SAVION JA VUON- TEEN KYLIEN KY- LÄSELVITYS

Transkriptio

1 SAVION JA VUON- TEEN KYLIEN KY- LÄSELVITYS MAANKÄYTTÖ

2 SAVION JA VUONTEEN KYLIEN KYLÄSELVITYS Sisällys 1. Maankäytön nykytila Savion ja Vuonteen kylät Väestö Palvelut Liikenne Rakentaminen ja asuminen Loma-asuminen Maa- ja metsätalous Erityiskohteet Kulttuuriympäristö Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet Muinaisjäännösinventointi Luonnonympäristö Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Ranta-asemakaavoitus Muut suunnitelmat Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Savion kyläsuunnitelma Vuonteen kyläsuunnitelma Maanomistus Kyläselvitys Kyläselvityksen tarkoitus Suunnitteluvaiheet Mitoitus Rakentaminen ja rakennuslupamenettely Asukaskysely Taustatiedot Koettu kyläalue Kylämaisema ja kylien kehittäminen Maankäyttö ja rakentaminen

3 5.5 Savion ja Vuonteen kylien SWOT-analyysi: Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Savion ja Vuonteen kylien tulevaisuus Muita kommentteja kyselystä Asukaskyselystä tehtävät johtopäätökset Kyläselvityksen yhteenveto Lähteet Liitteet

4 Johdanto Laukaan kunnan tavoitteena on edistää monipuolista, hyvää ja viihtyisää asumista. Pyrkimyksenä on kehittää erilaisia taajamia ja niitä tukevia kehittyvien kylien verkostoa. Kylät kiinnostavat asuinpaikkana Laukaassa ja niiden väkimäärä on ollut kasvussa. Laukaan kunnan kuntastrategia Laukaa sydäntä ja elinvoimaa on laadittu valtuustokaudelle Strategian päälähtökohtina ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa, monipuolisen hyvän asumisen Laukaa, palvelujen Laukaa ja taloudestaan huolehtiva Laukaa. Kylien ja kyläalueiden kehittäminen ja niiden elinvoiman ylläpitäminen kytkeytyy vahvasti kaikkiin strategian päälähtökohtiin, mutta erityisesti monipuolisen, hyvän asumisen tavoitteeseen, jota strategiassa on tarkennettu seuraavasti: Laukaan kunnassa on tarjota monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, omistusasumisen tai vuokra-asumisen muodossa. Omakotitalo- ja rivitaloasumista löytyy viihtyisissä ympäristöissä ja keskeisissä taajamissa on mahdollisuus kerrostaloasumiseen. Uudisrakentamiseen on tarjolla erilaisia ja erihintaisia tontteja, niin Laukaan kunnalla kuin yksityisillä maanomistajillakin. Kaavoituksella ja maanhankinnalla on pyritty ohjaamaan asumisen kehittymistä yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden kannalta järkeviin suuntiin. Laukaan yhdyskuntarakenne on monimuotoinen, koska se on jakautunut neljään eri taajamaan; kirkonkylään, Leppäveteen, Lievestuoreeseen ja Vihtavuoreen. Tämän lisäksi Laukaassa on paljon taajamien ulkopuolista maaseutumaista asutusta. Laukaa on pinta-alaltaan laaja kunta, jota halkovat useat vesistöt ja luonto on kaikkialla lähellä. Kuntastrategiaan kirjattu myös johtamiskohteita, joista maapolitiikkaan ja maankäyttöön liittyen on kunnassa laadittu koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli, jossa esitetään kehittämisen painopistealueet. Rakennemalli on hyväksytty valtuustossa Mallissa on kyläprofiloinnin perusteella osoitettu viisi kasvaa kylää, joiden yhdyskuntarakenteen muodostumisen ohjaamiseksi ja kasvun tukemiseksi on laadittu ja laaditaan kyläyleiskaavoja ja kyläselvityksiä. Vuonteen ja Savion kylät ovat rakennemallissa ja kyläprofiloinnissa määritelty kasvaviksi kyliksi. Kasvu on ollut maltillista; kylien alueelle on rakennettu viimeisen kymmen vuoden aikana 26 uutta omakotitaloa. Kylillä on lisäksi elinkeinotoimintaa ja vireät kyläyhdistykset. Myös kunta investoi Vuonteen kylälle uuden aluekoulun, joka toteutetaan Ekokoulu konseptilla. Kylillä on siis hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Alueen kasvu- ja rakentamisenpaineet eivät viime vuosina ole kuitenkaan olleet niin merkittävät, että yhdyskuntarakenteen muodostumisen ohjaamiseksi alueelle olisi ollut tarvetta suoraan lähdetty laatimaan kyläyleiskaavaa vaan kylien maankäyttöä on tarkasteltu kyläselvityksen kautta. Nyt laadittu kyläselvitys on Laukaan kunnassa ensimmäinen. Sen taustalle on koottu eri tietolähteistä laajasti aineistoa. Lisäksi kyläläiset ovat osallistuneet selvityksen laatimiseen syksyn 2015 työpajassa sekä web-pohjaisella eharava kyselyn kautta. Kyläselvitys antaa riittävän taustatiedon pohdintaan yleiskaavan laatimisen tarpeellisuudesta sekä mahdollista kaavarajausta. Laukaan kunnassa on käynnissä rakennusjärjestyksen uudistaminen. Kyläselvityksessä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon uudistamisessa tapahtuvat muutokset. Rakennusjärjestyksen tultua voimaan, noudatetaan siinä annettuja määräyksiä, tai alueelle mahdollisesti laadittua ja hyväksyttyä yleiskaavaa. 3

5 1. Maankäytön nykytila Savio-Vuonteen kyläselvitysalueeseen kuuluvat Vuonteen, Savion ja Puttolan kylät (Kuva 1). Selvitysalue on noin 28 neliökilometriä. Kuva. Savio-Vuonteen kyläselvitysalue 1.1 Savion ja Vuonteen kylät Savion alue sijoittuu Leppäveden ja Pyhtäänjärven väliselle kannakselle. Savion kylä sijaitsee noin 19 km etäisyydelle Laukaan kirkonkylästä ja 11 km etäisyydellä Lievestuoreen taajamasta. Vuonteen kylä sijaitsee noin 25 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Vuonteen kylältä on matkaa sekä Laukaan kirkonkylälle että Lievestuoreen taajamaan noin 15 kilometriä. 4

6 Alueella on vireätä yhdistystoimintaa: - Savio-Puttolan kyläyhdistys - Vuonteen seudun kyläyhdistys - Sisä-Suomen Metsästysseura - Laukaan 4H-yhdistys - kalastuskunnat Vesireitit olivat Suomessa pitkään tärkeimpiä liikenneväyliä. Ne vaikuttivat asutuksen sijoittumiseen. Savion ja Vuonteen kylät sijaitsevat Leppäveden rannalla. Kylien kehityksen on vaikuttanut myös maantieyhteydet. Laukaasta kuljettiin Mikkeliin Savion kylän läpi, suunnilleen nykyistä Saviontietä pitkin. Saviontie on nykyisinkin tärkein yhteys Laukaan kirkonkylän ja Lievestuoreen väillä. 1.2 Väestö Väestötiedot on saatu Tilastokeskukselta, jonka käyttämät tilastoluokittelualueet poikkeavat hieman tämän kyläselvityksen suunnittelualueesta. Savion tilastoalueella on 283 asukasta (v. 2015). Väestö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 34 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten on kasvanut alle kolmevuotiaiden määrä ja vähentynyt vuotiaiden määrä. Vuonteen tilastoalueella asuu 273 ihmistä (v. 2015). Vuonteen alueella väestön määrä on kasvanut 16 %. Myös Vuonteen alueella eniten on kasvanut alle kolmevuotiaiden määrä. Taulukko. Savio-Puttolan väestön määrä vuosina (Tilastokeskus 2016) Taulukko. Vuonteen väestön määrä vuosina (Tilastokeskus 2016) 5

7 Kuva. Laukaan kunnan tilastoaluejako: Savion ja Vuonteen kylät 1.3 Palvelut Lukuvuonna Savion kyläkoulussa on oppilaita 45 luokilla 0-6 ja Vuonteen koulussa 35 luokilla 1-6. Savion koulun oppilaista viisi on esikoululaisia. Vuonteen koulussa on 31 koulukyyditettävää oppilasta ja Savion koulussa oppilasta 19. Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee Tarvaalan kyläkoulu, jossa on 20 oppilasta. Laukaan kunnassa tehtiin päätös uuden aluekoulun rakentamisesta Vuonteelle. Uuteen kouluun on tarkoitus siirtää oppilaat Vuonteen, Savion ja Tarvaalan kyläkouluista. Koulu rakennetaan Ekokoulu -konseptina, jonka toimintaperiaate on koulu sadaksi vuodeksi sadalle oppilaalle. Ekokouluhankkeessa painotetaan muun muassa ekologista rakentamista, tilojen monikäyttöisyyttä, koulukuljetuksia ja lähiruokaa. Ekokoulun on tarkoitus valmistua vuonna

8 Kuva. Vuonteen koulu. Kuva Outi Toikkanen (10/2016) Kuva. Savion koulu. Kuva Anu Taskinen (11/2009) Vuonteen kylässä sijaitsee Laukaan avovankila, jonka työtoimintaan kuuluu kunnostustöitä, puu- ja metalliverstaan töitä sekä maatalouden töitä. Vankilassa työskentelee noin 30 henkilöä. Avovankilan tilat ovat jäämässä tyhjilleen, koska vankila siirtyy parin vuoden kuluttua Jyväskylän Tourulaan. Luonnonvarakeskuksen valiotaimiasema sijaitsee Vuonteen kylässä. Valiotaimiasemalta on toimitettu taimitarhoille muun muassa marjojen ja koristekasvien taimia. Luonnonvarakeskus on lakkauttamassa säästösyistä Laukaan toimipisteen vuoden 2017 aikana. 1.4 Liikenne Savion ja Vuonteen kylien halki kulkee seututie 640, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on Vuonteen kylästä etelään päin 1106 autoa ja Vuonteen kylästä pohjoiseen päin 1640 autoa vuorokaudessa. Seututie 640:n liikenteellisenä ongelmakohtana on Vuonteensalmen silta, jonka on todettu olevan rakenteiltaan huonossa kunnossa ja käyttöikänsä päässä. Sillan rakenteet rajoittavat sekä vesiliikennettä että maantiekuljetuksia, minkä johdosta elinkeinoelämän kuljetuksien on kierrettävä silta. Todettujen puutteiden korjaamiseksi Keski-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen maantien 640 parantamiseksi Vuonteensalmen sillan kohdalla (Keski-Suomen ELY-keskus 2016). Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä, mutta Vuonteensalmen sillan tiesuunnitelmaan sisältyy kevyen liikenteen väylän rakentaminen maantien 640 varteen uuden sillan ja Vuonteen koulun välille. Laukaa kuuluu Jyväskylän seutulippualueeseen. Laukaan ja Lievestuoreen välillä kulkevat seutulinja 42 ja asiointi- ja palvelulinja. Seutulinja kulkee kolme ja asiointi- ja palvelulinja kulkee kuusi kertaa päivässä viitenä päivänä viikossa. 7

9 Kuva. Vuorokausiliikennemäärät (Liikennevirasto) 1.5 Rakentaminen ja asuminen Vuosina suunnittelualueelle on valmistunut keskimäärin 2-3 vakituista asuinrakennusta tai loma-asuntoa vuodessa. Asuntorakentamisen määrät on saatu Laukaan kunnan omista aineistosta ja aluerajauksena on käytetty tämän kyläselvityksen aluerajausta. Vuosi Asuin- ja lomarakennukset lukumäärä Taulukko. Kyläselvitysalueelle valmistuneiden vakituisten asuinrakennusten ja loma-asuntojen määrä Kyläselvitysalueelle ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut rakentamisen painetta. 1.6 Loma-asuminen Kyläselvitysalueelle sijoittuu 80 loma-asuntoja, joista suurin osa sijaitsee Pyhtäänjärven rannalla. Lisäksi muutamia loma-asuntoja sijoittuu Lintulammen, Lapinlammen, Rimmin ja Kotalammen rannoille. 1.7 Maa- ja metsätalous Maatalouden rakennemuutos on vähentänyt maatilojen määrä merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kyläselvitysalueella toimii nykyisin 15 maatilaa, joista viljelytiloja on 12 ja eläintiloja kolme (Halttunen, J. 2017). Saviolla on aktiiviesti toimivia maatiloja kuusi ja Vuonteella yhdeksän. 8

10 Savio (kpl) Vuontee (kpl) Viljatila (4) Viljatila (2) Heinätila (1) Heinätila (3) Hevostila (1) Puutarhatila (2) Lypsykarjatila (1) Lihakarjatila (1) Taulukko. Savion ja Vuonteen alueilla toimivat maatilat (Halttunen, J. 2017) 1.8 Erityiskohteet Kyläselvitysalueella sijaitsee Vuonteen tekopohjavesialue, joka on hyvin merkittävä talousveden lähde Jyväskylän kaupungille ja Laukaan kunnalle. Vuonna 2013 lähes puolet Jyväskylän kaupungin käyttämästä talousvedestä tuotettiin Vuonteen tekopohjavesilaitoksella (Jyväskylän kaupunki 2015). Vuonteen tekopohjavesilaitoksesta vesi johdetaan Jyväskylä kaupungin ja Laukaan Vihtavuoren verkostoihin. Tekopohjaveden muodostus tapahtuu Kiikkuharjun ja Muorinmäen alueilla. Kyläselvitysalueella sijaitsevat Lintuharjun, Harjunkankaan ja Kotalammen soraottoalueet. 1.9 Kulttuuriympäristö Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet Keski-Suomen ympäristökeskus on tehnyt vuosina Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventoinnit (Mussaari, M. ym 2005). Pöyry Environment Oy laati vuonna 2009 Savion ja Vuonteen alueella rakennuskulttuurikartoituksen. Selvityksessä päivitettiin aikaisempia inventointitietoja ja laajennettiin tarkastelu ulottumaan ennen vuotta 1960-lukua valmistuneisiin rakennuksiin. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta kyläaluetta (Oksalankylä ja Savio), ja kahdeksan paikallisesti arvokasta maisema-aluetta. Pöyry Environment Oy:n rakennuskulttuurikartoituksessa määriteltiin 29 maakunnallisesti tai paikallisesti kohdetta, joista 19 suositeltiin suojelua tai kaavallisia suojelutoimia. Savion vanha maanviljelyskylä sijaitsee Leppäveden ja Pyhtäänjärven välisellä kannaksella. Vanhin kiinteä asutus on 1500-luvulta. Kylän läpi kulkee vanha Vihtalahti-Metsolahti maantie, jonka varrella ovat kantatilat Mattila, Jussila ja Harju, joilta löytyy vanhaa asutusta. Savion alueen tunnusmerkkinä ovat viljavat ja rantaan saakka laskevat pellot. Peltonäkymää elävöittävät pienet puu- ja metsäsaarekkeet. Savion kylän läpi kulkee vanha 1840-luvun kylätie, jonka varteen asutus pääosin sijoittuu. Saviontie varrella sijaitsee pääosin luvulla rakennettuja omakotitaloja. Onkiniementien ja Puttolantien välillä rakennuskanta koostuu pääasiassa entisistä 1940-luvun pientiloista piharakennuksineen. Oksalankylä sijaitsee Pyhtäänjärven länsirannalla. Se edustaa Vähä-Oksalan tilan jaon myötä 1800-luvun myötä syntynyttä vaurasta ja hyvin säilynyttä maatilakeskittymää. Neljä vanhinta tilaa Kangas, Keskinen, Moisio ja Perintölä ovat ryhmittyneet tiiviiksi muodostelmaksi, jota peltoaukeat reunustavat. Oksalankylä on perustettu 1600-luvulla, mutta myös varhaisempia, esihistoriallisia, asutuksen jälkiä on löydettävissä. 9

11 Kuva. Savion maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Hovila ja Uusi-Vilppula. Kuva Outi Toikkanen (10/2016) 10

12 Kuva. Savio-Vuonteen maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat maisema-alueet 11

13 Nimi Ajoitus Laji Tyyppi Lummelahti kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Harjukangas A kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Harjukangas B kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Harjukangas C kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Harjukangas D kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Vuonteen Juntula varhaismetallik. asuinpaikat ei määritelty Varsakorpi kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Muorinmäki kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Pohjoislahti kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Lapinlampi 1 historiallinen valmistus hiilimiilu Lapinlampi 2 kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Moisionsuo kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Lintuharju historiallinen asuinpaikat hiilimiilu Lamminvuori historiallinen asuinpaikat tervahauta Kotalampi kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Puttola 1 kivikautinen asuinpaikat ei määritelty Puttola 2 historiallinen valmistus hiilimiilu Muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy on tehnyt suunnittelualueella elokuussa 2010 muinaisjäännösinventoinnin, jossa selvitetty alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset. Selvitystyön yhteydessä on tarkistettu alueella sijaitsevat ennestään tunnetut sekä etsitty uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Puttola Hautakangas esihistoriallinen pyynti pyyntikuoppa Naaranlahti historiallinen asuinpaikat kylätontti Taulukko. Suunnittelualueella sijaitsevat kiinteät muinaismuistot (Mikroliitti Oy 2010) Suunnittelualueelta tunnettiin ennestään kymmenen kivikautista asuinpaikkaa ja yksi historiallisen ajan kylätontti. Inventoinnissa löytyi kolme aikaisemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa, yksi pyyntikuoppa, yksi tervahauta, kaksi hiilihautaa ja historiallinen kylätontti. 12

14 Kuva. Kyläselvitysalueen muinaisjäännöskohteet (Mikroliitti Oy 2010) 13

15 Kuva. Savio-Vuonteen rakennuskulttuurikartoitus (Pöyry Environment Oy 2009) 14

16 1.10 Luonnonympäristö Biologi Ari Jäntti laati kesällä 2009 Savio-Vuonteen alueelta luonto- ja maisemaselvityksen. Lisäksi biologi Ari Jäntti laati kesällä 2009 luonto- ja maisemaselvityksen. Tutkimusalueeseen kuuluivat Savion, Vuonteen, Oksalankylän, Salmelankylän ja Puttolan kylät, Pyhtäänjärvi Mataroinen järvien välinen kannas sekä Lummelahden, Hyyppäänvuoren ja Kivelänmäen pienemmät asutuskeskittymät. Tutkimusalue oli hieman suurempi kuin nykyinen Savio-Vuonteen kyläselvitysalue. Selvityksessä kartoitettiin alueen linnusto, eläimistö, kasvillisuus sekä luontotyypit. Luonto- ja maisemaselvityksen tutkimusalue oli hieman suurempi kuin Savio-Vuonteen kyläselvityksen suunnittelualue. Luontoselvityksen mukaan arvokkaita luontokohteita kyläselvitysalueella on 28. Kohteen nimi Aittosaari (Pyhtäänjärvi) Lapinlampi Lintulampi Rimpi ja Pyhtäänjoki Suolampi Kotalampi ja sen laskupuro Moisionsuo Moision rantaluhta Toukkaniemi Pohjoislahden suo-, kosteikko- ja metsäalue Puttolanlammen pohjoispää Naaranlahden kosteikko (Pyhtäänjärvi) Mutalahti (Pyhtäänjärvi) Rimminlahti ja Rimminlahden metsä Antinlammen pohjoispään neva Koskenlaskun metsäsaarakkeet ja tulvakoivikko Venttilänkorven puronotko Mattilan leirikeskuksen metsä Pohjoisniemi Niemenvuori, Oksalanniemi Lamminvuori Luulunvuori Oksalanniemen kärki, rantakalliot sekä Täinsuonmäki Vuonteenharjut Maankäyttösuositus SL pv, luo-2 pv, luo MY, luo, luo-1, luo-2 pv, MY, luo pv, MY, luo, luo-1 pv, luo, MY MY, luo MY, luo MY, luo-1 MY, luo MY, luo, kma MY, luo-2 luo, MY, pv MY, luo MY MY MY, lma, kma MY, lma, (osana kma:ta) MY, luo, luo-1, luo-2, lma MY,luo, lma MY, luo, lma MY, luo, lma pv, luo, lma Käytetyt lyhenteet kma=arvokas kulttuurimaisema pv=pohjavesialue SL=luonnonsuojelulain nojalla perustettava suojelualue MY=maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä luontoarvoja (ei rakentamista) luo= luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue luo-1=liito-oravan esiintymisalue luo-2= arvokas kasviesiintymä lma=luonnonmaisema (maisemaan sopiva rakentaminen sallittu Taulukko. Savio-Vuonteen arvokkaiden luontokohteiden maankäyttösuositukset 15

17 Suunnittelualueella sijaitsevat Pyhtäänjärvi (397 ha), Antinlampi (4,7 ha), Juntuslampi (4,1 ha), Lapinlampi (5,4), Lintulampi (10,5 ha), Kotalampi (3,7 ha), Suolampi (1,7 ha) ja Rimpi (4,1 ha). Luonnontilaisina säilyneet suot ovat pienialaisia ja pääosin karuja räme- ja nevasoita. Korpisuot ovat suurimmaksi osaksi ojitettu ja muutettu talousmetsämaaksi. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi pohjavesialuetta Vuontee ja Savio. Kartta pohjavesialueista on liitteenä (Liite 4). Alueen eläimistö on monipuolinen. Luonto- ja maisemaselvityksen maastokäynneillä havaittuja lajeja olivat liito-orava, orava, metsäjänis, mäyrä, kettu, näätä, hirvi ja metsämyyrä. Suunnittelualueella sijaitsee 18 liito-oravan elinaluetta, joista 17 on löydetty kesällä 2009 tehdyssä luonto-ja maisemaselvityksessä. Lisäksi Keski-Suomen Ympäristökeskuksen rekisterissä on yksi havainto liito-oravan elinalueesta vuodelta Kartta liito-oravan elinalueista on tämän kyläselvityksen liitteenä (Liite 5). 2. Suunnittelutilanne 2.1 Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö vahvisti koko maakuntaa koskevan Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Keski-Suomen liitto on myös laatinut neljä vaihemaakuntakaava. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelylaitokselle. Kaava sai lainvoiman Toisen vaihemaakuntakaavan keskeinen teema on pohjaveden suojelun ja kiviaineisten käytön yhteen sovittaminen. Sen tavoitteena on osoittaa sopivat maa-ainesten ottovyöhykkeet ja suojella arvokkaita kallio- ja harjualueita sekä moreenimuodostumia. Kaava sai lainvoiman Kolmas vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen, puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita sekä virkistystoiminnoille varattuja alueita ja reittejä. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kuva. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmästä. 16

18 Kyläselvitysalueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan mukaiset merkinnät: - Seututie (st). Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä palvelevien ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisena. - Pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. - Arvokas harjualue (ge/2). Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. - Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Merkinnällä osoitetaan arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. - Muinaismuistokohde. Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Pääjohto (j, v). Merkinnällä osoitetaan siirtoviemäri tai päävesijohto (v). Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. - Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET, et). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihe-maakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiem-mat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Yleiskaavoitus Savio-Vuonteen kyläselvitysalueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Kyläselvitysalue rajautuu Leppävesijärven rantaosayleiskaavaan, Kanavareitin yleiskaavaan (osa-alue III Torronselkä) ja Lievestuorejärven rantayleiskaavaan. Kunnan kaavoituskatsauksessa 2016 on ilmoitettu koko kunnan rantayleiskaavojen päivittämisestä ja numeeristamisesta. Työn tavoitteena on laatia kaikkien voimassa olevien kaavojen alueelle yhtenäiset suunnittelu- ja mitoitusperusteet sekä kaavamääräykset huomioiden alueelliset erityispiirteet (mm. luonto-, maisema- ja arkeologiset arvot). Rantarakentamisen suunnittelu- ja mitoitusperusteita on tarkistettu 2014 ja tämän johdosta kunnan alueelle laadituissa, eri rantayleiskaavoissa käytettyjä vaihtelevia mitoitusperiaatteita tullaan yhtenäistämään. Lähtökohtana on, että voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettua rantarakennus- 17

19 paikkoja ei kaavamuutoksissa tulla poistamaan. Myös keskeneräisten ja tulevien yleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteet tullaan muuttamaan / laatimaan linjassa muiden rantayleiskaavojen kanssa. Tällä turvataan erityisesti maanomistajien tasapuolista kohtelua. Leppävesijärven rantayleiskaavan päivittäminen ja numeeristaminen on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä keväällä Ranta-asemakaavoitus Alueella on voimassa kaksi ranta-asemakaavaa. Uus-Vilppulan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on saanut hyväksytty ja Mattilan ranta-asemakaava

20 Kuva. Savio-Vuonteella sijaitsevat ranta-asemakaavat 19

21 2.4 Muut suunnitelmat Kyläselvityksen kannalta keskeisiä kehittämisstrategioita ovat Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli ja Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli, joissa luodaan tulevaisuuden tavoitteet maankäytön suunnittelussa kaupunkiseudulla, taajamille sekä maaseutualueille Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallityö on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke, jossa kuvataan Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostaman seudun tulevaa yhdyskuntarakennetta. Rakennemallin osana esitetään Jyväskylän seudun kehittämisen visio, tavoitteet ja periaatteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Kuva. Ote Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 (Sweco Oy 2015) Rakennemalli on osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Se on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Seudun rakennemalli ohjaa kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittämistä. Jyväskylän seudun rakennemalli muodostuu kehittämisvyöhykkeistä, joista jokaista leimaa vyöhykkeelle ominainen asumisen ja työpaikkojen tiheys, maankäytön ja rakentamisen tehokkuus sekä palvelujen määrä ja saatavuus. Savion ja Vuonteen kylät ovat merkitty rakennemallissa SLOW-alueiksi, joilla tarkoitetaan elinvoimaisten kylien verkostoa. SLOW -vyöhyke mahdollistaa taajamia väljemmän asumisen ja omavaraisen elämäntavan. Peruspalvelut saadaan kyläkeskuksista ja niitä tarjotaan myös kuljetettuina ja etäpalveluina. Palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen ja läheisyyteen. Liikennöinti hoidetaan pääosin henkilöautoilla Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Laukaan kunnan maakäytön rakennemallin (Sweco Oy 2015) tavoitteena on ohjata hallitusti kunnan väestönkasvua ja esittää painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin tavoitevuosi on Laukaan kunnan maankäytön rakennemallissa on laadittu kyläprofilointi, jonka avulla on analysoitu kylien kehittymistä. Kyläprofilointi perustuu tehtyihin kyläsuunnitelmiin, paikkatietotarkasteluihin, haastatteluihin sekä kyläiltojen tuloksiin. Kyläprofiloinnissa Savion ja Vuonteen kylät on määritelty kasvaviksi kyliksi. Kasvavissa kylissä on palveluita ja riittävä asukaspohja. Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueille, jolloin asuminen tukee palveluita, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. 20

22 Kuva. Laukaan kunnan maankäytön rakennemallin kyläprofilointi (Sweco Oy 2015) Savion kyläsuunnitelma Savion kylään laadittiin vuonna 2005 kyläsuunnitelma, jonka rahoitti Laukaan kunnan elinkeinotoimi. Kyläsuunnitelman teki Pirjo Vuorenpää, joka haastatteli saviolaisia ja laati asukaskyselyn. Asukaskysely jaettiin noin sataan kotitalouteen ja vastauksia saatiin 27. Kyläkyselyssä tiedusteltiin muun muassa myönteisiä, kielteisiä ja kehittämistä vaativia asioita Savion kylässä. Lisäksi kysyttiin asumisviihtyvyydestä, kylän ilmapiiristä ja yhteistoiminnasta sekä Savion kylän tulevaisuudesta. Kyselyssä pyydettiin mainitsemaan kolme myönteistä sekä kielteistä tai kehittämistä vaativaa asiaa Savion kylästä. Vastaajat pitivät myönteisimpinä asioina rauhallista asuinympäristöä, hyviä tieyhteyksiä Jyväskylään ja Lievestuoreelle, luonnon kauneutta ja monipuolisuutta sekä kyläkoulua. Asukaskyselyssä tiedusteltiin myös kolmea kielteistä tai kehittämistä vaativaa asiaa Saviolla. Eniten mainintoja saivat huonokuntoiset ja vaaralliset tiet, laajakaistayhteyksien ja vesi- ja viemäriverkoston puuttuminen. Myönteiset asiat Rauhallinen asuinympäristö Hyvät tieyhteydet Jyväskylään / Lievestuoreelle Luonnon kauneus ja monipuolisuus Kyläkoulu Puhtaat ja kauniit järvet Asukasmyönteisyys, ihmisläheisyys Kielteiset asiat Huonokuntoiset ja vaaralliset tiet Laajakaistayhteyden puuttuminen Vesi- ja viemäriverkoston puuttuminen Kaatopaikkauhka Kyläläisten yhteistoiminta vähäistä Harrastustoiminnan / -mahdollisuuksien vähäisyys 21

23 Hyvä asuinpaikka, asumisväljyys Tonttimaan puute Sotkuiset pihapiirit ja kylänraitti Koulun lopettamisuhka Nuorison käyttäytyminen: autolla ajo ja mopoilla rällääminen Taulukko. Myönteiset ja kielteiset asiat Savion kylällä Asukaskyselyssä tiedusteltiin myös, millainen on Savion kylän ilmapiiri ja onko kylällä talkoohenkeä. Savion kylän ilmapiiri sai sekä myönteisiä että kielteisiä arvioita. Myönteisinä asioina esille nousivat hyvä ilmapiiri, talkoohenki ja naapuriapu. Toisaalta osa vastaajista koki talkoohengen vähäiseksi. Savion kylän ilmapiiri Myönteiset arviot Kielteiset arviot Hyvä ilmapiiri Vähäinen talkoohenki Hyvä talkoohenki ja naapuriapu Ilmapiiri hyvä, mutta toimintaa vähän Lentopallovuorot kesäisin Taulukko. Savion kylän ilmapiiri Asukaskyselyn vastaajat kokivat Savion kylän tulevaisuudessa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Useat vastaajat näkivät Savion tulevaisuuden myönteisenä ja kylän kehittyvänä. Lisäksi Savion kiinnostavuus asuinpaikkana voisi lisääntyä, jos tonttitarjontaa olisi enemmän. Suurimpina uhkina vastaajat kokivat jätteenkäsittelylaitoksen sijoittumisen Mörkökorpeen sekä koulun lakkauttamisen. Mahdollisuudet Uhat Myönteinen tulevaisuus ja kehittyvä kylä Jätteenkäsittelylaitos Mörkökorpeen Kiinnostava asuinpaikka, jos olisi tontteja Koulun lakkauttaminen Rauhallinen kylä Hiipuva kylä Taulukko. Savion kylän tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat Asukaskyselystä nousi esille myös konkreettisia kehittämisehdotuksia Savion kylälle. Eniten mainintoja saivat tonttitarjonnan lisääminen, lasten harrastusmahdollisuuksien parantaminen, kyläkoulun säilyttäminen, vesi- ja viemäriverkoston kehittäminen sekä laajakaistayhteyksien rakentaminen. Kehittämisehdotukset Tonttitarjonnan lisääminen Lasten harrastusmahdollisuuksien ja kerhotilojen lisääminen Kyläkoulu säilytettävä Käyttövesi- ja jätevesijärjestelmän kehittäminen Laajakaistan saaminen Uimaranta ja venesatama / veneenlaskupaikka Kioski / kauppa kylälle Tehokkaampi tiedotus kylän asioista Taulukko. Kehittämisehdotukset Savion kylälle 22

24 Asukaskyselyssä vastaajat nostivat esille useita ideoita ja toimenpiteitä, jotka sopisivat Savion kylän kehittämishankkeiksi tulevaisuudessa. Kehittämisideat liittyivät Savion kylän imagon nostamiseen ja markkinointiin, palveluiden turvaamiseen sekä ympäristöasioihin ja asukasviihtyvyyteen. 1. SAVION KYLÄN IMAGON NOSTAMINEN JA KYLÄN MARKKINOIMINEN Savion kyläesite / nettisivut Tonttimyynnin vauhdittaminen kampanjan toteuttaminen esim. Matka Maalle organisaation puitteissa Kyläkirja Koulun 100-vuotishistoriaan liittyvä näyttely, kouluhistoriikin kokoaminen 2. PALVELUJEN TURVAAMINEN Pro Savion koulu liike! Savion iltapäiväkerhotoiminnan käynnistäminen Savion vesiosuuskunnan perustaminen tai liittyminen Leppälahden vesiosuuskuntaan Tiestön ja liikenneyhteyksien parantaminen 3. YMPÄRISTÖASIAT JA ASUKASVIIHTYVYYS Grillipaikan rakentaminen uimarannalle Leppäveden ranta rehevöityy: kasviston niittäminen ja ruoppaus Puttolanlampi on rehevöitynyt voimakkaasti: kunnostustoimet Käynnistetään liikunta- / käsityökerho ala-asteikäisille Taulukko. Ideoita Savion kylän kehittämishankkeiksi Kyläsuunnitelma esiteltiin Savion koululla ( ) järjestetyssä asukasillassa. Asukasillassa keskusteltiin Savion kylän tulevaisuudesta ja miten kylää pitäisi kehittää. Tavoitteeksi asetettiin uusien asukkaiden houkutteleminen ja kyläkoulun säilyttäminen. Lisäksi tavoitteiden pohjalta luotiin tulevaisuuden visio: Vuonna 2015 Savio on 300 asukkaan vireä kylä, jossa peruspalvelut ovat lähellä Vuonteen kyläsuunnitelma Vuonteen kylä oli mukana Kylä kiinnostaa hankkeessa, jonka tavoitteena oli ohjata ja avustaa kyläyhdistyksiä kyläsuunnitelmien ja muiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa (Vuonteen seudun kyläyhdistys ry 2011, JyväsRiihi ry 2013). Hanketta koordinoi JyväsRiihi ry ja se oli käynnissä vuosina Projektissa toteutettiin 27 kylällä kylä- ja toimintasuunnitelmat. Vuonteen kyläsuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti kylän historiasta, nykytilasta ja kylällä vuosittain järjestettävistä tapahtumista. Kyläsuunnitelma sisältää myös SWOT-analysiin ja kehittämistarpeiden määrittelyn. 23

25 Taulukko. Vuonteen kylän SWOT-analyysi (Vuonteen seudun kyläyhdistys 2011) Vuonteen kylän kehittämistarpeet liittyvät kyläyhteisöön, infrastruktuuriin sekä maisemaa ja luontoon. Kyläyhteisön kannalta nähdään tärkeänä uusien kyläläisten osallistuminen kylätoimintaan ja yhteistyön lisääminen lähikylien kanssa. Infrastruktuurin osalta toiveet kohdistuvat kevyen liikenteen väylien rakentamiseen sekä laajakaistayhteyksien parantamiseen. Maiseman ja luonnon suhteen toivotaan lenkkipolkuja ja hiihtolatuja sekä hevosharrastajille omaa maastorataa. Taulukko. Vuonteen kylän kehittämistarpeet (Vuonteen seudun kyläyhdistys 2011) 24

26 2.5 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. 3. Kyläselvitys Laukaan kunnassa on käynnissä rakennusjärjestyksen uudistaminen. Kyläselvityksessä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon uudistamisessa tapahtuvat muutokset. Rakennusjärjestyksen tultua voimaan, noudatetaan siinä annettuja määräyksiä, tai alueelle mahdollisesti laadittua ja hyväksyttyä yleiskaavaa. 3.1 Kyläselvityksen tarkoitus Tämän kyläselvityksen tavoitteena on löytää paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle ja löytää yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Selvityksessä tutkitaan, onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa. Selvitystyön pohjaksi ovat laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset, joita tarvittaessa täydennetään. 3.2 Suunnitteluvaiheet Savion ja Vuonteen kylien maankäytön suunnittelu käynnistettiin joulukuussa 2015 kylien yhteisellä työpajatyyppisellä kyläillalla. Osallistujia oli noin 40 henkilöä, jotka pääsivät ilmaisemaan mielipiteensä sekä yhteiskeskusteluissa että työryhmissä. Työryhmien teemat käsittelivät asumista, luonto- ja virkistysmahdollisuuksia sekä elinkeinoja ja palveluita. Työryhmät merkitsivät kartalle tärkeinä pitäminään paikkoja ja asioita. Nämä kartat ovat kyläselvityksen liitteenä (Liite 7, Liite 8, Liite 9). Kyläillan jälkeen kyläläisten näkemyksiä ja ajatuksia kysyttiin helmi-maaliskuussa 2016 webpohjaisella eharava-kyselyllä. Kyselyssä kysyttiin muun muassa asukkaiden näkemyksiä kylien vahvuuksista, heikkouksista ja tulevaisuuden näkymistä. Sen lisäksi tiedusteltiin, minne voi rakentaa ja minkälaista, minne ei pitäisi rakentaa ollenkaan ja mitkä ovat maisemaltaan arvokkaimmat paikat. Helmikuussa 2017 järjestettiin Savion koululla asukasilta, jossa esiteltiin asukaskyselyn tuloksia ja laadittua kyläselvitystä. 3.3 Mitoitus Rakennusoikeuden mitoittaminen kyläselvitysalueella noudattaa Laukaan kunnan rakennusjärjestysluonnoksen mitoitusperiaatteita, joita sovelletaan koko kunnan alueella. Tavoitteena on saada rakennusjärjestys hyväksyttyä vuoden 2017 aikana. Jos alueelle laaditaan maankäyttöä ja rakentamista tarkemmin ohjaava yleiskaava, tullaan suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet täsmentämään. Rakennusoikeuden mitoitusta ja sijoittumista varten suunnittelualue on jaettu mitoitusperusteiltaan kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeittäin määriteltyjen yhtenäisten mitoitusperusteiden lähtökohta on suunnittelualueen maanomistajien tasapuolinen kohtelu, jolla kaikille maanomistajille annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet, muu ympäristö sekä rakentamista ohjaavat määräykset huomioon ottaen. 25

27 Kuva. Kyläselvitysalueen mitoitusvyöhykkeet (HUOM! Rakennusjärjestyksen rajaukset eivät vastaa täysin kyläselvityksen rajauksia! Rakennusjärjestys on määräävää) 26

28 Suunnittelualue muodostuu ns. kuivanmaan alueista sekä ranta-alueista, joilla molemmilla noudatetaan erityyppisiä periaatteita rakennusoikeuden laskennassa. Rakennusoikeus ns. kuivalla maalla määritellään huomioimalla alueella olevien tilojen pintaalat. Pinta-alat huomioidaan voimassa olevan kiinteistönjaon mukaisesti. Kuivanmaan rakennusoikeuden osalta noudatetaan emätilatarkastelua siten, että emätilaksi katsotaan olemassa olevat tilat. Emätilan ja siitä em. ajankohdan jälkeen muodostuneiden tilojen yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa emätilan alueen mitoittavan pinta-alan. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan emätilan jo käyttämä rakennusoikeus, joka muodostuu emätilan ja siitä jälkeen lohkottujen tilojen yhteenlasketusta rakennusoikeudesta. Emätilan käytetyksi rakennusoikeudeksi katsotaan: Rakennetut ympärivuotisen asunnon tai loma-asunnon rakennuspaikat Maatilan talouskeskukset Elinkeinoihin, palveluihin tai teollisuuteen liittyvät rakennuspaikat Rakentamattomat rakennuspaikat, jolla on voimassa poikkeamislupa Rakentamaton rakennuspaikka, jolla on voimassa rakennuslupa Kuivanmaan alueet jakautuvat kahteen mitoitusvyöhykkeeseen (mitoitusalueet 1 ja 2), jotka on muodostettu alueiden nykytilanteen ja ominaispiirteiden mukaisesti. Tiiviimpää mitoitusta käytetään jo muodostuneilla kyläasutuksen alueilla (mitoitusvyöhyke 1), jotka sijaitsevat tieverkon varrella. Mitoitusvyöhykkeeseen 2 kuuluvat laajat maa- ja metsätalousalueet, jotka sijoittuvat etäämmälle tiestöstä. Näiden alueiden rakennusoikeus muodostuu myös pinta-alaan perustuen, mutta näillä alueilla rakennusoikeutta muodostuu kyläalueisiin verrattuna huomattavasti vähemmän. Mikäli kiinteistöllä on useampia palstoja saman mitoitusvyöhykkeen alueella (mitoitusvyöhykkeet 1 ja 2) on palstojen pinta-ala yhdistetty mitoitustaulukossa. Rakennuspaikkojen lukumäärä Vyöhyke I 0,5 2 ha >20 II 0,5 10 ha >30 Taulukko. Kuivan maan mitoitusvyöhykkeet (Korjattu rakennusjärjestyksen mukaiseen mitoitukseen) Mitoitusvyöhykkeeseen 3 kuuluvat ranta-alueet. Mitoittavia vesistöjä suunnittelualueella ovat Pyhtäänjärvi, Suolampi, Kotampi, Rimpi, Juntuslampi, Antinlampi, Lintulampi ja Lapinlampi. Pyhtäänjärven mitoitusvyöhykkeen syvyydeksi on määritelty 200 metriä. Lammilla mitoitusvyöhykkeen syvyys on huomattavasti pienempi kuin Pyhtäänjärvellä. Ranta-alueella rakennusoikeuden määrittämisessä sovelletaan muunnetun rantaviivan laskentaperiaatetta ja emätilatarkastelua. Emätilatarkastelun poikkileikkausajankohtana on käytetty tilannetta (rakennuslain voimaantulon ajankohta). Poikkileikkausajankohdan jälkeen emätilasta lohkotut rakennuspaikat on katsottu käytetyksi rakennusoikeudeksi. Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen tilojen kesken. 27

29 Laukaan kunta on laatinut vuonna 2014 rantarakentamisen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään rakennuspaikkojen lukumäärä / muunnettu rantakilometri. Pyhtäänjärven rannalla käytetään mitoituslukuna 5 rakennuspaikka / muunnettu rantaviivakilometri. Pienten järvien ja lampien, joiden pinta-ala on 3-20 ha, mitoituslukuna käytetään 3 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva kilometri. Alle 3 ha vesistöt eivät muodosta rantarakennusoikeutta. Muunnetulla rantaviivalla tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus, saarten pienuus sekä merkittävämmät täysin rakentamiseen soveltumattomat rannat. Muunnetun rantaviivan laskemisessa noudatetaan Keski- Suomen liiton suosittelemasta 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä sovelletusta laskentatavasta ja ns. Etelä-Savon liiton mallista kehitettyä laskentatapaa. Mitoitusalueella 3 mitoituksen mukaan muodostuvat uudet sekä olemassa olevat rantapaikat osoitetaan kartalla. Ranta-alueen rakennusoikeus on esitetty tilakohtaisesti selostuksen liitteenä olevassa emätilaselvityksessä. Muunnettu rantaviiva saadaan edellisestä muuntamalla sitä seuraavasti: - Kun niemen tai kannaksen leveys on alle 50 metriä, lasketaan rantaviivaan vain niemen tai kannaksen kanta. - Kun niemen kannaksen leveys on metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50 %. - Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi) rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50 %. - Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 75 %. Rakennusoikeutta voidaan siirtää tilalta toiselle tai mitoitusalueelta toiselle, jos tiloilla on sama maanomistaja. Kuivanmaan rakennusoikeutta mitoitusalueilta 1 ja 2 ei kuitenkaan voida siirtää mitoitusalueelle 3 (ranta-alueelle). 4. Rakentaminen ja rakennuslupamenettely Alueilla, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa mm. suunnittelutarvealueesta, rakennuspaikan vaatimuksista, rakentamisen määrästä ja rakennuslupamenettelystä määrätään kulloinkin voimassa olevassa kunnan rakennusjärjestyksessä. 5. Asukaskysely Savio-Puttolan ja Vuonteen kyläselvityksen yhteydessä laadittiin asukaskysely, jossa kerättiin asukkaiden mielipiteitä kylien kehittämisestä. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016 sähköisesti eharava-ohjelmalla. Vastauksia saatiin 98 kappaletta. Kyläkysely sisälsi seuraavat teemat: 1) vastaajien taustatiedot, 2) Kylien kehittäminen ja kehittyminen, 3) Rakentaminen ja maankäyttö, 4) Savio-Puttola ja Vuontee alueena ja 5) Muut kommentit kyläkyselystä ja kyläselvityksestä. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyssä tiedusteltiin, mihin kylien kehittämisessä tulisi panostaa, kylämaisemasta, kaavoitustarpeesta, kylien rakentamispaineesta, rakentamisen toivotusta tiheydestä sekä rakentamiseen soveltuvista ja soveltumattomista alueista. Lisäksi kysyttiin, mitä asioita asukkaat kylissään arvostavat, millaisena he näkevät kylänsä, millaisia muutoksia kylässään he ovat valmiit hyväksymään sekä millaisena he toivovat ympäristönsä säilyvän. 28

30 5.1 Taustatiedot Vastaajista 53 % oli naisia ja 47 % miehiä. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. % Ikä alle 25-v v v. yli 65-v. 5 Kuva. Asukaskyselyn vastaajien ikäjakauma Suurin osa (65 %) vastaajista ilmoitti asuinpaikakseen Savio-Puttolan. Vuonteella asui 19 % vastaajista ja muualla kuin Savio-Puttolassa tai Vuonteella 15 % vastaajista. Vastaajista suurin osa (89 %) oli vakituisia asukkaita ja loput vapaa-ajan asukkaita. % Asuinpaikka Savio-Puttola Vuontee muu, mikä Kuva. Asukaskyselyn vastaajien asuinpaikka Vastaajista 41 % kävi töissä Jyväskylässä, 18 % Laukaan kirkonkylässä ja 12 % Lievestuoreella ja 5 % Vihtavuoressa. Lisäksi lähes neljäsosa kävi töissä muualla kuin Jyväskylässä tai Laukaassa. 29

31 % Työssäkäyntisuunta Jyväskylä Laukaa kírkonkylä Lievestuore Vihtavuori muu, mikä? 5 Kuva. Vastaajien työssäkäyntisuunta 5.2 Koettu kyläalue Kyläalueiden rajat ovat usein suhteellisia ja häilyviä. Kylien henkisten ja fyysisten rajojen selvittämiseksi vastaajia pyydettiin piirtämään kartalle Savio-Puttolan ja Vuonteen kylien rajat ja kylien keskuspaikka. Kun vastaukset laitetaan päällekkäin Savio-Puttolan kylän rajat asettuvat noin kahden kilometrin kokoiselle alueelle Saviontien ja Puttolantien risteyksestä. Tosin osa vastaajista piirsi kylän rajat huomattavasti laajemmiksi kuin koko kyläselvitysalueen rajat. Vuonteen kylän rajat asettuvat pääosin Juntuslammen ja Antinlammen ympäröivälle alueelle ja Tarvaalantien varteen. Useat vastaajat merkitsivät kylän ulottuvat Vuonteensillan länsipuolelle Karisaareen. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että asutusta on paljon Karisaaressa. Suurin osa vastaajista kokee Vuonteen kyläkeskuksen sijaitsevan Vuonteen koulun ja Laukaan vankilan läheisyydessä. Savio-Puttolalla kyläkeskuksen sijainti sai useita eri merkintöjä, joita merkittiin Saviontien ja Puttolantien, Saviontien ja Väliläntien risteyksiin sekä Savion koulun lähelle. 30

32 31

33 32

34 33

35 Vastaajat merkitsivät kartalle seitsemän paikkaa, joissa heidän mielestään sijaitsee tyhjillään oleva rakennus. 34

36 5.3 Kylämaisema ja kylien kehittäminen Kylämaisemassa säilyttämisen arvoisina kohteina pidettiin avoimia peltomaisemia, järvi- ja lampinäkymiä ja suoaukeita sekä vanhoja asuinrakennuksia ja niiden pihapiirejä. Tärkeiksi koettiin myös ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet, kyläraitti ja vapaa-ajanviettopaikat. avoimet peltomaisemat ja niityt 33 järvinäkymät, lampinäkymät, suoaukeat 29 vanhat asuinrakennukset ja niiden pihapiiri ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet kyläraitti vapaa-ajanviettopaikat maatilojen talouskeskukset ja ladot 10 kaukonäkymät 4 jokin muu, mikä? Kuva. Vastaajien mielestä tärkeimmät säilyttämisen arvoiset kohteet kylämaisemassa Vastaajien mielestä keskeisimpiä kunnostusta vaativia kohteita kylämaiseman kannalta ovat umpeutuvat niityt, ränsistyneet rakennukset sekä huonokuntoiset ja tyhjillään olevat rakennukset. umpeutuvat niityt 29 ränsistyneet rakennukset 21 huonokuntoiset, tyhjillään olevat asuinrakennukset 19 voit halutessasi myös nimetä kunnostettavia kohteita 7 jokin muu, mikä? Kuva. Vastaajien mielestä keskeisimmät kunnostusta vaativat kohteet kylämaisemassa Vastaajien mielestä selvästi eniten kylämaisemaan on viimeisen 20 vuoden aikana vaikuttanut uudet asuinrakennukset. Seuraavaksi suurimmaksi koettiin maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamat vaikutukset kylämaisemaan. 35

37 uudet asuinrakennukset 38 maatalouden rakennemuutos 10 autoistuminen 5 kunnallistekniikka 3 tie ja valaistus 2 telemastot jokin muu, mikä? Kuva. Vastaajien mielestä kylämaisemaan eniten vaikuttaneet asiat viimeisen 20 vuoden aikana Kyselyssä tiedusteltiin, mihin kylän kehittämisessä tulisi panostaa. Eniten huomiota sai tonttitarjonta ja rakennuslupien saatavuus. Tärkeiksi asioiksi nousivat myös asukkaiden ja kylien yhteishenki ja yhteistyö, vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet, paikallinen perinne ja kulttuurihistoria, luonnon- ja maisemahoito sekä paikallisen elinkeinotoiminnan mahdollisuudet. tonttitarjonta ja rakennuslupien saatavuus asukkaiden ja kylien yhteishenki ja yhteistyö vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet paikallinen perinne ja kulttuurihistoria luonnon- ja maisemanhoito paikallisen elinkeinotoiminnan mahdollisuudet yhdyskuntatekniikka alueen matkailupalvelut / nähtävyydet kommentoi halutessasi kylien kehittämiskohteita muu, mihin? Kuva. Vastaajien näkemykset kylän kehittämiskohteista Avoimissa palautteissa toivottiin harrastusmahdollisuuksien kehittämistä ja tiestön kunnon ja turvallisuuden parantamista. Vastauksissa mainittiin jääkiekkokaukalon kunnossapitoa, Pernasaaren metsiin ulkoilureittejä ja laavuja, Vuonteen uuden koulun yhteyteen liikuntapalveluita. Lisäksi esitettiin ravihevosille oma harjoitusalue Lintuharjun tyhjenevälle soranottoalueelle. 5.4 Maankäyttö ja rakentaminen Vastaajilta tiedusteltiin, mitkä alueet kartalla soveltuisivat uudisrakentamiselle. Useat vastaajat valitsivat hyvin laajoja alueita kartalta, mistä syystä vastaajien valitsemat alueet sisältävät koko kyläselvitysalueen. Kun vastaukset laitetaan päällekkäin, eniten uudisrakentamiselle soveltuvia alueita on Saviontien varrella. 36

38 37

39 Vastaajilta tiedusteltiin, millaiset alueet Savio-Puttolan ja Vuonteen alueilla sopisivat uusiksi tonttimaiksi. Parhaiten uusiksi tonttimaiksi sopisivat metsän reunat, kyläraitin varsi, tielle näkyvät alueet, peltojen reunat, Savio-Puttolan ja Vuonteen keskustat. Sen sijaan vastaajien mielestä huonointen uusiksi tonttimaiksi sopisivat avoimet peltoaukeat metsien reunat kyläraitin varsi tielle näkyvät alueet avoimet peltoaukeat peltojen reunat Savio-Puttolan keskusta Vuonteen keskusta 2 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva. Vastaajien näkemykset erilaisten alueiden soveltuvuudesta tonttimaiksi Asukaskyselyssä pyydettiin vastaajia merkitsemään kartalle, millaiset alueet eivät sovellu uudisrakentamiselle. Suurimman osan vastaajista mielestä Savio peltoalueet eivät sovi uudisrakentamiselle. Nämä peltoalueet ovat merkitty maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurimaisema-alueiksi. 38

40 39

41 Kyläläisten näkemyksiin perustuvan kyläkaavan tai kyläkaavaluonnoksen laatimista pidettiin yleisesti tärkeänä. Kyläkaavan laatimista Savio-Puttolan alueella piti 37 % vastaajista erittäin tärkeänä ja 27 % jokseenkin tärkeänä. % en osaa sanoa erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä täysin tarpeeton Kuva. Vastaajien näkemykset kyläkaavan laatimisen tärkeydestä Savio-Puttolaan % en osaa sanoa erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä täysin tarpeeton Kuva. Vastaajien näkemykset kyläkaavan laatimisen tärkeydestä Vuonteelle Vuonteen alueelle puolestaan lähes kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa, onko kyläkaava tärkeä. Nämä vastaajat olivat suurimmaksi osaksi savio-puttolaisia vastaajia. Vuonteenlaisista vastaajista lähes 70 % piti kyläkaavaa joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä. 40

42 en osaa sanoa erittäin tärkeä jokseenkin tärkeä täysin tarpeeton Kuva. Vuonteella asuvien näkemykset kyläkaavan laatimisen tärkeydestä Vuonteelle Kyselyssä tiedusteltiin, millaiseksi vastaajat arvioivat rakentamisen paineen Savio-Vuonteen alueella. Yli puolet vastaajista arvioi, että rakentamisen paine olisi 0-5 rakennuspaikkaa vuodessa. Vuonteella ja Savio-Puttolassa asuvien henkilöiden vastauksissa ei ollut suuria eroja. Kaikki vastaajat paikkaa vuodessa 5-10 paikkaa vuodessa enemmän kuin 10 paikkaa vuodessa Savio-Puttolan vastaajat Vuonteen vastaajat paikkaa vuodessa 5-10 paikkaa vuodessa enemmän kuin 10 paikkaa vuodessa 0-5 paikkaa vuodessa 5-10 paikkaa vuodessa enemmän kuin 10 paikkaa vuodessa Kuva. Vastaajien arviot rakentamisen paineesta Savio-Vuonteen alueella 41

43 5.5 Savion ja Vuonteen kylien SWOT-analyysi: Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Kyläkyselyssä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä Savion ja Vuonteen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Savion ja Vuonteen asukkaiden näkemyksiä selvittäneessä kyselyssä kylien vahvuuksiksi nousivat erityisesti upea luonto ja rauhallinen ympäristö. Vastaajat arvostavat erityisesti kauniita järvinäkymiä ja laajoja peltomaisemia. Kyläselvitysalueella sijaitsee Pyhtäänjärvi ja useita pieniä lampia. Lisäksi kyläselvitysalueen välittömässä läheisyydessä ovat Leppävesi ja Lievestuoreenjärvi. Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet nousivat myös esille alueen vahvuuksina. Savio ja Vuontee ovat taajamien läheistä maaseutua, josta on lyhyt matka Laukaan kirkonkylälle ja Lievestuoreelle. Jyväskylän keskustaan on puolen tunnin ajomatka. Vastaajat kokivat myös kylien vahvuuksina maaseutuympäristön ja kulttuurimaisemat. Kyläselvitysalueella sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat Oksalankylä ja Savion peltoalue. Perinteisen maaseutuympäristön lisäksi Savio-Vuonteen alue tarjoaa monipuoliset ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet esimerkiksi metsäpolut lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Taulukko. Savion ja Vuonteen kylien SWOT-analyysi Savion ja Vuonteen kylien vahvuutena on oma kyläkoulu, joka on asukkaiden mielestä selkeä vetovoimatekijä ja edistää uusien lapsiperheiden muuttoa alueelle. Vuonteelle rakennetaan uusi ekokoulu, jonka useat vastaajat kokivat antavan alueelle uusia kehittämismahdollisuuksia. Toisaalta Savion kyläkoulu lakkautetaan, kun uusi koulu valmistuu Vuonteelle. Kyläkyselyssä alueen mahdollisuutena nähtiin viihtyisä asuinympäristö. Asukkaat arvostavat asuinympäristön rauhallisuutta. Savion ja Vuonteen alueet koetaan viihtyisinä maaseutuympäristönä, jonka on mahdollista kasvaa ja kehittyä Lievestuoreen ja Laukaan kirkonkylän läheisyydessä. 42

44 Kyläyhteisöllä nähtiin olevan tärkeä rooli yhteishengen lisäämisessä. Yhteisöllisyyden ja uusia asukkaiden myötä kyliin saataisiin uutta toimintaa. Useat vastaajat toivoivat, että kyläyhteisön toimintaa saataisiin mukaan lisää asukkaita. Vastaajat kokivat uuden ekokoulun tuovan alueelle uutta vetovoimaa. Samalla harrastusmahdollisuudet paranisivat. Asukkaat ehdottivat koululle uusia harrastekerhoja lapsille. Lisäksi, jos uudessa koulussa olisi riittävän suuri liikuntasali, sitä voisi varata kyläisten tarpeisiin. Alueen mahdollisuuksina koettiin myös tonttitarjonta ja rakentamismahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet, yritystoiminnan kehittäminen sekä liikenneyhteydet. Savion ja Vuonteen heikkoudet liittyvät suurelta osin liikenteeseen. Tiestö on paikoitellen huonossa kunnossa. Tiet ovat kapeita ja mutkaisia sekä kevyen liikenteen väylät puuttuvat. Teillä ajetaan ajoittain liian suurilla nopeuksilla, mikä aiheuttaa turvattomuutta jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Palveluiden puute nähtiin heikkoutena. Lähikauppaa ei ole enää alueella ja terveyspalvelut sijaitsevat kaukana. Lisäksi palveluiden karsiminen koetiin uhkana. Heikkouksina mainittiin myös Mörkökorven suunniteltu kaatopaikka, vesiosuuskunnan kapasiteetin riittämättömyys sekä vankilan ja valiotaimiaseman lakkauttaminen. Vaikka Vuonteen uusi ekokoulu nähtiin mahdollisuutena, selkeänä heikkoutena ja uhkana koettiin Savion koulun lakkauttaminen tulevaisuudessa. Oman kyläkoulun lakkauttaminen pidentää saviolaisten lasten koulumatkoja. Pelkona on myös, etteivät lapsiperheet enää rakenna Saviolle kyläkoulun puuttumisen vuoksi. Uhaksi koettiin myös, ettei Savion ja Vuonteen alueita kehittäisi tulevaisuudessa. Pelkona oli, että Laukaan kunnan huomio kiinnittyy kirkonkylän ja suurimpien taajamien kehittämiseen, jolloin maaseutualueet jäävät vähäiselle huomiolle. Useat vastaajat mainitsivat uhaksi liian tiiviin rakentamisen. Liiallisen rakentamisen koetaan hankaloittavan luonnossa liikkumista ja häiritsevän rauhallista asuinympäristöä. Lisäksi kauniit maalaismaisemat voivat tuhoutua liiallisen rakentamisen takia. Uhkina mainittiin myös ikärakenteen vanheneminen, linja-autoreitin lakkauttaminen, liikenteen kasvu Vuonteensillan uusimisen johdosta, kyläkaava ja kalliomurskaamo. 5.6 Savion ja Vuonteen kylien tulevaisuus Asukaskyselyssä tiedusteltiin, miten vastaajat toivovat Savion ja Vuonteen kylien kehittyvän vuoteen 2025 mennessä. Vastaajat kokivat elinkeinojen kehittämisessä tärkeimpinä asioina pienyrittäjyyttä ja maataloutta. Useat vastaajat toivoivat, että kyliin tulisi pienyrittäjyyttä. Maatalouden nähtiin tukevan kylien elinvoimasuutta. Lisäksi elinvoimaisen maatalouden avulla maaseutumaisema säilyy. Asukaskyselyn vastaajat toivoivat asumisen suhteen sitä, että Savion ja Vuonteen kyliin tulisi lisää uusia asukkaita ja uutta rakentamista. Vastauksissa korostui toive maltillisesta rakentamisesta ja siitä, ettei taloja rakennettaisi liian lähellä toisiaan, jotta maalaismaisema ja rauhallinen ilmapiiri säilyisivät. 43

45 Miten toivot Savion ja Vuonteen kylien kehittyvän vuoteen 2025 mennessä? asumisen suhteen (myös virkistysalueiden suhteen mahdolliset uudet asukkaat) elinkeinojen suhteen (maatalous, pienyrittäjyys) Lisää pienyrittäjiä Lisää uusia asukkaita ja uutta rakentamista Nykyisten virkistysalueiden kunnossapito Maatalouden säilyminen Rakennusluvat Uimaranta Matkailun kehittäminen Ei lisää rakentamista Hyppään alue Tyhjien kiinteistöihin uutta toimintaa Koulun säilyttäminen Luontopolkuja ja laavuja Kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja teiden valaistuksen lisääminen Mattilan alue ja Mustavuori Taulukko. Savion ja Vuonteen kylien toivottu kehitys vuoteen 2025 mennessä (elinkeinot, asuminen, virkistys) Asukaskyselyssä virkistysalueiden suhteen toivottiin eniten nykyisten virkistysalueiden kunnossapitoa. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat uimarannan rakentaminen, Hyyppään alue sekä luontopolkujen ja laavujen rakentaminen. 5.7 Muita kommentteja kyselystä Kyläkyselyn lopussa oli mahdollisuus antaa avointa palautetta, joista annetuista palautteista esimerkkeinä: Kaavoitus Ei kyläkaavalle Mielestäni kaava ei ole hyvä asia, se sitoo liikaa rakentamista tietyille paikoille Tulen vastustamaan kyläkaavaa. Rakentaminen ja asuminen Antakaa Savio-Puttolan kylän maisemineen olla ennallaan. Ja keskittykää jo pilattuihin maisemiin Lisätkää jo pilatuille alueille tonttitarjontaa esim. Kuhaniemi, Laukaan keskusta... Koulu ja päiväkoti Paljon on isoja asioita vielä ratkaisematta. Mm: metsolahden koulualue ja yläkoulu asia. Voiko porukan jakaa kahtia yläasteelle mennessä? Jos osa kuuluu Vihtavuoreen ja osa Lievestuoreelle.. Vuontee Ekokoulun ja etenkin päiväkodin paikkana on väärä, lähempänä 9-tietä ekokoulu palvelisi paremmin Jyväskylään sukkuloivia, ja tekisi kylästä vetovoimaisemman, ajatellen uudisasukkaita jotka tulee kunnan lähinaapurista Jyväskylästä Tieverkoston kehittäminen Tien kunnostamiseen avustuksia! Toivoisin turvallisempaa mahdollisuutta kevyelle liikenteelle Muut kommentit Voisiko suunnittelussa ottaa huomioon myös mahdollista hevosyrittäjyyttä (ulkoilureittien ja peltomaiseman suunnittelussa, sekä kaavoituksessa)? Savio-Puttolan alueelta löytyy aktiivinen kyläyhdistys ja avuliaita ihmisiä. Kylältä löytyy uudishenkeä. Ja vahvoja perinteitä. Lämmin kiitos mielenkiinnosta kyläalueita kohtaan. Olemme otettuja. Historiallinen Oksalan kylä-alue voisi olla oma tarinansa Pernasaaren myötä Pidetään kylät edelleen kartoilla. 44

46 5.8 Asukaskyselystä tehtävät johtopäätökset Asukaskyselyssä saatiin tietoa arvokkaiksi koetuista alueista, rakennuksista, peltonäkymistä ja luontokohteista. Kyselyn tulokset ovat osittain samansuuntaisia kuin aiemmin laadituissa Savion ja Vuonteen kyläsuunnitelmissa (Vuorenpää, P. 2005, Vuonteen seudun kyläyhdistys ry 2011). Näiden tulosten lisäksi tästä asukaskyselystä nousi selvästi esille, mikä olisi sopiva määrä lisärakentamiselle sekä miten uusi ekokoulu tulee vaikuttamaan Savio-Vuonteen tulevaisuuteen. Mahdollinen lisärakentaminen herätti vastaajissa sekä puolesta että vastaan olevia mielipiteitä. Vastauksissa korostui maltillinen lisärakentaminen riittävän väljästi, jotta maaseutumainen asuinympäristö säilyy. Avoimille peltoaukeille rakentamista olisi syytä välttää. Asukaskyselyn vastauksissa mainittiin usein Vuonteelle rakennettava ekokoulu. Sen nähtiin lisäävän alueen vetovoimaa ja houkuttelevan lapsiperheitä muuttamaan alueelle. Lisäksi uuden koulun myötä voi syntyä lisää palveluita kuten uusia liikuntamahdollisuuksia ja lapsille iltapäiväkerhoja. Toisaalta ekokoulun valmistumisen jälkeen Savion kyläkoulu lakkautetaan. Näin ollen saviolaisten lasten koulumatka pidentyy. Tämä herätti asukkaissa huolta siitä, miten Savion kylä kehittyy tulevaisuudessa. Osa vastaajista pelkäsi, että Saviolle muuttavien lapsiperheiden määrä vähenee tulevaisuudessa. 6. Kyläselvityksen yhteenveto Savio-Vuonteen alueen tulevaisuuteen vaikuttaa, millaiseksi alueen kaavoituksen tarve nähdään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen rakentamisen paine on ollut vähäinen. Tämän perusteella yleiskaavalle ei olisi tarvetta. Savion kylän tonttien kysyntä pysyy todennäköisesti nykyisellään tai hieman vähenee Savion koulun lakkauttamisen myötä. Tällöin suunnittelutarveratkaisut ovat riittävä tapa ohjata Savion kylän maankäyttöä. Vuonteen kylällä on tapahtumassa lähivuosina useita muutoksia, jotka vaikuttavat alueen maankäytön suunnitteluun. Ekokoulun rakentaminen, Saviontien perusparantaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Vuonteesalmen sillalta Vuonteen koululle saattavat lisätä tonttien kysyntää alueella. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantaa lasten koulumatkojen turvallisuutta. Nämä tekijät saattavat lisätä lapsiperheiden kiinnostusta Vuonteen kylää kohtaan. Näin ollen voi tulla tarve ohjata maankäyttöä Vuonteen kylällä tulevaisuudessa nykyistä suunnitelmallisemmin. Tällöin koulun lähialuetta voisi kehittää yleiskaavan avulla, jolloin maankäyttöä voidaan ohjata tarkemmin kuin yksittäisillä suunnittelutarveratkaisuilla. Lisäksi lainvoimainen yleiskaava takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Avovankilan siirtyminen Jyväskylään ja Luonnonvarakeskuksen valiotaimiasema lakkauttaminen aiheuttavat useiden rakennusten tyhjilleen jäämisen Vuonteen kylässä. Lisäksi laajat maa-alueet jäävät vailla käyttötarkoitusta. Yksi vaihtoehto voisi olla ottaa osa näistä alueista asumisen käyttöön ja suunnitella alueelle tiiviimpi kyläalue. Tämä tukisi alueen kehittymistä yhdessä ekokoulun rakentamisen ja Saviontien perusparantamisen kanssa. Ranta-alueiden maankäyttöä ohjaa vahvasti maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Savio-Vuonteen kyläselvitysalueella sijaitsee Pyhtäänjärvi. Voi olla, että Pyhtäänjärven maankäytön ohjaamiseksi kannattaa laatia rantayleiskaava. Kyläselvitysalueella sijaitsee myös useita pieniä lampia, mutta niiden rannoille ei suositella luonto-ja maisemaselvityksen mukaan lisärakentamista. Tämän kyläselvityksen tavoitteena oli löytää sopiva ratkaisu Savion ja Vuonteen kylien maankäytön kehittämiselle ja löytää yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Asukaskyselyn 45

47 tulosten perusteella Savio-Vuonteen vahvuuksia ovat maaseutuympäristö, kaunis luonto, hyvät liikenneyhteydet ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Alueen tulevaisuuden maankäytön suunnittelun kannattaa perustua näiden vahvuuksien kehittämiselle. Lisäksi asukaskyselyn vastauksissa useat asukkaat kannattivat maltillista lisärakentamista, jos maaseutumainen elinympäristö säilytetään. Kyläselvityksessä tutkittiin, onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa. Selvitysten perusteella ei kannata laatia koko kyläselvitysalueelle oikeusvaikutteista yleiskaavaa, koska alue on liian laaja yleiskaavalle. Lisäksi Savion ja Vuonteen kylillä saattaa olla tulevaisuudessa erilainen rakentamisen paine. Sen sijaan ranta-alueiden maankäyttöä kannattaa ohjata tarkemmin, jolloin Pyhtäänjärven rantayleiskaavalle voisi olla tarvetta. 46

48 7. Lähteet Halttunen, J. (2017). Savion ja Vuonteen alueilla toimivat maatilat. Henkilökohtainen sähköpostiviesti Laukaan kunta, maaseututoimen johtaja. Jyväskylän kaupunki (2015). Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma Viitattu JyväsRiihi ry (2013). Loppuraportti Kylä kiinnostaa hanke. Jäntti, A. (2009). Savio-Vuontee yleiskaava, maisema- ja luontoselvitys. Keski-Suomen ELY-keskus (2016). Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa, TS. Viitattu Laukaan kunta (2017). Laukaan kunnan rakennusjärjestys. Mikroliitti Oy (2010). Vuontee-Savio ranta- ja yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Mussaari, M, Koskinen, M. & L. Horppila-Jämsä (2005). Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen ympäristökeskus. Pöyry Environment Oy (2009). Savio-Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus. Sweco Oy (2015). Jyväskylän seudun 20X0 rakennemalli. Sweco Oy (2015). Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli. Vuorenpää, P. (2005). Savion kyläsuunnitelma. Vuonteen seudun kyläyhdistys ry (2011). Vuonteen kyläsuunnitelma ja kyläesite 2011.

49 8. Liitteet Liite 1. Luonnonmaisema-alueet 48

50 Liite 2. Arvokkaat kasviesiintymät ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet 49

51 Liite 3. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä luontoarvoja 50

52 Liite 4. Pohjavesialueet Savio-Vuonteella 51

53 Liite 5. Liito-oravahavainnot kyläselvitysalueella 52

54 Liite 6. Kyläselvitysalueella sijaitsevat vesi- ja viemärilinjat 53

55 Liite 7. Asukastyöpajan näkemykset asumiseen soveltuvista alueista 54

56 Liite 8. Asukastyöpajan näkemykset elinkeinojen ja palveluiden kannalta tärkeistä alueista 55

57 Liite 9. Asukastyöpajan näkemykset maiseman ja virkistyksen kannalta tärkeistä alueista 56