LVV- KUNTOTUTKIMUS As.Oy Kuopion Luistelijantie 5

Transkriptio

1 LVV- KUNTOTUTKIMUS As.Oy Kuopion Luistelijantie 5 HELSINKI TURKU TAMPERE LAHTI KUOPIO OULU JYVÄSKYLÄ PORI PORVOO JOENSUU MIKKELI HÄMEENLINNA FORSSA Sivu 1(30)

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KOHTEEN JA KUNTOTUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT...4 Kiinteistön perustiedot...4 Kuntotutkimuksen yleistiedot...5 Käytettävissä olleet asiakirjat...5 TIIVISTELMÄ...6 Vesi-,viemäri- ja lämmitysjärjestelmät...6 PTS-taulukko LVV- KUNTOTUTKIMUS...8 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...9 G11 Lämmöntuotanto...9 G12 Lämmönjakelu...9 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT...11 G22 Vesijohtoverkostot...11 G24 Viemäriverkostot...15 Jätevesiviemäreiden TV- kuvaukset...15 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset...16 Liite 1: Röntgenkuva...17 Liite 3: Valokuvat...26 Sivu 2(30)

3 JOHDANTO Yleistä Tämä vesi- ja viemärijärjestelmien sekä lämmitysjärjestelmän kuntotutkimusraportti on tehty Raksystems Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn kuntotutkimuksen perusteella. Kuntotutkimuksessa on noudatettu soveltuvin osin SuLVI ry, julkaisu 7:n kuntotutkimusohjetta. Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä putkistot tai niiden osat on tarpeen uusia tai korjata ja milloin tämän tulisi tapahtua. Tutkimuksen tulokset ja toimenpideehdotukset perustuvat suoritettuihin mittauksiin ja kuvauksiin sekä muihin tarkastuksiin (kuten röntgenkuvauksiin, viemäreiden TV- kuvauksiin). Mittausten ja kuvausten määrä sekä tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Kuntotutkimukseen ei kuulu kiinteistössä esiintyvien ongelmien yksityiskohtainen selvittäminen. Kuntotutkimukseen ei kuulu myöskään korjausten tarkempi suunnittelu. Tutkimus antaa kuitenkin perustietoa korjausten suunnittelua ja suoritusta varten. Kuntotutkimusraporttiin on liitetty kaikki mittauksista laaditut asiakirjat joita ovat mm. röntgenkuvausten tarkastuspöytäkirja ja viemärikuvausten TV- kuvauspöytäkirjat. Kuntotutkimuksen tilaajalle luovutetaan myös röntgenkuvat digitaalisessa muodossa sekä viemäreiden TV- kuvaukset videonauhalle tallennettuna. Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukossa esitetään tutkimustuloksiin perustuvat toimenpide-ehdotukset kustannusarvioineen. PTS- ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. Kustannusarviot sisältävät laajempien saneerausten osalta putkitöihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja sähkötyöt sekä suunnittelun ja valvonnan. Kustannusarviot sisältävät arvonlisäveron. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Tässä raportissa käytetyt putkistojen ja laitteiden kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = Hyväkuntoinen, laite tai putkisto täyttää nykyvaatimukset 2 = Tyydyttävässä kunnossa, ei välittömiä uusimis- tai korjaustarpeita kokonaisuutena 3 = Välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina 4 = Heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi Sivu 3(30)

4 Tilaaja Puijon Isännöintipalvelu Ky / Reijo Liikka Tehtävä Asuinkerrostalon vesi- ja viemäriputkistojen sekä lämpöjohtoverkoston kuntotutkimus Raksystems Oy:n tarjouksessa esitetyssä laajuudessa. 1 KOHTEEN JA KUNTOTUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: As. Oy Kuopion Luistelijantie 5 Kiinteistön osoite: Luistelijantie 5 Rakennusajankohta: 1965 Rakennustilavuus: m 3 Rakennuksia: Kerroksia: Portaita: Asuinhuoneistoja: Huoneistoala: Liike- ja muut tilat Isännöinti: Huolto: 1 kpl 1+3 kpl 3 kpl 27 kpl m2 - kpl Puijon Isännöintipalvelu Ky / Reijo Liikka Puijon Kiinteistöpalvelu Oy Sivu 4(30)

5 Kuntotutkimuksen yleistiedot Kuntotutkimuksen laajuus: Kuntotutkimukset: Kuntotutkimukset on suoritettu pääosin tarjouksessa esitetyssä laajuudessa. Kuntotutkimuksessa on noudatettu soveltuvin osin SuLVI ry, julkaisu 7:n kuntotutkimusohjetta. NDT- tarkastukset (ainetta rikkomattomat tarkastukset):vesi-, viemäri ja lämpöjohtojen röntgenkuvaukset sekä jätevesiviemäreiden TVkuvaukset. Kuntotutkimuksen ajankohta: Käytettävissä olleet asiakirjat Kiinteistötiedot Piirustukset Tutkimuksen tekijänä on toiminut Raksystems Oy / Heikki Toivonen. INSINÖÖRITOIMISTO RAKSYSTEMS OY Tampereella Heikki Toivonen pätevöitynyt kuntotutkija p: , GSM f Järvensivuntie 3, Tampere Sähköposti: heikki.toivonen@raksystems-anticimex.fi Sivu 5(30)

6 TIIVISTELMÄ Vesi-,viemäri- ja lämmitysjärjestelmät Lämmönjakohuoneen lämmönsiirtimet ovat vuodelta Lämmönsiirtimissä ei tutkimusten yhteydessä havaittu vikaantumisia. Lämmönsiirtimen uusimiseen ei ole tiettävää tarvetta kuluvalla jaksolla. Lämmityksen ja käyttöveden säätölaitteiden joidenkin komponenttien uusimiseen tulee varautua. Lämpöjohtoverkoston putkistot, patterit ja uusitut linja- sekä sulkuventtiilit kestävät seuraavat kymmenen vuotta ilman laajempia uusimis- tai korjaustoimenpiteitä. Tutkimusten mukaan kylmä- ja lämminvesiputket ovat tyydyttävässä/ välttävässä kunnossa. Vesijohdoille on osittaista saneeraustarvetta, lähivuosien aikana, mutta kokonaisvaltainen saneeraus voidaan ajoittaa jakson puoleen väliin. Kiinteistössä tulee varautua mahdollisiin yksittäisiin vesivuotoihin, mikäli vuodot yleistyvät enemmäksi kuin kolme pientä vuotoa vuodessa, tulee saneerausta aikaistaa. Saneerausten ajankohtaan vaikuttaa kunnossapidon suunnitelma (strategia), jota yhtiössä päätetään tulevina vuosina noudattaa. Eli uusitaanko putkistot ennen kuin ikääntyvien putkistojen vuodot alkavat lisääntyä, vai käytetäänkö putkiston elinkaari ns. loppuun ja varaudutaan vuosien mittaan putkistovaurioiden korjauksista aiheutuviin kasvaviin korjauskustannuksiin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa putkistojen uusiminen tulisi ajankohtaiseksi noin 4-5 vuoden kuluttua, jälkimmäisessä noin 8-10 vuoden kuluttua. On huomioitava, että vesi- ja viemärisaneerauksista aiheutuu mittavia uusimistyö/ korjaustarpeita myös asuntojen sisäpuolisille pintarakenteille. Etenkin kosteiden tilojen osalta saatetaan pintarakenteita joutua uusimaan laajastikin. Tämän vuoksi saneerausten suunnitteluun kannattaa panostaa ja varata aikaa. 2 5 vuoden kuluessa tehtävät toimenpiteet Käynnistetään hankesuunnittelu, jossa muutetaan piirustukset sähköiseen muotoon, valitaan pätevä konsultti ja teetetään hyvät suunnitelmat perusparannuksen toteuttamiselle. Kustannusarvio hankesuunnittelulle noin euroa. Vesi- ja viemäriputkistojen uusiminen (linjasaneeraus) noin v Karkea kustannusarvio ns. perinteiselle putkiremontille, jossa putket uusitaan (sisältävät myös tarvittavat rakennus- ja sähkötekniset työt) / asuin- m 2. Huom. Hankesuunnittelun yhteydessä käsitellään tarkemmin putkien uusimisen (perinteinen menetelmä) rinnalla myös vaihtoehtoisia putkistojen kunnostusmenetelmiä, jotka perustuvat olemassa olevien putkistojen sisäpuoliseen pinnoittamiseen (Dakki, ProLine, Lse, sukitus) näihin menetelmiin ei tässä raportissa tarkemmin oteta kantaa. Sivu 6(30)

7 PTS-taulukko Rap.vii te G22 G Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusajankohta Toimenpide-ehdotukset Lämpöjohtoverkosto Hankesuunnittelun käynnistäminen 20 Saunatilan putket uusitaan saunaremontin yhteydessä X Sadevesien ohjaus piharemontin yhteydessä X Vesi- ja viemärijohtoverkosto Vesijohto- ja viemäriputkien uusiminen (linjasaneeraus) VARAUS 1100 Putkistojen kuntotutkimus päivitys 3 LVV-työt yhteensä Kustannusjakauma x 1000 EUR Huom. PTS- taulukon karkea kustannusarvio (perinteinen putkiremontti) vesijohto- ja viemäriputkistojen uusimisista määräytyy tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa jolloin tarkentuu saneerausten peruslaatutaso sekä mahdollisesti osakkaiden omat toiveet. Saneeraukseen saatetaan sisällyttää myös sähkö- ja telejärjestelmien uusimisia. Myös mahdolliset vaihtoehtoiset putkistojen kunnostusmenetelmät vaikuttavat lopulliseen kustannusarvioon. Sivu 7(30)

8 3 LVV- KUNTOTUTKIMUS Kiinteistöön tehdyn kuntotutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vesi- ja viemäriputkistojen sekä lämpöjohtoverkoston kuntoa, niiden jäljellä olevaa käyttöikää sekä mahdollisten kiireellisten toimenpiteiden tarvetta. Röntgenkuvia otettiin yhteensä 16 kpl. Lämpöjohtoverkostoa tutkittiin silmämääräisesti sekä röntgenkuvaamalla 2 lämpöjohtoputkea ja 2 patteria. Vesijohtoverkoston kuntoa tutkittiin röntgenkuvaamalla käyttövesijohtoja talon pohjakerroksen tiloissa yhteensä 8 kohdasta. Viemäriverkoston kuntoa tarkasteltiin TV- kuvaamalla sisäpuolista jäteveden pohjaviemäriä videonauhalle ja havainnot kirjattiin. Valurautaviemäreille suoritettiin röntgenkuvaus yhteensä 4 kohtaa. Röntgenkuvien otanta kiinteistössä on esitetty taulukossa 1 ja ohjeellisesti pohjapiirustuksessa. Taulukko 1 Röntgenkuvien merkinnät ja kuvauskohtien sijainti kiinteistössä on numeroitu putkiin. Kuvan merkintä kiinteistössä ja kuvauspöytäkirjassa 1. Kv 1 2. Lv/Lvk 1 3. Patteri 4. Lj 1 5. Kv 2 6. Lv/Lvk 2 7. Lv/Lvk 3 8. Kv 3 9. Patteri 10. Kv Lv/Lvk 4 12.Viem Lj Viem Viem Viem 4 Röntgenkuvauskohta kiinteistössä C-portaan kellarikäytävän päästä C-portaan kellarikäytävän päästä Kellarikoppi n. 23 kohdalta Saunan pesuhuoneesta Kellarikäytävän portaiden alapäästä Kellarikäytävän portaiden alapäästä Talouskellarin ovelta Talouskellarin ovelta B-portaan käytävästä Sähkökeskuksen kohdalta Sähkökeskuksen kohdalta Kuivaushuoneesta Kuivaushuoneesta Lämmönjakohuoneesta Maavaraisesta tilasta Maavaraisesta tilasta Kv = Kylmävesi, kuumasinkitty eli galvanoitu teräsputki Lv = Lämminvesi, kupari Lvk = Lämpimän käyttöveden kiertojohto, kupari Lj = Lämpöjohtoputki, teräs Viem = Viemäri, valurauta Patteri = Teräslevypatteri Sivu 8(30)

9 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G11 Lämmöntuotanto Kiinteistö on liitetty kaukolämpöön. Lämmönjakohuoneen alakeskuksessa on lämmityksen ja käyttöveden levylämmönsiirtimet mallia LPM vuodelta Lämmönsiirtimien kunnossapitojakso (tekninen ikä/uusiminen) on noin vuotta, eli lämmönvaihdinpaketilla on teknistä käyttöikää jäljellä yli 10 vuotta kunhan tarvittavat huoltotoimet muistetaan suorittaa. Lämmönsiirtimet: LS lämmitys: teho 145 kw, vuosimalli 1998 LS käyttövesi: teho 195 kw, vuosimalli 1998 G12 Lämmönjakelu Kiertovesipumput Lämmityksen kiertovesipumppu on Kolmex. Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu on myös Kolmex.in valmistamat molemmat on uusittu Kiertovesipumppujen kunnossapitojakso on vuotta. Säätö- ja automatiikkalaitteet Lämmityksen ja käyttöveden toimilaiteet säätöventtiileineen on myös uusittu samanaikaisesti. Säätö- ja automatiikkalaitteiden kunnossapitojakso on noin vuotta. Paisuntajärjestelmä Paisuntajärjestelmä on suljettu. Kalvopaisunta astia Reflex on varustettu huoltosulkuventtiilillä, asennettu lämmönjakohuoneeseen, kalvopaisunta-astioille on säännöllisin välein suoritettavia tarkastustoimenpiteitä (esipaineen tarkastus). Kalvopaisunta-astioiden kunnossapitojakso on suunnilleen sama kuin lämmönsiirtimien, eli noin 20 vuotta. Lämmitysverkosto varusteineen Lämmitysverkoston runkojohdot ja kytkentäjohdot on alkuperäisesti tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierreliitoksin. Alimman kerroksen betonilattian sisällä kulkeneet patterilinjat ovat altistuneet pihasta tulevien valumavesien aiheuttamalle ulkopuoliselle korroosiolle, minkä johdosta ne on uusittu. Lämpöjohtoverkoston linjaventtiilit ja patteritermostaattiventtiilit on uusittu samanaikaisesti alakerroksen lämmitysputkien uusinnan yhteydessä vuonna 2002, jolloin lämmitysverkosto on myös tasapainotettu. Lämpöpatterit ovat teräspattereita. Lämpöjohtoputkistot on läpivalaisukuvien perusteella tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Lämpöpatterissa havaittiin läpivalaisukuvauksen perusteella lievää syöpymää, joka ei kuitenkaan ole vielä kriittistä sekä sakkakertymää. Sivu 9(30)

10 Ote röntgenkuvauspöytäkirjasta RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date ASOY Kuopion Luistelijantie 5 Kuopio Tko Osoite/Adress kv=kylmävesiputki, galv.teräs/kupari lv= lämminvesiputki, kupari Testauksen suoritusohje/specification of testing Kuvauslaajuus/Scope of radiog.test lvk= lämmin kiertovesiputki, kupari Til. ohje patteri= liite / teräslevypatteri Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class Mater. lj= lämpöjohtoputki, teräs A Cu / galv. teräs, valurauta viemäri = jätevesiviem., valurauta Säteilylähde/Radiation scource Film+screens FoxRayzor / XRS-3 2,5 FAST-levy Putken Seinämä Valotusaik SFD Kun- Mate- halk. Wall thick. Expos.time to- Huom. N:o Putki riaali Pipe Havainnot luok- s = seinämäpaksuus diam. mm kv Pulssia mm ka 3 lp Fe - 3,0 Sakkaumaa, syöpymää 2 4 Lj Fe 21 2,65 OK 1 9 Lp Fe - 3,0 OK 1 13 Lj Fe 42 3,25 OK 1 Päiväys: Allekirjoitus Luokittelija: Toni Kovanen Toimenpide-ehdotukset: Lämpöjohtoverkoston putkistojen ja pattereiden arvioidaan kestävän vielä seuraavat kymmenen vuotta ilman kokonaisvaltaisia uusimisia. Tämä edellyttää sitä, etteivät putket joudu kosketuksiin ulkopuolisen kosteuden kanssa eikä lämpöjohtoverkostoon tarvitse lisätä hapekasta vettä. Lämmityksen ja käyttöveden säätölaitteiden joidenkin komponenttien kuten toimilaitteiden, anturien ja säätimien uusimiseen on varauduttava seuraavan 10 vuoden kuluessa. Sivu 10(30)

11 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liitetty Kuopion kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Vesimittari sijaitsee kerhohuoneessa. Jätevedet on johdettu normaalina viettoviemäröintinä kaupungin linjankylkeen. G22 Vesijohtoverkostot Kylmä- ja lämminvesiverkostot: Kylmävesijohtojen runkolinja vesimittarilta lähtien on kuumasinkittyä (galvanoitua) teräsputkea kierreliitoksin. Myös haaroitukset runkojohdoista kerrosten pystynousuihin ovat samaa materiaalia. Haaroitukset asuntojen vesipisteille ovat myös galvanoitua putkea, mahdollisesti osittain myös kupariputkea. Lämminvesiputket ovat kupariputkia. Kupariputkien liitoksissa on käytetty messinkisiä kovajuotoksia. Kupariputkien liitoksissa on saatettu osittain käyttää asennusajankohdan työmenetelmien ja materiaalin mukaisesti messinkisiä kovajuotteita lukujen taitteessa sekä luvun alkupuolella on kupariputkien kovajuotoksissa käytetty myös hopea-, hopeamessinki- ja hopeafosforikuparijuotteita. Silmämääräisesti tarkastettuna kellarikerroksen kupariputkien messinkiliitoksissa sekä myös messinkisissä liitososissa on havaittavissa osittain sinkinkatoa. Sinkinkato on syöpymisprosessi jossa messingissä oleva sinkki syöpyy pois ja jäljelle jää pelkkä messingissä oleva kupari. Sinkinkato on havaittavissa juotosten ja messinkiosien pinnalla vaaleana korroosiotuotepahkurana. Iän myötä liitoksista tulee heikkoja ja ne saattavat pettää mikäli niihin kohdistuu esim. mekaanisia rasituksia (esim. voimakkaat paineiskut, remonttien yhteydessä kohdistuvat mekaaniset rasitukset yms). Kellaritiloissa vesijohtojen runkolinjat on asennettu katon rajaan näkyville, saunaosastossa vesijohdot on asennettu rakenteiden sisään. Kerroksilla vesijohtojen hajotukset asuntojen vesipisteille on asennettu seinä- ja lattiarakenteisiin, osin mahdollisesti myös pintaasennukseen. Alkuperäiset viemärit on tehty valurautaputkesta muhviliitoksin. Pohjaviemärit on asennettu kellaritilassa lattioiden alle. Käyttövesi- ja viemäriputkien kuntoa tutkittiin läpivalaisukuvauksin, jätevesi pohjaviemäreiden toiminnallista kuntoa tutkittiin lisäksi sisäpuolisesti viemärikameralla. Röntgen kuvaukset suoritettiin yleisistä tiloista. Alkuperäiset nousulinjat kulkevat kerroksissa rakenteiden sisällä, tästä syystä ei läpivalaisua voitu suorittaa näille putkiosuuksille. Rakenteita pitää purkaa jos näille halutaan suorittaa läpivalaisukuvaus Sivu 11(30)

12 Kylmävesiputkien röntgenkuvaukset: Röntgenkuvia otettiin 4 kpl. Kaikissa galvanoiduista putkista otetuissa kuvissa havaitaan syöpymiä sekä sakkaumaa. Kaikissa kuvissa syöpymät ovat luokiteltavissa KL 2/3, alkuperäisestä seinämäpaksuudesta on lähes puolet syöpynyt pois, kierreosissa esiintyy voimakasta syöpymää. Suoritetun kuvausotannan perusteella, voidaan kylmävesiputkien kunto luokitella lähinnä kuntoluokkaan 3, eli välttävä. Silmämääräisten havaintojen perusteella on kylmävesiverkostossa ollut joskus vuotoja, joita on korjattu. Galvanoitujen putkien sisäpinnalle iän myötä muodostuvaa ruostekerrostumaa eli sakkautumaa on havaittavissa yleisesti kaikissa kuvausotannoissa. Sakkautumat aiheuttavat varsinkin halkaisijaltaan pienemmissä putkissa sisäpuolista umpeenkuroutumista. Yleensä vesikatkojen yhteydessä sakkautumista irtoaa pieniä ruostepaloja jotka voivat hetkellisesti muuttaa veden väriä, hajua ja makua. Ruostepalat saattavat myös tukkia sekoittajia, sekoittajien poresuuttimia sekä WC- säiliöiden huuhtelulaitteita. Lämminvesiputkien röntgenkuvaukset: Röntgenkuvia otettiin 4 kohdasta kuparisista lämminvesiputkista (4 kpl lämmin syöttövesijohto, 4 kpl lämmin kiertovesijohto). Läpivalaisukuvausten perusteella lämminvesijohdossa pistesyöpymät on luokiteltavissa lieviksi, mutta sinkkikato liitoksissa heikentää järjestelmän paineiskukestävyyttä. Kuvausotannan mukaan kupariset lämminvesiputket ovat perusaineen tutkitulta osalta tyydyttävässä kunnossa, mutta heikentyneet juotokset laskevat kuntoluokan KL 2/3. Pistesyöpymä on kupariputkien yleisin syöpymismuoto ja sitä on vaikea hallita, sillä pistesyöpymän alkusyyt eivät ole täysin tunnettuja. Yhtenä syynä pidetään käytettävän veden ominaisuuksia ja käyttöolosuhteita. Tämä syöpymismuoto voi johtaa nopeastikin kupariputkien seinämän puhkeamiseen. Alkuperäiset messinkijuotokset ovat kärsineet sinkinkatoa ja ovat muutenkin epävarmoja koska kannakointi mahdollistaa putkistolinjojen sivuttaisliikkeen. Kuparisten vesijohtoverkostojen kriittisiä kohtia mahdollisten putkivuotojen suhteen ovat jo edellä mainitut pistekorroosiokohdat ja kupariputkien messinkikovajuotokset, jotka iän myötä haurastuvat sinkinkadon vuoksi. Rakenteiden sisällä ja pystyhormeissa olevien vesijohtojen kuntoa ei ilman rakenteita rikkomatta pystytä tutkimaan, mutta kokemusten mukaan nousulinjat ovat heikommassa kunnossa runkolinjoihin nähden. Saunatilojen putket on syytä kokonaisuudessaan uusia suunnitellun saunaremontin yhteydessä (runkolinjoista saakka). Sivu 12(30)

13 Sulkuventtiilit Pohjakerrosten linjojen sulkuventtiilit on uusittu palloventtiileiksi. Venttiileiden kunnostukseen ei tarvitse varautua ennen käyttövesiverkoston uusintaa. Suoritetun kuvausotannan perusteella sekä silmämääräisesti tarkastettuna, voidaan käyttövesiputkien kunto tutkituilta osin kokonaisuutena luokitella lähinnä kuntoluokkaan 3, (välttävä). Eristeet Vesijohtojen eristeet pohjakerroksen näkyvillä osin ovat villa- tai pahvieristeitä päällystettynä muovi/harsokankaalla ja todennäköisesti asbestilla, kulmaosat ovat massattuja ja todennäköisesti sisältävät asbestia. Eristys oli pääosin alkuperäistä kuitenkin muutamista kohdin mm. venttiilien uusinnan yhteydessä oli eristeitä uusittu. Eristeet on pääosin tyydyttävässä kunnossa. Mahdollinen asbesti on syytä huomioida aina putkistoja käsiteltäessä. Lämmönjakohuoneessa jälkeenpäin tehdyt muutokset on eristetty villakourulla pinnoitettuna PVC-muovilla. Havaintoja: Salaojitusjärjestelmän olemassa olosta ei ole varmuutta. Silmämääräisten havaintojen mukaan rakennuksen nurkilla ei ollut havaittavissa salaojien tarkastuskaivoja. Tosin kaivojen kansistot saattavat olla maakerrosten alla. Mikäli salaojitusta ei ole saattaa katto- ja pintavesien hallitsematon viemäröinti aiheuttaa kosteusrasitusta rakennuksen pohjakerroksen perustuksiin. Vallitsevassa tilanteessa rännikaivojen viemäröinti on kyseenalainen. Myös pihan pintavesikaivo (kerää myös laajasti pintavedet) toiminta, lähinnä purkuviemäröinnin suhteen on kyseenalainen. Yleensä vanhojen salaojitusjärjestelmien toimimattomuuteen (tai toiminnallisesti heikentäviä) vaikuttavia tekijöitä ovat putkistojen väärä korkeusasema, väärät kallistukset, salaojien ympärillä olevan maatäytön liika hienojakoisuus sekä putkistoihin päässeet irtokertymät. Silmämääräisesti tarkastettuna pohjakerroksen ulkoseinien alaosissa on havaittavissa jonkinasteista kosteuden kapillaarista nousua perustuksista kantaviin ulkoseiniin, mikä viittaa salaojien puutteelliseen toimintaan tai siihen, ettei salaojitusta ole olemassa lainkaan. Kellaritiloissa on tunkkainen ilma merkkinä kosteusongelmista! Suositellaan, että rakennuksen reunusta avataan joltain kohdin ja tarkastetaan onko salaojitusta rakennettu ja jos on niin onko se yleensä toimintakuntoinen. Mikäli päätetään rakentaa uusi salaojitusjärjestelmä, on sen yhteydessä huomioitava myös katto- ja pintavesijärjestelmän rakentaminen sellaiseksi, että vedet saadaan hallitusti viemäröityä pois rakennuksen ympäriltä. Sivu 13(30)

14 RÖNTGENKUVAUSPÖYTÄKIRJA Radiographic test report Kohde/Object Testauspaikka/Place of Testing Kuvaaja / Operator Päiväys / Date ASOY Kuopion Luistelijantie 5 Kuopio Tko Osoite/Adress kv=kylmävesiputki, galv.teräs/kupari lv= lämminvesiputki, kupari Testauksen suoritusohje/specification of testing Kuvauslaajuus/Scope of radiog.test lvk= lämmin kiertovesiputki, kupari Til. ohje patteri= liite / teräslevypatteri Standardi/Standard Kuvausluokka/Exam.class Mater. lj= lämpöjohtoputki, teräs A Cu / galv. teräs, valurauta viemäri = jätevesiviem., valurauta Säteilylähde/Radiation scource Film+screens FoxRayzor / XRS-3 2,5 FAST-levy Putken Seinämä Valotusaik SFD Kun- Mate- halk. Wall thick. Expos.time to- Huom. N:o Putki riaali Pipe Havainnot luok- s = seinämäpaksuus diam. mm kv Pulssia mm ka 1 Kv Zn 60 3,65 Sakkaumaa, syöpymää 2/3 2 Lv/Lvk Cu 35/15 1,5/1,0 Lievää pistesyöpymää 2 3 lp Fe - 3,0 Sakkaumaa, syöpymää 2 4 Lj Fe 21 2,65 OK 1 5 Kv Zn 60 3,65 Sakkaumaa, syöpymää 2/3 6 Lv/Lvk Cu 42/22 1,5/1,0 Lievää pistesyöpymää 2 7 Lv/Lvk Cu 42/22 1,5/1,0 Lievää pistesyöpymää 2 8 Kv Zn 60 3,65 Sakkaumaa, syöpymää 2/3 9 Lp Fe - 3,0 OK 1 10 Kv Zn 60 3,65 Sakkaumaa, syöpymää 2/3 11 Lv/Lvk Cu 54/22 1,5/1,0 Lievää pistesyöpymää 2 12 Viem Fe 120 ~6 Sakkaumaa, syöpymää 3 s = 2,9 mm 13 Lj Fe 42 3,25 OK 1 14 Viem Fe 80 ~5 Sakkaumaa, syöpymää 3 15 Viem Fe 115 ~6 Sakkaumaa, syöpymää 2 16 Viem Fe 115 ~6 Sakkaumaa, syöpymää 2 Päiväys: Allekirjoitus s = 2,4 mm erityisesti Lvk s = 3,1 mm; kierteet s = 2,1 mm; kierteet s = 2,8 mm; kierteet s = 2,9 mm s = 3,3 mm s = 2,9 mm Luokittelija: Toni Kovanen Sivu 14(30)

15 G24 Viemäriverkostot Kiinteistön jätevesiviemärit ovat osin alkuperäiset ja rakennettu valurautaputkesta lyijymuhviliitoksin, pohjaviemärit (joita on kovin niukasti näkyvissä) on osaksi uusittu muoviviemärillä (ilmeisten toiminta ongelmien vuoksi). Jätevesiviemäreiden kuntoa tutkittiin RG ja TV- kuvauksin. TV- kuvaukset tallennettiin videonauhalle. Viemäriputkien röntgenkuvaukset: Röntgenkuvia otettiin 4 kohdasta kaikissa kuvissa havaittiin sakkaumaa ja yleistä syöpymää ja syvää pistesyöpymää, joka oli paikoin kohtuullisen voimakasta sekä osittain runsasta kerrostumaa (sakkaumaa). Seinämäpaksuudet ovat kuvatuilla osin alimmillaan luokkaa 2,9 mm, kun alkuperäinen seinämäpaksuus on ollut noin 6,0 mm. Valurautaputken kriittisenä seinämäpaksuutena pidetään 2,0 mm, vuotorajana (tihkuvuoto) on noin 1,0 mm. Seinämäpaksuutta on tutkituilla osin kohtalaisesti jäljellä. Kuvausotantojen mukaan viemärit ovat rakenteellisesti lähinnä kunnossa. KL3 Jätevesiviemäreiden TV- kuvaukset Viemäreitä TV- kuvattiin tarkastusluukun kautta myötävirtaan niin pitkälle kuin kameralla päästiin. Kellarikäytävän lattiassa oleva tarkistusluukku on liimalla kiinnitetty siten että sitä oli mahdotonta avata. Kuvaus 1 (TV 1). Kamera työnnettiin kellarin maanvaraisessa tilassa sijaitsevan pystyviemärin tarkastusluukusta myötävirtaan. Putkikoko on 100 mm ja materiaali valurauta. Kuvaus päättyy kohtaan 31,0 metriä, kamera ei etene. Kuvauskohdassa 2,5 metriä, kulma vaakaan pohjaviemäriin. Kuvauskohdassa 3,0 metriä, T-haara ja muutos Ø150 mm. Kuvausetäisyydeltä 5,5 metriä, T-haara vasempaan. Kuvauskohdassa 8,0 metriä, kulma ja muutos muoviviemäriksi. Kuvauskohdassa 10,5 metriä, kulma. Kuvauskohdassa 11,5 metriä, kulma ja T-haara kuvaus jatkuu suoraan. Kuvauskohdassa 17,0 metriä, T-haara ylös. Kuvauskohdassa 18,0 metriä, kulma. Kuvauskohdassa 18,5 metriä, kulmia. Kuvauskohdassa 20,0 metriä, kulmia. Kuvausosuus on käytännössä kokonaan uusittua ja toiminnallisesti hyväkuntoista. Saadun tiedon mukaan kiinteistön viemäreiden toiminnassa on suhteellisen paljon ongelmia. Mikäli viemäreiden toiminnassa esiintyy ongelmia, voidaan viemärille suorittaa painehuuhtelu kuitenkin pitää muistaa että painehuuhtelulla pestään viemärin ominaisliukkaus pois ja se puolestaan heikentää usein toiminnallista kuntoa, samoin putkiston hauras kunto pitää ottaa huomioon painehuuhtelua suoritettaessa. Sivu 15(30)

16 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Vesijohdot ovat tutkituilta osin lähinnä välttävässä kunnossa. Pohjakerrosten galvanoidut kylmävesiputket ovat kierreosista osin jo heikossa kunnossa. Röntgenkuvausten mukaan yksittäisiin putkivuotoihin on varauduttava jo lähiaikoina. Lämminvesiputket ovat perusaineen osalta vielä tyydyttävässä kunnossa. Kuparisten lämminvesiputkien lisääntyviin liitosvuotoihin (messinkijuotokset) on kuitenkin varauduttava myös lähiaikoina. Pystyhormeissa ja rakenteiden sisällä olevien vesijohtojen kuntoa ei pystytä ilman rakenteita rikkomatta tutkimaan. Vesijohtoputkistojen uusimiseen kokonaisuudessaan tulisi valmistautua 5-6 vuoden kuluttua. Mikäli vesivuotoja alkaa esiintyä useampia vuositasolla ja näistä osa on vakavia, voidaan vesijohtojen uusimista aikaistaa. Käyttövesiputkistojen kriittisissä kohdissa (haarat, mutka ja liitokset) voi tulla vuotoja jo ennen käyttöiän täyttymistä. Vakavalla vesivuodolla tarkoitetaan tässä yhteydessä vakuutusyhtiön korvattavaksi annettua, talojen kiinteässä putkiverkossa tapahtunutta vesivuotoa /vahinkoa. Alkuperäiset viemärilinjat ovat välttävässä kunnossa. Valurautaviemäreillä on teknistä käyttöikää jäljellä n. 4-6 vuotta Kokonaisuutena onkin todennäköistä että vesivuotoja tulee jos ei ryhdytä peruskorjaus toimenpiteisiin 5 vuoden sisällä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttövesiputkistojen elinkaari käyttää miltei loppuun (max.10 v), ja putkistojen kokonaisvaltaisiin uusimisiin ryhdytään vasta kun putkivuotojen määrä ja niistä aiheutuvat korjauskustannukset osoittavat että putkistojen uusiminen on välttämätöntä. Tällöin on kiinteistön talousarviossa varauduttava vuosittain kasvaviin vuotovahinko- ja huoltokorjauksiin. Vesijohtojen kunto suositellaan päivitettäväksi seurantatutkimuksin noin kolmen neljän vuoden kuluttua, ellei kokonaisvaltaiseen vesijohtoverkoston saneeraustöihin ryhdytä jakson puolessa välin. Seuranta tutkimuksessa vesijohtoja läpivalaistaan samoilta kohdin. Kuvaustulokset syöpymien lisääntymisasteesta antavat tarkemmin tietoa siitä, milloin putkistojen uusiminen tulisi viimeistään käynnistää. Kuntotutkimuksen läpivalaisukuvien perusteella suosittelemme käyttövesiverkostojen sekä alkuperäisten jätevesiviemäreiden uusimista kokonaisvaltaisesti 5 vuoden kuluessa, näin säästyy kustannuksia ja peräkkäisiltä samantyyppisiltä remonteilta säästytään. Vanhat ja vialliset vesikalusteet tulee kunnostaa tai uusia putkisaneerauksen yhteydessä. Kiinteistölle on suositeltavaa tehdä laajamittainen asbestikartoitus ennen putkistosaneerausta. Asbestieristeet tulee poista asbestipurkuna ennen putkistojen saneerausta. Sivu 16(30)

17 Liite 1: Röntgenkuva Röntgenkuvissa esitetyt kuntoluokat ovat seuraavat: KL1 = Hyväkuntoinen, putkisto täyttää nykyvaatimukset KL2 = Tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta KL3 = Välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina KL4 = Heikossa kunnossa, uusittava tai korjattava välittömästi Huom. Röntgenkuvat ja röntgenkuvauspöytäkirja ovat myös CD-ROM tallenteena raporttikansiossa yhdessä kuntotutkimusraportin kanssa. Kuva 1. Kylmävesiputki (galv), syöpymää ja sakkautumaa, kierteen pohjat on pahoin syöpyneet KL3 Sivu 17(30)

18 Kuva 2. Lämminvesiputket (kupari), lievää pistesyöpymää, KL2 Kuva 3. Lämpöpatteri, sakkaumaa, syöpymää, KL2 Sivu 18(30)

19 Kuva 4. Lämpöjohto, ei vikaantumista, KL1 Kuva 5. Kylmävesiputki (galv), syöpymää, kierteen pohjat on pahoin syöpyneet ja sakkautumaa, KL3 Sivu 19(30)

20 Kuva 6. Lämminvesiputket (kupari), lievää pistesyöpymää ja epävarma messinkijuotos, KL2-3 Kuva 7. Lämminvesiputket (kupari), lievää pistesyöpymää ja epävarma messinkijuotos, KL2-3 Sivu 20(30)

21 Kuva 8. Kylmävesiputki (galv), syöpymää, kierteenpohjat on pahoin syöpyneet ja sakkautumaa, KL3 Kuva 9. Lämpöpatteri, ei vikaantumista, KL1 Sivu 21(30)

22 Kuva 10. Kylmävesiputki (galv), syöpymää, kierteenpohjat on syöpyneet ja sakkautumaa, KL3 Kuva 11. Lämminvesiputket (kupari), lievää pistesyöpymää ja epävarma messinkijuotos, KL2-3 Sivu 22(30)

23 Kuva 12. Viemäri, syöpymää ja sakkautumaa, KL3 Kuva 13. Lämpöjohtoputket, ei vikaantumista, KL1 Sivu 23(30)

24 Kuva 14. Viemäri, syöpymää ja sakkautumaa, KL3 Kuva 15. Viemäri, kraaterimaista syöpymää ja sakkautumaa, KL2-3 Sivu 24(30)

25 Kuva 16. Viemäri, syöpymää ja sakkautumaa, KL2 Sivu 25(30)

26 Liite 3: Valokuvat Kuva 1. Lämmönjakohuoneen 1998 uusittuja laitteita, lämmönsiirtimet ym. Kuva 2. Runkolinjojen uusittuja venttiileitä Sivu 26(30)

27 Kuva 3. Vesimittari sijaitsee kerhohuoneessa Kuva 4. Lämpöjohtoja on alakerroksessa uusittu kupariputkella (ulkopuolisen kosteuden vuoksi) Sivu 27(30)

28 Kuva 5. Alkuperäiset lämpöjohtojen käytöstä poistetut linjat Kuva 6. Alkuperäistä valurauta viemäriä, uusittua valurauta viemäriä Sivu 28(30)

29 Kuva 7. Viemärin tarkastusluukku on liimattu Kuva 8. Saunatilan putkistot on syytä uusia tulevan saunaremontin yhteydessä Sivu 29(30)

30 Kuva 9. Pihan sade/ valumavesien johtaminen hallitusti pitää korjata, samalla on syytä tarkistaa salaojien toiminta sekä sokkelien vesieristykset kuntoon Kuva 10. Saunatilan wc Sivu 30(30)