Linkki esitelmätiivistelmiin:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf"

Pertti Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Riistapäivät 2010 Linkki esitelmätiivistelmiin: Valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidettiin Turussa. Tämän vuoden riistapäivien teemana oli riistan liikkuminen, vaellukset sekä runsastuneet lajit ja niiden aiheuttamat ristiriidat Ohjelman tavoitteena on teemasta riippuen käsitellä ajankohtaisia tutkimustuloksia eri näkökulmista. Ohjelmaa suunitellaan yhteistyössä eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Päivät järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsäsäjäin Keskusjärjestö. Riistapäivät on riista-alan ihmisten kohtaamispaikka. Pitopaikka vaihtelee vuosittain. Osanottajia on jo usean vuoden ajan ollut yli 200. Poimintoja esityksistä ja katsaus palautteisiin Ohjelman sisältöön oltiin vastaajien keskuudessa vähintään melko tyytyväisiä. Ohjelman sisältö oli yli 70 prosentille vastaajista erittäin tai melko hyödyllinen työn kannalta. Yli 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväinen myös muihin järjestelyihin. Palaute on palkitsevaa järjestäjien kannalta, mutta kehitettävää silti on. Tällä kertaa majoitus ja neuvottelupäivien pitopaikka olivat etäällä toisistaan, sen koki muutama osallistuja hankalaksi. Päivien ohjelman aikataulu puhutti suuntaan ja toiseen. Riistaillallinen ja riistaruokien maistajaiset saivat maistuvuudessaan kiitosta, hintaa pidettiin joissakin palautteissa kalliina. Ohjelmaehdotuksia seuraaville riistapäiville saimme kiitettävästi ja ne luetaan tarkkaan. Muun muassa riistantutkimuksen ajankohtaisia aiheita, riistaeläinten sairauksia ja eräkulttuuria käsitteleviä aiheita toivotaan, Voisiko suomalainen metsästystapa, eräkulttuuri olla vientituote? Myös tutkimuksen rahoituksesta ollaan kiinnostuneita. Vaihtelevuutta esityksiin saataisiin esimerkiksi haastattelemalla asiantuntijaa tai asiantuntijoita. Tänä päivänä myös kansainvälisyys nousee esille. Palautteissa toivottiin muun muassa tietoa miten kansainvälisyys vaikuttaa metsästykseen sekä kokemuksia riistakantojen hoidosta että tutkimuksesta muualla. 84 henkilöä, hiukan alle 40 prosenttia osanottajista antoi palautteen.

tutkimustuloksia eri näkökulmista. Ohjelmaa suunitellaan yhteistyössä eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

2 Riistapäiville Turun konservatorion Sigyn-saliin kokoontui noin 230 riista-alan asiantuntijaa, opiskelijaa ja toimihenkilöä. Vastanneista 30 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 23 prosenttia järjestöissä, 14,5 prosenttia työskenteli tai opiskeli yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa, 10 prosenttia oli RKTL:n henkilöstöä, muista tutkimuslaitoksista osallistui vastanneista 7 prosenttia ja 12 prosenttia työskenteli yrityksissä ja muissa eri yhteisöissä. Palautteissa tuli esille myös yhteistyön merkitys eri toimijoiden välillä. Tutkimusprofessori Hannu Pöysä avasi vuoden 2010 Riistapäivät Turussa. Esitelmien hyödyllisyys ja kiinnostavuus arvioitiin kokonaisuutena hyväksi. Hirven liikkuminen ja susikannan levittäytyminen nousivat kiinnostavuuden kärkeen. Niitä toivottiin seuraavillekin Riistapäiville. Tällä kertaa erikoistutkija Jyrki Pusenius kertoi hirvieläinten liikkeistä. Esitystä pidettiin lähes 90-prosenttisesti vähintään melko hyödyllisenä ja kiinnostavana. Hirvien liikkumisen tutkimuksen lähtökohtana on näkemys, että liikkeiden ja näiden syiden entistä parempi tuntemus on välttämätöntä hirvikannan säätelyn ja yhdyskuntarakentamisen suunnittelun yhteensovittamisessa. Perimmäisenä tavoitteena on tuottaa tietoa hirvikolareiden ja hirven aiheuttamien metsätuhojen ehkäisemiseksi.

prosenttia oli RKTL:n henkilöstöä, muista tutkimuslaitoksista osallistui vastanneista 7 prosenttia ja 12 prosenttia työskenteli yrityksissä ja muissa eri yhteisöissä.

3 Erikoistutkija Jyrki Pusenius käsitteli esitelmässään hirvieläinten liikkeitä. Keskeinen tutkimusongelma on selvittää, kuinka laajalle säteelle hirvet levittäytyvät siirtyessään talvehtimisalueiltaan kesäelinpiireille ja edelleen metsästysajaksi. Tieto on erityisen hyödyllistä suunniteltaessa metsästyksen alueellista painottamista talvehtimisalueiden läheisyydessä. Professori Pekka Niemelä Turun yliopistosta näkee hirven moniulotteisena riistaeläimenä. Hän käsitteli esitelmässään keskeisiä mutta vähän huomiota osakseen saaneita hirvitutkimuksen alueita: hirven metsäekosysteemivaikutuksia, vaikutuksia muihin riistaeläimiin, biodiversiteettivaikutuksia, hirvenvasojen sukupuolten lukusuhde tta. Hän arvioi esitelmässään myös ilmastonmuutoksen vaikutusta hirvieläinten käyttäytymisen perusteella. Ilmastonmuutoksen on oletettu muuttavan Suomen metsät lehtipuuvaltaisiksi. Hirvieläinten valikoiva laidunnus toimii kuitenkin tätä kehityssuuntaa vastaan. Professori Pekka Niemelän esitelmä Hirvi moniulotteinen riistaieläin avasi kuulijoille hirvitutkimuksesta harvoin esiteltyjä aiheita. Hirven runsastumista on edistänyt tehostunut metsänhoito, joka on luonut runsaasti taimikoita ja kattanut hirvelle runsaan ruokapöydän. Hirvi kookkaana kasvinsyöjänä kuluttaa suuren määrän kasvibiomassaa. Lisäksi hirven ravinnonkäyttö on valikoivaa. Siksi hirvi on alkanut voimallisesti muokata metsäekosysteemiä. Ekologit pitävät hirveä avainlajina, jonka ruokailukäyttäytyminen ja populaatiokoon muutokset heijastuvat koko metsäekosysteemiin. Samalla hirvi tuottaa monipuolisesti ns. ekosysteemipalveluja jotka vuorostaan heijastuvat laajalti yhteiskuntaan. Ilpo Kojolan esitelmää susikannan levittäytymisestä piti erittäin hyödyllisenä ja kiinnostavana työn kannalta lähes 60 prosenttia vastaajista, 26 prosenttia melko hyödyllisenä.

Tieto on erityisen hyödyllistä suunniteltaessa metsästyksen alueellista painottamista talvehtimisalueiden läheisyydessä.

4 Erikoistutkija Ilpo Kojolan esitelmä susikannan levittäytymisestä oli yksi kiinnostavimpina pidetyistä esitelmistä. Pesivän susikannan esiintymisalue on laajentunut moninkertaisesti Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Länsirannikolla todettiin ensimmäinen lisääntyminen vuonna Varsinais-Suomessa sudet ovat pesineet vuodesta 2005 lähtien. Lisääntyvän susikannan esiintymisalueen laajentuminen on hieman lisännyt yhteyksiä Skandinavian ja Suomen susikantojen välillä. Skandinavian kanta kärsii edelleen sukusiittoisuudesta. Susipentueiden määrä Suomessa nelinkertaistui vuosijaksolla ,mutta pesintöjen määrä on sen jälkeen hieman vähentynyt. Tutkimuslaitoksen tietojen mukaan Suomessa syntyi 25 susipentuetta vuonna 2006 ja 20 vuonna Kuva: Ilpo Kojola Yli 80 prosenttia vastaajista piti tutkija Janne Sundellin esitelmää ihmisen ja karhun kohtaamisesta vähintään melko hyödyllisenä. Tutkimustietoa on aika niukasti. Kohtaamiset jäävät useimmiten raportoimatta tai jopa kokonaan ihmisiltä huomaamatta. Karhun haju- ja kuuloaisti ovat selkeästi ihmisen vastaavia aisteja herkemmät, joten karhu havaitsee metsässä lähestyvän ihmisen jo pitkän matkan päästä ja pystyy halutessaan välttämään lähemmän kontaktin. Tutkija Janne Sundell Helsingin yliopistosta on tutkinut ihmisen ja karhun kohtaamista. Paikannus- ja tietoliikennetekniikkojen kehittyminen on mahdollistanut uudenlaisen käyttäytymistutkimuksen. Menetelmällä, jossa tutkimuskohde on varustettu GPS-satelliittipaikantimella ja sen yhteydessä olevalla GSM-matkapuhelimella pystytään seuraamaan karhun käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa lähes reaaliaikaisesti.

Varsinais-Suomessa sudet ovat pesineet vuodesta 2005 lähtien. Lisääntyvän susikannan esiintymisalueen laajentuminen on hieman lisännyt yhteyksiä Skandinavian ja Suomen susikantojen välillä.

5 Tutkija MerviKunnasrannan esitelmä rysähallien satelliittiseurannasta sai myös kiitosta palautteen antajilta. Itämerellä nähtiin kevään 2009 laskennoissa noin hallia. Hallien runsastumisen myötä niiden aiheuttamat vahingot rannikkokalastukselle ovat lisääntyneet. Itämeren hallien laskentakanta vuonna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii rysistä kiinni otettujen hallien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Rysähallien satelliittiseurannalla halutaan erityisesti selvittää, kuinka laajalla alueella pyydyksistä oletettavasti kiinnostuneet yksilöt liikkuvat ja kuinka paljon kyseiset hallit oleilevat rannikkokalastusalueilla.

Itämeren hallien laskentakanta vuonna 2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii rysistä kiinni otettujen hallien liikkumista ja elinympäristön käyttöä.

Samankaltaiset tiedostot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi