Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

2 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia Verkostojen kauden kaksi päähaastetta Osallistavaan hallintoon Toimivaan monitasohallintoon

3 Hallinto muuttuu toimintaympäristön mukana vallitsevan hallintoideologian/uskomusjärjestelmän kehystämänä Uskomusjärjestelmä voi kumulatiivisesti vahvistaa itseään kunnes dysfunktiot ovat riittävän näkyviä haastamaan sen perusolettamuksia Selittää osaltaan hallinnon uudistusten heiluriliikettä

4 Viisi julkisen hallinnon kehitysvaihetta (Nyholm ym. Julkaistavana, Art House) 1. Oman kansallisen hallinnon alkeiden rakentamisen kausi Hallinto- ja oikeusvaltion kausi Hyvinvointivaltion kausi Uuden julkisen johtamisen (managerialismin) kausi New Public Governance (verkostojen kausi) n. 2005

5 Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia 1/2 Perustehtävässä muutos vakauden ja pysyvyyden vaalijasta kasvun ja kestävän kehityksen edistäjäksi Hallinnon ja kansalaisen välisessä suhteessa muutos alamaisuudesta asiakkuuteen, kumppanuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen Citizen as co-producers, co-creators, codesigners

6 Nykyiseen uskomusjärjestelmään liittyviä kehityssuuntia 2/2 Hallinnon rakenteissa, organisaatioissa ja virkamiehistön asemassa siirtymä eriytyvästä kehityksestä holistisuuden ja strategisuuden pyrkimyksiin Hallinnon sisäisistä rakenteista ja prosesseista huomio yhteistyöhön ja kumppanuuksiin Asioinnissa ja viestinnässä paikattomuus ja välineiden moninaisuus

7 Verkostojen kauden kaksi päähaastetta Legitimiteetti/osallisuus Kokonaisuus ja koordinaatio monimutkaisuuden keskellä

8 Osallistavaan ja avoimeen hallintoon Miksi? Legitimiteetti on suomen hallinnolle keskeinen strateginen kysymys Osallisuus on olennaista sekä demokratian ja vakauden että tehokkuuden ja kasvun näkökulmasta Osallistava (inklusiivinen) hallinto, rakentaa sekä panos- että tulospuolen legitimiteettiä

9 Luottamus legitimiteetin keskiössä Luottamuksen merkitys näkyy erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa, joissa hyvä sijoittuminen näkyy yleensä luottamukseen (sosiaaliseen pääomaan) kytkeytyvänä Toisaalta luottamus näyttäisi olevan vähentymässä Luottamus on kaksisuuntaista, jos hallinto ei luota kansalaisiin, kansalaisten on vaikea luottaa hallintoon

10 Osallistavaan hallintoon Miten? Avoimuus, läpinäkyvyys ja monikanavaisuus (esim. sosiaalinen media) Tieto ja sen saanti politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista (avoin data, tiedolla johtaminen) Mahdollisuus vaikuttavaan osallisuuteen (kuten yhteistuotanto, osallistava budjetointi, yhteissuunnittelu) Kokeilukulttuuri

11 Toimivaan monitasohallintaan Miksi? Tavoitteena hallinnon integraatio, koordinaatio; hallinnan kokonaisuus (whole-of-government) Monitasohallinta on tapa organisoida julkinen valta alhaalta ylöspäin ja siten että kansalaiset hoitavat itse asioita alueidensa olosuhteet ja tarpeet huomioiden Asioista pitää päättää mahdollisimman lähellä ihmistä niiden luonteen ja vaikutusten näkökulmasta oikealla alueella Monitasohallinnassa sekä vertikaalinen että horisontaalinen ulottuvuus Vahva asukkaiden itsehallintoon perustuva maakunta- ja kuntahallinto tukee sopeutumiskykyä ja joustavuutta

12 Toimivaan monitasohallintoon Miten? Yksityiskohtaisesta ohjauksesta sosiaalisten järjestelmien ymmärtämiseen Valtion keskushallinto ei ole hierarkkisen päätöksenteon ylin taso, vaan meta-hallitsija, joka tuottaa tuloksensa yhdessä monitasohallinnon toimijoiden kanssa Strategisuuden lisääminen hallinnossa Toimivallan, työnjaon ja yhteistyömekanismien jatkuva monitorointi ja kehittäminen horisontaalisesti ja vertikaalisesti

13 Kiitos mielenkiinnosta