Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

Transkriptio

1 ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti Mäkinen Tapani Ollila Erkki Ruokanen PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ 46 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. Puheenjohtaja avsi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 46 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja kahden pöytäkirjantarkastajan / ääntenlaskijan vaalin toimittaminen sekä kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Johtokunta toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi ja valitsee pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi mahdollisia äänestyksiä varten Martti Mäkisen ja Pentti Hyvärisen sekä hyväksyy kokouksen työjärjestyksen. Johtokunta päätti ehdotuksen mukaisesti.

2 47 Metsäkanalintutilanne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on julkaissut seurantatiedot tämän vuoden metsä-kanalintukannoista. Aineisto kerätään ns. riistakolmiomenetelmällä. Suomen metso- ja teerikannat olivat elokuussa 2001 edellisvuotisella tasolla. Keskimääräinen pyytiheys aleni hieman, noin 10, ja riekkotiheys kasvoi noin 30 edellisestä elokuusta. Muiden lajien tiheydet olivat edeltäneen 10-vuotiskauden keskimääräistä tasoa, mutta riekon tiheys oli lähes 20 pienempi kuin jakson keskiarvo. Metsäkanalintujen kokonaistiheys oli 17 yksilöä metsämaan neliökilometrillä. Tiheys vaihteli kuitenkin suuresti maan eri osien välillä ja oli yleisesti yli 20 yksilöä keskisessä Suomessa ja noin 12 yksilöä Lapissa. Metsokanta kohentui tuntuvasti aivan eteläisessä Suomessa ja toisaalta Lapissa. Se säilyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan Oulun, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella, mutta väheni pääosassa Etelä- ja Keski-Suomea. Metson tavoin teeri runsastui selvästi etelässä ja Lapissa ja väheni tai pysyi ennallaan muualla Suomessa. Pyyllä oli pienehköjä muutoksia suuntaan ja toiseen, mutta vaihtelu ei ollut selkeästi alueellista. Kuitenkin pääosassa Etelä- ja Keski-Suomea pyytiheys aleni hieman. Riekkokannan kasvu edellisvuodesta painottui Oulun läänin länsiosiin ja Etelä-Lappiin. Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu on viimeisten 10 vuoden aikana ollut epäsäännöllistä verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin, joita luonnehti suhteellisen säännöllinen, jaksoittainen runsaudenvaihtelu. Tämän vuoden elokuun laskenta ei tuonut tähän yleiskuvaan olennaista muutosta, vaan runsaudenmuutokset edellisvuodesta olivat oikukkaita. Jopa hyvin lähekkäisilläkin alueilla runsausmuutokset edellisvuodesta olivat erisuuntaisia. Huomattavin piirre elokuun laskennassa oli kaikkien lajien ja aivan erityisesti metson ja teeren tuntuva runsastuminen Lapissa. Tämän johtui lintujen hyvästä säilyvyydestä talven yli ja erinomaisesta lisääntymistuloksesta. Kasvusta huolimatta Lapin lintutiheydet eivät ole kuitenkaan kuin keskimääräiset esimerkiksi edeltäneen 10-vuotiskauden keskiarvoihin verrattuna. Julkaistut tulokset perustuvat elokuussa tehtyyn riistakolmiolaskentaan. Tutkimuslaitoksen käytettävissä ovat olleet mennessä tulleet tiedot 676 riistakolmiolta. Maastoaineiston keräämiseen on osallistunut noin henkilöä. Riistakolmiomenetelmällä tehty havainnointi kattaa yli maastossa kuljettua kilometriä. ( RKTL:n tiedote ) Lapin riistanhoitopiirin alueella oli mennessä laskettu 141 riistakolmiota, joilla tavattiin yhteensä 1259 kanalintua. Laji Lintuja/ Poikas- Muutoskm² osuus Metso 3,6 2, Teeri 2,6 1, Pyy 2,6 2, Riekko 3,6 3, Riistanhoitoyhdistyksittäin tehdyn laskennan tulokset ovat seuraavat:

3 Ad ja yht.sarakkeet antavat vanhojen ja kaikkien lintujen tiheydet (yksilöä/km² metsämaata). Rhy:n nimi Metso Teeri Pyy Riekko Yhteensä Las k. ad. yht. kol m. Kemijärvi 1,57 2,36 33,3 0,79 1,66 52,63 1,14 1,92 40,91 0,61 2,36 74,07 4,11 8,31 Keminmaa 2,77 2,77 0 6,24 6,24 0 7,63 7,63 35, ,6 20,8 2 Kittilä 1,4 3,19 56,25 3,39 3, ,4 0,4 0 1,2 7,77 84,62 6,38 15,4 7 Kolari 1,85 1,85 0 0,92 0,92 0 0,46 0, ,23 4,62 3 Pelkosenniemi 1,86 3, ,4 6, ,26 10,7 3 Pello 2,84 8,51 66,67 0,35 2,48 85,71 2,13 3,9 45,45 1,06 2,84 62,5 6,38 17,7 4 Posio 2,31 3,7 37,5 1,7 2,47 31,25 2,16 4,47 51,72 0, ,92 6,63 12,6 9 Ranua 0,46 0,46 0 3,7 9, ,85 7,4 75 0,46 1,39 66,67 6,48 18,5 3 Rovaniemi 2, ,89 1,33 2,27 41,67 1,33 2,02 34,38 1,83 4,99 63,29 7,01 15,3 22 Salla 2,01 4,88 58,73 1,01 4,96 79,69 0,08 0,08 0 1,63 3,79 57,14 4,72 13,7 18 Savukoski 0,84 0, ,84 0,84 5 Simo 1,18 3,06 61,54 2,82 8,23 65,71 2,82 7, ,24 1, ,06 19,5 6 Sodankylä 1,38 2,02 31,58 0,43 1,6 73, ,28 6,06 78,95 3,08 9,68 13 Tervola 2,79 2, ,16 18,1 76, ,97 20,9 2 Tornio 1,38 4,15 66,67 8,31 13, ,1 41,5 73, ,8 59,5 1 Ylitornio 1,73 4,85 64,29 1,73 4,5 61,54 3,81 9,7 60,71 1,39 5, ,66 24,6 4 Vertailuna vuoden 2000 ja 2001laskentatulokset mm. seuraavien riistanhoitoyhdistyksen osalta: Yhdistys Metso Teeri Pyy Riekko Yht. Yks. km² Yks. km Yks. km Yks. km Yks. km Rovaniemi 2,3 6 1,2 2,27 3,4 2,02 2,2 4,99 9,1 15,3 Ranua 2,1 0,5 3,4 3,7 5,1 7,4 0,4 1,39 11,0 18,5 Posio 1,9 3,7 3,5 2,47 1,8 4,47 2,5 2 9,7 17,7 Tulosten tulkinnassa merkittäviä asioita ovat mm. tiheydet ja poikastuotanto. Mikäli lajin tiheys laskee alle 2 lintua / metsä km² on metsästyksen osuutta harkittava hyvin tarkkaan. Lisäksi on syytä huomioida aikuislintujen luontainen poistuma, joka mm. koppelon osalta on n. 20. Johtokunta keskustelee kanalintutilanteesta ja antaa tarvittaessa suositukset Syksyn metsästystä varten. Johtokunta päätti suosittaa metsästäjäkohtaiseksi saaliskiintiösuositukseksi 4 lintua, joista vain yksi saa olla metso tai koppelo.

4 Lisäksi johtokunta suosittaa hirvijahtiin osallistuvien metsästäjien pidättäytyvän lintujahdista ja että metsäkanalintumetsästyksessä noudatetaan niitä hyvää metsästystapaa koskevia ohjeita, jotka on julkaistu Metsästäjä-lehdessä 5/2001. Lapin Riistanhoitopiri on rajoittanut metsäkanalintujen metsästysajaksi Rovaniemellä Tiedotusasiat Riistanhoitopiiri: - piirin hallituksen pöytäkirja riistanhoitopiirin kokouspöytäkirja hirvien lentolaskenta lausuntopyyntö MKJ:n organisaatiotyöryhmän raportista riistanhoitomaksu ja hirvien pyyntilupamaksut ohje hirvieläinten lupamaksujen tilittämisestä ilmoitus Metsästäjä-lehteen lupapäätös vahinkolinnut / Jouko Puska - lupapäätös vahinkolinnut / Armas Julkunen - lupapäätös vahinkolinnut / Risto Inkerö - karhunmetsästyksen kaadosta ilmoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö - hirvien aiheuttamien maatalousvahinkojen korvausohjeet pyyntiluvilla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava metsästys petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaushakemus- ja arviointilomakkeet Metsähallitus - Marras-Norva alue-ekologinen suunnitelma - Vanttaus-Kuohunki alue.ekologinen suunnitelma Metsästäjäin Keskusjärjestö - uudet metsästäjätutkintoon liittyvät kysymyssarjat Riistan- ja kalantutkimus - riistapäivät talven lumijälkilaskennat riistakolmioilla - suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen v. 2000

5 49 Kunniamerkkiesitykset Ei ollut. 50 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastajat: Martti Mäkinen Pentti Hyvärinen