Vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi palaute ja sen kokeminen. Itsearviointi kokemuksia vuorovaikutuksessa tapahtuvasta itsearvioinnista
|
|
- Kai Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OH3 Elina Törmä Oppimisprosessin aikana tapahtuva oppilaan oppimista ja kasvua tukeva arviointi. Keskiössä sellainen autenttinen arviointi, joka on luonnollinen osa opetus- ja oppimisprosessia koulun arjessa. Vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi palaute ja sen kokeminen Itsearviointi kokemuksia vuorovaikutuksessa tapahtuvasta itsearvioinnista Sosiaalinen palaute 1
2 Oppilaiden yksilöllinen tukeminen arvioinnin avulla asettaa kasvatus- ja opetustyöni opettajana usein koetukselle. Miten voin tukea luokkani yli 20 erilaisen oppilaan kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla? Haasteena arvioinnissa on myös se, miten oppilaani voi olla itse aktiivinen arvioija, eikä vain passiivinen arviointipalautteen vastaanottaja. 2
3 Oppilaan kasvua tukevalla arvioinnilla tarkoitetaan oppilaan minäkäsitystä ja itsetuntoa tukevaa arviointia. Tällöin keskeistä on vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi, sillä oppilaan minäkäsitys kehittyy vuorovaikutuksessa tärkeiden lähihenkilöiden kanssa. Kohosen (1993) mallin pohjalta 3
4 Koulussa opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus ja siinä käytävä vuoropuhelu ovat kasvatuksen ja opetuksen ydintä. Tässä vuorovaikutuksessa opettaja voi tukea merkittävästi arvioinnin avulla oppiaan kasvua, jolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista oppimista minäkäsityksen kehittymistä Todistukset sanallisine/numeroarviointeineen sijoittuvat lukukausien loppuun. Itse opiskelu tapahtuu kuitenkin pääosin oppitunneilla sekä erilaisissa koulun projekteissa ja tapahtumissa. Siksi vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi on tärkeää. Tärkeitä arviointimuotoja koulun arjessa ovat palaute, arvioiva keskustelu, itsearviointi ja arviointikeskustelut. 4
5 Oppilaan minäkäsityksen ja arviointipalautteen yhteys (Korpinen & Seppänen 1988, 3) Miten voisin tiedostaa arviointitoimintaani/ palautteen antamista? Miten toimin arviointia sisältävissä tilanteissa? Osa arviointiin liittyvästä toiminnastani on varmasti intuitiivistakin. Palautteesta tiedetään: positiivinen, rakentava ja negatiivinen palaute Ja se, että on yleistä ja spesifiä palautetta Sen tiedostaminen kiinnostaa, miten palaute olisi spesifiä 5
6 Suullisesti sanoin ilmaistun arvioinnin avulla on mahdollista tukea oppilaan omaa arviointitaitoa, minäkäsitystä sekä tavoitteenasettelua Tuntitilanteessa opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sisältyvä suullinen arviointi voi olla hyvinkin lyhyt palautekommentti Korkeamman tason ajattelua kehittävä palaute: esim. korkeamman tason kysymykset, joiden avulla on tarkoitus tukea oppilaan omaa ajattelua ja auttaa oppilasta oman ajattelunsa ja mahdollisten vihjeiden avulla ratkaisemaan tehtävä tai ongelma Spesifi kiitos: Kirjoitelmassasi on hienoja sanavalintoja, kuten Kannustava palaute: Osaat varmasti. Ei tämä ole vaikeata ollenkaan. Hyväksyvä palaute: Niin. Kyllä. Joo-o Hylkäävä palaute: Ei onnistunut tällä kertaa Opettaja toistaa oppilaan vastauksen Opettaja kääntyy muiden puoleen Moite Ei palautetta ollenkaan 6
7 Opettajan odotukset ovat palautetta oppilaalle Odotukset ovat yhteydessä oppilaan itse itselleen asettamiin tavoitteisiin, yrittämishaluun ja tätä kautta tärkeisiin onnistumisen kokemuksiin. Opettaja ilmaisee tutkimusten mukaan myönteisiä, korkeita odotuksia esim. seuraavin tavoin: - Opettaja osoittaa henkilökohtaista hyväksyntää hymyilemällä, nyökkäämällä hyväksyvästi,, kumartumalla oppilaiden puoleen ja koskettamalla heitä sekä - Antamalla oppilaille tilaisuuksia ja aikaa vastata kaikessa rauhassa kysymyksiin ja tutkia ongelmia Alakouluikäiset oppilaat kokevat opettajan lyhyenkin palautteen tai keskustelun hyvin tärkeäksi. Toiset kaipaavat enemmän kannustusta. Toisille taas riittää lyhyt tieto siitä, että tehtävät ovat oikein ja he jaksavat tämän tiedon varassa työskennellä eteenpäin. Monta kertaa oppilaalle riittää myös opettajan nonverbaalinen viesti: hymy, nyökkäys, katsekontakti tai kosketus 7
8 Meidän tulisi opettajina tiedostaa oman sanomisemme sisällön tärkeys ja merkitys oppilaan kannalta niin, että arviointi ei olisi vain jotakin sanomista Kiitos, kehuminen, kannustus, hyväksyminen, rohkaisu ja tunnustus ovat monta kertaa oppilaille tärkeitä Samalla meidän tulisi kiinnittää huomiota lyhyenkin arviointipalautteen informatiiviseen sisältöön Sisällöllisesti laadukas arviointipalaute antaa tietoa myös oppilaan vastauksen laadusta. Oppilaan tulisi voida laajentaa vastaustaan palautteen avulla. Tässä ovat tukena esimerkiksi opettajan antamat vihjeet tai vastausvaihtoehdot. Spesifi kiitos muistetaan. Mikäli haluamme toteuttaa opetuksen aikana laajempaa ja yksityiskohtaisempaa arviointia, johon oppilas osallistuu aktiivisena arvioijana, vaatii tämä meiltä opettajina tietoisia opetusjärjestelyjä niin, että voimme keskustella yhdessä oppilaan kanssa tai ryhmässä useampien oppilaiden kanssa 8
9 Erilaiset oppilaat kokevat arvioinnin eri tavoin. Oppilaan ikä, sukupuoli, luonteenpiirteet, koulumenestys, aikaisemmat kokemukset arvioinnista ja minäkäsitys ovat yhteydessä arvioinnin kokemiseen Oppilaantuntemus on pohja arvioinnille. Oppilaat tiedostavat, muistavat ja hyväksyvät myönteisen palautteen yleensä paremmin kuin kielteisen palautteen. Myönteinen palaute kohottaa itsetuntoa. Myönteisen palautteen kokemisessa on myös eroja, mutta ne ovat yleensä yhteydessä minäkäsitykseen Jos oppilaan itsetunto on heikko, saattaa kielteinen arviointi huonontaa suoritusta Meidän tulisikin opettajina kiinnittää erityistä huomiota heikkoihin ja alisuoriutuviin oppilaisiin ja tukea heitä. Samaan aikaan meidän tulee kuitenkin huomata kaikkia luokan oppilaita Myös koulumenestykseltään hyvät oppilaat tarvitsevat myönteistä kannustusta ja kiitosta Kaikki oppilaat kokevat kiitoksen ansaittuna yleensä silloin, kun se yhdistyy oppilaan haasteelliseksi kokemaan tehtävään 9
10 Jo luvuilla tehdyt opetustapahtumatutkimukset herättivät huomaamaan, että poikien ja tyttöjen rooli luokan vuorovaikutuksessa on erilainen ja että heidän palautteen kokemisessaan on eroja. Arvioimme tyttöjä ja poikia monta kertaa eri tavoin, koska odotamme heidän käyttäytyvän tietynlaisen oppilaan roolin mukaisesti. Ajattelemme oppilaan rooliin kuuluvan sellaisten asioiden, kuin että oppilas kuuntelee, katselee, istuu hiljaa, laskee, kirjoittaa ja juttelee vain vähän muiden oppilaiden kanssa. Tätä ajattelua vasten luvuilla tehdyissä suomalaisissa (Leiwo, Kuusinen, Nykänen & Pöyhönen, 1987) ja amerikkalaisissa opetustapahtumatutkimuksissa (Brophy & Good 1970; Bank, Biddle & Good 1980) todettiin, että pojat ovat luokkahuoneessa enemmän esillä kuin tytöt. Samalla myös vuorovaikutuksessa tapahtuva arviointi on erilaista. Brophy ja Good totesivat omissa tutkimuksissaan, että pojat saavat opettajalta enemmän sekä kielteistä että myönteistä palautetta. Heidän mukaansa pojat saavat enemmän kritiikkiä, koska pojat rikkovat useammin luokan sääntöjä kuin tytöt. (Brophy & Good 1974, 229.) Myös Irvinen (1985) tutkimus paljasti, että opettajalla on tyttöjen kanssa merkittävästi vähemmän vuorovaikutusta kuin poikien kanssa. Tutkimuksessa tytöt saivat vähemmän kiitosta, vähemmän neutraalia palautetta, vähemmän kielteistä palautetta käyttäytymisestä ja vähemmän laadullista palautetta. Pojat saivat Irvinen tutkimuksissa kaikkea palautetta enemmän kuin tytöt. (Irvine 1985, 342.) Myös tyttöjen ja poikien arviointipalautteen kokemisessa todettiin olevan eroja. Esi merkiksi Brophyn (1981) tutkimuksessa opettajan antama kiitos ei vahvistanut eikä rohkaissut tyttöjä siinä määrin kuin poikia. Tytöt yhdistivät menestymisensä ulkoisiin tekijöihin kuten kykyyn noudattaa ohjeita mieluummin kuin omiin sisäisiin kykyihinsä. Epäonnistumisen tytöt yhdistivät kykyjensä puuttumiseen. Ja päinvastoin kuin poikiin, kritiikki vaikututti tyttöihin kielteisesti. Tästä syystä tytöillä ei ollut poikiin verrattuna niin myönteisiä odotuksia itseään kohtaan eikä yhtä myönteistä minäkäsitystä. (Brophy 1981, 24.) 10
11 Maarit Lindroos (1997) esittää 1990-luvun loppupuolella samansuuntaisia tutkimustuloksia suomalaisesta luokkahuoneesta väitöskirjassaan Opetusdiskurssiin piirretty viiva. Lindroosin tutkimuksessa pojat ovat edelleen kielen keskiössä, kun opettaja on nainen. Tutkimuksen määrällisen tarkastelun perusteella pojat vastasivat kysymyksiin tyttöjä enemmän ja opettajat antoivat pojille vastausvuoron tyttöjä useammin. Opettajat kiinnittivät myös enemmän huomiota poikien kuin tyttöjen toimintaan ja kontrolloivat sekä käskivät poikia enemmän kuin tyttöjä. (Lindroos 1997, 78.) Lindroosin tutkimuksessa opettajat antoivat siis tytöille ja pojille palautetta eri tavoin ja erilaisista asioista. Määrällisesti tytöt saivat vähemmän palautetta kuin pojat ja heitä arvioitiin myös vähemmän kuin poikia. Lindroosin tutkimuksessa opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin myös tunteisiin vaikuttavalla palautteella. Opettaja esimerkiksi vitsaili poikien kanssa useammin kuin tyttöjen. Lindroosin mukaan emotionaaliset palautteet ja huumoripalautteet voidaan tulkita läheisyydeksi ja hyväksynnäksi. Mielenkiintoista oli myös se, että opettaja viittasi juuri pojan vastaukseen muussa kuin toistomielessä. Näin opettaja nosti pojan vastauksen merkitykselliseksi tunnin rakennuksessa. (Lindroos 1997, ) Kun tavoitteena on molempien sukupuolten tasa-arvo, meidän on opettajina tärkeä tiedostaa oma suhtautumisemme tyttöihin ja poikiin. Varmasti olemme kiinnittäneetkin asiaan huomiota. Korpisen (1993, 22) mukaan pojat olivat 1980-luvulla erittäin merkitsevästi tyytyväisempiä itseensä kuin tytöt, mutta tällä hetkellä erot ovat pieniä ja tyttöjen itsearvostus on voimakkaasti kasvanut. Ennemminkin huolenaiheena on nykyään se, miten poikien kyvyt ja kiinnostuksenkohteet voisi ottaa paremmin huomioon opiskelussa. 11
12 Itsetunnolleen ja/tai oppimiselleen tukea kaipaavien oppilaiden kokemuksia palautteesta Oppilaamme, jotka kaipaavat tulkintamme mukaan tukea oppimiselleen ja/tai itsetunnolleen, kertovat myös itse kokevansa opettajan antaman kiitoksen ja kannustuksen tärkeäksi. Näin on sekä Eilan (Ei) ensimmäisen, Jyrkin (Jy) toisen että Leenan (L) kuudennen luokan oppilaiden kohdalla. Jos ei sano mitään, niin tuntuis aika surulliselta, kuvasi itsetunnolleen tukea kaipaava ensimmäisen luokan oppilas kokemustaan tilanteesta, jossa opettaja ei antaisi mitään palautetta. Hän koki opettajan kannustuksen tärkeänä, samoin onnistumisen omasta mielestään vaikeissa laskuissa. Toisen luokan oppilaat, jotka kaipaavat opettajan tulkinnan mukaan itsetunnolleen tukea, kokevat selkeän eron siinä, onko opettajan palaute hyväksyvä joo, kannustava hyvä tai kiittävä hienosti. On merkitystä!, On eroa!, huudahtavat tai painottavat oppilaat, kun kysyn, onko heille merkitystä tai eroa sillä, mitä palautetta he näistä kolmesta saavat. On kivaa, kun sannoo, että ihan hyvin on menny, tulee hyvä mieli., Joo ei tunnu hyvältä tai silloin ei oo menny oikein toisinaan. Jos opettaja ei sano mitään, aika pahalta tuntuu sitten. Kaikki oppilaat toivovatkin opettajan sanovan heille ees jotain. Oppilaiden yhteinen kokemus kuitenkin on, että opettaja huomaa heidät ja antaa heille palautetta. Kuudesluokkalainen oppilas, jolla on opettajan tulkinnan mukaan taipumus aliarvioida itseään, kertoo opettajan kannustuksen motivoivan häntä yrittämään. No kai se niin ku enemmän antaa yrittää silleen. Jos opettaja ei kannustaisi tai huomaisi, tuntuisi oppilaasta seuraavalta: No sitten on semmonen tyhjänpanttina olo, että en mä kumminkaan ossaa, kun se opettaja ei ees ajattele, että osaanko vai enkö. Toisen itsetunnolleen tukea kaipaava kuudesluokkalainen kuvailee kannustuksen merkitystä itselleen seuraavasti: Se kyllä tosiaan tekkee sillain, että minä kyllä oon jottain, että minä ossaan. Jos opettaja ei huomaisi tätä oppilasta tuntitilanteessa, hänestä tuntuisi, että eikö näitä minun töitä, että oonko minä niin huono, että näitä ei ees kannata kattoo. Tai eikö näitä huomata?. Tulkitsen itsetunnolleen tukea kaipaavien oppilaiden kokemuksissa näkyvän sen, miten itsearvostuksen heikkeneminen synnyttää jännitteen ja ristiriidan, joka heijastuu heidän yrittämiseensä. Kysymys Onko minusta mihinkään? on myös Rauste von Wright ym. (2003, 48) mukaan omiaan sitomaan vahvasti rajoittunutta tiedon käsittelykapasiteettiamme. Oppilas, joka on joutunut kärsimään osaamattomuuden tunteesta oppimisvaikeuksiensa takia, kuvailee kannustuksen merkitystä itselleen seuraavasti: No mun mielestä se on tärkeetä, kun mä oon semmonen, että kun mä aika paljon sanon semmosta, että mä en osaa mitään. Mutta kyllä mää yritän tosi paljon. Mutta joskus se tuntuu silleen, että se on ihan turhaa, mitä yrittää. Mutta, kun kannustaa, niin sitten musta tuntuu, että kyllä mää ossaan sen. 12
13 Myönteisen minäkäsityksen oppilaiden kokemuksia palautteesta Myönteisen minäkäsityksen oppilaiden kokemuksista voidaan tulkita, että he eivät pidä opettajan antamaa kiitosta tai kannustusta itselleen niin tärkeänä. Heille riittää usein palautteeksi esimerkiksi pelkkä hyväksyvä palaute. Tärkeintä näille oppilaille on tietää, ovatko tehtävät oikein vai väärin. Ensimmäisen luokan myönteisen minäkäsityksen oppilas kuvailee kokemustaan opettajan palautteesta itselleen helpon matematiikan yhteydessä seuraavasti: Se on sillä tavalla tärkeetä. Tietää, onko tapahtunut oikein vai väärin. Hyvä mieli tulee siitä, jos kaikki on oikein. Ja sen tietää itse, kun minä oon niin hyvä laskemaan. Toisen luokan oppilaan kokemus on samansuuntainen. Opettajan kiitos hienosti merkitsee hänelle sitä, että on tehnyt oikein ja hyvin ja ettei tarvitse korjata. Jos oppilaan myönteiseen minäkäsitykseen yhdistyy kuitenkin suuria haasteita oppimisessa, opettajan kiitos voi saada aikaan kokemuksen Oon tietysti vähän ylpee itsestäni. Kuudesluokkalaiset kokevat opettajan palautteen samalla tavoin kuin nuoremmat oppilaat. Koulumenestykseltään hyvien ja myönteisen itsetunnon omaavien oppilaiden kokemus on, että opettajan kannustava palaute ei ole heille tuntitilanteessa välttämätöntä, elleivät he ole epätavallisen huolestuneita tilanteestaan. En minä nyt silleen kannustuksia pahemmin tarviikkaan, mutta onhan niitä tullu, eräs oppilas kuvailee kannustuksen merkitystä itselleen. Toisin on tilanne silloin, jos oppilas on huolestunut omasta tilanteestaan. Silloin opettajan antamalla palautteella ja kannustuksella on merkitystä itseluottamuksen tukijana. No, on se oikeestaan niin kuin, että ruppee aattelemmaan, että kyllä minä tämän ossaan, että jos on niin kuin hyvin epätoivoon vaipunu, kuvailee kuudesluokkalainen. Mielenkiintoinen ryhmä ovat oppilaat, joiden itsetunnon opettaja on tulkinnut olevan toisaalta myönteinen ja toisaalta tukea kaipaava. Nämä oppilaat eivät kokemukseni mukaan osanneet kertoa yhtä selkeästi, miltä opettajan antama palaute heistä tuntuu. Tärkeää tietoa heidän kohdallaan saatiin kuitenkin siitä, kokivatko oppilaat opettajan huomaavan heitä riittävästi. Keskeistä oppilaan palautteen kokemisessa on suhde opettajaan kokemus opettajasta tärkeänä henkilönä (Korpinen 1993; 1996c, 18). Opettajina voimmekin lisätä oppilaantuntemustamme esimerkiksi edellä kuvatunlaisten haastattelukysymysten avulla ja kysymällä oppilailta suoraan heidän kokemuksiaan palautteesta ja siitä, kokevatko he opettajan huomaavan heitä. 13
14
15 Miltä tällä hetkellä tuntuu oman palautteen antamisen tiedostaminen? - Tiedostanko omaa palautteenantoani? - Pyrinkö tietoisesti antamaan palautetta erilaisille oppilaille heidän tarpeidensa mukaan? - Pyrinkö omalla palautteen annollani yksilöllisyyteen/ edellä kuvattuihin periaatteisin palautteen ja minäkäsityksen välisestä yhteydestä? Oppilaan itsearvioinnin osuus kasvaa, kun hänellä on mahdollisuus kuvailla tuotoksiensa pohjalta oppimistaan ja edistymistään 15
16 Itsearviontikaavake Hymynaamat Oppimispäiväkirja Portfolio Arviointikansio Keskustelu opettajan/parin/ryhmän kanssa Lapsi rakentaa identiteettiään vertailemalla itseään muihin, testaamalla omaa pätevyyttään. Tutkimustulosten mukaan 6-9 vuotias lapsi rakentaa minäkuvaansa kaikesta kuulemastaan ja näkemästään Lapsia tulisi ohjata pikemminkin vertailemaan suorituksiaan omiin aikaisempiin suorituksiinsa kuin kavereiden suorituksiin. 16
17 Silti itsearviointia voi suorittaa itsekseen tai ryhmässä Koulussa tarjoutuu ryhmätyömenetelmien ja arviointien avulla mahdollisuus opetella uudenlaista arviointikulttuuria (Ihme 2009, 67.) Aho (1997) esittää 7-13-vuotiaiden minäkäsityksen muuttumisen ikävaiheittain seuraavasti: 1. Koulutulokas arvioi fyysiset ominaisuutensa melko tarkasti, mutta psyykkisten ominaisuuksien arviointi tuottaa selvästi vaikeuksia. Hän rakentaa minäkäsitystään kaikesta kuulemastaan ja näkemästään. Lapsen käsitys itsestään on hyvin myönteinen, mutta se heikkenee jo ensimmäisen kouluvuoden aikana. 2. Toisena kouluvuotena minä on hyvin tärkeä. Tästä syystä lapsi on hyvin kiinnostunut muista ihmisistä. Kahdeksanvuotias tarvitsee koko ajan toisten hyväksymistä. Vaikka kokonaisuutena ottaen kahdeksanvuotias asennoituu itseensä vielä melko myönteisesti, itsetunto heikkenee yhä edelleen. 17
18 Noin 9-vuotias kolmasluokkalainen pystyy jo varsin tarkkoihin itsearviointeihin. Hän asettaa itselleen korkeita tavoitteita, kaipaa hyväksyntää ja on äärimmäisen herkkä kritiikille. Itsetunto pysyy melko vakaana, eikä näytä heikentyvän suuresti. Keskimäärin 10-vuotiaana lapsi analysoi jo tarkasti sekä omia että toisten tunteita ja käyttäytymistä. Ihanneminäkuva erottuu reaaliminäkuvasta. Neljäsluokkalainen suhtautuu varsin realistisesti itseensä. Kiinteillä ystävyyssuhteilla on tärkeä merkitys itsetunnon tarkentamisessa. Vanhempien merkitys minäkäsityksen muodostumisessa vähenee. Neljäntenä kouluvuonna suomalaislasten minäkäsitys heikkenee rajusti Viidentenä kouluvuonna 11-vuotias lapsi on kognitiivisesti siirtymässä muodollisten operaatioiden vaiheeseen. Hän alkaa etsiä omaa identiteettiään. 11-vuotias lapsi on usein emotionaalisesti rauhaton. Aallonpohja minäkuvan laskussa saavutetaan pojilla yleensä viidennen kouluvuoden keväällä, mutta tytöillä itsetunnon lasku jatkuu vielä jonkin aikaa. Kuudesluokkalainen eli vuotias on tasapainoisempi kuin 11-vuotias. 12-vuotias havaitsee tarkasti puutteensa, tarkistaa minäkuvaansa tovereiden avulla ja ennakoi toimintansa seuraukset. Kuudennella luokalla suomalaislasten minäkäsitys on jo melko jäsentynyt ja selvästi vakiintumassa. Tyttöjen itsetunto heikkenee vielä kuudennella luokalla, mutta poikien itsetunto alkaa pysyä vakiona. Suomalaisista kuudesluokkalaisista yli 30 % kärsii vaikeista itsetunto-ongelmista ja vain kahdella prosentilla on erittäin myönteinen käsitys itsestään. 18
19 Kun haluamme vaikuttaa minäkäsityksen muuttumiseen niin, että se kehittyisi mahdollisesti edellä mainittua suotuisampaan suuntaan, on huomio kiinnitettävä varhaislapsuuteen ja koulun kasvuolosuhteisiin. - Miten koulu voi tukea lapsen ahkeruutta? - Miten alemmuuden tunteen syntymistä voidaan koulussa ehkäistä - Miten oppilaat voivat auttaa toisiaan suotuisan minäkäsityksen rakentamisessa? (Ihme 2009, 69.) 5-6 luokkalaiselle palautteen antamista pitää opettaa vielä hyvin konkreettisesti. Leena ohjaa oppilaita esimerkiksi seuraavasti: Ootko sanonut pahasti? Miten kerrot myönteisesti? Puolet Leenan luokan oppilaista kokee toverin antaman palautteen yhtä tärkeänä kuin opettajan. Tutkimusten mukaan toveriarviointi voi olla arvokasta, koska sen kautta oppilaat ovat enemmän osa oppimisprosessia ja sisällä arviointiprosessissa. 19
20 Toverin antama palaute on yhtä tärkeää kuin opettajan - No, on sillä merkitystä kun siinä niin kuin koko ajan työskentelee sen parin kanssa, niin kyllä sillä on ihan yhtä lailla kuin opettajan sanomalla. Eikä opettaja välttämättä huomaa kaikkea, mitä pari. - Mun mielestä se on yhtä tärkeetä kuin opettajan. Tietää, mihin pitää panostaa. Esimerkiks, jos ryhmässä pitää piirtää. Silloin kannustus on tärkeää. - Totta kai se on yhtä tärkeetä, kuin mitä opettaja sanoo. Se on kannustamista, miten toista otetaan huomioon. Ja on tärkeää tietää, missä on parantamisen varaa ja missä on onnistunut. - Se, mitä kaveri sanoo, on suunnilleen yhtä tärkee. Että pystyy niin kuin toisten kanssa juttelemmaan ja tuntee silleen niin kuin, että se vähän niin kuin välittää. Opettajan antama palaute on tärkeämpää kuin tovereiden palaute - Tietysti sillä on enemmän merkitystä, kun me ollaan niin kuin enemmän niin kuin oppilaiden kanssa tekemisissä. Ei niin hirveesti olla opettajan kanssa tekemisissä. 20
21 Arvioivaa keskustelua oppilaan kirjoitelman pohjalta Sinä olit käyttänyt paljon omaa mielikuvitustasi tässä tarinassa! Tarina oli mielenkiintoinen, vaikka sillä olikin kyllä aika hurja loppu! Ja sitten sinä olit löytänyt hyvin tämän tarinan opetuksen. Mitä mieltä itse olet? Miten omasta mielestäsi pystyit kertomaan tarinan tapahtumajärjestyksen ja juonen? Minä muistin, kun olin aikaisemmin lukenut itse siitä satukirjasta. Joo. Sinä olitkin muistanut hyvin. No, miten osasit mielestäsi laittaa paikoilleen pisteet ja isot kirjaimet? En minä muistanut niitä ollenkaan. No katsotaanpa. Täällä on kyllä monessa kohtaa ihan oikeassa paikassa piste. Miten Karoliina pystyisit parhaiten harjoittelemaan isojen kirjainten käyttöä. Pystyykö tällä käsialalla? (Karoliina on kirjoittanut koko tarinansa tikkukirjaimilla.) Pystyy. Mutta onkos näissä tikkukirjaimissa sellaisia isoja isoja kirjaimia? Ei. Niin. Ei ole. Senkin takia pitäisi harjoitella käsialalla kirjoittamista, että oppisi myös niitä. Karoliina on hyvin myönteisellä ja iloisella mielellä keskustelussa mukana. Opettajana ehdotan seuraavaksi: Tuntuisiko sinusta nyt ihan mahdottomalta, että sinä seuraavan kerran kirjoittaisit käsialalla? Ei. En halua. Se on tyhmää. Miksi se on tyhmää? Viimeksikin kun kirjoitin, niin siitä ei tullut kuin tämmöistä. (Karoliina piirtää sormellaan koukeroita vihkoonsa.) Minä en muista, miten niitä tehdään. Eli pitäisi kerrata sitten sitä käsialakirjoittamista. Joo-o. Selvä. Karoliina on kuitenkin onnistunut kokonaisuutena tarinassaan. Hän on itsekin silminnähden tyytyväinen tuotokseensa. Juttelemme vielä kirjoitelmasta hetken, kunnes on seuraavan oppilaan vuoro. Kiitos Karoliina. (Törmä 1998; 2011.) 21
22 Yhteinen keskustelu tuntuu hyvältä Kuudesluokkalaisten kokemukset arvioivasta keskustelusta ovat erilaisilla oppilailla hyvin samansuuntaisia riippumatta sukupuolesta, opettajan arvioon perustuvasta koulumenestyksestä tai itsetunnosta. Keskustelu tuntuu yleisesti hyvältä tai mukavalta. Vuorovaikutuksessa opettajan kanssa on hyvä kerrata, mitä on oppinut ja silleen, mikä on vaikeeta. Oppilaat kokevat, että on mukavaa tai voi auttaa, että kuulee, mitä mieltä opettaja on. Yleisesti oppilaat arvostavat rauhoitettua keskustelutilannetta. Itsearviointi voi olla haasteellista Yleensä oppilaat pitävät itsearviointia helppona. Jos vaikeuksia on, ne liittyvät siihen, kumpi numero olisi oikea. Jos numeroa ei tarvitse miettiä, oman edistymisen kuvailu onnistuu. Yksi tyttöoppilas kuvaa tilannetta seuraavasti: Keskustelu on kivaa, mutta itseä on vaikea arvioida. Silleen, että kun esimerkiks matikassa jotkut asiat on helppoja ja jotkut vaikeita, niin mitenkä se numero sitten tulee? Tulkitsen tässä kohtaa, että myös oppilas kohtaa ongelman, kun eletään yhtä aikaa kahdessa arviointitraditiossa. Toisaalta on kyse laadullisesta ja toisaalta standardoidusta arvioinnista. Oppilaiden kokemusten mukaan vaikeus itsearvioinnissa voi olla myös se, että keskustelussa ei haluta kehua itseä liikaa. Tyttöoppilas, jolla on opettajan tulkinnan mukaan hyvä koulumenestys ja myönteinen minäkäsitys, kuvailee tilannetta seuraavasti: Itsearviointi on välillä vaikeaa, koska ei haluais kehua ihteensä liikaa, mutta haluais toisaalta sanoa totuudenmukaisesti. Opettaja voi oppilaantuntemuksensa pohjalta tukea tällä tavoin kokevia oppilaita. Vaikka tietynlainen nöyryys kuuluukin hyvään itsetuntoon (Keltikangas-Järvinen 2000), on tärkeää, että oppilas voi arvioida omien tavoitteiden saavuttamista realistisesti ja olla tyytyväinen omaan oppimiseensa ja työskentelyynsä. Itsearvioinnissa voi kehittyä Leenan luokassa vain yksi oppilas kokee itsearvioinnin vaikeaksi. No kun jou tuu ite, eikä tiiä sitten, miten on kaikki ne tehny, hän kuvailee. Kaksi oppilasta kertoo kehittyneensä itsearvioinnissa harjoittelun kautta. Toinen oppilaista kokee kehittyneensä itsearvioinnissa niin, että osaa arvostaa ihteensä paljon enemmän siinä. Tulkitsen, että kokemus on yhteydessä oppilaan itsetuntoon. Itsearviointi tukee oppilaan minäkäsitystä Tulkintaani tukevat seuraavat itsetunnolleen tukea tarvitsevien oppilaiden myönteiset kuvaukset itsearvioinnin merkityksestä: Itsearvioinnista on se hyöty, että alkaa itse osata arvioimaan ja arvostamaan omaa työtä. Silloin tietää, missä on hyvä ja missä kannattaa parantaa. Itsearvioinnista on periaatteessa ollut hyötyä. Niin kuin pikkusen enemmän siinä, että luottaa enemmän ihteensä. Nämä kokemukset itsearvioinnista ovat tulkintani mukaan yhteydessä oppilaiden itsetuntemukseen, itseluottamukseen ja itsearvostukseen. 22
23 Opettajan kannustava palaute on tärkeää Itsearvioinnin lisänä opettajan kannustus on kuudesluokkalaiselle edelleen tärkeää. Sekä itsetunnolleen tukea kaipaavat että myönteisen minäkäsityksen oppilaat kuvailevat seuraavasti opettajan kannustuksen merkitystä arvioivassa keskustelussa: On sillä merkitystä. Sillain, että ite ruppee tekemään enemmän. On niin kuin vähän itsetuntoa silleen, että tietää itekin, että parantunut on. Onhan sillä merkitystä! Kyllähän se auttaa siinä, että jos joku asia menee huonommin, niin sitä vois sitten niin kuin vielä parantaa. Vaikka opettaja ja oppilaan oma itsearviointi kannustaisivat opiskeluun, voi murrosiän pyörteissä elävästä oppilaasta kuitenkin tuntua joskus: No oon minä niin ku kotonakin yrittäny alkaa parantaa, mutta ei sitä sitten ennää niin ku jaksa keskittyä. Tässä kohtaa oppilaalle voi olla tärkeää sellainen opettajan emotionaalinen tuki ja hyväksyntä, joka ei liity suorituksiin. Demokraattisuuden kokemus on tärkeää Kokemus demokraattisesta keskustelusta toteutuu tulkintani mukaan seu raa vissa oppilaiden kokemuksissa: Arviointikeskustelu on hyvä, että opettaja kuuntelee sitten minunkin mielipiteeni siitä, mitä ajattelee. Mun mielestä se tuntui semmoselta niin kuin, että joku tosiaan välittääpi, että mitä mieltä ite on. Ja haluaakin tietää, että minkä numeron haluais. Eikä niin kuin suoraan vaan ite päätä, että joo tuolla tavalla nuin. Kun keskustelu on käyty, ei ainakaan tarvitse jäädä miettimään, miksi sain tuon ja tuon numeron. On sitten tietoinen siitä. Että jos opettaja ei ole jotakin asiaa huomannut, niin siitä voi sanoa sitten. Tulkitsen oppilaiden kokemusten perusteella, että oppilas voi kokea si säistä voiman tunnetta, kun hän osallistuu omaa oppimistaan koskevaan keskusteluun. Tulkitsen voimaantumisen kokemuksen olevan yhteydessä oppilaan itsearvostukseen oppilaan kasvua tukevan arvioinnin syvimpään olemukseen. Miten sosiaalisesta toiminnasta/ käyttäytymisestä annetaan palautetta yksilölle/ ryhmälle silloin, kun ei olla toimittu koulun tai luokan yhteisten sopimusten mukaan - Hyvä kokemus siitä, miten tämä on onnistunut silloin, kun on esimerkiksi viitattu luokan yhteisiin sopimuksiin 23
24 Tunteiden säätelyssä haasteita: oppilas hermostuu. Turhautuminen saa aikaan voimakkaan reaktion: kirjat lentävät lattialle ja oppilas joko jumittuu/jatkaa muuta kuin yhdessä sovittua toimintaa. Miten sosiaalisesta toiminnasta/ käyttäytymisestä annetaan palautetta yksilölle/ ryhmälle silloin, kun ei olla toimittu koulun tai luokan yhteisten sopimusten mukaan. Miten löydetään oikeita vahvuuksia silloin, kun lapsen käyttäytymisessä on paljon haasteita? Millä tavoin löydetään ja annetaan myönteistä palautetta, joka on todellista? Esimerkki edelliseen kysymykseen liittyvästä tilanteesta: - Lapsi tulee luokkaan uutena oppilaana ja opettajalla on tietoa lapsen aikaisemmasta koulunkäynnistä ja hänen haasteistaan Millainen yhteistyö lapsen, kodin ja uusien koulutovereiden kanssa tukee/ auttaa löytämään tilanteita, joiden kautta todellista myönteistä palautetta voidaan antaa ja ilmapiiriä rakentaa? Parin ensimmäisen koulutunnin jälkeen oppilas alkaa väsyä. Puheääni on kimeä ja korkea. Oppilas turhautuu helposti ja ärsyyntymiskynnys on matala. Ärsyyntyessään oppilas käyttäytyy helposti aggressiivisesti. Välillä oppilaasta tuntuu niin pahalta, että haluaisi karata ja yrittääkin sitä joskus. 24
25 Mikä auttoi edellisessä OH3-harjoittelussa arvioinnin suunnittelua ja toteuttamista? Käsityön jaksossa oli tavoitteena suunnitella ja toteuttaa kranssi: Itsearvioinnissa oppilas arvioi suunnitelmaa ja sitä, miten hän toteutti suunnitelmaansa sekä lopputulosta. Arviointi hymynaamoin. Tämän lisäksi opettajan terveiset samoista asioista. Havaintojen teko oppilaista: Kun kirjoitan havaintoja oppilaista, en mene oppilaan persoonaan esim. Olet vilkas. Keskityn oppilaan toimintaan ja havaintoihin pyrin kirjaamaan konkreettisia esimerkkejä toiminnasta, mihin arviointi/palaute kohdistuvat. Elina Jokiahon tutkimuksesta Esi- ja alkuopetusikäisten lasten minäkuvia. Päämääränä hyvä itsetunto: lapset arvioivat itseään, opettaja tukee arviointia Liite 3: Joko osaan? (Jokiaho 2002, 131) Hymynaama: ma, ti, ke, to, pe sekä open terveiset - Rauhoitun paikalleni pyytämättä - Pyydän puheenvuoron viitaten - Kuuntelen toisten puheenvuorot - Menen välitunnille viivyttelemättä - Otan kaverin mukaa n leikkeihin - En kiusaa kaveria 25
26 Elina Jokiahon tutkimuksesta Esi- ja alkuopetusikäisten lasten minäkuvia. Päämääränä hyvä itsetunto: lapset arvioivat itseään, opettaja tukee arviointia Liite 3: Joko osaan? (Jokiaho 2002, 131) Hymynaama: ma, ti, ke, to, pe sekä open terveiset - Toimin vapaaehtoisesti eli pyytämättä - Kiitän ja tervehdin - En puhu toisen puheenvuoron aikana - Kannustan toisia - Minut otettiin mukaan leikkiin - En jätä naulakkoa sotkuiseksi Elina Jokiahon tutkimuksesta Esi- ja alkuopetusikäisten lasten minäkuvia. Päämääränä hyvä itsetunto: lapset arvioivat itseään, opettaja tukee arviointia Liite 5: Hyvän mielen hattu (Jokiaho 2002, 133) - Mikä leikissä oli mukavaa? - Minä olen hyvä - Mikä leikissä oli tylsää? - Haluaisin olla parempi 26
27 Elina Jokiahon tutkimuksesta Esi- ja alkuopetusikäisten lasten minäkuvia. Päämääränä hyvä itsetunto: lapset arvioivat itseään, opettaja tukee arviointia Liite 8: Kuvataiteen itsearviointi (Jokiaho 2002, 136) 1. Valitse työ, mitä oli mukava tehdä - Mikä työn tekemisessä oli mukavaa 2. Valitse työ, mitä oli tylsä tehdä - Mikä työn tekemisessä oli tylsää 3. Mikä on mielestäsi paras/onnistunein työsi? Miksi? 4. Mitä uusia asioita haluaisit oppia? Keksitkö itse jonkin asian, mikä tästä puuttuu? Ihme. Irene Arviointi työvälineenä. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen. Opetus Jyväskylä: PS-KUSTANNUS. Oppimistaidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot 1= ei hallitse ollenkaan, 2= hallitsee jonkin verran, 3= hallitsee hyvin, 4= hallitsee erittäin hyvin, kirjoittaen lisätietoja Oppimistaidot -tarkkaavuus -tavoittellisuus - työn suunnittelutaidot - työskentelytaidot - arviointitaidot 27
28 Sosiaaliset taidot - Ryhmään osallistuminen - Neuvon ja avun pyytäminen - Asettuminen toisen asemaan - Vuorovaikutustaidot - Sääntöjen noudattaminen Tunnetaidot - Itsetuntemus: tietoisuus omista tunteista, tietoisuus omista rajoista ja vahvoista puolista - Itsehallinta: itsekuri, luotettavuus, joustavuus - Motivoituminen koulutyöhön: vastuu koulutehtävistä, halu kehittyä Perusopetuksen opetussuunnitelma 8.1 Arviointi opintojen aikana Kuopio Oppilaan itsearviointi vuosiluokilla 1-9 (Linkki itsearviointilomakkeisiin) 28
Oppimisen ohjaaminen ja arviointi. OPS tavoitteet. Arviointi
OH3 Elina Törmä Kevät 2015 Oppimisen ohjaaminen ja arviointi Oppimisprosessi diagnostinen (lähtötason arviointi) formatiivinen (ohjaa ja tukee oppimisprosessia) summatiivinen (jakson tai lukukauden päätteeksi)
Arviointi, OH3. Sirpa Eskelä-Haapanen Syksy 2015 kevät
Arviointi, OH3 Sirpa Eskelä-Haapanen Syksy 2015 kevät 2016 1.9.2015 Rekisteriote tulee näyttää sekä KK- että KM -tutkintoon ennen opetusharjoittelun alkamista. Jo alkaneen OH3 osalta on toimittava siten
Arviointi, OH3. Kevät 2017
Arviointi, OH3 Kevät 2017 Orientointi arvioinnin olemukseen Arviointi on monella tapaa haastava aihe. Opettajan työssä arviointi on jatkuvasti läsnä. Arviointi on välttämätöntä, koska se auttaa itse kutakin
Arviointi, OH3. Sirpa Eskelä-Haapanen Syksy 2016
Arviointi, OH3 Sirpa Eskelä-Haapanen Syksy 2016 Orientointi arvioinnin olemukseen Arviointi on monella tapaa haastava aihe. Opettajan työssä arviointi on jatkuvasti läsnä. Arviointi on välttämätöntä, koska
Tavoitteena oppimista edistävä arviointi
Arviointiluento OH3 kevät 2018 Tavoitteena oppimista edistävä arviointi Merja Kuosmanen; Elina Törmä Arviointi punaisena lankana Arviointi kulkee punaisena lankana opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Arviointi, OH3 Kevät 2017
Arviointi, OH3 Kevät 2017, OKL Arviointi, OH3 Kevät 2017 Luento perustuu Sirpa Eskelä-Haapasen arviointiluentoon Arviointi, OH3 - Syksy 2016 (ks. diojen lähdeviitteet) Elina Törmä 1 Orientointi arvioinnin
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
Luku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
Mahtispalautteen antaminen
Opettajan vinkit Tekniset asiat 1. Luo luokkasi oman ope-tilisi kautta, täyttämällä luokan tiedot ja lisäämällä oppilaat yksitellen. Paina save and lock settings. Huomaathan, että sen ja tulosta QR-koodit.
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
Koulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20
1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös
Mitä arvioidaan ja milloin?
Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja
Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen
Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?
ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
Kuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
Kempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin
Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus
Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa
OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017
OPPIMISEN ARVIOINTI Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017 1 OPPIMISEN ARVIOINNIN KOKONAISUUS PL 22 Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
Arviointitiedote. Vuosiluokat 1-6
Arviointitiedote Vuosiluokat 1-6 Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, OPS 2016, astui voimaan 1.8.2016. Uuden opetussuunnitelman myötä myös arviointi muuttuu ja kehittyy. Puolalan koulun oppilasarviointi
Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari
Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014
Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)
Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Lapsilla ja nuorilla on joskus erilaisia syitä jäädä pois koulusta. Joillakin on koulussa paha olla, joillakin on vaikeuksia toisten ihmisten kanssa, jotkut vain
Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016
Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään
Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu
Oppilaskysely07 Hatsalan klassillinen koulu 0.4.07 Taustatiedot I. Valitsesi oma koulusi seuraavista... Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden
Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija
Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018 - Koonti: Arjen rutiinit tiimi, 30.10.2018 Tiedoksi hyvinvointilautakunnalle marraskuussa 2018 Tämän tasa-arvosuunnitelman pohjana on vuoden
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
Kokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
Ajatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
Nuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön