Suurpetokantojen arviointi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suurpetokantojen arviointi"

Inkeri Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL

25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500

3x 400 350 300 250-300 250 200 150 100 50 0

1984 1990 1996 2002 2008 500 450 5x 400 350

3 Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa ( ) x x 1500 kesä Karhu 1000 Ilves x Susi x Ahma

350 300 250-300 250 200 150 100 50 0 1978 1984 1990 1996 2002 2008 Susi 0 1978 1984 1990

4 Sisältö Kannanarviointimenetelmien kuvaus Käytössä olevien metodien arviointia Keskiössä karhu ja susi

5 Suurpetokantojen arvioinnin aineistot Suurpetoyhdyshenkilöiden havainnot (n henk., TASSU) Pesinnät ja pentueet Hirvenmetsästäjien tekemät havainnot (SORKKA) Riistakolmioaineistot Telemetria aineistot, lumijäljitykset Jätösten geneettiset analyysit Organisoidut talvilaskennat (Suomen riistakeskus, metsästäjät, RKTL)

, TASSU) Pesinnät ja pentueet Hirvenmetsästäjien tekemät havainnot (SORKKA)

6 Havaintoaineiston suurimmat ongelmat Havainnoinnin intensiteetin alueelliset erot Aktiivisuuteen voi vaikuttaa mm. lupapolitiikka havaintolakot Pohjois Suomessa harva havainnoitsijaverkosto (valtaosa Lapin havainnoista saadaan Metsähallitukselta) Ekstrapolointi uhkarohkeaa, koska myös kannantiheys varioi moninkertaisesti jopa naapurikuntien välillä

lupapolitiikka havaintolakot Pohjois Suomessa harva havainnoitsijaverkosto (valtaosa

7 Pentuehavainnot ja pentueet Havainnot (705) -> pentueet (151) -> kokonaisyksilömäärä D. Green

8 Pentuehavainnot pentueiksi Havaintojen päivämäärät, keskinäinen sijainti, pentujen määrä havainnoissa, naaraan etutassun leveys Pentueiden liikkuvuus ja elinpiirit

9 Karhukanta arvion haasteet ja ongelmat Pentuehavaintojen tarkastaminen Pentueiden elinpiireissä päällekkäisyyttä Alueelliset erot elinpiirien koossa Metsästyksen vaikutus liikkuvuuteen Metsästyksen vaikutus havainnoinnin vuodenaikaisuuteen

Alueelliset erot elinpiirien koossa Metsästyksen vaikutus

10 Pentueiden elinpiirit Keski- ja Itä-Suomessa Kiima-aika D.Green

11 Kuva: Seppo Ronkainen

Suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamat susihavainnot 6 000 Yksilömäärä havainnossa: Havaintojen

12 Suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamat susihavainnot Yksilömäärä havainnossa: Havaintojen lukumäärä yks. 2 yks. >2 yks Vuosi

Havaintojen lukumäärä 5 000 4 000 1 yks. 2 yks.

Susikannan seurannan tärkeimmät aineistot Suupetoyhdyshenkilöiden havainnot Kartoitetaan laumojen ja reviiriä merkitsevien parien reviirien rajat GPS paikannuksista

13 Susikannan seurannan tärkeimmät aineistot Suupetoyhdyshenkilöiden havainnot Kartoitetaan laumojen ja reviiriä merkitsevien parien reviirien rajat GPS paikannuksista ja lumijälkiseurannoin Suomessa elävistä laumoista % sellaisia, joissa vähintään yksi GPS lähetin Laumojen yksilömäärä saadaan selville lumijälkiä seuraamalla

paikannuksista ja lumijälkiseurannoin Suomessa elävistä laumoista 40 60 %

14 Kannanseurannan kannalta tärkeät piirteet suden biologiassa Laumoilla ja pareilla sekä joillakin yksin elävillä susilla on reviiri, jonka pinta ala Suomessa keskimäärin km 2 (vaihteluväli km 2 ) Susilauma muodostuu emoista ja niiden pennuista, lauman yksilömäärä Suomessa keskimäärin 7,0 sutta (vaihteluväli 3 15 yks.) Susilauma tai susipari ei hyväksy vieraita susia reviirilleen Susilauma on huomattavan usein hajallaan Sudet liikkuvat keskimäärin km (10 60 km) vuorokaudessa Yksinään liikkuvien osuus keskitalvella noin 15% kokonaismäärästä (lisätään laumoissa ja pareina elävien susien lukumäärään)

15 Susilaumat Pohjoismaissa Aronsson et al 1999; Wabakken et al. 2007; 2012

16 Pentuelaumat 2012 (12+5)? Suomi Suomi/Venäjä kadonnut talvella 2012/2013

Susikanta arvion muodostaminen Laumoissa olevien susien lukumäärä + pareina elävien susien lukumäärä + yksinään liikkuvat sudet Yksinään liikkuvien osuus on

osuus susikannassa 40 %, pentuja keskimäärin 4,0 /pentue, näin esimerkiksi 20 pentuetta (80 pentua) merkitsee noin 200 sutta Suomen ja Venäjän rajan molemmin

17 Susikanta arvion muodostaminen Laumoissa olevien susien lukumäärä + pareina elävien susien lukumäärä + yksinään liikkuvat sudet Yksinään liikkuvien osuus on syys ja keskitalvella 15 % susikannan yksilömäärästä Karkea kokonaisyksilömäärä saadaan myös kertomalla pentuelaumojen lukumäärä luvulla kymmenen (pentujen osuus susikannassa 40 %, pentuja keskimäärin 4,0 /pentue, näin esimerkiksi 20 pentuetta (80 pentua) merkitsee noin 200 sutta Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvien laumoissa ja pareissa olevista susista lasketaan Suomen kantaan kuuluviksi 50 %.

18 GPS-paikannukset, reviirit ja yksilömäärät

19 Vaelluksia synnynreviireiltä

20 Suden maastolaskennan sudenkuopat Jälkien tunnistaminen Päällekkäislaskennan poissulkeminen

Samankaltaiset tiedostot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850