Toiminta- ja ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toiminta- ja ja taloussuunnitelma Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

2 Tie- ja liikennepalveluita kolmen maakunnan alueella Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) aloittivat toimintansa vuoden 2010 alussa. ELY-keskuksiin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. Uudistuneen valtion aluehallinnon tavoitteena on toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti maakuntien hyväksi. Tämä tarkoittaa myös entistä parempaa kansalaisten ja asiakkaiden palvelua. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on monipuolinen ja asiantunteva tie- ja liikenneasioiden palveluorganisaatio. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa tie- ja liikenneolojen suunnittelusta, tienpidon hankinnoista, julkisen liikenteen järjestämisestä ja liikenteen viranomaispalveluista Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Tienpidon rahoitus suunnataan lähes kokonaan tiestön päivittäiseen hoitoon ja ylläpitoon. Vähäinen perusväylänpidon hankerahoitus käytetään taajamien liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen pääteiden varsille. Tavoitteena on erityisesti koululaisten liikkumisen turvallisuuden parantaminen. Euroopan unionin rakennerahastovarat ja työllisyysperusteiset investointituet voivat tarjota mahdollisuuden käynnistää joitakin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavia hankkeita. Yksi lähivuosien suurista haasteista on joukkoliikenteen rahoituksen niukkeneminen. Joukkoliikenneyhteyksiä joudutaan karsimaan rajusti, etenkin kun joukkoliikenteen kustannukset ovat koko ajan nousseet. Leikkaukset näkyvät merkittävimmin haja-asutusalueiden linja-autoliikenteessä, mutta myös kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen on entistä vaikeampi kilpailla henkilöautoliikenteen kanssa. Tieverkon valtakunnallisista kehittämishankkeista päätetään valtion talousarviossa. Alueellamme on käynnissä neljä merkittävää kehittämishanketta: vt 5 Päiväranta Vuorela, vt 6 Joensuun kohta, vt 14 Savonlinnan keskusta ja vt 5 Lusi Mikkeli. Edellä mainittujen hankkeiden toteuttamisen jälkeenkin Itä-Suomen päätieverkolla on runsaasti kehittämistarpeita. Uusien liikenneverkon kehittämisinvestointien aloittaminen on mahdollista aikaisintaan suunnitelmakauden loppupuolella. Johtaja Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on monipuolinen ja asiantunteva tie- ja liikenneasioiden palveluorganisaatio

3 Rahoitus vuonna 2010 Tienpito Milj. Joukkoliikenne Milj. Hoito ja käyttö 33,5 Joukkoliikenteen hankinnat 6,6 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 36,0 Kaupunki- ja seutuliput 1,7 Liikenteen hallinta 0,7 Paikallis- ja palveluliikenteen ostot 0,6 Alueelliset investoinnit 1,0 Joukkoliikenteen kehittämishankkeet 0,1 Suunnittelu 1,8 Yhteensä 73,0 Yhteensä 9,0 Tietoa toimialueen tiestöstä Valtatiet km Kantatiet 905 km Seututiet km Yhdystiet km Kestopäällyste km Kevyt päällyste km Sora km Yhteensä Kevyen liik.väylät Sillat Lautat km 674 km kpl 12 kpl Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toimii Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella

4 Asiakkaiden tarpeet liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana Käyttäjälähtöisen liikennejärjestelmätyön periaatteena on liikkumis- ja kuljetustarpeisiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Keskeinen haaste koko liikennejärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle on rahoituksen niukkuus. Tärkeää onkin parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta, hyödyntää monipuolista keinovalikoimaa ja kehittää liikennejärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä kehittämistoimenpiteiden tehokkuutta. Seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien, liikenneturvallisuussuunnitelmien ja joukkoliikennesuunnitelmien yhteensovittaminen tuo lisäarvoa liikennejärjestelmätyöhön ja tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä Liikennejärjestelmän toimivuus on menestystekijä ELY-keskuksilla ja Liikennevirastolla on merkittävä rooli liikennejärjestelmän kehittäjänä niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Liikennejärjestelmä ja sen toimivuus on yksi keskeisistä alueiden menestystekijöistä ja mahdollisuuksista. Yhdyskunta- ja aluerakenteella on merkittävä vaikutus liikennejärjestelmän toimivuuteen. Vuoden 2010 alussa voimaan astunut laki alueiden kehittämisestä on vahvistanut maakuntaliittojen roolia liikennejärjestelmätyössä. Lain mukaan maakuntaliitto vastaa mm. alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistämisestä sekä siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmätyö edellä kohti yhteistä itäsuomalaista tahtotilaa

5 Itä-Suomi -yhteistyötä tiivistetään Liikenneviraston valtakunnallinen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelma ja Itä-Suomen liikennestrategia valmistuvat suunnitelmakauden alussa. Itä-Suomen liikennestrategia laaditaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Strategia tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntien liittojen ja seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien kanssa. Samalla tuotetaan tietoa Itä-Suomen yhteisistä näkemyksistä valtakunnallisessa suunnittelutyössä huomioon otettavaksi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella maakunnallisten ja seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja aiesopimusten ajantasaisuus on erittäin hyvä. Jokaisessa maakunnassa on toimiva maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä, ja seudullinen liikennejärjestelmätyö tulee suunnitelmakaudella kattamaan kaikki seudut kolmen maakunnan alueella. Vastuualueen rooli liikenneturvallisuustyössä kasvaa Liikenneturvallisuustyön koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen myötä ELY-keskuksille. Liikenneturvallisuustyöhön sisältyy liikenneympäristön turvallisuuden parantamisen lisäksi liikenneturvallisuuskasvatusta, -valistusta ja tiedottamista. Liikenneturvallisuustyön koordinoinnista vastaa Itä- Suomen liikenneturvallisuusryhmä, jonka vastuulle kuuluu Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen. Vähenevä rahoitus vaarantaa joukkoliikenteen palvelut Pohjois-Savon ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia toimialueen joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja määritellä yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja alan muiden toimijoiden kanssa joukkoliikenteen palvelutaso. Palvelutasomäärittely on jatkuva yhteistyöprosessi, jonka avulla joukkoliikenteen rahoitus kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti ja kysyntää vastaavasti. Joukkoliikenteen kehittämisellä etsitään toimivia asiakaslähtöisiä joukkoliikenneratkaisuja. Suunnitelmakaudella pääpaino tulee olemaan alueellisissa joukkoliikennesuunnitelmissa, joiden laatimisen yhteydessä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet päivitetään. Joukkoliikennesuunnitelmien yhteensopivuus liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa varmistetaan. ELY-keskuksen joukkoliikenteen hankinnat kohdistuvat peruspalveluluonteiseen linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaan kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien väliseen liikenteeseen. Nykyisellä rahoitustasolla joukkoliikenneyhteyksiä joudutaan karsimaan. Ellei joukkoliikenteen rahoitukseen tule lisäystä, saattaa pahimmillaan joidenkin kuntien välinen joukkoliikenne loppua kokonaan. Kaupunki- ja seutulippuihin kohdistuvan valtionrahoituksen pieneneminen tulee nostamaan lippujen asiakashintoja, mikä vähentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja heikentämään edelleen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Itä-Suomessa järjestetään vuosittain liikenneturvallisuusfoorumi, jonka tavoitteena on liikenneturvallisuustyön arvostuksen ja näkyvyyden sekä toimenpiteiden hyväksyttävyyden lisääntyminen.

6 Talvihoidossa yhtenäinen palvelutaso ympäri vuorokauden Talvihoitoa ohjaavat vuonna 2009 uusitut talvihoidon toimintalinjat, joissa määritellään tiestön talviajan palvelutaso ja keskeiset laatuvaatimukset. Päätieverkolla pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen laatutasoon koko toimialueella. Tiestön yöajan palvelutaso nostetaan päiväajan tasolle, tasaisuutta parannetaan ja kitkavaatimukset yhtenäistetään. Muutokset astuivat voimaan päätiestöllä välittömästi. Muiden teiden osalta ne toteutuvat asteittain alueurakoiden kilpailutuksen yhteydessä. Levähdys- ja pysäköimisalueiden palvelutasoa nostetaan raskaan liikenteen tarpeiden mukaan. Talvikaudesta lähtien alueen kaikki pääteiden levähdys- ja pysäköimisalueet ovat käytettävissä ympäri vuoden. Erittäin vilkkaiden teiden tehostettu liukkaudentorjunta parantaa työmatkalaisten ja elinkeinoelämän kuljetusten turvallisuutta ja matkojen sujuvuutta. Yöajan palvelutason nosto hyödyttää erityisesti raskasta liikennettä. Muulla tieverkolla laatuvaatimusten nostolla parannetaan säännöllisen työmatkaliikenteen, koulukuljetusten ja raskaan liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. tämän tieverkon palvelutaso on huomattavasti parempi. Alueen vähäliikenteiselle tieverkolle pyritään saamaan yhtenäinen palvelutaso kaikkien kolmen maakunnan alueelle. Hyvin vähäliikenteiset päällystetyt tiet muutetaan sorateiksi siinä vaiheessa, kun niiden paikkaaminen ei ole enää järkevää. Mahdollisten purkukohteiden liikenne, vaikutusalueen toiminnot ja maankäyttö tarkastellaan ennen päätöksen tekoa ja tielle määritetään tarvetta vastaava sorateiden hoitoluokka. Pääteiden palvelutaso pysyy koko alueella lähes ennallaan. Kevyen liikenteen väylien kunto paranee hieman, mikä helpottaa koululaisten ja työmatkalaisten liikkumista. Puuhuollon kannalta tärkeiden päällystettyjen teiden korjaus parantaa puukuljetusten toimivuutta ja helpottaa talvihoitoa. Kelirikon aiheuttamat painorajoitukset vähenevät Matkailun, maa- ja metsätalouden, metsäteollisuuden sekä kaivannaisteollisuuden merkitys elinkeinoina on Itä-Suomessa suuri. Raskaat kuljetukset kevytrakenteisilla teillä, kuljetusten ympärivuotisuus ja -vuorokautisuus sekä jatkuvasti tiukkenevat aikataulut edellyttävät vähäliikenteisen tiestön kunnossapidolta entistä parempaa palvelutasoa. Päätieverkon päällysteiden kunto pysyy hyvänä Vähäliikenteisten päällystettyjen teiden palvelutaso on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella keskimääräistä huonompi. Etelä-Savossa Talvihoidon palvelutaso takaa paremman arkiliikkumisen talvisilla teillä

7 Kelirikkokorjauskohteet valitaan kelirikkoinventointien, soratieluokituksen ja asiakaspalautteiden perusteella. Kelirikkokorjaukset painottuvat puuhuollon kannalta tärkeille yhteysväleille. Pitkällä aikavälillä kelirikkorajoitusten määrä vähenee. Kelirikkotilanne paranee eniten Pohjois-Savossa, sillä nykytilanne on tällä alueella huonompi kuin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnassa. Siltojen turvallisuus ja kantavuus varmistetaan Siltojen ylläpidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä pyritään saavuttamaan kohtuullisin kustannuksin. Vähäliikenteisten siltojen kantavuus on merkittävää metsäteollisuuden sekä energiapuun ja bioenergian raaka-aineiden kuljetusten kannalta. Puuhuollon kuljetusten palvelutaso paranee, kun kantavuuspuutteiden määrä vähenee tärkeillä puukuljetusreiteillä. Siltojen kunto kokonaisuutena heikkenee hieman suunnitelmakaudella. Tiestön palvelutaso turvataan hoidon ja ylläpidon keinoin

8 Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiehankkeet

9 Nro Alueelliset investoinnit Milj. Kunta 1 Kt 73 / kt 75 Akkosalmi Lehtovaara kevyen liikenteen väylä 1,9 Nurmes 2 Mt Lehmo Ristisaari parantaminen, 1. vaihe 1,3 Kontiolahti 3 Vt 9 yksityistie- ja siltajärjestelyt 0,7 Suonenjoki 4 Mt 5910 / kt 88 Vieremän liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt 1,2 Vieremä 5 Mt 484 ja mt 4846 järjestelyt Hammaslahden taajamassa 1,1 Joensuu 6 Mt Kontiolahden taajamatie 0,6 Kontiolahti 7 Mt 5513 ja Karttulan taajama 1,7 Karttula 8 Vt 14 Lähteelä Anttola kevyen liikenteen väylä, 1. vaihe 1,5 Kerimäki 9 Kt 77 Hamulan kevyen liikenteen väylä 0,6 Siilinjärvi 10 Mt Sukevan taajama 0,8 Sonkajärvi 11 Vt 5 Rahulan kevyen liikenteen järjestelyt 0,6 Mikkeli 12 Mt 5720 Tuusniemen taajama ja vt 9 kevyen liikenteen järj. 1. vaihe 1,1 Tuusniemi Nro EU- ja työllisyyshankkeet Milj. Kunta 13 Mt 471 Nojanmaan kiertoliittymä 0,5 Savonlinna 14 Vt 14 Niemelän alueen liittymäjärjestelyt 1,0 Savonlinna 15 Vt 6 Pajarinhovin liittymäjärjestelyt 0,8 Kitee 16 Vt 13 Lapaskankaan kohta 1,2 Kangasniemi 17 Vt 6 Puhoksen liittymäjärjestelyt, 1. vaihe 2,0 Kitee 18 Kt 75 Yaran liittymäjärjestelyt 3,8 Siilinjärvi 19 Mt 504 Kolin kylä Loma-Koli kevyen liikenteen väylä, 1. vaihe 1,3 Lieksa Nro Suuret päätieverkon kehittämishankkeet Milj. Kunta 20 Vt 5 Päiväranta Vuorela ja mt 562 Kuopion lentoasemantie 90 Kuopio 21 Vt 6 Joensuun kohta 35 Joensuu 22 Vt 14 Savonlinnan keskusta 1. ja 2. vaihe 100 Savonlinna 23 Vt 5 Lusi Mikkeli 42 Pertunmaa Hirvensalmi 24 Vt 5 Mikkeli Juva 87 Mikkeli Juva 25 Vt 23 Varkaus Viinijärvi 25 Varkaus Liperi 26 Vt 5 Varkaus Kuopio 90 Varkaus Kuopio

10 Aluehallintoa uudistettiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset) perustettiin ELY-keskuksiin koottiin entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. ELY-keskuksen tehtävät yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät. Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen tehtävät Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella vastaamme maanteistä. Turvaamme maanteiden päivittäisen liikennöitävyyden ja hoidamme tieympäristöä sekä siihen liittyviä varusteita ja laitteita kunnossapidon toimenpitein. Lisäksi parannamme liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta tiehankkeilla. Myönnämme myös liikenteeseen liittyviä lupia ja yksityistieavustuksia sekä teemme sopimuksia joukkoliikenneyrittäjien kanssa. Liikenteeseen liittyvissä asioissa sinua palvelee Liikenteen asiakaspalvelukeskus, puh (pvm/mpm) ma - pe klo Ilmoitukset tiestön kunnosta ja liikenteen ongelmista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle (24 h), puh (pvm/mpm). Kansikuva Teos: Ilmestys, Pekka Jylhä Kuva: Jere Ruotsalainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Kirkkokatu 1 PL 1117, KUOPIO puh