Kestävä riistatalous

Transkriptio

1 Kestävä riistatalous Metsäakatemia Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association

2 Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat Suomessa vähissä ja metsästys kontrolloimatonta. Kaukaisimmilta korpimailta hirven sattuessa ihmisten lähettyville, se sai peräänsä kaikki kynnelle kykenevät. Samoin kävi suurpedoille. Tuolloin muutaman lampaan tai lehmän talolle oli katastrofi menettää yhtään eläintä. Pedoilla oli nähtävissä suora yhteys ihmisten toimeentulolle ja jopa selviämiselle. Vuonna 1921 perustettiin Suomen Yleinen Metsästäjäliitto luomaan metsästykseen järjestäytyneet olot ja kitkemään salametsästys. 50- luvulla nimi lyhennettiin Suomen Metsästäjäliitoksi.

3 Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa Metsästäjäliitto onnistui tavoitteessa metsästysseuratoiminnan avulla. Ennen seuratoimintaa riistaeläin oli tavattaessa saatava saaliksi ennen kuin joku muu sen ottaisi, ja toiminta ei ollut kestävää. Seuran perustamisesta alueelle muodostui näkemys, jossa alueen sisällä oleskeleva riistaeläin nähtiin varana. Tällöin yhteisesti sovittava kestävä käyttö antoi mahdollisuuden metsästää tuottoa -myös seuraavana vuonna. Tätä yhteistä riistavaraa myös varjeltiin ja salametsästys käytännössä loppui. Alueen vahtiminen ei ollut enää maanomistajan murhe, vaan metsästysseuran jäsenten omatoimista toimintaa. Asetelmana palkattu riistanvartija vastaan yhteisö, muuttui yhteisön itsensä kontrolloimaksi ja maanomistajalle ilmaiseksi. Muutaman vuosikymmenen kuluessa metsästys organisoitui pääsääntöisesti metsästysseuroissa tapahtuvaksi. Tämä loi myös edellytykset riistanhoidolle ja kestävälle riistataloudelle.

4 Metsästysharrastuksen ohjaus Suomessa Tänä päivänä metsästys mitoitetaan riistakantojen mukaan. Metsästäjät tuottavat seuroissa riistakantojen laskentatietoa erillislaskennoista ja riistakolmioista. Luonnonvarakeskus tuottaa tiedosta tilastoja ja johtopäätöksiä, jotka vaikuttavat päätöksiin kulloinkin kestävistä metsästysmääristä. Valtakunnallista ohjausta tehdään maa- ja metsätalousministeriössä ja toteutetaan Riistakeskuksessa Maakuntatasolla toimivat Riistakeskuksen aluetoimistot Kuntatasolla ohjausta on Riistakeskuksen riistanhoitoyhdistysten kautta Paikallistasolla päätöksiä tekevät seurat Metsästäjäliitto vaikuttaa kautta linjan

5 Riistanhoito metsästyksen sivutuotteena Metsästyslain 3 Riistanhoidon määritelmä: Riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Jo metsästyksen mitoitus, jolla esimerkiksi hirvikanta pidetään tietyllä tasolla, on riistanhoidollinen toimenpide. Kun metsästys on organisoitua ja ohjattua, lajien keskinäinen ja kantojen elinympäristöön (mukaan lukien ihmistoiminta) suhteutettu tasapaino säilyy tavallisen metsästäjän näkökulmasta metsästyksen sivutuotteena. Lisäksi on suoraa riistanhoitoa mm. ruokinnan, vieraspetojen poiston ja elinympäristöjen parantamisen avulla.

6 Riistatalous Kestävää metsästystä Hyvinvointia, virkistystä, liikuntaa Riistaruokaa Luonnonhoitoa Riistanhoitoa Riistavarojen kartoittamista, laskentoja Yhteiskunnan huomioimista; vahinkojen torjuntaa, vahinkojen korvaamista pyyntilupamaksuista, valtion riistaorganisaatiorakenteiden rahoittamista Lupamaksuja Kaupankäyntiä; metsästystä, lihaa, metsästysmuistoja, tarvikkeita, matkustusta

7 Riista riistataloudessa Riistatalous on laaja käsite ja koskee kaikkea riistan ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Riistavarat eli riistakannat ovat keskeinen riistatalouden asia, jota tulee voida hyödyntää. Kestävä hyödyntäminen on jatkuvuuden tae. Jos toiminta ei ole kestävää, se loppuu nopeasti. Riistanhoito tähtää kestävyyteen. Elinympäristön muuttuminen on merkittävin kantaan pitkäkestoisesti vaikuttava tekijä. Elinympäristön ohella riistakantaan vaikuttaa mm. petopaine, liikenne, talvi, ikäjakauma, terveys, ihmistoiminnan infrastruktuuri, sosiaalinen kestävyys, vahingot jne. Suurten riistaeläinten määrä on poliittinen päätös. Paljonko hirviä, peuroja, karhuja ja susia yhteiskunta kestää, haluaa tai sietää.

8 Esimerkki kestävästä metsästysmitoituksesta Metsästys kohdistuu tuottoon. Esimerkiksi kun vuosittain 100 eläintä tuottaa 100 jälkeläistä, joista pedot, liikenne ja talvi vie 70, jää metsästettävää 30 yksilöä kannan pysyessä vakaana. Metsästystä voidaan säädellä tehokkaasti, mutta muuta kuolleisuutta hyvin vähän. Jatketaan edellä mainittua pelkistettyä esimerkkiä. Jos kantaa halutaan vähentää, metsästetään yli 30 yksilöä. Jos kantaa halutaan lisätä, metsästetään alle 30 yksilöä. On tärkeää, että kannassa on metsästettävää. Tällöin kanta on säädeltävissä. Jos metsästettävää osuutta ei ole, ei ole varaventtiiliä missä joustaa muun kuolleisuuden noustessa. Jos kuolleisuus ilman metsästystä on yli tuoton, kanta näivettyy vääjäämättä ja sen vakaaksi saaminen on mittava ja vaativa urakka joka ei välttämättä onnistu.

9 Kestävä riistatalous Riistatalous on kestävällä pohjalla kun riista voi hyvin, se sopii yhteiskuntaan, se tuottaa ja sitä voidaan hyödyntää. Riistataloudesta tulee mieleen herkästi myös kaupallinen metsästys. Yritystoimintana riistaa hyödynnetään Suomessa toistaiseksi vähän. Yritystoiminnalle runsas ja kestävä riistakanta on elintärkeä hyödyke. Tyhjä metsä ei myy. Suomalaiset riistakannat ovat yritystoimintaa ajatellen mitättömät. Kannattavaa on lähinnä kasvatetun riistan ympärille luotu toiminta. Kaupallinen metsästys vaatii myös tarpeellisen määrän yhtenäistä, mieluiten omaa maata toimiakseen. Vuokramailla eri sidosryhmien tahtotilojen hallinta on erittäin haasteellista ja vuokrat sekä muut kustannukset tekevät toiminnasta helposti kannattamatonta.

10 Kestävä riistatalous Suomessa tilojen keskikoko on pieni. Toimivimmin metsästys kyetään järjestämään yhdistyksenä, jossa useimmin suuri osa jäsenistöstä koostuu maanomistajista itsestään ja maanomistajien naapureista sekä muista paikallisista. Tämä malli luo paikallisesti, sosiaalisesti ja riistan kannalta kestävän riistatalouden kokonaisuuden.