Matinkylän jäähallit Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Urheilu- ja katualueet (Muodostuu uudet korttelit ja 23054)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matinkylän jäähallit Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Urheilu- ja katualueet (Muodostuu uudet korttelit ja 23054)"

Transkriptio

1 (35) Asanumero 2039/203/207 Aluenumero 35 Mankylän jäähall Asemakaavan muuos 23 kaupungnosa, Mankylä Urhelu- ja kaualuee (Muodosuu uude korel ja 23054) MUUTETAAN VAHVSTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro 30 Hyväksyy Aluenro 325 Hyväksyy Aluenro 33 Hyväksyy Asemakaavan muuoksen selosus Asemakaavan muuoksen selosus, joka koskee 29 pävänä marraskuua 207 päväyä, 6 pävänä oukokuua 208 muueua Espoon kaupunksuunnelukeskuksessa laadua asemakaavakaraa, prususnumero 74 Sjan Suunnelualue sjasee Mankylän äosassa olevassa Mankylän urhelupusossa Mankaranonen ja rslahden penaloalueen välssä Suunnelualueen lkmääränen sjan Espoon opaskarapohjalla eseynä: Vrelleulo Vrelleulosa on edoeu osallsums- ja arvonsuunnelman kuuluuksen yheydessä 76207

2 2 (35) Laaja Espoon kaupunk Kaupunksuunnelukeskus Asemakaavaykskkö Käynosoe: Krkkojärvene 6 B, 4 krs puh Pososoe: PL ESPOON KAUPUNK Ou Rusk eunmsukunm@espoof Salla Karvnen Kaarna Pelola

3 3 (35) SSÄLLYSLUETTELO Svu TVSTELMÄ 5 Alueen nykyla 5 2 Asemakaavan ssälö ja mous 5 3 Suunnelun vahee 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2 Suunnelulanne 6 2 Valakunnallse aluedenkäyöavoee 6 22 Maakunakaava 6 23 Yleskaava 8 24 Asemakaava 9 25 Rakennusjärjesys 9 26 Tonjako 9 27 Rakennuskello 9 28 Muu suunnelma ja pääökse 9 29 Pohjakara 0 22 Selvys alueesa 22 Alueen yleskuvaus 222 Maanomsus 223 Rakenneu ympärsö 224 Luonnonolosuhee Suojelukohee Ympärsön häröekjä 7 3 ASEMAKAAVAN TAVOTTEET 8 3 Kaupungn ja seudun ylese avoee 8 32 Alueen omnoja, mousa ja ympärsön laaua koskeva avoee 8 33 Osallsen avoee 8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 9 4 Ylesperuselu ja -kuvaus 9 42 Mous Kaavan mukanen rakenneu ympärsö Maankäyö Lkenne Palvelu Yhdyskunaeknnen huolo Maaperän rakenneavuus ja puhaus Kaavan mukanen luonnonympärsö Kaavan mukase suojelukohee Ympärsön häröekjä Nmsö 28 5 ASEMAKAAVARATKASUN VAKUTUKSET 28 5 Vakuukse yhdyskunarakeneeseen ja rakenneuun ympärsöön Vakuukse lkeneen ja eknsen huollon järjesämseen Vakuukse luonoon ja masemaan Vakuukse hmsen elnolohn (erveyeen, urvallsuueen, eseeömyyeen, er väesöryhmen omnamahdollsuuksn lähympärsössä, sosaalsn olohn ja kuluurn) 3 55 Kaavaaloudellse vakuukse ja energahuolo 3 56 Muu merkävä vakuukse 32 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 32 6 Rakenamsakaaulu Toeuams- ja sovelamsohjee Toeuuksen seurana 32 7 SUUNNTTELUN VAHEET 32 7 Suunnelun vrelleulo ja suunnelua koskeva pääökse Osallsums- ja arvonsuunnelma Suunnelu ja asemakaavarakasun er vahoehdo 33

4 4 (35) 74 Käselyvahee ja vuorovakuus 34 LTTEET: Le Le 2 Seuranalomake Kaukara ja ohjeellse pokklekkaukse Lueelo muusa kaavaa koskevasa maeraalsa Suunneluanesoon kuuluu asemakaavan muuoskara määräyksneen ja selosus leneen Asemakaavan muuos perusuu Arkkehomso Pen Värälä Oy:n 05/208 päväyyn jäähalln vesuunnelmaan sekä Ramboll Oy:n päväyyn Mankylän urhelupuso, jäähallen alue, kunnallseknkan ylessuunnelman luonnokseen ja sen jakosuunneluun Asemakaavaehdouksen nähävlläolon jälkeen asemakaavan muuosyöä varen on laadu lsäks: Mankylän jäähallen kaupunkkuvallnen arkaselu, Avano Arkkehd, Mankylän urhelupuso, pysäkönlaoksen essuunnelu, Ramboll, Kunnallseknkan ylessuunnelman jakoyönä pävey asemaprrosluonnokse pysäkönalolla ja lman, Ramboll, Asemakaavayön akana ehyjä mua selvyksä: Mankylän urhelupuso, jäähallluonnosen veralu Ramboll Oy, Mankylän urhelupuso, koulun ja päväkodn alue, kunnallseknkan ylessuunnelu, Ramboll Oy, Mankylän urhelupuso, jäähallen alue, kunnallseknkan ylessuunnelman luonnoksen (Ramboll Oy ) leenä laadu: - Mankylän urhelupuso, lkeneen omvuusarkaselu Kevään 208 akana on aloeu Mankylän urhelupuson kau-, puso- ja rakennussuunnelu Espoon kaupunkeknkan keskuksessa

5 5 (35) TVSTELMÄ Alueen nykyla Alue on nykysn Mankylän urhelupuson aluea, jolla sjasee harjousjäähall, jalkapallokenä, skepakka ja pysäkönalue sekä mua urhelupuson rakenea Mankylän vanha jäähall puren harjoushalln eeläpuolela loppuvuonna 207 Aluea halkoo eelässä rslahdenpolku-nmnen kevyenlkeneenyheys, joa pkn ajen (pureun) Mankylän jäähalln äpuoleselle huolophalle ja joa käyeään ajoyheyenä osoeessa rslahdene sjasevalle knesölle Harjoushalln länspuolella ja rslahdenpolun eeläpuolella on pysäkönaluea, joka rajauuva Mankaranonehen Suunnelualueen äosassa on ulkolkunaa ukeva vheraluea ja pusoraeja Urhelupuso on osa merenranaan as jakuvaa vher- ja vrksysyheyä Puson äreunassa vraa pohjos - eeläsuunanen Gräsanojan svu-uoma Osa urhelupuson alueesa sjasee mervesulvan rskalueella Suunnelualueen pohjososassa sjasevan skealueen vereen on ulossa BMX-raa, jonka rakenamnen on aloeu syksyllä 207 Suunnelualueen pohjospuolella on käynnssä asemakaavan muuos (Mankaranonrs) Espoon krsllsä koulua ja päväkoa varen Kaavaehdous ol nähävllä Urhelupuson alue jakuu suunnelualueen eeläpuolelle, jossa sjasee mm urhelukenä Lännessä suunnelualue rajauuu Mankaranonehen, jonka länspuolella on Manlaakson asunalue Urhelupuson äpuolella on rslahden asunalue 2 Asemakaavan ssälö ja mous Asemakaavalla mahdollseaan Mankylän uuden kolmen kenän jäähalln rakenamnen Mankylän urhelupusoon pureun jäähalln lalle sekä ykskenäsen jäähalln rakenamnen nykysen harjoushalln pakalle sen käyöän pääyyä rslahdenpolun lnjausa muueaan Suunnelualueelle sjouu pysäkönä yleselle pysäkönalueelle (LP-) LP- alueelle mahdollseaan kolme ja puol kerrokssen pysäkönlaoksen rakenamnen Urheluomnaa palveleven rakennusen korelalueden pohjos- ja äpuolelle sjouu urhelu- ja vrksyspalveluden käyöön arkoeuja aluea sekä ärkeä kevyen lkeneen yheyksä Suunnelualueen pna-ala on m 2 Vomassa olevassa asemakaavassa alue on pääosn urhelualuea (U 5 ), jolle saa rakenaa alueen käyöön lyvä rakennuksa, rakennelma ja laea Rakennusokeuden määrää e ole rajoeu Alueelle ol vuonna 207 oeueu non 92 k-m 2, josa on Mankylän jäähalln purkamsen jälkeen jäljellä non 52 k-m 2 Kaavamuuoksella alueelle osoeaan rakennusokeua urheluomnaa palveleva rakennuksa varen yheensä 7 9 k-m 2 Alueehokkuusluvuks muodosuu e=0,3 Rakennusokeus kasvaa olemassa olevasa non 2 7 k-m 2 3 Suunnelun vahee Kaavamuuoksen suunnelu alko keväällä 207 Kaavamuuosa hak Espoon kaupungn lkuna- ja nuorsopalvelu Asemakaavan muuoksesa on laadu osallsums- ja arvonsuunnelma, joka on ollu nähävllä ja Kaavamuuos kuuluen vrelle osallsums- ja arvonsuunnelman kuuluuksen yheydessä Osallsums- ja arvonsuunnelmasa jäen 5 melpdeä Kaavaehdouksen laadnnan yheydessä suunneln arkemmn alueen kunnallseknkan, lkeneen ja muden omnojen järjesämsä, hulevesen ja ulven hallnaa sekä uleven jäähallen ylesrakasu Kaupunksuunnelulauakuna hyväksy asemakaavaehdouksen nähävlle kokouksessaan seuraavn lsäyksn: nm rslahdenpolku sälye-

6 6 (35) ään ja nähävlläolon akana selveään auopakkaarve suuren pelapahumen akana ja normaalssa päväsessä harjouskäyössä Nähävlläoloaka ol Nähävlläoloakana asemakaavaehdouksesa jäen 2 musuusa, 3 lausunoa ja 3 kannanooa Nähävlläolon jälkeen alueelle laadn kaupunkkuvallnen arkaselu sekä suunnelma pysäkönlaoksen sjoamsesa kaavaehdouksessa olevalle yleselle pysäkönalueelle (LP-) Kunnallseknkan ylessuunnelmaa arkennen ja kaupunkeknkan keskuksessa alen laaa alueelle kau-, puso- ja rakennussuunnelmaa Ennen hyväksymskäselyyn uomsa järjesen As Oy Mankau :n kanssa palaver lyen pysäkönalon mahdollsamseen LP- -alueella Tämän jälkeen helle läheen erllnen kuulemskrje, jossa kuulemsaka ol Kuulemsakana jäen yks musuus Mankylän jäähallen asemakaavan muuos ven kaupunksuunnelulauakunnan kokoukseen hyväksymskäselyyn Alueen maankäyöä on suunnelu yhesyössä asemakaavan muuoksen hakjan, Jääurhelun Tuk Ry:n sekä alueen kunnallseknkkaa suunnelevan Ramboll Oy:n kanssa Espoon kaupungn asanunjoden ohjaamana Lsäks Avano arkkehd on laanu alueelle kaupunksuunnelukeskuksen ohjauksessa Mankylän jäähallen kaupunkkuvallsen arkaselun keväällä LÄHTÖKOHDAT 2 Suunnelulanne 2 Valakunnallse aluedenkäyöavoee Valakunnallssa aluedenkäyöavoesa suunnelualuea koskeva Helsngn seudun eryskysymykse (ohjelmakoha 46) Nssä koroseaan muun muassa rävää ja monpuolsa asuno- ja yöpakkarakenamsa, joukkolkeneen hyödynämsä, yhdyskunarakeneen eheyämsä, alakeskusen vahvsamsa ja vherverkoson jakuvuuden urvaamsa Suunnelualuea koskeva eryses seuraava kohda: - Aluedenkäyön suunnelussa merkävä rakenamnen ulee sjoaa joukkolkeneen, eryses radelkeneen palvelualueelle Aluedenkäyön mouksella ulee paranaa joukkolkeneen omnaedellyyksä ja hyödynämsmahdollsuuksa Aluedenkäyössä ulee ehkäsä olemassa olevasa yhdyskunarakeneesa rrallsa hajarakenamsa - Uusen asun-, yöpakka- ja palveluomnojen alueden käyöönoo ja jo oleven alueden huomaava äydennysrakenamnen ulee ajoaa sen, eä mahdollsuude joukkolkeneen hyödynämseen varmseaan 22 Maakunakaava Vomassa oleva: Uudenmaan maakunakaava kaaa koko maakunnan alueen ja se ssälää kakken maankäyömuoojen osala aluedenkäyön ja yhdyskunarakeneen peraaee Lanvoman kaava sa korkemman hallno-okeuden pääöksellä vuonna 27 Uudenmaan vahemaakunakaava äydenää Uudenmaan maakunakaavaa Käselävä ahea ova mm jäehuollon pkän akaväln aluearpee, kva-

7 7 (35) neshuolo, mooorurhelu- ja ampumaraa-aluee, lkeneen varko ja ermnaal sekä laaja yhenäse mesäalousaluee Kaava sa korkemman hallnookeuden pääöksellä lanvoman vuonna 202 Uudenmaan 2 vahemaakunakaavassa on kyse vahvseujen Uudenmaan maakunakaavan ja vahemaakunakaavan sekä ä-uudenmaan kokonasmaakunakaavan uudelleen arkaselusa Kaava sa korkemman hallno-okeuden pääöksellä lanvoman keväällä 206 Espoon Blomnmäen jäevedenpuhdsamoa koskee Uudenmaan 3 vahemaakunakaava Kaava sa korkemman hallno-okeuden pääöksellä lanvoman huhkuussa 204 Uudenmaan 4 vahemaakunakaavassa määrellään suure yhese kehämslnja seuraaven eemojen osala: elnkeno ja nnovaao, logskka, uulvoma, vherrakenne ja kuluurympärsö Uudenmaan maakunavaluuso hyväksy kaavan Maakunahallus pää 28207, eä kaava ulee vomaan ennen kun se saa lanvoman Maakunakaava ul vomaan, kun sä kuuluen maakunakaavan alueen kunnssa Vrellä oleva: Uusmaa-kaava 2050 kokoaa yheen kakk maankäyön keskese eema, joka ulee rakasa maakunakaavalla Tullessaan vomaan Uusmaa-kaava korvaa ny vomassa oleva Uudenmaan ja ensen ä-uudenmaan alueen maakunakaava Kaavan osallsums- ja arvonsuunnelma (OAS) ol julkses nähävllä vuonna 207 Uudenmaan maakunakaavassa alue on osoeu aajamaomnojen alueeks Alueen äpuolelle, rslahden ja Hauklahden välssä kulkevan Gräsanojan vareen, on merky vheryheysarve Uudenmaan 2 vahemaakunakaavassa alueen pohjospuolelle on osoeu lkenneunnel meroa varen Kuva: Oe Uudenmaan maakunakaavasa (lähde: Uudenmaanlon karapalvelu 3/207 Uudenmaan lo ja ä-uudenmaan lo, Maanmauslaos lupa nro 744/MYY/06)

8 8 (35) 23 Yleskaava Espoon eeläosen yleskaava Alueella on vomassa Espoon eeläosen yleskaava, joka käsää Leppävaaran, Tapolan, Mankylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuraluee Kaava sa lanvoman vuonna 200 Espoon eeläosen yleskaavassa alue on varau nykysen jäähallen kohdalla julksen palvelujen ja hallnnon alueeks PY ja mula osn vrksysalueeks V, jossa on osoeu vrksysyheys (pallovva) merenrannasa solle Omenalle ja kaava-alueela kollseen sekä ä-läns -suunanen vrksysyheys Tslänpusoon Ny laadu asemakaavan muuos vasaa yleskaavan ylesperaaea Palvelulle varau alue laajenee koreln osala ään ja eelään kavenaen pohjos eeläsuunasen vrksysalueen kapemmllaan mern levyseks Alueelle osoeu vrksysyheyde kuenkn sälyvä Kuva: Oe vomassa olevasa yleskaavasa (3/207) Espoon kaupunk

9 9 (35) 24 Asemakaava Pääosalla suunnelualuea on vomassa Manlaakso asemakaava (lanvomanen 3597) Suunnelualue on snä osoeu urhelualueeks U 5 Alueelle saa rakenaa alueen käyöön lyvä rakennuksa, rakennelma ja laea Suunnelualueen eeläosassa kulkee ä-läns -suunanen Peloe (Åkervägen) nmnen kauyheys, josa on kuenkn käyössä nm rslahdenpolku Suunnelualueen pohjososassa on vomassa hyväksyy Mankaranonrs asemamakaava ja asemakaavan muuos Snä suunnelualue on osoeu urhelu- ja vrksyspalvelualueeks (VU), jonka läp kulkee sjannlaan ohjeellnen vesalue (w) sekä sjannlaan ohjeellnen ulkolure, jonka yheys on sova Osa Mankaranonen kaualueesa kuuluu 2205 hyväksyyyn Manlaakso, asemakaavan muuokseen Kuva: Oe ajanasa-asemakaavasa (3/207) Espoo kaupunk 25 Rakennusjärjesys Valuuso hyväksy Espoon kaupungn rakennusjärjesyksen 2920 ( 2) Rakennusjärjesys asu vomaan Tonjako Asemakaava-alueelle e ole laadu onjakoa 27 Rakennuskello Asemakaava-alueella e ole vomassa rakennuskeloa 28 Muu suunnelma ja pääökse Mankylä-Olar, vso 2040 Mankylän ja Olarn alueelle on laadu kehämsvso (Mankylä-Olar, vso 2040, 2204), jossa avoeeks on aseeu muun muassa ehokkaan, monomnosen, jalankulkupanoesen ja joukkolkeneeseen ukeuuvan keskusan muodosamnen, kaupunkrakeneen eheyämnen, palvelurakeneen vahvsamnen ja monpuolsamnen Mankadun ja Mankaranonen lymä muueaan kerolymäks päväyjen suunnelmen Mankadun Mankaranonen kerolymä (Manympyrä), kausuunnelma, mukaan Rakenamnen on alkanu vuonna 207

10 0 (35) Kaupungnhalluksen elnkeno- ja klpalukykyjaoso (EKYJ) varas Espoon kekkolun Tuk ry:lle (nykynen Espoon Jääurhelun Tuk ry) non,2 ha alueen 23 kaupungnosan urhelualueesa 23U4 kakskerrokssen 4-raasen jääurhelukeskuksen suunnelua varen Suunnelualueen pohjososaan on keväällä 208 rakenumassa BMX-raa MA-arkkehen laaman suunnelman mukases (Mankylän urhelupuso, BMX-raa, pusosuunnelma, MA-arkkehd, , Espoon kaupunkeknkan keskus 49206, Lkuna- ja nuorsopalvelu 99206) Espoon kaupungnhallus es kokouksessaan, eä valuuso myönäs Espoon Kekkolun Tuk ry:lle (nykynen Espoon Jääurhelun Tuk ry) 20 mljoonan euron omavelkasen lanaakauksen Mankylän Jääurhelukeskuksen rakenamsa varen Valuuso hyväksy lanaakauksen pämässään kokouksessa Kaupungnhalluksen elnkeno- ja klpalukykyjaoso (EKYJ) jako Espoon Kekkolun Tuk ry:n suunneluvarausa saakka mukaan pääeyn ehdon, mua edellsesä pokeen halla suunneln yheen asoon rakenneavana 4-raasena jääurhelukeskuksena Lkuna- ja nuorsolauakuna pää esää kaupunksuunnelulauakunnalle mm seuraaven lkuna-alueden laarpeden vahvsamsa kaavouksella ulevasuuden lkunapakkojen urvaamseks: Mankylän urhelupuson pohjososan Y-on ulee osoaa osaks urhelupusoa Meron rakenuessa ulee urvaa nykyse lkuna-aluee ja väesömäärän kasvaessa huomoda uude lkuna-aluearpee Myös ulkolure meroasemla umarannolle ja lkunapusohn ulee suunnella Kaupungnhalluksen elnkeno- ja klpalukykyjaoso (EKYJ) jako Espoon Jääurhelun Tuk ry:n suunneluvarausa sen, eä varaus on vomassa saakka Suunneluvarausaluea laajennen 2,4 ha kokoseks Lsäks pääökseen lsän seuraava koha: Kaupunk knnää varauksenhakjan huomoa jäähdyysjärjeselmän urvallsuus- ja ympärsöekjöhn Hldoksdeknologan käyö kylmäanerakasussa on nopeas levnny, mm Ruosssa sä käyeään uusssa jäähallessa Kaupunksuunnelulauakuna hyväksy Mankylän jäähall kaavaehdouksen nähävlle seuraavn lsäyksn: nm rslahdenpolku sälyeään ja nähävlläolon akana selveään auopakkaarve suuren pelapahumen akana ja normaalssa päväsessä harjouskäyössä Espoon krsllsen koulun rakennusa suunnellaan urhelupuson pohjospäässä olevalle Y-korelalueelle Koulun rakenamnen edellyää asemakaavan muuosa (Mankaranonrs), joa koskeva kaavaehdous ol nähävllä Pohjakara Pohjakara makaavassa :0 on Espoon kaupunkeknkan keskuksen laama ja se äyää maankäyö- ja rakennuslan 54a :n vaamukse

11 (35) 22 Selvys alueesa 22 Alueen yleskuvaus Alue on nykysn Mankylän urhelupuson aluea, jolla sjasee harjousjäähall, pysäkönaluea, jalkapallon ekonurmkenä, skepakka sekä mua urhelua, ulkolua ja lählkunaa arjoava omnoja Mankylän vanha jäähall puren harjoushalln eeläpuolela loppuvuonna 207 sen olua sä ennen käyökellossa lähes kaks vuoa Suunnelualuea halkoo eeläreunassa rslahdenpolku-nmnen kevyenlkeneenyheys, joa pkn ajen (pureun) Mankylän jäähalln äpuoleselle huolophalle ja joa käyeään ajoyheyenä osoeessa rslahdene sjasevalle knesölle rslahdenpolun eeläpuolella on kolmon muoonen pysäkönalue Suunnelualueen pohjos ja äosssa on lsäks ulkolkunaa ukeva vheraluea ja pusoraeja Urhelupuso on osa merenranaan as jakuvaa vher- ja vrksysyheyä Puson äreunassa vraa pohjos - eeläsuunanen Gräsanojan svu-uoma, joka johaa merenrannasa ana solle Omenalle saakka Osa urhelupuson alueesa sjasee mervesulvan rskalueella Suunnelualueen pohjososassa sjasevan skealueen vereen on keväällä 208 rakenella BMX-raa (rakenamnen aloen syksyllä 207) Suunnelualueen pohjospuolella on käynnssä asemakaavan muuos (Mankaranonrs) Espoon krsllsä koulua ja päväkoa varen Kaavaehdous ol nähävllä Urhelupuson alue jakuu suunnelualueen eeläpuolelle, jossa sjaseva mm urhelukenä ja ennskenä Tennskenlle varaun alueen eeläosaan on sjoeu lapänen ykskerroksnen urhelukenän huolorakennus Rakennus saa olla pakollaan as Lännessä suunnelualue rajauuu Mankaranonehen, jonka länspuolella on Manlaakson asunalue Urhelupuson äpuolella sjasee rslahden asunalue Mankylän meroasemalle on suunnelualueela makaa non 7 merä Alue on kunnallseknsen verkoson prssä 222 Maanomsus Mankylän urhelupuson alueen ja sä ympärövä kaualuee omsaa Espoon kaupunk 223 Rakenneu ympärsö Maankäyö Suunnelualueella sjasee harjousjäähall, jonka edusalla on laaja asfalou pysäkönkenä, äpuolella ekonurmpnanen jalkapallokenä ja pohjososassa skealue Skepakan vereen on rakenella BMX-raa Harjousjäähalln eeläpuolella sjannu Mankylän jäähall puren loppuvuodesa 207 Väesö, yöpaka ja elnkenoomna Suunnelualueella e ole asukkaa Tällä hekellä Mankylän urhelupusossa ja jäähalllla yöskenelee non 7 henklöä, josa osa Espoon kaupungn lkunapalveluden ja osa kekkoseuran palveluksessa Suur-Mankylässä ol non 40 4 asukasa vuoden 207 alussa Espoon väesöennuseen mukaan Suur-Mankylässä ols non 45 6 asukasa vuoeen 2026 mennessä Työssäkäynlason 204 mukaan Suur-Mankylässä ol yöpakkaa ja vuoden 203 yöpakkaomavarasuus ol 5,2 % Suurmma yöllsäjä olva kaupan omala ja erveys- ja sosaalpalvelujen omala Yhdyskunarakenne Suunnelualue sjasee Mankylän äosassa, non 7 mern päässä meroasemasa ja kauppakeskus sosa Omenasa, joka on Mankylän merkävn palvelukeskymä Urhelupusoa ympärövä korel ova pääosn asunkäyössä

12 2 (35) Suunnelualueella ja sen ympärsössä kevyen lkeneen pääre ja ajoneuvolkenne on eroeu ossaan Suunnelualueen äreunassa kulkee merenrannasa solle Omenalle johava ärkeä vrksysyheys Lsäks suunnelualueen läp kulkee ä-läns suunanen kevyenlkeneen yheys rslahdesa Tslänpusoon Kaavamuuosalueen ympärsössä sekä ylese eä asukkalle arkoeu pysäkönpaka on pääosn keskey laajahkolle pysäkönkenlle Mankaranonen vareen Kaupunk-/aajamakuva Urhelupuso on laaja laaksomanen la, jossa sjasee soja kenä, suur urheluhall sekä asfalouja pysäkönkenä Ulkokenä on urvallsuussysä adau Urhelupuson laamlla on runsasa puusoa ja alueen läp kulkeva vrksysyheyde Mankaranonen leveä kaula kadunvarspysäköneneen sekä urhelupuson laaja asfalodu pysäkönaluee ekevä alueesa jäsenymäömän ja vakeas hahmoeavan Lkenne Ajoneuvolkenne Mankylän urhelupuso sjasee Länsväylän (k 5) eeläpuolella Mankaranonen äpuolella Suunnelualueelle on hyvä ajoneuvolkeneen yheyde Länsväylälä ja Kehä :la, joka pääyy Mansolmun erasolymään ja jakuu sä eelään Gräsanlaakso- ja Mankaranone -kauna Urhelupuson pohjospuolella Mankaranonehen lyvä alueellse kokoojakadu Nelkkoe ja Mankau, joa pkn on yheys läneen Mankylän keskusaan, sekä Hauenkallone, joka muodosaa yheyden ään Hauklahden suunaan

13 3 (35) Kuva: Ajoneuvo- ja radelkeneen avoeverkko, Mankaranonen paranamnen 2+2 -kasaseks välllä Mankau Nelkkoe käynnsy vuonna 207 Samassa yheydessä lymä paranneaan sen, eä Nelkkoen kerolymää laajenneaan ns urbo-lymäks ja Mankadun lymään oeueaan uus kerolymä Mankadula eelään Mankaranone sälyy osaseks nykysellään + -kasasena pakallsena kokoojakauna Urhelupuson läp kulkee asemakaavassa osoeu kau rslahdenpolku (asemakaavassa nmellä Peloe), joka palvelee urhelupuson huololkenneä Lanvomasen asemakaavan mukaan rslahdenpolku muuuu jalankululle ja pyörälylle varauks kaduks urhelupuson äpuolella ekä slä ole ajoneuvolkeneen yheyä rslahden penaloalueelle Nykylaneessa rslahdenpolku om kuenkn ajoyheyenä yhdelle knesölle, jonka asemakaavan mukanen ajoyheys rslahdenen kaua e ole oeuunu Mankaranonen keskmääränen arkvuorokauslkennemäärä (KAVL) ol syksyllä 206 Mankadun pohjospuolella non 4 2 ajon /vrk Mankadun eeläpuolella nykylkennemäärä ova non 4 3 ajon /vrk jäähalln kohdalla ja non 9 ajon /vrk kadun eeläosassa

14 4 (35) Jalankulku ja pyöräly Urhelupuson kohdalla Mankaranonen molemmn puoln kulkee yhdsey jalankulku- ja pyöräe Kadun länsreunan pyöräe on pyörälyn pääre, joka om pohjos - eeläsuunasena yheyenä Hauenkallonen päärelä eelään koh merenranaa ja ranaraa Mankaranonen pääre lyy suunneluun Länsbaanaan suunnelualueen pohjospuolella, jossa Länsbaana kulkee Mannyn pusoalueella koh Mankylän meroasemaa Kuva: Jalankulun ja pyörälyn avoeverkko, Mankaranonen parannushankkeessa oeueaan puuuva kadun äpuolnen jalankulku- ja pyöräe välllä Mankau Hauenkallone sekä kevyen lkeneen sla Mankaranonen ylse Hauenkallonen lymän kohdalla Suunnelualueen länspuolella jalankulkua ja pyörälyä palveleva Mankadun varren re sekä asunkorelen keskellä kulkeva ra Manpolku, Manra ja Akselnpolku rslahden alueelle on kevyen lkeneen yheys rslahdenpolun kaua, joka on äosasaan nykysessä asemakaavassa osoeu jalankululle ja pyörälylle varauks kaduks Lsäks urhelupuson ssällä kulkee pohjos eeläsuunanen ulkolure

15 5 (35) Alueen ssänen lkenne ja pakous Urhelupuson pysäkönaluee sjouva Mankaranonen vareen puson länsreunaan Harjoushalln ja pureun jäähalln edusalla olevalla pysäkönalueella on ollu ennen Mankylän jäähalln purkamsa (ja sen jälkesä erysjärjeselyä) non 30 auopakkaa ja rslahdenpolun ja urhelukenän väln sjouvalla alueella non 50 auopakkaa Kummallekn pysäkönalueelle on lymä Mankaranonelä Julknen lkenne Suunnelualue sjasee non 6-7 mern päässä Mankylän meroasemasa, joka on Länsmeron ensmmäsen vaheen pääeasema Länsmeron lkennönnn alkamsen yheydessä Eelä-Espoossa srryn meron lynälnjasoon Mankylän urhelupuson lähesyydessä lkennö lnja 2 Tapola Mankylä Mankaua pkn sekä lnja Oanem Hyljelah Nelkkoeä pkn Kummankn lnjan re kulkee urhelupuson pohjospuolella Hauenkalloneä pkn Lähmmä pysäk sjaseva Mankadulla non 50 mern päässä urhelupusosa Lsäks alueella lkennövä lähbusslnja 37 ja 38 Palvelu Suunnelualueella sjasee kakskenänen harjous(jää)hall Tonen hall, Mankylän jäähall, ol kaks vuoa käyökellossa ja se puren loppuvuonna 207 Lsäks suunnelualueella on skepuso, ekonurmkenä, rakenella oleva BMX-raa, ekonurmkenän eeläpuolella korpallokenä ja lählkunapakka sekä aluea halkova vrksysyheyksä Yhdyskunaeknnen huolo Kaavamuuosalue on ley kunnallseknkan verkosoon Suunnelualueen länsreunaa halkoo pohjos eeläsuunnassa HSY:n veshuollon nykynen vesjoho ja jäevesvemär Espoon kaupunglla on käynnsyny vuonna 207 Mankaranonen rakenamnen, jonka yheydessä kysese veshuololnja ullaan korvaamaan uuslla kaualueelle rakenneavlla vesjohdolla ja jäevesvemärellä Suunnelualueella sjaseva johdo poseaan käyösä Suunnelualuea halkoo ä länssuunanen HSY:n veshuollon nykynen jäevesvemär, joka lyy Mankylän jäevedenpumppaamolle Manran varrella Mankaranonen rakenamsen yheydessä nykynen jäevesvemär leään uudelle Mankaranonen jäevesvemärosuudelle knesön äreunassa Suunnelualueen eeläreunalla on hulevesvemär, joka purkaa urhelupuson äreunan avouomaan Harjousjäähalln kaovesen hulevesvemär sjasee halln äreunalla jalkapallokenän veressä Nämä hulevede purkava johokaran mukaan urhelupuson äreunan avouomaan Johokaran mukaan jalkapallokenän äreunalla on hulevesvemärlnja, joka purkaa samaan avouomaan n 50 merä pohjosempana Näden vemäreden koko e ole edossa 224 Luonnonolosuhee Urhelupuso on osa merenranaan as jakuvaa vher- ja vrksysyheyä Suunnelualueella on laaja asfalou pysäkönkenä ja jäähallrakennukse huoloalueneen syövä osan alueen pna-alasa Puusosa aluea sjasee suunnelualueen äreunalla, jossa vraa pohjos - eeläsuunanen Gräsanojan svu-uoma, joka johaa merenrannasa ana solle Omenalle saakka Gräsanoja on ulvaherkkä kaupunkpuro, jossa esnyy muun muassa uhanalasa amena, ja on äen herkkä veden laadun hekenymselle Kaava-alueela e ole unnseu avanomasesa kaupunkluonnosa pokkeava luonoarvoja Maaperä ja rakenneavuus Suunnelualue sjouu kahden moreen- ja kallomäen välselle savkolle Suurmmalla osalla aluea on pnnassa,0-2,2 merä paksu äyömaakerros,

16 6 (35) jonka maeraalsa e ole arkkaa eoa Pakon ojan lähesyydessä äyökerrosa e esnny Savkerroksen paksuus vahelee,0-7,0 mern välllä Savkerros on paksummllaan alueen eeläosassa ojan lähesyydessä Kuvakuorsaven a äyön alla sav on pehmeää ja pakon lejusa Savkerroksen alla on vahelevan paksunen kerros savsa slä a hekkaa ja ämän alla moreena Osalla nykysä pysäkönaluea e esnny savea vaan maaperä on kanavaa kkamaaa Kallopna on ällä alueella n 2-5 mern syvyydellä maanpnnasa Alueella esnyy odennäköses sulfdsavea Mankylän urhelupuson jalkapallokenän kohdala oeussa maanäyessä on laboraoroukmusen yheydessä havau veä sulfdn esnymsesä savessa Alueella sjaseva nykyse jäähall on peruseu paalulle Maaperä on rouvaa Alueella e ole edossa oleva plaanunea maa Kasvllsuus Alueen kasvllsuus on keskyny Gräsanojan svuoman lähesyyeen ja koosuu pääasallses avanomassa pensas- ja puulajesa Alueen pääpuulajna kasvaa kovuja ja alueen pohjososassa myös mänyjä ja kuusa

17 7 (35) 225 Suojelukohee Alueella e sjase suojelukohea 226 Ympärsön häröekjä rslahden puolen asukkaala on ullu vuonna 202 Espoon ympärsökeskukseen valus Mankylän jäähalln lauhdunlaeden aheuamasa meluhaasa Melumausen pohjala annen suosukse melun vamennukselle, mnkä seurauksena meluhaaa saan levenneyä Mankaranonen ja Hauenkallonen lkenne aheuaa urhelupuson alueelle melua Päväajan meluaso ylää 55 db jäähallen pohjos- ja länspuolslla aluella Laskennallse meluvyöhykkee on esey ohesessa kuvassa, jossa 55 db ylyy kelasesa värsä alkaen Kuva: Päväajan meluvyöhykkee 207 (Pääkaupunkseudun ympärsömeludrekvn mukanen meluselvys 207) Karassa näkyvä eeläsemp jäähall puren loppuvuonna 207

18 8 (35) 3 ASEMAKAAVAN TAVOTTEET 3 Kaupungn ja seudun ylese avoee Espoon kaupunkrakeneen avoeden mukases kaupunkkeskukse ova myös julksen palvelujen keskuksa Tavoeena on arjoa espoolaslle monpuolsa ja laadukkaa palvelua kaupunkkeskuksssa hyven joukkolkenneyheyksen, eryses radeyheyden äärellä Uusen palveluomnojen käyöönoo ulee ajoaa sen, eä mahdollsuude joukkolkeneen hyödynämseen varmseaan 32 Alueen omnoja, mousa ja ympärsön laaua koskeva avoee Kaavamuuoksen avoeena on mahdollsaa Mankylän urhelupusossa harrasamnen urvallsessa, eseeömässä ja laadukkaassa kaupunkympärsössä Espoolasen jääurhelun harrasusmahdollsuuksa varen kaava sall kahden suuren urheluomnaa palvelevan rakennuksen rakenamsen Mankylän urhelupusoon Suunnella olevan jääurhelukeskuksen suur volyym mahdollsaa muun muassa 3 kaukalon oeuamsen arvavne ohesloneen, mkä oeuajan mukaan on edellyys hankkeen oeuamselle sen, eä jääakamaksu ova kohuullse Lsäks nykysen harjoushalln pakalle saa rakenaa yhden kaukalon halln, josa on mahdollsa oeuaa ssäyheys suurempaan halln 2 kerroksen yhdyssllalla Jääorn yl Suuren rakennusmassojen volyymn aheuamaa muuosa ympärsöön pyrään kompensomaan panosamalla koko kaavamuuosalueella suunnelun ja oeuuksen laauun sekä osoamalla loja myös alueen muuhun urhelu- ja vrksyskäyöön 33 Osallsen avoee Asukasmelpee Mankylän jäähallen osallsums- ja arvonsuunnelmassa (OAS) eseysä suunnelmsa ol mahdollsuus jäää MRA 30 :n mukases melpeä ja välsenä akana Melpeä jäen vs kappalea Melpesä 4 ul rslahden puolen asunalueela uuden jäähalln välömäsä lähesyydesä ja yks pakallsla jalkapalloseurola Pääkohda koskva suuren jäähallmassan vakuusa kaupunkkuvaan ja sen aheuama omnnallsa muuoksa urhelupuson alueelle, parkkpakkojen rävyyä, rakennuksen ja sen laeden aheuamaa melua sekä alueen ulva- ja hulevesä Lsäks kommenon urhelupuson muun käyöön järjeselyjä ulevan rakenamsen akana Kolmen kenän vahoehoa pden vahoehdosa parempana kun neljän kenän, joskn säkn pden käyeävssä olevaan laan nähden lan suurena Kaavaehdous laadn kolmen kenän vahoehdon pohjala Ehdouksen laadnnan yheydessä knnen huomoa shen, men olemassa olevaa urhelupuson ympärsön laaua voasn paranaa Suuren rakennusmassan uomaa esevakuusa pyrn kompensomaan määräämällä esmerkks maeraalesa, sueavsa aluesa ja julksen ulkolan elävöämsesä valasuksen ja aeen kenon Hulevesen hallna, ulvarsk sekä urvallnen ja sujuva lkkumnen alueella pyrn huomomaan Pysäkönalue suunneln sen, eä alueen saaolkenne ols omva ekä huololkenneä uoda hallen välselle alueelle Jäähalln LVS-laeden aheuamasa melusa määrän kaavassa Urhelupuson aluea suunneln laajempana kokonasuuena sen, ee jääurhelukeskuksen rakenamnen posas alueela mua urheluomnoja, vaan kaklle löyys laa Kaupunksuunnelulauakuna hyväksy kaavaehdouksen nähävlle Asemakaavaehdous ol nähävllä Nähävlläoloakana jäen 2 musuusa ja saan 4 lausunoa ja 4 kannanooa Musuukse ulva rslahden puolen asunalueela pureun jäähalln välömäsä lähesyydesä

19 9 (35) Musuusen pääkohda koskva ylempen kaavaasojen vasasuua vrksysyheyksen puueellsuuden vuoks, Gräsanojan svu-uomaa ja sen luonoarvoja, pysäkönpakkojen rävyyä ja lkennejärjeselyjen omvuua sekä rakennuksen ja sen laeden aheuamaa melua Asemakaavamuuokseen ehn nähävlläolon jälkeen seuraava arksuksa: Yleselle pysäkönalueelle lsän kolme ja puol kerrokssen pysäkönlaoksen mahdollsava rakennusala YU-koreleden muooa yksnkerasen ja veskaon ylnä korkeusasemaa nosen merllä Koreln rakennusokeua lsän 2 k-m2 ja koreln kolme kerroksnen osa laajennen koko korela koskevaks Muuokslla mahdollsuu jousavamp lasjoelu sekä huoloajoneuvojen sjoamnen suuremman jäähalln eeläreunalle sen, ee Manlaaksonrellä kulje huoloajoneuvoja vaan se on pelkäsään kevyelle lkeneelle arkoeu Manlaaksonrelä posen huoloajon mahdollsava merknä rslahdenpolulle lsän merknä, jolla sallaan onlle ajo ja huoloajo LP- alueen ja koreln väln on osoeu alue, jolla onlle ajo on sallu Myös kaavamääräyksn ehn yllä oleven muuosen johdosa penä arksuksa Lsäks pykälään 3, Rakenamsen apa, lsän rakennusen massoeluun ja julksvuhn lyvä äsmennyksä Ennen hyväksymskäselyyn uomsa järjesen As Oy Mankau :n kanssa palaver lyen pysäkönalon mahdollsamseen LP- -alueella Helle läheen erllnen kuulemskrje, jossa kuulemsaka ol Kuulemsakana jäen yks musuus, jossa odeaan, ee pysäkönlaosa pdeä hyvänä rakasuna, koska se hekenää aloyhön ympärövää masemaa ja lsännee meluhaaa Pysäkönalovaraus jäen kaavakaraan, sllä sen on arkous lsää urhelupuson käyäjen auopakkojen määrää ja äen vähenää urhaa auopakkojen esnnän aheuamaa ssäsä lkenneä (ja sä aheuuvaa melu- ja pääsöhaaa) alueella Kaavamääräyksllä avoellaan vmeselyä ja laadukasa pysäkönaloa 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4 Ylesperuselu ja -kuvaus Mankylän jäähall eh olla käyökellossa lähes kaks vuoa, kunnes se puren loppuvuodesa 207 Myös Espoonlahden ja Laaksolahden harjousjäähallen eknnen käyökä pääyy lähulevasuudessa Jääajasa on Espoossa ällä hekellä suur pula ja harrasusaja venyvä aamuvarhaseen ja lamyöhään Mankylän urhelupuso on proflounu jääurheluun ja kaavamuuoksen oeuumsen myöä espoolasen jääurhelun harrasusmahdollsuude paraneva huomaavas Asemakaavan muuoksella mahdollseaan pureun Mankylän jäähalln lalle kolmen kaukalon jääurhelukeskus ja sen pohjospuolella sjasevan kaks-kaukalosen harjoushalln lalle (sen käyöän lopuua) yhden kaukalon jäähall Suunnelualueella kulkevan rslahdenpolun lnjaus muuuu Pysäkönpakkojen määrää ja pysäkönalueen er oeuamsvahoehoja on arkaselu asemakaavaehdouksen yheydessä laadussa kunnallseknkan ylessuunnelmassa Yleselle pysäkönalueelle on esey yheensä 65 auopakkaa maanasopysäkönnä sekä saaolkennealue, joka soveluu henklöauolla ja lnja-auolla apahuvaan saaoon Yleselle pysäkönalueelle saa rakenaa myös kolme ja puol kerrokssen pysäkönlaoksen, jollon auopakkoja on mahdollsa oeuaa alueelle non 270 Suunnelussa on pyry huomomaan Mankylän urhelupuson erlasen käyöarkousen, lkeneen ja vherympärsön arpee sekä ympärövän asuuksen makaava, näkymä ja yheyde alueelle Erysä huomoa on knney hulevesen hallnaan, ulvakorkohn sekä urvallsn kevyen lkeneen yheyksn

20 20 (35) 42 Mous Kaava-alueen kokonaspna-ala on non 5,7 ha Kaavamuuoksella alueelle osoeaan rakennusokeua urheluomnaa palveleva rakennuksa varen yheensä 7 9 k-m 2 Alueehokkuusluvuks muodosuu e=0,3 Alueelle muodosuven Urheluomnaa palveleven rakennusen korelalueden pna-ala ova korelssa 23053: 362 m 2 ja korelssa 23054: 07 m 2 Ylesen pysäkönalueen LP- pna-ala on 639 m 2 ja Urhelu ja vrksyspalveluden alueen m 2 Asemakaavan myöä alueen rakennusokeus kasvaa alueelle oeueusa non 2 7 k-m 2 Vomassa olevassa asemakaavassa e rakennusokeuden määrää ole rajoeu 43 Kaavan mukanen rakenneu ympärsö 43 Maankäyö Korelaluee Alueelle muodosuu kaks urheluomnaa palveleven rakennusen korelaluea (YU), jolle osoeaan rakennusokeua 50 k-m 2 ja 29 k-m 2 Rakennusen ulee masuhelaan, julksvujen käselylään ja käyeäven maeraalen ja vären osala muodosaa hallu ja harmonnen kokonasuus Rakennusen muookelen ulee olla selkeä Julksvumaeraalen ulee olla korkealuokkasa ja dealjonnn vmeselyä Julksvu ulee oeuaa pääasallses yksvärsnä ja yhdellä julksvumaeraallla kuen beon a meallverkko Rakennukse ulee sovaa luonevas ympärsön korkoasohn ja nden ulee muodosaa knnosavaa jalankulkuympärsöä Rakennusen ssäänkäyn-, omso-, lke- ja kahvlalojen yheyeen ulee sjoaa laajoja kkunapnoja Konehuonee ulee lää osaks rakennuksen massoelua Konehuoneden näkyvn jääven osen julksvumaeraalen ulee olla laauasolaan julksvujen laauasoa vasaava Huoloalueden suunnelussa ulee oaa huomoon huolophojen sjan suheessa asunrakennuksn ja vrksysalueeseen sekä näkymä veressä asunrakennukssa huolophalle Huoloaluea e saa käyää varasonn Huolopha ulee rajaa suuksn Uuden jäähallrakennuksen lounaskulma ulee sjoumaan Manran pääeeks Tämä on pyry kaavassa huomomaan määräämällä jäähalln länsreunan julksvun osasa seuraavaa: Manran pääeenä oleva julksvun osa ulee käsellä kaupunkkuvallses knnosavalla elemenllä esmerkks suuren adeeoksen kenon Vrksysaluee Lähes 3 hehaara suunnelualueesa jää urhelu- ja vrksyspalvelujen alueeks nmelä Mankylän urhelupuso Alueen läp kulkee pohjos eeläsuunanen Manlaaksonre ja ä länssuunanen Mankaranonre Lsäks sellä vraa Gräsanojan svuhaara, jonka yheyeen on alueen kunnallseknkan suunnelmassa esey ulvapananea Alueelle on varau ohjeellse aluee urhelukenää (ur) sekä lekk- ja oleskelualuea varen (le) Muu aluee Korelalueden länspuolella Mankaranonen varressa on koko urhelupuson aluea palveleva ylenen pysäkönalue, jonka kaua onlle ajo on sallu (LP-) LP- -alueella on myös ohjeellnen pysäkömspakka, jolle saa rakenaa

21 2 (35) kolme ja puol kerrokssen pysäkönlaoksen Alueen äreunaan ulee oeuaa kvey kävely-yheys rslahdenpolula Jääorlle Alueelle ulee suaa pua ja järjesää laa saaolkenneä varen Kaualuee YU-koreleden väln jää kauauko nmelä Jääor Kaava-alueen eeläreunassa on jalankululle ja polkupyörälylle varau kau, rslahdenpolku, jolla onlle ajo ja huoloajo on sallu Koko Jääor sekä rslahdenpolku nlä osn kun se rajauuu korel- ja LP- -aluesn, ulee oeuaa kveynä Jääor ja rslahdenpolku ulee jäsennellä puusuuksn Korelaluea ja ylesä aluea koskeva lsäks seuraava määräykse: Korel-, vrksys- ja kaualueden rajapnna ulee sovaa yheen korkojen, vären ja maeraalen osala Alueen julksa ulkolaa ulee elävöää valasuksen ja aeen kenon Mahdollse välakase rakasu ja yömaa-alueden raja ulee oeuaa urvallses, laadukkaas ja ympärsöön sopvas Lsäks kaavassa on määräy kakka aluea kosken hulevesen ja ulven hallnnasa sekä sulfdsavesnymen huomomsesa ennen rakenamsen aloamsa 432 Lkenne Ajoneuvolkenne Ajoneuvolkeneen yheyde suunnelualueella muuuva sen, eä rakenella olevaan Mankaranonen ja Mankadun välseen kerolymään osoeaan neljäs haara jäähallen pysäkönalueelle rslahdenpolun lnjausa muueaan sen, eä sen lymä Mankaranonelle sryy non 50 merä eelään Lsäks rslahdenpolku osoeaan jalankululle ja pyörälylle varauks kaduks, jolle sallaan huololkenne sekä onlle ajo Tonlle ajo koskee rslahdenen varressa sjasevaa knesöä, jolle e ole nykylaneessa lanvomasen asemakaavan mukasa ajoyheyä rslahdenelä Asemakaava e kuenkaan edelleenkään sall läpajolkenneä rslahdenpolula rslahdenelle ja rslahdenpolun roola jalankulun ja pyörälyn renä pyrään korosamaan mm maeraalen avulla Mankaranonen kaualuea muokaaan sen, eä se on 8,5 merä leveä Mankadun ja rslahdenpolun välsellä osuudella Kaualueen mous mahdollsaa Mankaranonen muuamsen sen, eä nykysä non 9 merä leveää ajoraaa kavenneaan 6,5 mern ja ajoraapysäkön osoeaan pysäkönaskuhn Ajoradan ja sen länspuolsen jalankulku- ja pyöräen väln vodaan myös sjoaa kaupua Kadun äpuolella pua vodaan sjoaa jäähalln pysäkönalueelle pysäkönpakkojen väln Kau- ja pysäkönalueen rakasu on esey leessä 2 sekä alla olevassa kaukaran oeessa

22 22 (35) Kuva: Oe kaukarasa (le 2) Urhelupuson uoama lkennemäärä on arvou kunnallseknkan ylessuunnelman (Ramboll 207) yheydessä Normaalkäyössä lkeneen lahuppuun ajouu ark-llalle klo 6-7, jollon pusoon arvodaan saapuvan non 60 ajoneuvoa ja posuvan non 40 ajoneuvoa Non puole saapuvsa ajoneuvosa pysäkö alueelle ja lopu ova saaolkenneä Lkennemäärä kasvava, kun jäähallssa järjeseään ylesöapahuma Tällön urhelupuson alueelle arvodaan saapuvan 3 ajoneuvoa, joden lsäks alueelle saapuu muden omnojen käyäjä 40 ajoneuvoa Tapahumen akaan pysäkönpakan esmnen uoaa paljon ssäsä lkenneä alueella Jalankulku ja pyöräly Mankaranonen kaualueen mouksessa on huomou molemmn puoln kaua kulkeva jalankulku- ja pyöräe, josa länspuolnen on kaukarassa osoeu 4 merä leveäks pääreks, jolla jalankulku ja pyöräly on eroelu Mankaranonen äreunassa on yhdsey 3,5 merä leveä jalankulku- ja pyöräe Jäähallen eeläpuolella sjaseva rslahdenpolku on esey vähnään 5 merä leveänä jalankulku- ja pyöräenä, jolla sallaan myös huolo- ja onlle ajo Sujuva ja urvallnen kulku Manrala rslahdenpolulle on pyry varmsamaan osoamalla Mankaranonen ylykseen koroeu suojae ja pyöräen jake rslahdenpolun kaualue on länsosasaan osoeu non 7 merä leveänä, jollon se vodaan oeuaa aukomasena ja slle vodaan sjoaa esmerkks pua Jäähallen ja urhelukenän välnen alue osoeaan asemakaavassa Jääornmsenä oralueena Kaavamääräyksellä vaadaan, eä pysäkönalueen äreunaan ulee oeuaa kvey jalkakäyävä Jääorn ja rslahdenpolun vällle Urhelupuson äreunassa jäähalln ja urhelukenän sekä puron välssä sjasee Manlaaksonre, joka om jalankulun ja pyörälyn yheyenä Jäähallen

23 23 (35) pohjospuolella kulkee ä-läns -suunanen kevyen lkeneen re Mankaranonre Asemakaavassa osoeavlla reellä pyrään luomaan sujuva jalankulun ja pyörälyn yheyde urhelupuson ssällä puson er omnojen välllä Lsäks ulkolure palveleva urhelupuson läp kulkevaa jalankulku- ja pyörälylkenneä Alueen ssänen lkenne ja pakous Urhelupuson pysäkön järjeseään alueen länsreunaan Mankaranonen vareen LP--alueelle Nykynen urhelukenän pohjospuolnen pysäkönalue posuu ja jäähalln pysäkönaluea järjesellään uudelleen Asemakaavamääräyksellä vaadaan, eä YU-korelaluea ja VU-aluea varen ulee oeuaa yheensä vähnään 60 auopakkaa, josa 5 ulee oeuaa ensmmäsen rakennusvaheen yheydessä ja lopu 45 auopakkaa sen, kun osn LP--alueella sjaseva nykynen harjousjäähall on pureu Lkunaesesen auopakkoja ulee oeuaa vähnään kaks lkkumsesesen auopakkaa ensmmäsä 50 auopakkaa kohden, sen jälkeen yks pakka lsää kuakn alkavaa 50 auopakkaa kohden Kunnallseknkan ylessuunnelmassa (Ramboll 207) on osoeu pysäkönalueen järjesely loppulaneessa, kun kummakn jäähall ova rakenunee Alueelle on ajoyheys Mankadun kerolymäsä sekä kahdesa Mankaranonelle osoeavasa onlymäsä, joka sjouva Mankujan lymän kohdalle ja Manran pohjospuolelle Suunnelmassa on esey yheensä 65 auopakkaa, josa neljä on lkunaesesen auopakkoja Penemmän jäähalln senusalle varaaan laa lnja-auolle ja saaolkeneelle Saaolkeneen omvuua on pyry paranamaan osoamalla pysäkönalueelle usea lymä, jollon lnja-auolla e ole arpeen peruuaa alueella Ennen nykysen harjousjäähalln purkamsa pysäkönalueelle on mahdollsa oeuaa non 20 auopakkaa sekä saaopaka Asemakaavassa vaadu auopakkamäärä on moeu sen mukaan, mä urhelupuson pysäkönalueelle on mahdollsa oeuaa maanasopysäkönnä Asemakaavassa myös mahdollseaan pysäkönalon oeuamnen LP--alueelle, jollon auopakkamäärä on vähmmäsvaamusa suuremp Pysäkönlaoksen essuunnelussa (Ramboll 208) on esey pysäkönalueelle sjoeava, 3,5-kerroksnen jakuvanousunen pysäkönalo, jonne on mahdollsa sjoaa non 95 auopakkaa Tällön pysäkönalueelle mahuu lsäks non 75 maanasopakkaa sekä saaolkeneelle varau alue Pysäkönalon oeuuessa koko urhelupuson auopakkamäärä on ss non 270 auopakkaa

24 24 (35) Kuva: Pysäkönlaoksen essuunnelma (Ramboll 208) Lsäänyvä kävjämäärä ja eenkn apahuma kasvaava pysäkönpakkojen kysynää alueella odennäköses suuremmaks kun pakkoja on mahdollsa arjoa Tämä ulee huomoda ympärsön jakosuunnelussa sekä urhelupuson omnnan suunnelussa Esmerkks oeuamalla räväs sälyysloja urheluvaruselle vodaan penenää arvea saapua urhelupusoon omalla auolla ja porrasamalla vuorojen alousakoja vodaan vähenää hekellsä lkennemäärää alueella Tapahumen kuen urnausen suunnelussa ulee uka mahdollsuuksa osoaa välakasa pysäkönä esmerkks koulujen kenlle a la- ja vkonloppusn vajaakäyöllä oleven omnojen, kuen omsorakennusen pysäkönnn yheyeen Tapahumen markknonnssa uls ohjaa kävjöä mahdollsuuksen mukaan joukkolkeneen, jalankulun ja pyörälyn parn Nää kenoja e kuenkaan voda ohjaa asemakaavouksella Pyöräpysäkönä vaadaan kaavaehdouksessa oeueavaks yheensä vähnään 50 pyöräpakkaa, josa sjouu YU-korelalueelle a sen välömään lähesyyeen ja 50 VU-alueelle Kakk pyöräpaka on oeueava runkolukavna ja vähnään puole jäähalln oeueavsa pakosa on sjoeava kaeuun laan Pyöräpakkoja saa sjoaa erllsn sopmuksn myös yleslle aluelle Kunnallseknkan ylessuunnelmassa pyöräpysäkönä on esey mm jäähallen välselle oralueelle Jäähallen ja urhelupuson muden alueden huoloa varen varaaan laa suuremman jäähalln ä- ja eeläpuolela sekä penemmän halln pohjospuolela Koreln huolopha on arkoeu pääasassa jäänhookonea varen, joka huolava alvsn jalkapallokenän ekojäää Kaavamuuosalueen eeläpuolella oleva urhelukenen huolokonee on arkous sjoaa koreln jäähalln eeläreunaan, jollon konee ylävä rslahdenpolun ajaessaan urhelualueelle Pohjospuolesen jäähalln huoloajo apahuu Mankaranonren kaua Jäähallehn on arkous oeuaa lumensulauskaukalo, mkä vähenää ulos suunauuvan huololkeneen arvea

25 25 (35) Jäähalln yheydessä omvan lkelan huollolle on varau yleselä pysäkönalueela huoloasku Pysäkönalueen kulkure ja rslahdenpolku omva myös pelasusreenä Pelasuslaoksen nosopaka osoeaan suuremman jäähalln ssäänkäynen eeen oralueelle sekä halln eeläpuolelle rslahdenpolun yheyeen Penemmän jäähalln nosopakka sjoeaan pysäkönalueelle Julknen lkenne Mankylän meroasema sjasee non 6-7 mern eäsyydellä urhelupusosa, ja snne on sujuva yheyde Mankaua ja Länsbaanaa pkn Lkkumsa meroaseman ja urhelupuson välllä palveleva myös kaupunkpyörä, joa kokeln Mankylän alueella kesällä 207 ja joden verkoson on arkous laajenua kesäsä 208 alkaen Länsmeron ensmmäsen vaheen akana urhelupuson aluea palveleva myös lnja 2 Tapola Mankylä ja Oanem Hyljelah Lsäks alueella lkennövä lähbusslnja 37 ja Palvelu Kaavamuuoksen myöä espoolasen jääurheljoden omnala paraneva huomaavas Lsäks uleva hall arjoaa mahdollsuuden jääurhelun harrasamsen kaklle espoolaslle koulu- ja yöpakka- sekä vapaavuorojen merkessä Jäähalln yheyeen on mahdollsa rakenaa urhelua palveleva myymälä-, kahvo- ja omsoloja sekä mua lkunnan loja Jäähallen rakenamsen yheydessä on arkous kunnosaa myös koko Mankylän urhelupuson aluea Täsä laadaan erllnen pusosuunnelma, jonka on arkous ulla nähävlle syksyllä Yhdyskunaeknnen huolo Suunnelualuea halkova nykynen jäevesvemär jäeään jalkapallokenän alle Uus jäevesvemär ullaan sjoamaan jalkapallokenän ja uuden 3-kenäsen jääurhelukeskuksen väln Jäevesvemär leään Mankaranonen kadun rakenamsen yheydessä oeueavalle vemärosuudelle Uusen knesöjen lämnen olemassa olevaan vesjohoverkosoon ukaan arkemmn, joa vodaan varmsua, ee sllä ole haallsa vakuusa vesjohoverkoson paneasohn a vraamn Nykynen rslahdenpolun alla kulkeva Forumn kaukolämpöjoho srreään rslahdenpolun uuden lnjauksen mukases Suunnelualueen hulevesen purkupaka evä rakenamsen myöä käyännössä muuu Hulevesen hallnnassa on kuenkn anneu erysä panoarvoa nden laadullselle käselylle (mm bosuodaus) Gräsanojan lähesesä sjannsa johuen Tarkemp hulevessuunnelma on esey alueelle laadussa kunnallseknkan ylessuunnelmassa 435 Maaperän rakenneavuus ja puhaus Kaava-alue kuuluu rakenneavuudelaan pääson luokkaan vakeas rakenneava syvä pehmekkö (4) ja luoeskulmasa osn luokkaan normaals rakenneava (2) Maanpnnan aso vahelee suunnelualueella välllä +,0 +3,5 Suunnelualue sjouu kahden moreen- ja kallomäen välselle savkolle Suurmmalla osalla aluea on pnnassa,0 2,2 m paksu äyömaakerros, jonka maeraalsa e ole arkkaa eoa Pakon ojan lähesyydessä äyökerrosa e esnny Alueella esnyy odennäköses sulfdsavea Maaperä on rouvaa Alueella e ole edossa oleva plaanunea maa ekä maaperän plaanunesuua ole uku suunnelun akana Sulfdsav

26 26 (35) Alueella on havau näyeenoon yheydessä veä sulfdsaven esnymsesä Kaavaan ssälyy kaavamääräys sulfdsaven huomomsesa ennen rakenamsen aloamsa Sulfdsavesnymä ulee selvää ennen rakenamsen aloamsa, ja mkäl sulfdsava esnyy alueella, ympärsön plaanumnen ulee esää asanmukaslla omnaavolla rakenamsen akana sekä mahdollsessa massojen läjämsessä alueelle Rakennussuunnelun yheydessä suosellaan alueella ehäväks arkenava karous, jossa selveään jo hapeuneen maa-aneksen ja velä pelksyneessä lassa olevan rkkposen maa-aneksen välsen vaheumsvyöhykkeen sjan kokonasrkkposuusmääryksn sekä happoa uoavan maa-aneksen haponuoopoenaal Karouseoja hyödynneään rakennussuunnelun yheydessä mm maeraalvalnnossa Eryses em vaheumsvyöhykkeessä ja alueen ulevalle kuvausasolle sjouven maeraalen ulee olla korrooson kesävä Sulfaalla on eräsä ja beona syövyävä vakuus Espoon ympärsökeskus suoselee pohmaan mahdollsuuksa jäää sulfaamaa pakolleen hapeomaan laan Jos kavamsa e voda esää, ulee pyrkä mnmomaan kaveaven massojen määrä Happama sulfaasavmassoja vodaan sabloda esm lenouhkalla, jollon haavakuukse ympärsöön jäävä vähäsks Ylös kaveaven sulfaamaden mahdollnen läjämnen ulee ehdä alueelle, jossa massojen konak huuhoven hule- ja sadeveden kanssa vodaan mnmoda Mahdollses läjeävä massa ulee joko neuralsoda a peää asanmukases Haponuoopoenaal ja kokonasrkkposuus ohjaava myös hulevesen käselyarvea Rkkposuuksen ollessa maala yön akasen kavanovesen käsely e pokkea avanomasesa Korkella rkkposuukslla kavanoveden laadunseuranaan on syyä lsää ph-määryksä mahdollsen käselyarpeen selvämseks Mkäl vessöön johdeavan yömaaveden ph aseuu vällle 6-8, e vedellä ole merkävää happamoavaa vakuusa Tää alhasemp ph edellyää ph:n sääöä ja veeen luenneden meallen, eryses alumnn, määrän arkkalua Tarkemp kohdekohanen arkaselu vo olla arpeen, koska vasaanoava vessö on pen ja elösölään herkkä a mkäl kuvausvesen poso vessöön ehdään vähäsen vraaman akaan Rakennusyö uls oeuaa sen, eä väleään veden samenumsa ja knoaneksen kulkeuumsa alapuolseen uomaan Mkäl mahdollsa, hulevesrakenee uls rakenaa eupanoeses Sulfdsavalueella hulevesen ohjaamsessa on eduks suosa vvyysalaa, joa alueellnen pohjavedenpna e arpeeomas laske Sulfdsav e pääsäänöses aheua ongelma huleveden laauun, mkäl pohjaveden pnnan alapuolella esnynee poenaalse happoa uoava maa-anekse evä pääse hapeumaan 436 Kaavan mukanen luonnonympärsö Kaava-alueen ä- ja pohjosreunaan on merky Gräsanojan svu-uoma vesalueen merknnällä (w) Gräsanojan svu-uoman äpuolelle jäeään pun ja pensan sueava alueen osa, kuen myös urhelupuson luoesosaan rakenneavan BMX-radan pohjospuolelle 44 Kaavan mukase suojelukohee Alueela e ole unnseu suojelukohea 45 Ympärsön häröekjä Jäähalln LVS-laeso aheuaa suunnelualueelle sekä sen ympärsöön melua Jäähalln melua on mallnneu kunnallseknkan ylessuunnelmassa (Ramboll 207) Meluselvyksen peruseella suurempaan jäähalln suunnelu laeso aheuaa lman melunsuojausa korkemmllaan 47 db meluason lähmpn asunkorelehn Lsäämällä melusenä suurmpen meluläheden kohdalle melu e ulou asunkorelehn as, vaan 45 db melualue rajouu non 40

27 27 (35) mern eäsyydelle jäähallsa Asemakaavamääräyksellä vaadaan, eä jäähalln arkemmassa suunnelussa melu ulee huomoda sen, eä meluaso e ylä 45 db asunkorelessa Kuva: Jäähalln laeson aheuaman melun levämnen lman melunsuojausa (Ramboll) Kuva: Jäähalln laeson aheuaman melun levämnen melunsuojauksella (Ramboll) Hauenkallonen lkenne aheuaa melua urhelupuson pohjososaan, jonne on kaavakarassa osoeu ohjeellnen lekkalue Asemakaavamääräyksellä vaadaan, eä lekkalue ulee sjoaa sen, ee pävämelu ylä ohjearvoa 55 db Kunnallseknkan ylessuunnelman yheydessä ehdyn meluselvyksen mukaan meluaso alaa ennuselaneessa 55 db lähes koko suunnellulla lekkalueella Lekkalueen sjan arkenuu jakosuunnelussa

28 28 (35) 46 Nmsö Kuva: Päväajan melulanne urhelupuson pohjososassa ennusevuonna 2040 (Ramboll) Urhelupuson alue nmeään kaavakaraan: Mankylä urhelupuso (Maby drospark) Kaavamuuoksessa rslahdenpolun lnjausa muueaan Vomassa olevassa asemakaavassa rslahdenpolku on nmelään Peloe (Åkervägen), mua kysesä nmeä e ole oeu käyöön Peloe on Mankylässä poseava nm, koska Jupperssa on jo käyössä kadunnm Peloe Myös nm rslahdenpolku on urhelupuson osuudella ongelmallnen, koska se vaa selväs vereseen rslaheen, mua slä suunnala e osuudelle pääse puomn aka Espoon kaupungn nmsö es rslahdenpolulle uua nmeä Ladonkulmanpolku Laduhörnssgen, pureavan vanhan jäähalln el Ladon ja aemmn peloaukealla olleden Mankylän karanon laojen mukaan Kaupunksuunnelulauakuna pää kuenkn kokouksessaan 29207, eä nmeä e vahdea ja nm rslahdenpolku merkään kaavaan YU-koreleden väln jäävä kauauko nmeään Jääorks (sorge) VU-alueella kulkeva pääre nmeään kaavassa Pohjos eeläsuunanen re on Manlaaksonre (Madalsråke) ja ä - lässuunanen Mankaranonre (Magårdsråke) 5 ASEMAKAAVARATKASUN VAKUTUKSET 5 Vakuukse yhdyskunarakeneeseen ja rakenneuun ympärsöön Mankylän keskus on yks Espoon vdesä kaupunkkeskuksesa Espoon kaupunkrakeneen avoeden mukases kaupunkkeskukse ova myös julksen palvelujen keskuksa Kaupunkkeskukse sjaseva keskeses asuukseen nähden Ne ova lkeneen solmukohdssa ja hyvn saavueavssa er lkennevälnellä Peraaeena on, eä yhdellä keraa vodaan samala alueela saada sekä kaupallsa eä julksa palveluja Mankylän urhelupuso on proflounu jääurhelun pusoks Tällä hekellä käyössä on 2 kenää harjousjäähallssa, joka alkaa pan olla käyökänsä lopussa Kaavamuuos mahdollsaa jääurhelun käyöön yheensä 4 kenää ssälossa sekä uuden jäähalln yheydessä oeueavan jäädyysjärjeselmän rakenamsen jalkapallonurmen alle Nän mahdollsuu myös ulkojään käyöönoo alvsn Mankylän jääurheluomnnan laajenamnen hyven julksen yheyksen lähesyydessä palvelee nn lähseudula kun kauempaakn saapuva jääurheluharrasaja Suur rakennusmassa kuenkn vähenää urhelupuson hyödynä-

29 29 (35) msä muun urhelun arpesn Tämä on pyry asemakaavan muuoksen yheydessä huomomaan ehosamalla muua alueenkäyöä ja suunnelemalla urhelupuson kakken omnojen sjoumsa laajempana kokonasuuena Kaavamuuoksella ohjaaan urhelupuson ulevaa käyöä ensä huomaavas yksyskohasemmn Vomassa olevassa kaavassa alue on osoeu pääasassa urhelualueeks, jolle saa rakenaa alueen käyöön lyvä rakennuksa, rakennelma ja laea Alueelle sjoeavsa rakennukssa e ole määräy arkemmn Kaavamuuoksella sallaan alueelle suure jäähallrakennukse, mua osaala myös eseään alueen muu lsärakenamnen muuamalla muu urhelualue urhelu- ja vrksyspalvelujen alueeks, jonne e ole osoeu rakennusokeua Kaavamuuoksessa urhelualue penenee ja lalle eseään kaks urhelurakennuksen sallvaa korela, kau- auko- ja pysäkönaluea sekä urhelu- ja vrksyskäyöön arkoeua aluea Kaavamuuoksella alueen käyöarkousa ss äsmenneään Koska vomassa oleva asemakaava sall alueelle hyvn monenlasa urheluomnaa, on kaavamuuoksen vakuuksa arvou vomassa olevan kaavan lsäks oeuuneeseen nykylaan verraen 52 Vakuukse lkeneen ja eknsen huollon järjesämseen Kaava-alueella lnjaaan rslahdenpolun kaualue uudelleen ja srreään johoja Kunnallseknkan ja kadun srämsen vakuus alueella lkkumseen on erysen suur nden rakenamsakana Srrolla on myös aloudellsa ja yöllsävä vakuuksa Uus jäähall ja muu urhelupuson palvelu lsäävä puson kävjöä ja sen lkenneä Kunnallseknkan ylessuunnelman (Ramboll 207) yheydessä ehdyn omvuusarkaselun mukaan urhelupuson lymä omva hyvn vuoden 2040 lahuppuunnn akana Urhelupuson er omnojen harrasusvuorojen on oleeu alkavan ja pääyvän porraseus, jollon lkenne jakauuu asases huppuunnn ajalle Suurmma vvyykse ja jononpuude esnyvä omvuusarkaselussa Nelkkoellä Kuva: lahuppuunnn keskmääräse vvyykse ja hekäse maksmjononpuude ennusevuonna 2040 (Ramboll) Tapahumen kuen urnausen akana Mankaranone saaaa hekän ruuhkauua, mua jono purkauuva nopeas Mankaranonen ruuhkauumnen vvyää eryses Mansyrjän vasemmalle käänyvää lkenneä Urhelupuson pysäkönalue e rä kaamaan pysäkönpakkojen kysynää eenkn apahumen akana, joen lkenneä muodosuu myös pysäkönpakkaa es-

30 30 (35) vsä ajoneuvosa Lkeneen sujuvuuden varmsamseks urhelupusoon saapuva ulee ohjaa käyämään joukkolkenneä, jalankulkua ja pyörälyä henklöauojen sjaan Tapahumen järjesäjen velvollsuuena on selvää mahdollsuus hyödynää esmerkks lähalueden koulujen ja muden pysäkönalueden hyödynämnen apahumen akasessa pysäkönnssä sekä järjesää ohjaaja saapuvalle lkeneelle Kuva: Tapahumahuppuunnn keskmääräse vvyykse ja hekäse maksmjonon-puude ennusevuonna 2040 (Ramboll) 53 Vakuukse luonoon ja masemaan Kaavamuuoksessa vomassa olevan asemakaavan mukanen urhelualue penenee ja lalle sallaan kaks urhelurakennusen korela, kau- auko- ja pysäkönaluea sekä urhelu- ja vrksyskäyöön arkoeua aluea Uus jäähall sjouu pääasassa pureun halln sekä olemassa olevan asfalkenän päälle mua osaala myös pureavan jäähalln eeläpuolella kasvava, erlassa lehpuulajesa (mm kovu, haapa, raa) koosuva puuryhmä jouduaan kaaamaan halln elä Muuon olemassa olevaa puusoa e luulavas joudua kaaamaan merkävän paljoa rakenamsen elä ja uua puusoa on esey sjoeavaks sekä koreln pysäkönalueelle, eä puson puolelle Alueen makaavaan nähden vakuukse luonnon nykylaneeseen evä ole merkävä Avonaseen masemaan sen sjaan rakenneaan uus suur hallrakennus, joka kakasee laaksomasen pusolan näkymäakseln ja uo alueelle uuden, suurkokosen elemenn, joka jakaa urhelupuson kaheen osa-alueeseen Vrksys- ja urhelualueelle sjouva Gräsanojan pohjos - eeläsuunanen svu-uoma ja sä ympärövä vheralue muodosava masemallses urhelualueelle vasaparn, joka samalla suojaa näkymä urhelualueen ja asuuksen välllä Uoman varrella sjaseva puu ja muu kasvllsuus on kunnallseknkan ylessuunnelman ympärsösuunnelmassa osoeu sälyeäväks mahdollsuuksen mukaan, pos luken ulvanyn alue, jonka avulla asaaan ulvahuppuja ja uodaan veden lähesyys näkyväks osaks vrksysaluea ja sen resöä Kasvllsuuden kakoskohn äsen penasuusalueen kohdalla on osoeu lsäsuuksa kakasemaan suora näkymä urhelualueelle Uuden jäähalln ja uoman väln on osoeu lsäks erllnen suusalue, joka om osaks huolophan hulevesä käselevänä bosuodausalueena Musa suunnsa kasouna näkymää jäähalllle pehmenää pohjosessa Gräsanojan ä - länssuunasen svu-uoman alue ulvanyneen, länspuolella Mankaranonelle esey kaupuurvsö ja eelässä rslahdenpolun aukomanen kaualue suuksneen

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat: MUODONMUUTOKSET Lähöoaksuma:. Maeraal on sorooppsa ja homogeensa. Hooken lak on vomassa (fyskaalnen lneaarsuus) 3. Bernoulln hypoees on vomassa (eknnen avuuseora) 4. Muodonmuuokse ova nn penä rakeneen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Halluksen esys HE 203/2017 vp laks solaseduselusa ja eräks shen lyvks laeks Lkenne- ja vesnävalokuna 20.2.2018 Lansäädänöjohaja Hanna Nordsröm Solaseduselun kohee Teduselumeneelmällä saadaan hankka eoa

Lisätiedot

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

Riskienhallinnan peruskäsitteitä Rskenhallnnan peruskäseä Juss Kangaspuna 7. Syyskuua 2011 Työn saa allenaa ja julksaa Aalo-ylopson avomlla verkkosvulla. Mula osn kakk okeude pdäeään. Esyksen ssälö Todennäkösyyspohjanen vekehys aloudellsen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja

Lisätiedot

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju 5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97

Lisätiedot

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla

Lisätiedot

HALLINNANJAKOSOPIMUS. Uudisrakennusturku Oy sekä tai myöhemmin nimetyt hallinta-alueiden haltijat

HALLINNANJAKOSOPIMUS. Uudisrakennusturku Oy sekä tai myöhemmin nimetyt hallinta-alueiden haltijat HALLINNANJAKOSOPIMUS Turku 853-153-52-1 Wahalankau 2 Rnapellonlenkk 2 20810 Turku sekä a myöhemmn nmey hallna-alueden halja 6.4.2017 TIMO NURMI 2 HALLINNANJAKOSOPIMUS Ssällyslueelo 1. Sopjapuole 3 2. Sopmuksen

Lisätiedot

Eduskunnan vastaus - HE 203/2017 vp laiksi sotilastiedustelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan vastaus - HE 203/2017 vp laiksi sotilastiedustelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan vasaus - HE 203/2017 vp laks solaseduselusa ja eräks shen lyvks laeks Lansäädänöjohaja Hanna Nordsröm 11.3.2019 Lak solaseduselusa Lassa säännökse eduselun arkouksesa, omvalassa vranomassa,

Lisätiedot

SELOSTUS Eritasoliittymän_muutos 1 LIETO ASEMANSEUTU ERITASOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Eritasoliittymän_muutos 1 LIETO ASEMANSEUTU ERITASOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Eiasoliiymän_muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Aseman_eiaso_m.docx\PS ERITASOMÄN KAAVAN LAATIJA: ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoiusinsinööi Juha Mäki p. 0

Lisätiedot

SELOSTUS K muutos 1

SELOSTUS K muutos 1 SELOSTUS K. 0 muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\K_0_m.doc\TH LETO LTTONEN LTTOSTEN KORTTELN 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 00

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA KVANTIOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULIKOODIMODULAATIOA Teolkenneeknkka I 5359A Kar Kärkkänen Osa 6 5 Kvansonkohna PCM-järjeselmässä PCM:ssa on kaks vrhelähdeä:. kvansonkohna,. kanavan kohnan aheuama

Lisätiedot

s-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I.

s-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I. 86 8 88 8 9 86 8 8 7 86 9 86 8 :7 8 8 8 8 :8 8 6 8 8 8 8 7 8 6 8 :8 8 8 87 7 +8 8 87 7 VP- :8 6 8 87 86 88 89 96 te 9 7 9 +8. 9 9 7 9 +8 8 V +8 a /m 8 V 8 8 7 8 88 - LPA- (RM-) +89 is- z + +9 + VP- W/RM

Lisätiedot

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat - OUTCKUMPU Oy Malmnesnä O POhames/pAL 94 (3) VLF -MTAUS Peraae Läheysasema VU (= Very M Frequency) -ruauks$sa käyeään apuna 5-0 khz aauusaueea omva asea Näden asemen anenrrl ova pysyä a nssä kulkeva vra

Lisätiedot

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1 SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija

Lisätiedot

PVP-SE. p-1. p-1. ALY/s-1. 1ap/as80 1ap/kl50 1ap/y100 1ap/s200. p-1. t75. pv-1. kaukolämpö ai. p-1 SR-1. 1ap/100. 1ppp/2tt.

PVP-SE. p-1. p-1. ALY/s-1. 1ap/as80 1ap/kl50 1ap/y100 1ap/s200. p-1. t75. pv-1. kaukolämpö ai. p-1 SR-1. 1ap/100. 1ppp/2tt. : 0 PP-SE 00 0 0 0 OP-SE pv- 0 0 0 HE N LAN NA KA sr- 0 OP -0 PP -0 0 : 00 Y RK NE R KO S P O 0 K : P/s N S L PO A SO SO P M AM K : :0 E- sr- 0 000 0 SR- ap/00 p/as sr- /ru/ P/s 0 LPA- HENNALA P/s (0/)

Lisätiedot

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY Värähelymeaa 8. 8 USEAN VAPAUSASEEN SYSEEMIN VAIMENEMAON PAKKOVÄRÄHELY 8. Normaalmuoomeeelmä Usea vapausasee syseem leyhälöde (7.) raaseme vaa aava (7.7) a (7.8) homogeese yhälö ylese raasu { } lsäs paovomaveora

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN ELÄKEKAAN LAKUPERUEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN UKAA ELÄKEURAA AREN Kokooma 4.2.204. mesn kokoomaan ssällyey perusemuuos on ahseu 8..204. Eläkekassa oa erkseen hakea sosaal- ja ereysmnserön ahsusa laskuperuselleen.

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu 20ap/tt is-1 VP LPA-1 LPA-3 (W/RM) VP/s W/RM II ap/50ke

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu 20ap/tt is-1 VP LPA-1 LPA-3 (W/RM) VP/s W/RM II ap/50ke 84 4 83 83 6 83 84 9 84 9 :83 83 8 4 3 83 3 83 4 83 3 W- VP-3 es 83 6 744 +84 LPA- +84 83 0 (RM-) 00 96 3 6 83 4 0 4 83 8 05 8 5 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 83 50 VP- 746 W/RM 000 a/50ke ajo/h VP- /l.5 MUKKULAN

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET 6 2 VARHAISKASVATUS 7 2.1 Mä varhaskasvaus on?

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. työvoimakustannusindeksistä. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. työvoimakustannusindeksistä. (komission esittämä) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.07.2001 KOM(2001) 418 lopullnen 2001/0166 (COD) Ehdous EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yövomakusannusndekssä (komsson esämä) PERUSTELUT Tausaa Aanasasen

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN ELÄKEKN LKPERTEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELN KT ELÄKETR RTEN Kokooma 30.6.20. mesn kokoomaan ssällyey perusemuuos on ahseu 6.6.20. Eläkekassa oa erkseen hakea sosaal- ja ereysmnserön ahsusa laskuperuselleen. Tähän

Lisätiedot

Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki

Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk 2.4.2007 HL Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Johdano Kuopon Saarsokaupungn Taeen kaava yhdsää aeen, kuuurn ja rakenamsen avan uudea avaa.

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi Seauoanoversas Job shop Seauoanoversaassa öden reysä e ole rajoeu mllään avalla vaan ne vova ulea oman prosessnsa muases mnä ahansa oneden aua Tyypllsä omnasuusa: Tuoee ova vaheleva Työnvahee ja -vaheaja

Lisätiedot

LIETO LOUKINAINEN PERKIÖNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

LIETO LOUKINAINEN PERKIÖNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\Perkionie.doc\PS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusariehi Pea Sillanpää

Lisätiedot

Menetelmäseloste 15.11.2013 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100

Menetelmäseloste 15.11.2013 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100 Meneelmäselose 15.11.213 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 21=1 2 Ssällyslueelo 1 TAUSTAA... 3 2 MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 RAKENNE JA HINTASEURANTA... 6 MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1. 84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA

MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yöpaperea Pellervo Economc Research Insue Workng Papers N:o 19 (oukokuu 1999) MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA An Moso* Helsnk, oukokuu 1999 ISBN 951-8950-97-0 ISSN-1455-4623

Lisätiedot

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä Valmsamnen varasoon Make-o-sock (MTS) -uoanoapaa käyävä yrykse, joka valmsava loppuuoea a osa erssä ja valmsuksen jälkeen varasova uoee varasoon odoamaan kysynää MTS-uoanomalln euna ova lyhye omusaja asakkaalle,

Lisätiedot

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA 1 INTERFERENSSIN VIKUTUS LINERISISS MOULTIOISS Men yksaajunen häökanoaalo haaa lasua? 521357 Teolkenneeknkka I Osa 18 Ka Käkkänen Kevä 2015 KERTUST 2 Kanoaaloodulaaolle: os[2πf φ] Lneaanen odulaao Vahee

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA INTERFERENSSIN VIUTUS LINERISESS MOULTIOSS Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 1 19 Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa Radoaausa nefeenssä RFI sn usa äeselsä, kun oa kanoaaloaauus on lähellä

Lisätiedot

SOPENKORPI. AL-1 työ ma le-1 hu-1 pv TL riii k588 sr-1. pima. 2/3kIV. pima. p-1 (24,25) 2/3kV ju-1. pima ju-2 III.

SOPENKORPI. AL-1 työ ma le-1 hu-1 pv TL riii k588 sr-1. pima. 2/3kIV. pima. p-1 (24,25) 2/3kV ju-1. pima ju-2 III. 1 SOPENKORP 104 7 105 6 105 105 9 16 KRESKATU 105 9 6 106 4 105 7 13 17 SOPENKORENKATU 105 8 7 107 5 50 6 ju/s 108 6 5 p-1 (4,5) 1900 107 9 667 4 r k588 sr-1 5dBA /3k 300+30 ju-1 107 3 pp 110 7 30dBA /3k

Lisätiedot

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi: 77 Aemmn oleen, eä mars A on dagonalsouva. Tällanen on lanne äsmälleen sllon, un joasen omnasarvon geomernen eraluu on sama un algebrallnen. Täydenneään eoraa seuraavlla uloslla apaussa, jossa monnerasen

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA VTT-ESUSTELULOITTEIT VTT DISCUSSION PPERS 434 YRITYSVEROTUSEN OORDINOINTI J VEROILPILU EUROOPN UNIONISS nss ohonen Valon aloudellnen ukmuskeskus Governmen Insue for Economc Research Helsnk 2007 ISN 978-951-561-749-1

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie

KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie KORTTEL 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Espoon Laurinlahi, Risiniemenie 2..2016 SU 1/9 MA-arkkiehdi Oy Koreli 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Näkymä Risiniemenielä 2..2016 SU 2/9 Arkkiehdi

Lisätiedot

Jäkäläbiomassa Lapissa?

Jäkäläbiomassa Lapissa? Poronhoosyseemn arkaselu aloudells ekologsella malllla An Juhan Pekkarnen1,3, Jouko Kumpula2, Oll Tahvonen1,3 1Unversy of Helsnk, Deparmen of Fores Scences, Fnland 2Naural Resources Insue Fnland 3Economc

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta.

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta. HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen sauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella

Lisätiedot

muiden ollessa ART-2 ja ART Arkkitehtuuri ja toiminta

muiden ollessa ART-2 ja ART Arkkitehtuuri ja toiminta 26 7. Adapvnen resonansseora 7.. Johdano Sephen Grossberg on monpuolses vakuanu neuroverkkoukmuksessa. Hänen ukmusalansa on ulounu neurobologasa ja psykologasa verkkojen maemaasn perusesn. Yks Grossbergn

Lisätiedot

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto DEE-53000 Sähkömageese järjeselme lämmösro Lueo 8 1 Sähkömageese järjeselme lämmösro Rso Mkkoe Dfferessmeeelmä Numeersa rakasua haeaa aluee dskreeesä psesä. Muodoseaa verkko ja eseää dervaaa erousosamäärä.

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

riii 2/3kIV 2/3kVI rvi rvii

riii 2/3kIV 2/3kVI rvi rvii 105 6 12 13 SOPENKORP 104 7 105 2 105 9 16 KRESKATU 104 4 105 9 26 12:2 106 4 105 7 30 127 27 105 8 1550 ju-2 28 r r 105 8 2040 a400 ju-2 SOPENKORENKATU ajo 107 5 15 26 ju/s. ju/s 25 p-1 (24,25) 2110 ju-2

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

A197 Hennan bulevardin laajennuksen asemakaava KAAVASELOSTUS

A197 Hennan bulevardin laajennuksen asemakaava KAAVASELOSTUS A197 Hennan bulevardin laajennuksen asemakaava KAAVASELOSTUS Elinvoima- ja ekninen valiokuna 12.01.2019 Ehdous nähävillä 21.02. - 07.03.2019 A197 Hennan bulevardin laajennus, asemakaava Asia 1/10.02.03/2019

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011 Kouluu- ja khämpalvlu Aduca 1 (6) Pykooaal ohjauk ja uvoa rkoumopo (35 op), - kogv ja rakaukk yöklyapa - pykorapu valmuk opo TOTEUTUSPAIKKA Jouu TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Kouluu aaa oallujll valmud ouaa ohjau-

Lisätiedot

is-1 p-1 III 770 1ap/100 1ap/100 pv-1 p-1 pv-1 p-1 1ap/100 ai t20 III hu 1ap/100 pv-1 VP/s p-1 III SR-1 1ap/100 t80 pv-1 SR-1 p-1 pv-1 1ap/100 p-1

is-1 p-1 III 770 1ap/100 1ap/100 pv-1 p-1 pv-1 p-1 1ap/100 ai t20 III hu 1ap/100 pv-1 VP/s p-1 III SR-1 1ap/100 t80 pv-1 SR-1 p-1 pv-1 1ap/100 p-1 98 98 8 99 8 7 97 5 5 8 98 96 7 98 98 5 98 98 9 96 5 98 505 98 7 (7K) 96 9 97 8 7 96 8 99 7 6 96 97 0 0 96 96 6 97 9 98 7 9 9 9 0 9 98 0 9 5 9 5 97 8 9 7 96 700 9 T LAN NNA 9 5 9 9 6 9 7 : 9 98 9 99 9

Lisätiedot

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012 HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan

Lisätiedot

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA 8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

OPASTESUUNNITELMA. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto maaseuturahasto

OPASTESUUNNITELMA. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto maaseuturahasto OPASTESUUNNITELMA Euroopan unon Euroopan aluekehtysrahasto maaseuturahasto opasteohjesto Pääopasteet Tenvarsopasteen mall Yleset peraatteet Opasteden värenä käytetään mahdollsuuksen mukaan graafsen ohjeston

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus

Asemakaavan muutoksen selostus Asanumero Aluenumero /../ Maarnauko Asemakaavan muutos. kaupungnosa, Otanem Korttelt,, ja kortteln tontt sekä katu-, lkenne ja pustoalue. Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 4 Köhden dnamkka Suomessa 995 2008 Ilpo Suonem Eläkeurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT Ympärsöaaema 7.-8.6.2010 Rymäylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kar Hyyänen MTT JOHDANTO Rehevöymnen Iämeren esenen ongelma Ravnneuormus (ypp ja fosfor) Saunnasa levälauoja Iämerellä jo 1800-luvulla

Lisätiedot

LIETO / LOUKINAINEN / MATINTALO 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , SUUNNITTELUALUE

LIETO / LOUKINAINEN / MATINTALO 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , SUUNNITTELUALUE ainalo Osallisumis- ja arvioinisuunnielma LEO / LOUKNANEN / ANALO ASEAKAAVA JA ASEAKAAVAN UUOS OSALLSUS- JA ARVONSUUNNELA..0,..0 SUUNNELUALUE Suunnielualue sijaisee Loukinaisissa Seälän asuinalueen iä-

Lisätiedot

Kaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89

Kaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89 Kupunkisuunnielu Kupunkikehiysplvelu KAAVA-ALUE 8::8 8:: 8::9 8:: 8::8 8::9 8::9 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8 8::9 8::80 8: 8::8 8::89 8::90 8::9 8:: 8::9 8: 8::0 8::0 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8:: 8::8

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

1 (5700) KESKI-LAHTI PAAVOLA MÖYSÄ (VI) AKS-1 VII LPA LPA AH-1 (3166/1,2) AKS-1 LPA A-2644 (I) (VI) (VI) sr 8 (1350) 1400 (VII) VIII

1 (5700) KESKI-LAHTI PAAVOLA MÖYSÄ (VI) AKS-1 VII LPA LPA AH-1 (3166/1,2) AKS-1 LPA A-2644 (I) (VI) (VI) sr 8 (1350) 1400 (VII) VIII 0 0 Renor 0 UOKSENKA 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 :0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 () ()

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Rauman kaupunki tekninen virasto/ kunnallistekniikan suunnittelu Kanalinranta 3, RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

Rauman kaupunki tekninen virasto/ kunnallistekniikan suunnittelu Kanalinranta 3, RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Rauman kaupunk teknnen vrasto/ kunnallsteknkan suunnttelu Kanalnranta, 6 RAUMA KARINKENTÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Pävämäärä.4.6. Ylestä Tomeksannosta olemme tehneet porakonekarauksa

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

METSÄKAARI 12 (TONTTI ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 35 tonttia 11.

METSÄKAARI 12 (TONTTI ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 35 tonttia 11. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS METSÄKAAR (TONTT ---) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin onia. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 7..0 (arkenneu 0..0) PERUS-

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

ANALYYSI. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti

ANALYYSI. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 41. vuoskera ANALYYSI Suomen Laboraoroalan Lo ry:n amma- ja yhdsysleh 1/2004 Kummelen Kahlanen ja Slvennonen mukana SLaL:n Laboraoroalan luenopävllä ohjelma keskaukeamalla Pääomaja Tuula Kuusso Venolane

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017 OY/PJKOMP R 017 Puolijohdekomoeie erusee 571A Rakaisu, Kevä 017 1. Massavaikuuslai mukaisesi eemmisö- ja vähemmisövarauksekuljeajie ulo o vakio i, joka riiuu uolijohdemaeriaalisa ja lämöilasa. Kuvasa 1

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Ssällyslueelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA NIMIKKEITTÄIN...

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

1 (5700) KESKI-LAHTI PAAVOLA MÖYSÄ (VI) AKS-1 VII LPA LPA AH-1 (3166/1,2) AKS-1 LPA. A-2644a (I) (VI) (VI) (II) (II) sr 8

1 (5700) KESKI-LAHTI PAAVOLA MÖYSÄ (VI) AKS-1 VII LPA LPA AH-1 (3166/1,2) AKS-1 LPA. A-2644a (I) (VI) (VI) (II) (II) sr 8 0 0 Renor 0 UOKSENKA 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 :0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 a 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 () ()

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot