ON MÄ EN OSAA! SELVITTY! MÄ EN EHDI! -ONNISTUMINEN ON MÄ KUOLEN! MAHDOLLISTA! TAHDON SELVITÄ! TAHDON KOETTAA! TUNNE JÄRKI TAHTO Åsa Nilssonne: Kuka ohjaa elämääsi?

33 Aggressio on MUUTOSVOIMA Aggressio ei ole väkivaltaa. Se on voima, pelkkä tunne, ei vielä teko. Sen voiman tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen. Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi.

34 Aggression hallintaa pitää opettaa! Siinä on se sekunnin sadasosan mittainen harkintahetki, jolloin päätät, annatko naksahtaa päässäsi, vai et. Tunne on pelkkä tunne, se menee ohi. Suuren tunteen hetkellä et ajattele oikein. Opettele aikalisä ja liikennevalot.

35 Liikennevalomalli PUNAINEN PYSÄHDY / SEIS KELTAINEN AJATTELE MITÄ VOIT JA MITEN ASIAN ESITÄT VIHREÄ TOIMI

36 Ole itsesäätelyn ja rakentavan riitelyn malli Siedä tunteita Ole luja ja turvallinen kallio mieluummin kuin arvaamaton tulivuori! Koululääkäri: Vanhempien asenteessa on paljon vikaa! Ennen koulua olevat ongelmat, sieltä kumpuaa isot ongelmat!

37 Opitaan tunteista

38 Älä vaurioita lasta! Lasten kasvatukseen ei sovi sotilaskuri. Vellovan vihan ilmaisut eivät ole sallittuja. Rajan voi vetää raivoamatta. Omaa aggressiota ei pidä kohdentaa lapseen. Oma kypsymättömyys ei ole syy siirtää samoja traumoja eteenpäin.

39 Tavallinen tarina Alistava, mitätöivä, ankara kasvatus tai niukka ja aggression kieltävä kasvatus Omat tunnetaidot heikot Ei malleja rakentavaan aggression hallintaan Ei osaamista, eikä harjaantumista siihen Aggression hallintatilanteissa ymmällään, epälooginen, pulassa oleva aikuinen

40 Ärtyneen kommunikoinnin kehä Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

41 Miksi ihminen korottaa ääntään? Kun ei se tajua muuten! Et kuuntele! Huutaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta omasta näkökulmasta. Kuulija kuitenkin kokee mitätöintiä, loukkaantuu ja pelkää. Hänelle tulee suuri tunnetila (alatie tai taistele/pakene/lamaannu). Silloin hän ei opi.

42 Mitä validointi on? Kuuntelua, kuullun ymmärtämistä ja sen kertomista. Tarvitaan siis aktiivista eläytymistä (empatiaa) ja aktiivista kommunikointia: ymmärrän mitä sanoit ja se on loogista. Ei edellytä itse asian hyväksymistä. Kuulen sinua! Ymmärrän sinua! Viestisi on tullut perille. Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

43 Ymmärrä ja kerro se = validoi Hänen negatiivinen tunnetilansa vähenee Hän ilmaisee itseään tarkemmin ja rennommin Häntä on helpompi ymmärtää Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

44 Ei näin Älä koske siihen! En mä oo ollu koskemassa! Aina sä huudat! Ite uudat! Vaan näin Älä koske siihen! Et halua että minä kosken siihen. No en!... Haluan tehdä tämän rauhassa! Haluat työrauhan. yleensä kolme validointia riittää

45 Validointi auttaa! Tuo tilanteeseen turvaa Rauhoittaa tunteita Kertoo arvostuksesta Luo läheisyyttä Rakentaa luottamusta Toisen on helpompi puhua aroista asioista Murtaa kielteisyyden kehän Vähentää vihaa ja tuomitsevuutta Helpottaa kaikin tavoin kohtaamista Edistää neuvottelun onnistumista Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

46 Validointi auttaa jo ihan pienellä lapsella. Toista se, mitä lapsi huutaa. Ymmärrä se. Et halua nukkua! Haluat vielä leikkiä Sitten kannattele lasta sietämättömän tunteen kanssa, auta häntä sietämään paha mieli ja ylläpidä toivoa. Huomenna on uusi päivä. Sitten voit taas leikkiä siskon kanssa! Uus yritys, kohta onnistuu!

47 Pettymyksistä selviytyminen

48 Pettymyksen sieto Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle - Mene lapsen luo - Älä kiirehdi poistamaan tunnetta - Siedä omatkin tunteesi - Kärsimys kuuluu elämään, sen kanssa on pärjättävä. Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta. Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa. Miten opetan pettymyksen sietoa:

49 Ratkaisevaa on, miten selviät vastoinkäymisestä

50 Opeta (itse)myötätuntoa! 1. Huomaa kärsimys 2. Lohduta lämmöllä 3. Pysy rinnalla 4. Yleis(inhimillis)tä

51 Aggressio positiivisena voimavarana Pidän puoleni! Sanon mielipiteeni! Taistelen oikeudenmukaisuuden puolesta! Olen samanarvoinen kuin muut! Siedän tunteita ja pärjään niiden kanssa. Nautin elämästä!

52 Seksuaalisuuden portaat

53 Välillä tulee humoristisia tilanteita lasten ihmetellessä kehoaan. Ihmettely on mielestäni luonnollista.

54 Seksuaalisuus ei näy paljoa työssäni, tykkäämisiä ja rakastumisia on, leikkikihloja ja pusuja = mukavaa, kun on joku josta tykätä ja tykkää.

55 Hyvä kosketus suojaa! Riidellä, syödä, lököillä, OLLA yhdessä Peuhupainia, reppuselkää, körökörökirkkoa. -> stressinsietokyky, sosiaalinen älykkyys.

56 MIKÄ JUTTU TÄÄ ON? MIKÄ ON OK? Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen kohtaamansa henkilö pyytämässä Kaveri- Ystävyys- Seurustelu- Seksi- Rakkaus- Rakkaus+seksisuhdetta Vapaata suhdetta Avointa, Käyttö- Hyväksikäyttö- tai Alistussuhdetta hänen kanssaan.

57 PORNO Hämmentää, ahdistaa, kiihottaa, koukuttaa Aikaansaa suorituspaineita Estää seurustelua Jumittaa nettiin, jossa hyväksikäyttäjiä

58 jos joku koskettaa sinua tai käyttäytyy sinua kohtaan ahdistavasti: 1. Sano EI! 2. Lähde pois! 3. Kerro aikuiselle, johon luotat!

59

60 Terveystieto suojaa! 8-luokan pojista tietämättömimmät olivat useammin yhdyntäkokeneita. Useammin kokemusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Mitä enemmän kokemuksia, sitä huonommat tiedot. Huonosti koulussa viihtyviä Muita huonompi koulumenetys 10x enemmän käyttivät koulun terveydenhuollon palveluja Kontula ja Meriläinen, Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos

61 Elämyshakuisuus Nuoruusiässä voimistuu ja varhaisaikuisuudessa heikentyy tämä yhteistä lähes kaikille nisäkkäille liittyy poikasen irrottautumiseen kotipesästä Halu kokea uutta, halu saada voimakkaita kokemuksia/elämyksiä, vaikka tähän liittyisi riskinotto Sosioemotionaaliset taidot! Nuoruuteen kuuluu idearikkaus, rohkeus, impulsiivisuus, kokeilunhalu ja riskien ihailu.

62 Rikoslain alaisista teoista kiinnijääneet ikäryhmän asukasta kohden Englannissa v Miehet Naiset IKÄ v & yli Lähde: Criminal statistics, England and Wales, London:HMSO. Kirjasta: Trew, K., Kremer, J. (toim.) Gender & Psychology. Arnold:London. Liikennepsykologia, psykologian laitos, S. Laapotti

63 Tilannetajua Riskiarviokykyä / riskien kunnioittamista Tunnetaitoja ja itsetunnon rakennusaineita Sosiaalisia taitoja / ryhmätaitoja Itsehillinnän ja elämänhallinnan avaimia Kuunteleva, asioita kertova, nuorta arvostava aikuinen

64 Salutogeneesin avain Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla. Lähtökohta: katsotaan resursseja ja voimavaroja. Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010 Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan

65 Elämänlaatu Kokonaisuus on tärkein. Elämä on merkityksellistä! Mikä johtaa elämänlaatuun? Mikä tarjoaa minulle syytä elää? Innostuminen on tärkeää. Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan

66 Tahtominen ja itsetunto Ei saa mitätöidä lasten Minä osaan ja pystyn -kokemuksia. Oma innostus, haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea lapsen puolesta.

67 Lapsen ja nuoren biologinen tehtävä on haluta loputtomasti, aikuisen kasvatuksellinen tehtävä on vetää raja, kun lapsi/nuori on saanut tarpeeksi.

68 Tahtominen ja itsetunto

69 Tahtominen ja itsetunto Mitä väliä mulla on? Syrjäytyminen Itsetuhoisuus Diane Levy: Increasing a child s self-esteem? Random House 2002

70 Haluttavia asioita Tavoiteltavia asioita Olen aika hyvä! Osaan ja pystyn, jos yritän Osaan paljon! Osaan aika paljon Osaan jotakin Osaan Osaan?

71 Onnellisuus Nautinto. Tuntuu hyvältä. Kaikkeen tottuu. Itsensä toteuttaminen. Flow, sopivan haasteellinen, oma juttu. Merkityksen kokemus. Ei se, mitä palvelee vaan se, että palvelee. Martin Seligman: Authentic Happiness 2002

72 Oppilaat uupuvat jos Tuntevat olevansa yksin, pinnistelevänsä joukosta erillään Missio hukassa, miksi oikein opiskelen, haluanko tätä Kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto

73 Työelämän jatkuva muutos Seuraavat 50v pärjää työelämässä, jos on: Hyvät asenteet: tykkää mitä tekee Kyky oppia uutta: koko ajan Intohimoa: haluaa tehdä mitä tekee Uteliaisuutta: jatkuvaan muutokseen Prof. Kalevi Ekman, Aalto-yliopisto

74 Kirja auttaa pohtimaan poikana kasvamisen erityispiirteitä. Se antaa käytännön ohjeita siitä, miten poikien hyvinvointia, itsetuntoa ja minäkuvaa voi tukea lapsuuden ja nuoruuden vuosina.

75

76 SEKSUAALIKASVATUKSEN PERUSOPAS

77 Hyvä itsetunto on itsensä tuntemista ja arvostamista, sekä olennainen osa elämänhallintaa ja hyvinvointia. Se suojaa lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja riskikäyttäytymiseltä sekä auttaa selviytymään tulevaisuuden haasteissa.

78 TIETOFINLANDIA -ehdokas!

79

80 Anne Pelander ja Tuija Rinkinen

81

82

83 SEKSUAALISUUDEN PORTAAT TUNNEKASVATUSMALLI LAPSEN JA NUOREN VANHEMMILLE

84 Kaikkien aikuisten vastuulla jokainen lapsi ja nuori!