Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat Vesienhoidon suunnittelu Pohjautuu Euroopan unionin vesipuitedirektiiviin (2000), joka yhtenäistää EU:n vesiensuojelua. Joulukuussa 2004 hyväksytty laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä kolme muuta lakimuutosta toteuttavat vesipuitedirektiivin Suomessa. Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita Manner-Suomessa on viisi. Satakunta on osa Kokemäenjoen Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoaluetta

2 Vesienhoitoalueille on laadittu entisten alueellisten ympäristökeskusten (nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten) johdolla vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat. Niiden laatimisessa on vahvasti ollut mukana vesienhoidon yhteistyöryhmät. Ohjelmien toimenpiteiden pitää olla käynnissä vuoteen 2012 mennessä, minkä jälkeen alkaa vesienhoitosuunnitelmien tarkistus. Ensimmäinen suunnittelukausi päättyy vuonna Vesienhoidossa tavoitteena on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, johon pyritään rajoittamalla rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin. Pohjavedet luokitellaan niiden kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella

3 Toimenpideohjelma pohjavesille Vesienhoitotyössä on tunnistettu ne pohjavesialueet, jotka eivät ole hyvässä tilassa tai joiden hyvä tila on uhattuna, ja esitetty tarvittavat toimenpiteet vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

4 viraston nimi, tekijän nimi ja osasto Riskinarviointi Toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä on kerätty pohjaveden laatutietoja alustavasti riskialueiksi määritetyiltä pohjavesialueilta. Seurantatulosten perusteella kyseiset pohjavesialueet on nimetty riskialueiksi, mikäli pohjavesialueella on todettu: yhdessä tai useammassa havaintopaikassa määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia jotain orgaanista yhdistettä, epäorgaanisten aineiden pitoisuus ylittää pohjavesien ympäristönlaatunormit (liite 4) tai pohjaveden nitraattipitoisuus ylittää 15 mg/l Ne pohjavesialueet, joilta ei ole riittävästi alueen riskejä kuvaavia pohjaveden laatutietoja, on nimetty selvityskohteiksi, joille esitetään toimenpideohjelmassa pohjaveden laatutietojen hankkimista

5 Riskialueiksi on Varsinais-Suomen ELYn alueella nimetty kaikkiaan 34 pohjavesialuetta, selvityskohteiksi 48 ja seurantakohteiksi 5 pohjavesialuetta. Riskialueet Satakunnassa (14 kpl): Eura: Harjunummi, Vaanii Eurajoki: Irjanne, Korvenkulma Harjavalta: Järilänvuori Huittinen: Huhtamo-Kanteenmaa Kankaanpää: Hämeenkangas-Niinisalo, Hietaharjunkangas Luvia: Hanninkylä Noormarkku: Matalakoski Säkylä: Honkala, Säkylänharju-Virttaankangas Ulvila: Levanpelto, Haistila-Ravani Luokittelu Tilan arviointi on tehty kaikille riskialueiksi nimetyille pohjavesialueille. Pohjavesialueet on luokiteltu joko hyvään tai huonoon tilaan niiden määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu perustuu pohjaveden analyysituloksiin. Kemiallisen tilan arviointiin käytetään pohjaveden ympäristönlaatunormeja. Tilan arviointi on tehty kunkin todetun haitta-aineen osalta erikseen

6 Varsinais-Suomen ELYn alueella on 9 pohjavesialueen tila luokiteltu huonoksi (Satakunnassa 5 kpl). Suurimmalla osalla pohjavesialueista vedenotto on jouduttu lopettamaan tai vedenkäsittelyä on lisätty tai vettä joudutaan laimentamaan, jotta pilaavan aineen pitoisuus jäisi alle talousveden laaturajojen. Eura: Vaanii (kasvinsuojeluaineet) Eurajoki: Irjanne (nikkeli) Harjavalta: Järilänvuori (raskasmetallit) Kankaanpää: Hämeenkangas-Niinisalo (tolueeni, MTBE) Säkylä: Honkala (liuottimet) Toimenpiteet Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoitolain mukaiset ympäristötavoitteet. Toimenpiteet on jaettu nykykäytännön mukaisiin ja lisätoimenpiteisiin. Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet perustuvat nykyisen lainsäädännön, suositusten ja ohjelmien täytäntöönpanoon ja osa niistä on pakollisia, osa vapaaehtoisia. Mikäli nykykäytännön mukaisten toimien ei ole katsottu riittävän ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, on suunniteltu lisätoimenpiteitä. Nämä ovat pääosin samoja kuin nykykäytännön mukaiset toimet, mutta niitä ehdotetaan toimeenpantaviksi kohdealueella nykyistä laajemmin

7 Toimenpiteitä on suunniteltu sektoreittain: Maatalous Metsätalous ja turvetuotanto Yhdyskunnat Liikenne Teollisuus ja yritystoiminta Vedenotto Maa-ainesten otto Pilaantuneet maa-alueet Suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus Toimenpiteet: Maa-ainesten otto Lakisääteisten toimenpiteiden ohella maa-ainesten oton pohjavesiriskejä on pyritty vähentämään ja ehkäisemään valtakunnallisesti POSKI- ja SOKKAprojekteilla. Vesienhoidossa esitettyjä mahdollisia lisätoimenpiteitä ovat myös ottamisalueiden tilan ja ympäristöriskien seurannan tehostaminen; maaainestenoton yleissuunnittelu sekä kunnostussuunnitelmien laatiminen ja alueiden kunnostukset. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella vanhojen maanottoalueiden jälkihoidon ja kunnostustarpeen arviointi on tehty osana SOKKA-projektia. Myös pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtäävä POSKI-projekti on toteutettu koko ympäristökeskuksen alueella. Toimenpideohjelmassa lisätoimenpiteenä esitetään maa-ainestenoton yleissuunnitelman laatimista kahdelle pohjavesialueelle: Järilänvuori ja Oripäänkangas

8 Kustannukset