Tutkimusraportti. Talman koulu, LVV- kuntotutkimus. Projekti

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Talman koulu, LVV- kuntotutkimus Projekti

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Yhteenveto Kuntotutkimuksen lähtötiedot Asiakirjatilanne Järjestelmien kunto ja toimenpiteet Lämmitysjärjestelmä Vesijohtoverkostot varusteineen Jätevesiviemärit Liitteet 1. Tutkimuskohdat 2. Läpivalaisukuvausten pöytäkirja 3. Viemärikuvausten dokumentointi 2/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

3 1. Johdanto 1.1. Talman koulun kuntotutkimukset Tämä kuntotutkimusraportti on raportti numero " kuntotutkimuksen jatkotoimenpiteet ja niiden toteutus ". Talman koulun kuntotutkimukset on tehty erikseen rakenteiden ja sisäilman kannalta ja erikseen LVItekniikan osalta. Rakenteiden ja sisäilman tutkijoina on ollut TähtiRanta Oy ja LVI-tekniikan tutkijana WSP Finland Oy. Molemmat ovat tehneet omat raporttinsa omista osakokoaisuuksistaan. Kunta laatii oman raportin jossa on esitetty Talman koulun kuntotutkimusten yhteenveto tutkimustuloksista ja muut ko. projektiin liittyvät päätösehdotukset jatkotoimenpiteistä. Talman koulun kuntotutkimukset laatimisessa lähtötietoina on käytetty aiempia ko. kohteesta tehdyjä tutkimuksia ja korjaussuunnitelmia vuosilta Nyt tehty Talman koulun kuntotutkimus koostuu seuraavista raporteista. Sisäilmaston tekninen kuntotutkimus, TähtiRanta Oy Talman koulu, IVA - kuntotutkimus, WSP Finland Oy Talman koulu, LVV- kuntotutkimus, WSP Finland Oy Talman koulu, sadevesiviemäreiden ja salaojien kuntotutkimus, WSP Finland Oy Talman koulu, kuntotutkimuksen jatkotoimenpiteet ja niiden toteutus, Sipoon kunta, Toimitilat 1.2. Tehtävä ja tavoite Sipoon kunnan tavoitteena on varmistaa, että nykyisessä Talman koulukiinteistössä pystytään toimimaan turvallisissa ja terveellisissä tiloissa Talman uuden sivistyskeskuksen valmistumiseen saakka. Uusi sivistyskeskus valmistuu noin 10 vuoden päästä. Koulutoiminnan jatkamisen varmistamiseksi kunta on tilannut koko kiinteistön laajat rakenteiden, sisäilman ja LVI-tekniikan kuntotutkimukset. Tutkimustulosten perusteella suunnitellaan ja toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joita koulutoiminnan jatkaminen turvallisesti ja terveellisesti edellyttää. Kuntotutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan eri tahojen kanssa kuten Sivistys ja työterveys. Lisäksi työn aikana ollaan tiiviissä yhteistyössä koulun ja oppilaiden vanhempien kanssa. Sipoon kunta huolehtii siitä, että tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään tilojen terveellisyys ja turvallisuus huomioiden ja koulutoiminnalle aiheutuva häiriö minimoiden. Oheisessa kuvassa on esitetty Talman koulun sisäilmaan käsittelevien tutkimusten, suunnittelun ja korjausten toteutusten eteneminen viime vuosien ajalta. 3/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

4 1.3. Tausta Talman koulukiinteistö on jaettu kolmeen rakennukseen (A-, B-, ja C-rakennukseen). Kaksikerroksinen A-rakennus on rakennettu vuonna 1954 ja sen kerrosala on 816 m2. Vuonna 1963 on rakennettu erillinen yksikerroksinen B-rakennus, jonka kerrosala on 951 m2. B-rakennus on liitetty vanhimpaan rakennusosaan vuonna 1999 rakennetulla C-rakennuksella, jonka kerrosala on 990 m2. Koulun lämmitysmuotona on öljy. Vuosien varrella koulun sisäilman laatua on epäilty. Ensimmäisen kerran koulun B-osan muutamassa luokkatilassa tehtiin kosteustekninen kuntotutkimus Suomen sisäilmaston mittauspalvelun toimesta vuonna Tutkimuksen perusteella tehtiin korjaustoimenpide-ehdotukset Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n toimesta. Vuosina 2002 ja 2003 tehtiin koulun pohjoispäätyyn muun muassa salaojitus ja salaojitusviemäröinti. Lisäksi B-rakennuksen alustilaan tehtiin koneellinen ilmanvaihto sekä muutaman luokkatilan pintarakenteiden korjauksia. Vuonna 2006 koulun opetustilassa 3 todettiin hajuhaittaa, joka otettiin kunnan toimesta seurantaan. Terveydensuojelu teki koululla sisäilmamittaukset vuonna 2008, joiden jälkeen mm. siivousta tehostettiin ja sisäilman lämpötiloja kehotettiin seuraamaan. Sen jälkeen Sipoon kunta aloitti tilojen säännölliset lämpötila- ja hiilidioksidimittaukset. Vuonna 2010 tehtiin Indoor Quality Service Oy:n (IQS) toimesta sisäilmamittaukset luokissa 3, 4 ja 5. Luokkahuoneista otettiin mikrobinäytteet, jotka olivat tavanomaisia. Vuonna 2012 tehtiin IQS:n toimesta lisää mittauksia ja tutkimuksia, kuten huonepölyn tutkimuksia sekä pintakosteus- ja paineeromittauksia. Terveydensuojelu teki lisäksi tarkastuskäynnin, jonka jälkeen kehotettiin tarkistamaan musiikkiluokan yläikkunoiden välinen seinärakenne. IQS:n ja terveydensuojelun esittämät epäkohdat hoidettiin kuntoon talven aikana. 4/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

5 Keväällä 2014 teki Työterveyslaitos sisäilmastoselvityksen B-rakennuksessa. Selvityksen lopputulos oli, että B-rakennuksen ulkoseinärakenne tulee korjata. Sipoon kunta teki tarvittavat korjaukset vuosien 2014 ja 2015 aikana. IQS teki korjaustoimenpiteiden seurantamittaukset ja Terveydensuojelu antoi maaliskuussa 2015 lausunnon, jonka mukaan B-rakennuksen tilat todettiin käyttökuntoisiksi. Terveydensuojelun lausunnon jälkeen tehtiin sisäilmatutkimuksia ja erilaisia toimenpiteitä myös A- ja C-rakennuksissa. Muun muassa avoimia läpivientejä tiivistettiin ja ilmanvaihtoon kiinnitettiin erityishuomiota (esim. ilmamäärien ja paine-erojen mittaukset ja säädöt). Myös siivousta lisättiin. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta koulun käyttäjien sisäilmaa koskeva huoli kuitenkin jatkui syksyllä 2015, joten kunta päätti tilata laajat rakenteiden, sisäilman sekä LVI-tekniikan kuntotutkimukset koko koulukiinteistölle. 5/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

6 2. Yhteenveto Kiinteistön lämpöenergian tuotto on toteutettu omalla kattilalaitoksella, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Koulurakennukset A, B ja C ovat varustettu pumppukiertoisella suljetulla lämmitysverkostolla ja tilojen lämmitys on toteutettu vesipatterilämmityksellä. Lämmönjakokeskuksella varusteineen ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). Lämpöjohtoverkoston materiaali on teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämpöjohtoverkoston sulkuja linjasäätöventtiilit ovat hyväkuntoisia palloventtiilejä. Lämpöjohtoverkoston rakenteellista kuntoa tutkittiin läpivalaisukuvauksilla, Lämpöjohdoissa ei havaittu korroosiota. Lämpöjohdoilla ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). Rakennusten A, B ja C käyttövesijohtojen materiaali on kupariputki. Käyttövesiverkostot ovat uusittu vuonna 1998 (A-rakennus osittain) B rakennus kauttaaltaan. C-osa on uudisrakennus vuodelta Vesijohtojen rakenteellista kuntoa tutkittiin läpivalaisukuvauksilla, jotka otettiin rakennuksen A pohjaja 1. kerroksen käyttövesijohdoista sekä rakennus B-C 1. kerroksen käyttövesijohdoista. Kuparisissa käyttövesijohdoissa havaittiin sakkanystyröitä, ja osin alkavaa pistekorroosiota (ts. sakkanystyröiden alla muodostuu alkavan pistekorroosion esiaste). Kuparisilla käyttövesiputkilla (KL4) ei ole uusimistarvetta 5-10 vuoden aikana. Suosittelemme käyttövesiputkiston seurantatutkimusta n. 5 - vuoden kuluttua. Kylmän- ja lämpimän käyttövesiverkoston sulku- ja säätöventtiilit ovat palloventtiilejä. Venttiileissä ei havaittu merkkejä sinkinkadosta ja niiden toiminnallinen kunto on hyvä (KL 4). Jätevesiviemärit ovat rakennus A-osalla valurautaviemäreitä. B-C -osalla viemärit ovat asennettu muoviputkella. Runkoviemärit ovat asennettu B-C -osalla muoviviemärillä. Viemärit ovat uusittu vuonna 1998 (B -osalla). Tiedon mukaan viemäreissä ei ole ollut toiminnallisia ongelmia. Valurautaisten pystyviemäreiden kuntoa tutkittiin näkyviltä osin läpivalaisukuvauksilla (rakennus A) viemäreissä havaittiin yleistä korroosiota ja ruostekerrostumaa mikä on tavanomaista valurautaviemärien elinkaari huomioiden (KL 4). Valurautaisilla viemäreillä ei ole uusimistarvetta 3-10 vuoden aikana. Suosittelemme jätevesiviemäreiden seurantatutkimusta n. 5 vuoden kuluttua (A-osa). Runkoviemärien TVkuvauksissa rakennus A (valuviemäreitä) ja rakennukset B, C (muoviviemäreitä) ei havaittu rakenteellisia vaurioita sekä toiminnallisia ongelmia (KL 4-5). Yhteenvetona todetaan, että verkostot ovat kunnossa ja akuutteja vuotovahinkoja sekä sisäilman laatuun vaikuttavaa ongelmaa ei ole odotettavissa. Huollonomaiset toimenpiteet Saadun tiedon mukaan lämmönjako- ja pesuhuoneenlattiakaivojen kautta välittyy aika ajoin viemärinhajua. Tämä, johtuu kuivista lattiakaivoista. Yksi tapa ehkäistä hajuhaittoja on se, että kiinteistönhoitaja määrävälein n. kerran kuukaudessa lisää vesilukkoon (täytön jälkeen) myös pienen määrän ruokaöljyä (esim. 0,5dl). Veden pinnalle jäävä öljy luo pintajännitteen, joka estää veden haihtumista vesilukosta, ja näin ollen myös viemärin hajun leviämistä käyttäjien tiloihin. Toimenpiteet 5 vuoden aikana LVV- seurantatutkimus (putkistojen jäljellä olevan käyttöiän määrittäminen ja putkiston kunnon muutosten seuranta) Toimenpiteet 10 vuoden aikana Termostaattisten patteriventtiilien uusiminen ja lämmitysverkoston säätötyö Vesikalusteiden uusiminen kartoituksen tai tarpeen mukaan Suositeltavat lisätutkimukset Ei toimenpiteitä. 6/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

7 3. Kuntotutkimuksen lähtötiedot Tilaaja Sipoon kunta Tekniikka- ja ympäristöosasto, PL Sipoo Tilaajan yhteyshenkilö Rainer Lånsgjö Kohde Talman koulu, Satotalmantie 11, Talma Rakennuksia 3 Rakennusvuosi A-osa 1954, B-osa 1963, C-osa 1999 Kerroksia A-osa 1-2 krs, B-osa 1krs, C-osa 1krs Kerrosala A-osa 816 m2, B-osa 951m2, C-osa 990 m2 Korjaushistoria Rakennus A Lämpökeskuksen kattilat on uusittu varusteineen vuonna 2015 Patteriventtiilit, linjasäätö - ja sulkuventtiilit on uusittu vuonna 2015 Kellarissa lämpökeskuksen vesijohtolaitteet on uusittu vuonna kerroksen asunnon vesijohtolaitteet on uusittu vuonna 1998 Rakennus B Lämpöjohdot ja lämmityspatterit ja termostaattiset patteriventtiilit ovat uusittu vuonna 1998 Käyttövesi- ja viemäriputkistot varusteineen ovat uusittu vuonna 1998 Rakennus C Lämpöjohdot ja lämmityspatterit ja termostaattiset patteriventtiilit ovat uusittu vuonna 1998 Käyttövesi- ja viemäriputkistot varusteineen ovat uusittu vuonna Asiakirjatilanne Kiinteistöstä oli saatavilla ja käytössä seuraavat asiakirjat: Rakennuskohtaiset, alkuperäiset pohjakerrosten lämpöjohtopiirustukset vuodelta Rakennuskohtaiset alkuperäiset pohjakerrosten vesi- ja viemärijärjestelmä piirustukset vuodelta Kuntotutkimuksen toteutus Tarjouksen ja Suomen LVI-liiton ohjeistuksen mukaisesti; Kuntotutkimuksissa noudatetaan Suomen LVI-liiton kuntotutkimusohjetta Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: KL1 = järjestelmän toimenpide- / uusinta- / kunnostustarve välittömästi KL2 = järjestelmän toimenpide- / uusinta- / kunnostustarve 1 3 vuoden aikana KL3 = järjestelmän toimenpide- / uusinta- / kunnostustarve 3 5 vuoden aikana KL4 = järjestelmän toimenpide- / uusinta- / kunnostustarve 5 10 vuoden aikana KL5 = järjestelmällä ei ole toimenpide- / uusinta- / kunnostustarvetta 10 vuoden aikana 7/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

8 3.3. Kuntotutkimuksen tavoitteet, sisältö ja rajaukset LVV-putkistojen säännöllinen kunnon seuranta on osa kiinteistön ylläpitokulttuuria muiden kuntotutkimusten ohella, jotta ennenaikaiset syöpymiset ja muut putkien teknistä käyttöikää alentavat riskit ja vauriot saadaan hallintaan riittävän ajoissa tai jo uudisrakennuksen vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Tällöin putkistot toimivat ilman käyttökeskeytyksiä, taloudellisia menetyksiä, terveyshaittoja koko elinkaarensa ajan ja putkistot voidaan käyttää riskit halliten taloudellisesti loppuun. Lämpö- ja vesijohtoverkoston vuodot aiheuttavat rakenteille kosteusvaurioita ja voivat aiheuttaa myös tilojen käyttäjille terveyteen ja tilojen käyttömukavuuteen liittyviä ongelmia. Pohjaviemärit kulkevat osittain alapohjarakenteiden alapuolella tai alapohjarakenteessa. Pohjaviemäreissä voi esiintyä tukkeumia, painumia, murtumia. Jätevesiviemärien TV-kuvauksilla havaitaan mm. painumien, täyttöasteen, liitosten kunnon. Jätevesiviemärien liitos- ja murtumavauriot aiheuttavat rakenteille kosteusvaurioita ja voivat aiheuttaa myös tilojen käyttäjille terveyteen ja tilojen käyttömukavuuteen liittyviä ongelmia. Tutkimus suoritetaan tarjouksen mukaisella sisällöllä. Rakennuksen sisäpuolisten lämpö- vesi- ja viemäriverkoston tutkimukset suoritetaan runko- ja kytkentäjohtoihin rakennuksen (A) 1. - ja kellarikerroksessa ja rakennuksien (B-C) 1. kerroksissa. Lämpö-, vesi- ja viemäriläpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta, merkiltään Fox-Rayzor Digital X-.ray System/XRS kv. Jätevesipohjaviemärien toiminnallista kuntoa tutkittiin sisäpuolisella TV-kuvauksella käyttäen Mini- Cam/i-Cam viemärikameraa. Tutkimuksen otantamenetelmistä johtuen järjestelmissä saattaa olla piileviä vaurioita, joita ei kuntotutkimuksen avulla ole saatu selville tai vaurioiden aste ja laajuus saattaa poiketa havaituista. 8/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

9 4. Järjestelmien kunto ja toimenpiteet Tässä osiossa esitellään tutkimustulokset järjestelmittäin. Tulokset perustuvat käytettävissä olleisiin asiakirjoihin, aistinvaraisiin havaintoihin, läpivalaisukuviin vesi- ja viemäriputkista sekä jätevesiviemäreiden sisäpuolisten TV -kuvausten analysointiin. Tutkimusten suoritusajankohta oli Lämmitysjärjestelmä Koulurakennusten lämpöenergian tuotto on toteutettu omalla kattilalaitoksella, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Kiinteistö on varustettu pumppukiertoisella suljetulla lämmitysverkostolla ja tilojen lämmitys on toteutettu vesipatterilämmityksellä. Öljykattilalaitos on asennettu A-rakennuksen lämmönjakohuoneeseen Lämmöntuotanto Kattilalaitos on De Dietrich Oy:n valmistama vuodelta Öljykattilaitos on varustettu kahdella kattilalla joiden yhteisteho on kw. Öljypolttimet (2kpl.) ovat Oilon Oy:n vuonna 2015 valmistamia painepolttimia. Lämmin käyttövesi tuotetaan kattilan vesitilaan asennetulla varaajalla. Kiinteistön lämmöntuotantojärjestelmällä ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). LVI-laitteiden säätö- sekä laitteistojen ohjaus - ja valvonta on toteutettu yhteisellä vapaasti ohjelmoitavalla hajautetulla säätö- ja valvontajärjestelmällä. Kunto: Lämmönjakokeskus varusteineen: Öljykattilalaitos KL 5, Säätölaitteet: KL 4 Koulurakennuksia palveleva öljykattilaitos. Oilonin valmistama öljypoltin. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Öljykattilalaitos on (KL- 5) mukaisessa kunnossa eikä sillä ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). 9/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

10 Lämmönjakelu ja lämmitysverkostot varusteineen Rakennus A Lämmönjakohuone Lämpöjohtoverkoston paisunta-astia on merkiltään Cirex, jonka asennusvuosi on Paisunta astian tilavuus on 500 litraa ja varoventtiilin avautumispaine on 3 bar. Kiertovesipumput ovat Kolmeksin valmistamia. Kiertovesipumppujen käynti oli normaali. eikä vuotoja havaittu. Säätöventtiilit ja toimilaitteet ovat TAC:n valmistamia. Lämpöjohtoverkoston materiaali on teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämpöjohdot ovat uusittu lämmönjakohuoneessa vuonna Lämpökeskuksen ulkopuolinen lämpöjohtoverkosto on pääosin alkuperäinen vuodelta A-osan termostaattiset patteriventtiilit sekä linjasäätö- ja sulkuventtiilit ja kellaritason lämpöjohtojen eristeet ovat uusittu vuonna 1998 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Lämpöjohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvauksissa ei havaittu korroosiota. Kunto: Paisunta-astia:KL4. Kiertovesipumput:KL5. Säätöventtiilit ja toimilaitteet KL5 Lämpöjohdot: KL5 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit KL4 Patteriventtiilit KL4. Kolmeksin valmistamia kiertovesipumppuja. TAC:n valmistamia säätöventtiilejä ja toimilaitteita. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Lämpöjohdoista otettujen läpivalaisukuvien analysoinnin perusteella lämmitysverkoston putket ovat kuntoluokan (KL- 5) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Tutkituin osin lämpöjohtoverkostolla ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). Saadun tiedon mukaan lämmönjakohuoneen- ja pesuhuoneenlattiakaivojen kautta välittyy aika ajoin viemärinhajua, joka leviää poistoilmanvaihdon (alipaine) välityksellä tilojen käyttäjien harmiksi. Viemärin haju johtuu yleisimmin tiivisteistä tai vesilukosta, joka ovat päässeet kuivumaan. Yksi tapa ehkäistä hajuhaittoja on se, että kiinteistönhoitaja määrävälein n. kerran kuukaudessa lisää vesilukkoon (täytön jälkeen) myös pienen määrän ruokaöljyä (esim. 0,5dl). Veden pinnalle jäävä öljy luo pintajännitteen, joka estää veden haihtumista vesilukosta, ja näin ollen myös viemärin hajun leviämistä käyttäjien tiloihin. 10/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

11 Rakennus B Lämpöjohtoverkoston materiaali on teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmityspatterit ja lämpöjohdot varusteineen ovat uusittu, koko rakennuksen osalla vuonna 1998 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Lämpöjohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvauksissa ei havaittu korroosiota. Kunto: Lämpöjohdot: KL5 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit KL4 Patteriventtiilit KL4. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Lämpöjohdoista otettujen läpivalaisukuvien perusteella putket ovat kuntoluokan (KL- 5) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Tutkituin osin lämpöjohtoverkostolla ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). Rakennus C C-osan rakennusvuosi on Lämpöjohtoverkoston materiaali on teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Termostaattiset patteriventtiilit sekä linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat alkuperäisiä asennuksia vuodelta Lämpöjohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvauksissa ei havaittu korroosiota. Kunto: Lämpöjohdot: KL5 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit KL4 Patteriventtiilit KL4. Hyväkuntoinen lämmityspatteri ja Oraksen termostaatti. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Lämpöjohdoista otettujen läpivalaisukuvien perusteella putket ovat kuntoluokan (KL- 5) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Tutkituin osin lämpöjohtoverkostolla ei ole uusimistarvetta tarkastelujaksolla (10v). 11/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

12 4.2. Vesijohtoverkostot varusteineen Rakennus A Käyttövesiverkoston materiaali on kupariputkea, putkien yhdistäminen on tehty kovajuotosliitoksin. Käyttövesijohdot ovat uusittu lämmönjakohuoneessa vuonna Lisäksi uusia putkisto osuuksia on rakennettu B- ja C rakennuksia varten. Käyttövesiputkiston runkolinjat kulkevat rakennuksen pohjakerroksen kattoihin kannakoituna, nousulinjat kulkevat pystyhormeissa. Käyttövesiverkoston sulku- ja säätöventtiilit ovat palloventtiilejä ja niiden toiminnallinen kunto on tyydyttävä. Venttiileissä ei ollut havaittavissa merkkejä sinkinkadosta. Käyttövesijohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvausten perusteella käyttövesiverkoston kupariputkissa havaittiin sakkanystyröitä ja osin alkavaa pistekorroosiota (sakkanystyröiden alla muodostuu alkavan pistekorroosion esiaste). Vesikalusteet ovat perustasoisia malleja. Vesikalusteet on uusittu pääosin vuoden 1998 korjausten yhteydessä. Saniteettitilojen peruskalusteina ovat 2-toimiset WC-istuimet, Oraksen 1-otehanat WC:ssä. Vesijohtoverkostoa ei ole varustettu paineenalennusventtiilillä. Verkoston painetasoa tarkasteltiin mittaamalla kalustevirtaamia eri puolilla verkostoa. Painetaso on mittausten perusteella Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräysten mukainen (kalustekohtaiset vesivirrat % normivirtaamasta). Kunto: Käyttövesijohdot: KL4 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit KL4. Vesikalusteet:KL4. Käyttövesiverkoston säätö- ja sulkuventtiilejä. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Kuparisista käyttövesiputkista otettujen läpivalaisukuvien perusteella putket ovat kuntoluokan (KL- 4) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Kylmä- ja lämminvesiverkostolla ei ole uusimistarvetta 5-10 vuoden aikana. KVV- verkostolle on suositeltavaa tehdä seurantatutkimus n. 5-vuoden kuluttua (putkiston jäljellä olevan käyttöiän määrittämiseksi ja putkiston kunnon muutosten seuraamiseksi). 12/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

13 Rakennus B Käyttövesiverkoston materiaali on kupariputkea, putkien yhdistäminen on tehty kovajuotosliitoksin. Käyttövesijohdot ovat uusittu varusteineen, koko rakennuksen osalla vuonna 1998 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Käyttövesiputkiston runkolinjat kulkevat rakennuksen alaslaskettuihin kattoihin kannakoituna. Käyttövesiverkoston sulku- ja säätöventtiilit ovat palloventtiilejä ja niiden toiminnallinen kunto on tyydyttävä. Venttiileissä ei ollut havaittavissa merkkejä sinkinkadosta. Käyttövesijohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvausten perusteella käyttövesiverkoston kupariputkissa havaittiin sakkanystyröitä ja osin alkavaa pistekorroosiota (sakkanystyröiden alla muodostuu alkavan pistekorroosion esiaste). Vesikalusteet ovat perustasoisia malleja. Vesikalusteet on uusittu pääosin vuoden 1998 korjausten yhteydessä. Saniteettitilojen peruskalusteina ovat 2-toimiset WC-istuimet, Oraksen 1-otehanat WC:ssä. Vesijohtoverkostoa ei ole varustettu paineenalennusventtiilillä. Verkoston painetasoa tarkasteltiin mittaamalla kalustevirtaamia eri puolilla verkostoa. Painetaso on mittausten perusteella Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräysten mukainen (kalustekohtaiset vesivirrat % normivirtaamasta). Kunto: Käyttövesijohdot: KL4 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit: KL4. Vesikalusteet: KL4. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Kuparisista käyttövesiputkista otettujen läpivalaisukuvien perusteella putket ovat kuntoluokan (KL- 4) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Tutkituin osin Kylmä- ja lämminvesiverkostolla ei ole uusimistarvetta tutkituin osin 5-10 vuoden aikana. KVV- verkostolle on suositeltavaa tehdä seurantatutkimus n. 5-vuoden kuluttua (putkiston jäljellä olevan käyttöiän määrittämiseksi ja putkiston kunnon muutosten seuraamiseksi). 13/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

14 Rakennus C C-osan rakennusvuosi on Käyttövesiverkoston materiaali on kupariputkea, putkien yhdistäminen on tehty kovajuotosliitoksin. Käyttövesiputkiston runkolinjat kulkevat rakennuksen alaslaskettuihin kattoihin kannakoituna. Käyttövesiverkoston sulku- ja säätöventtiilit ovat palloventtiilejä ja niiden toiminnallinen kunto on tyydyttävä. Venttiileissä ei ollut havaittavissa merkkejä sinkinkadosta. Käyttövesijohdoista otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvausten perusteella käyttövesiverkoston kupariputkissa havaittiin sakkanystyröitä ja osin alkavaa pistekorroosiota (sakkanystyröiden alla muodostuu alkavan pistekorroosion esiaste). Vesikalusteet ovat perustasoisia malleja. Saniteettitilojen peruskalusteina ovat 2-toimiset WC-istuimet, Oraksen 1-otehanat WC:ssä. Vesijohtoverkostoa ei ole varustettu paineenalennusventtiilillä. Verkoston painetasoa tarkasteltiin mittaamalla kalustevirtaamia eri puolilla verkostoa. Painetaso on mittausten perusteella Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräysten mukainen (kalustekohtaiset vesivirrat % normivirtaamasta). Kunto: Käyttövesijohdot: KL4 Linjasäätö- ja sulkuventtiilit: KL4. Vesikalusteet:KL4. Hyväkuntoisia vesikalusteita. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Kuparisista käyttövesiputkista otettujen läpivalaisukuvien perusteella putket ovat kuntoluokan (KL- 4) mukaisessa kunnossa. Liitteeseen 3 on kirjattu läpivalaisukuvien tulkinnat. Tutkituin osin kylmä- ja lämminvesiverkostolla ei ole uusimistarvetta tutkituin osin 5-10 vuoden aikana. KVV- verkostolle on suositeltavaa tehdä seurantatutkimus n. 5 -vuoden kuluttua (putkiston jäljellä olevan käyttöiän määrittämiseksi ja putkiston kunnon muutosten seuraamiseksi). 14/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

15 4.3. Jätevesiviemärit Rakennus A Rakennuksen jätevesiviemärit ovat pääosin alkuperäisiä valurautaviemäreitä. Osittain jätevesiviemäreitä on uusittu pannallisella valuviemärillä lämmönjaon viereisessä pääkeskushuoneessa. Valurautaisista jätevesiviemäreistä otettiin läpivalaisukuvia käyttäen röntgenlaitetta. Läpivalaisukuvausten perusteella valuviemäreissä havaittiin yleistä korroosiota ja saostumaa, joka on tavanomaista valuviemärien elinkaari huomioiden. Jätevesipohjaviemärien toiminnallista kuntoa tutkittiin viemärien sisäpuolisella TV-kuvauksella. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset Jätevesipystyviemäreiden rakenteellista kuntoa tutkittiin läpivalaisukuvauksilla (kuvausten havainnot on esitetty liitteessä 3). Läpivalaisukuvausten perusteella alkuperäisillä valurautaisilla pystyviemäreillä on teknistä käyttöikää jäljellä 3 10 vuotta (kuntoluokka KL4). Uusittujen pantaliitoksin asennettujen valuviemäreiden käyttöikä on yli 10- vuotta (KL5). JV- pohjaviemärien toiminnallista kuntoa tutkittiin sisäpuolisella TV-kuvauksella. (kuvausten havainnot on esitetty liitteessä 4). Runkoviemärin TV-kuvauksissa viemärissä ei havaittu rakenteellisia vaurioita sekä toiminnallisia ongelmia (kuntoluokka KL 4) Tutkituin osin valurautaisilla viemäreillä ei ole uusimistarvetta tutkituin osin 3-10 vuoden aikana. Suosittelemme alkuperäisten jätevesiviemäreiden seurantatutkimusta n. 5-vuoden vuoden kuluttua. Rakennus B Jätevesiviemärit ovat uusittu muoviviemärillä koko rakennuksen osalla vuonna 1998 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset JV- pohjaviemärien toiminnallista kuntoa tutkittiin sisäpuolisella TV-kuvauksella. (kuvausten havainnot on esitetty liitteessä 4). Runkoviemärin TV-kuvauksissa viemärissä ei havaittu rakenteellisia vaurioita sekä toiminnallisia ongelmia (kuntoluokka KL 5) Rakennus C C-osan rakennusvuosi on Jätevesiviemärit ovat asennettu muoviviemärillä koko rakennuksen osalla. Havainnot, kuntoluokka ja toimenpide-ehdotukset JV- pohjaviemärien toiminnallista kuntoa tutkittiin sisäpuolisella TV-kuvauksella. (kuvausten havainnot on esitetty liitteessä 4). Runkoviemärin Tv-kuvauksissa viemärissä ei havaittu rakenteellisia vaurioita sekä toiminnallisia ongelmia (kuntoluokka KL 5). 15/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

16 Helsingissä WSP Finland Oy Tehnyt: Tarkastanut: Aki Sjöman Ilkka Piittisjärvi LVI-tekn. LVV-FISE LVI-tekn. LVV-FISE 16/ Talman koulu, LVV- kuntotutkimus

17

18

19

20

21 JVTV 10 28,0m JVTV8 32,0m JVTV5,30,8m Padotusventtiili JVTV3 4,2m JVTV9 17,9m JVTV6 7,2m JVTV4 5,0m JVTV2, 10,0m JVTV1, 10,0m JVTV7 13,0m Liite 1 Jätevesiviemärien TV-kuvausten sijainnit

22 Tutkimuspöytäkirja Talman koulu Putkiston korroosiokuvaus Liite 2 tallenne Kuvauspaikka A-osa Järjestelmä Materiaali DN / Du Putkiosa Alkuperäinen seinämä (mm) 1 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros JV 1 Gr 100 suora 6,0 4 2 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LV 3 Cu 15 T-haara 1,0 4 3 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros KV 3 Cu 15 T-haara 1,0 4 4 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LP 1 Fe 5 5 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros JV 2 Gr 100 suora 6,0 4 6 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LJ 3 Fe 25 käyrä 3, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros KV 4 Cu 28 suora 1,2 4 8 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LV 4 Cu 28 suora 1,2 4 9 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros Llvk 4 Cu 22 suora 1, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros JV 3 Gr 70 haara 5,0 4 KL Havainnot yleistä korroosiota alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa ei korroosiota yleistä korroosiota ei korroosiota alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa saostumaa Kuntoluokka KL1 = jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää. (Putki on halki, ulkopuolinen syöpymä on voimakasta, Putkimateriaalit ovat määräysten vastaiset). KL2 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 1-3 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista runsasta saostumaa, putken virtausaukko pienentynyt yli 50 %). KL3 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 3-5 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista runsasta saostumaa, putken virtausaukko pienentynyt yli 30 %). KL4 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 5-10 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista saostumaa). KL5 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on yli 10 vuotta. (Ei merkittävää korroosiota tai min. seinämänvahvuutta jäljellä yli 50 % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, ei merkittävää saostumaa). Merkkien selitykset Järjestelmä Materiaali KV = kylmä käyttövesi Cu = Kupari LV = Lämmin käyttövesi Gr = Valurauta LVK = Lämpimän veden kierto V = Jätevesiviemäri

23 Tutkimuspöytäkirja Talman koulu Putkiston korroosiokuvaus Liite 2 tallenne Kuvauspaikka B-osa luokka 188 Järjestelmä Materiaali DN / Du Putkiosa Alkuperäinen seinämä (mm) 11 kts. Ohjeellinen sijaintipiirros KV 1 Cu 18 suora 1, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LV 1 Cu 15 suora 1, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros Lvk 1 Cu 12 suora 0, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LJ 1 Fe 25 suora 3,25 5 C-osa siivouskomero kts. Ohjeellinen sijaintipiirros KV 2 Cu 28 suora 1, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LV 2 Cu 22 suora 1, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros Lvk 2 Cu 12 suora 0, kts. Ohjeellinen sijaintipiirros LJ 2 Fe 25 suora 3,3 5 KL Havainnot alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa ei korroosiota alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa alkavaa pistekorroosiota, saostumaa ei korroosiota Kuntoluokka KL1 = jäljellä olevaa käyttöikää ei voi määrittää. (Putki on halki, ulkopuolinen syöpymä on voimakasta, Putkimateriaalit ovat määräysten vastaiset). KL2 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 1-3 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista runsasta saostumaa, putken virtausaukko pienentynyt yli 50 %). KL3 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 3-5 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista runsasta saostumaa, putken virtausaukko pienentynyt yli 30 %). KL4 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on 5-10 vuotta. (Min. seinämänvahvuus % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, laaja-alaista saostumaa). KL5 = Järjestelmän tekninen käyttöikä on yli 10 vuotta. (Ei merkittävää korroosiota tai min. seinämänvahvuutta jäljellä yli 50 % alkuperäisestä seinämänvahvuudesta, ei merkittävää saostumaa). Merkkien selitykset Järjestelmä Materiaali KV = kylmä käyttövesi Cu = Kupari LV = Lämmin käyttövesi Gr = Valurauta LVK = Lämpimän veden kierto V = Jätevesiviemäri

24 Liite 3 Työn suorittaja JN TV-kuvausken tarkoitus A Tallenne n:o TV Piirustusliite, n:ro 1 Putkilaji JV Tilaaja Kuntoluokka 1-4 Kuvauskohde Talman koulu Lomakkeeen n:o 1 Tallenne Materiaali* Koko, mm Reitti Pituus Havainnot KL JV JV TV1 MUO 110 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 10,0m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV2 MUO 110 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 10,0m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV3 MUO 110 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 4,2m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV4 MUO 110 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 5,0m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV 5 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 30,8m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV 6 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 7,2m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV 7 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 13m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV 8 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 32m 9,6m putkikoko muuttuu 110mm putkeksi, putkilinja kunnossa 1 JV TV 9 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 17,9m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 JV TV 10 MUO 160 kts.ohjeellinen tutkimuspiirustus 28,0m putkilinja kunnossa (ei painumia/täyttöaste normaali) 1 1 Putkilinja kunnossa JV-viemärit 2 Vähäinen vika TV-kuvauksen tarkoitus 3 Kohtalainen vika A = vanhan putken kuntotukimus 4 Vakava vika Vaatii korjausta nopeasti x Muu havainto Materiaali Tarkempi kuvaus lisätietoihin PVC=pvc