Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa

Transkriptio

1 Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL

2 Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin hallikanta, on kasvanut voimakkaasti parin viime vuosikymmenen aikana: v.2011 laskennoissa nähtiin noin hallia.

3 Suomen alueella tavattavien hallien määrä oli v.2012 laskennoissa noin yksilöä. Hallinmetsästys alkoi Suomessa uudestaan 1998, Ahvenanmaalla 1999 ja Ruotsissa Saalis 60 hallia v.2000 ja 495 v

4 Ristiriita hylkeiden ja kalastuksen välillä Kuva: Mervi Kunnasranta Varsinkin hallit aiheuttavat ongelmia kalastukselle. Hylkeet syövät ja vahingoittavat kalaa, pelottavat kaloja pyydysten läheltä, rikkovat pyydyksiä, myös hukkuvat pyydyksiin.

5 ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä RKTL: Raisa Tiilikainen, Kaarina Kauhala, Katja Paalanen, Annika Herrero, Sami Reunanen & Petri Timonen. Helsingin yliopisto, biotieteiden laitos: Reijo Käkelä & Iiris Kokkonen; ympäristötieteiden laitos: Sakari Kuikka & Inari Helle. Ruotsin maatalousyliopisto SLU: Karl Lundström & Teija Aho. Tarton yliopisto, Viron meriinstituutti: Markus Vetemaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Ruotsin luonnonhistoriallinen museo Ahvenanmaan maakuntahallitus WWF Suomi Kalastajat ja metsästäjät

6 Hanke täydentää aiempaa tutkimusta hyljevahinkojen laajuudesta, ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden vaikutuksista hyljekannan kokoon, ja hylkeiden ravinnonkäytöstä. Saaret ja saaristo-alaohjelma

7 Hylje-kalastus-ristiriita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kartoitetaan ammattikalastukselle aiheutuvien hyljevahinkojen laajuutta sekä ihmisen aiheuttamaa hyljekuolleisuutta. Selvitetään hyljeturismin tilaa ja mahdollisuuksia. Etsitään ratkaisumalleja hylkeiden ja kalastuksen välisen ristiriidan pienentämiseksi ja paikallisen elinkeinon tukemiseksi yhdessä sidosryhmien kanssa.

8 Riskinarviointi ja päätöksentekoanalyysi Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Tuotetaan hankkeessa tuotetun tiedon pohjalta hyljekannan vaihtelua kuvaava riskimalli, jota voidaan hyödyntää Itämeren hylkeiden kannanhoidossa ja päätöksenteossa. Arvioidaan erilaisten hyljekantojen hoitopäätösten vaikutuksia Itämeren hyljekantoihin.

9 Hallien ekologinen rooli Itämeressä Ruotsin maatalousyliopisto SLU Selvitetään Itämeren hallin ravinnonkäyttöä ja sen ajallista ja alueellista vaihtelua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Traanin rasvahappokoostumus- ja lihaksen isotooppianalyysit sekä ruuansulatuskanavan kova-ainesja DNA-analyysit. Verrataan eri menetelmillä saatujen tulosten vaihtelua ja hallien ekologista roolia Itämeressä.

10 Toteutus Keräämme hyljenäytteitä metsästäjiltä ja kalastajilta: Suomesta yhteensä 64 ( ) Ruotsista yhteensä 57 ( ) Virosta yhteensä 29 Yhteensä 150 hyljenäytettä v Keräämme tietoja sivusaalishylkeiden määrästä ja dokumentoimme hyljevahinkoja. Kalastajahaastattelut hyljevahingoista: Yhteensä 34 kalastajaa haastateltu (KY 14, UM 10, VS 10). Lähes kaikkien vastaajien mielestä hylkeet ovat merkittävä haitta elinkeinon harjoittamiselle.

11 Toteutus jatkuu Järjestämme keskustelutilaisuuksia, joissa kalastajilla on mahdollisuus tuoda omia näkemyksiään esille, ja joissa keskustelemme toimenpiteistä hyljevahinkojen ehkäisemiseksi. Kotka Helsinki RKTL Viikinkaari 4, Turku Kevät-kesä 2013 hyljeturismin mahdollisuudet. Syksy 2013 loppuseminaarit/työpajat.

12 Harmaahylkeiden satelliittiseurantatutkimus yhteistyössä ammattikalastajien kanssa Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

13 HANKKEEN TAVOITTEET RKTL on selvittänyt ponttonirysillä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä GPS/GSMseurantalaitteiden avulla (yhteensä 21 merkittyä hallia vuosina Selkämeren ja Suomenlahden rannikoilla). Tavoitteena tutkia mm. ovatko pyydyksissä kaloja syövät halliyksilöt sinne sattumalta osuvia vai käyvätkö vain tietyt yksilöt ruokailemassa rysissä. Tuloksia voidaan hyödyntää hyljekantojen hoidossa sekä pyydysteknisten ratkaisujen kehittämisessä. RKTL, Esa Lehtonen 13

14 Tekstiviesti matkapuhelimeen kun hylje rysässä Hallien elävänäpyyntimenetelmä ponttonirysällä Menetelmä julkaistu: Fisheries Research 102 (2010) Technical note, Live-capture of grey seals in a modified salmon trap 14

15 GPS/GSM seurantalaite Nopea sijainnin tallennus mikäli antenni veden pinnalla Myös sukellussyvyyden, maissaoloajan ja lämpötilan tallennus Toiminta-aika noin 9 kk Tietojen tallennus puskurimuistiin josta lähetys seurantajärjestelmään kun eläin saapuu matkapuhelinverkkoon (viive). Irtoaa karvanvaihdon yhteydessä Paino 400 g 15

16 Satelliittiseuranta Selkämerellä Hallien syysajan elinpiirit sijaitsivat pääosin Eurajoen ja Merikarvianjoen jokisuilla. Näillä alueilla harjoitettiin verkko- ja rysäkalastusta syys-marraskuussa. Jokisuut houkuttelevat mm. syyskudulle nousevaa siikaa. Lisäksi ydinvoimalan lauhdevedet Eurajoen suulla voivat houkutella kaloja alueelle talvi oli leuto ja GPS/GSM hallit pysyivät rannikolla jokisuiden läheisyydessä myös talvella koska jääpeitettä oli Selkämerellä vain rannan läheisyydessä. Talvella jäätä oli laajemmalla alueella ja hallit (4 yksilöä) vaelsivat Itämeren pääaltaan alueelle. RKTL Halli-GPS 2009 kaikkien yksilöiden paikannukset 16

17 Satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Loviisan edustalla 2010 vapautetut kolme hallia suosivat kesän ja syksyn aikana hylkeidensuojelualueita ja vierailivat sieltä toistuvasti mm. Pellingin, Loviisan, Pyhtään ja Kotkan alueen kalanpyydyksillä 17

18 Valio 147 kg, 1 uudelleen vapautus Porissa Santeri 171 kg, 3 uudelleen vapautusta Merikarvialla Mikko 156 kg, 2 uudelleen vapautusta Porissa Neljä hallia vapautettu uudelleen 1-3 kertaa merkinnän jälkeen samoista ponttonirysistä syksyllä 2009 ja 2010 Selkämeren ja Suomenlahden hankkeissa Crispen 88 kg, merkintä uudelleen vapautusta Loviisassa & RKTL, Esa Lehtonen 18

19 19

20 2011 hallit viipyivät pitkään Suomenlahdella Kuudesta hallista pääosa hakeutui pian vapauttamisen jälkeen rajavyöhykkeen luodoille. Sieltä hallit vierailivat toistuvasti itäisen Suomenlahden saaristossa jossa on runsaasti verkko- ja rysäkalastusta. 20

21 Rysähallit uroksia Kaikki Selkämeren ja Suomenlahden satelliittiseurantatutkimuksissa ponttonirysillä pyydystetyt hallit ovat olleet eri ikäisiä uroksia. On mahdollista, että hallinaaraat ovat varovaisempia kuin urokset eivätkä ne uskaltaudu urosten rysäreviireille. Tätä asiaa ei kuitenkaan vielä ole kyetty selvittämään. RKTL, Esa Lehtonen 21

22 GPS-hankkeen rahoittajat: MMM ( ), RKTL, ESKOkalatalousryhmä ja Sandmans stiftelse ( ) Suomenlahden halli-gps aineistojen analysointi on käynnissä ja raportti valmistuu alkutalvella 2013 Tutkimushanke on saanut laajaa julkisuutta mediassa Työryhmä: Esa Lehtonen, Nina Aalto, Mervi Kunnasranta, Tapio Mäkelä Ammattikalastajat: Heikki Salokangas, Onni Välisalo, Juha Välisalo, Mikael Lindholm 22

23 KIITOS!